Sisäistä liikutusta rautakaupassa

Maanantai 11.6.2012 - Kauko Niemi


Yhä useammin mietin, mikä saa sisäisen liikutuksen, pysähtymään, palan kurkkuun ja sydämen syrjälleen.
Tällaisia aitoja tilanteita onneksi tulee vielä kohtuullisen usein, viimeksi viime lauantaina rautakaupassa.

Seisoin rautakaupan hyllyn välissä pähkien myyjän kanssa vessanpöntön tiivistettä. Viereinen täysin tuntematon herra otti hyllystä tiivisteen ja sanoi että se on tämä. Voin näyttää tuolla autossani kuinka se vaihdetaan. Tämän jälkeen hän opasti parkissa olevassa autossa oleilla varaosilla vaihe vaiheelta kuinka tiiviste vaihdetaan.

Elämäni pysäyttävä kokemus - kiitos - auton kyljessä luki Stadin Talkkarit - ystävällisyyttä, ammattitaitoa ja hyvää tahtoa riitti. Sen enempää en tästä herrasta tiedä.

Olen aivan varma, että 3,89 euroa maksavan tiivisteen löytäminen ei synnyttänyt tätä sykähdyttävää tunnetta. Eikä sekään, että säästin muutaman kympin, kun ei tarvinnut tilata stadintalkkareita kotiin vaihtamaan tiivistettä.

Vessanpönttöni oli lirutellut jo pitkään, enkä edes löytänyt keinoa kuinka saisin sen auki ja tutustuisin sen sielunelämään. Utelias kun olen kaikkea näkemään ja kokemaan.

Tilanteeseen vaikutti ilman muuta sen yllätyksellisyys. Tilanteen aitous ja se että jollakin riittää hyvää tahtoa jakaa muillekin.

Nämä sisintäni liikuttavat asiat ovat yleensä pieniä, yllättäviä, silloin kun niitä vähiten odottaa. Se että olen miettinyt pitkään kameran vaihtoa ja lopulta menen kauppaan ja ostan sen, ei mitenkään erityisemmin ilahduta paria tuntia kauempaa. Sitten vain aletaan kuvaan ja oppimaan. Niin sanottu shoppailu ja heräteostot tuovat poikkeuksetta pahan mielen. Olisinhan pärjännyt tuhlaamatta.

Tuollainen sisäinen, vaikuttava tunne saattaa syntyä vaikka tv-uutisia katsoessa, kun joku kehitysmaan nuori on oikeasti yrittänyt ja oikeasti onnistunut. Helsingin kerjäläiset eivät taas herätä sääliä, sillä minulla ei ole takuuta niiden aitoudesta.

Siis sattuma tai onni eivät myöskään riitä laukaisemaan tätä sisäistä reaktiota. Viiden miljoonan lottovoitto voisi tuoda tyytyväisyyttä ja taloudellista varmuutta, mutta tuskin sisäistä muljahdusta. Sillä rahalla voisi kuitenkin yllättää sellaisia aitoja ihmisiä, jotka vähiten odottavat mitään tapahtuvaksi.

Yllätyksellisyys puuttuu myös kaikesta hyvien tapojen ja protokollien noudattamisesta. Kaavojen mukaan etenevät juhlat ja tilaisuudet voivat olla ihan asiallisen mukavia, mutta eivät ne hevin saa aikaiseksi sisäistä liikutusta.



Avainsanat: sisäinen tunne, liikutus, rautakauppa


Kommentit

13.6.2012 7.56  Jasmin Heikkinen

Olipas tosi hyvä kirjoitus, kiitos! Pienistä asioistahan ne elämän hetket muodostuu, täysin odottamattomista. Ei ne isot juhlat vaan se arjen katkaiseminen jotenkin. Ystävien tapaamien pitkän ajan jälkeen, puhelin soitto tai jopa kirje näin nykypäivänä sykähdyttää tosi paljon.
Kaikkea hyvää kesään toivottelee Jasmin

13.6.2012 8.13  Jorma

Vielä parempaa päivänjatkoa!
"Voiko ihanammin päivän enää alkaa"

13.6.2012 8.38  Leena

Ystävällisyys ja hymy aivan vieraalta ihmiseltä lämmittää mieltä. Varsinkin, kun ei ole odottanut niitä. Ja oikeasti hymy pelastaa monen päivän. Joskus itselleni on sattunut, että aivan tuntematon pikku lapsi tervehtii minua tullessaan äitinsä kanssa vastaan. Hymy tulee huulilleni toistaessani hänelle tuon saman tervehdyssanan ja saa aikaan hyvän mielen pitkäksi aikaa.

Hymy ja ystävällisyys eivät maksa mitään, mutta antavat saajallee paljon hyvää mieltä.

13.6.2012 9.25  Sarita

Kiitos, että kirjoitit ja jaoit kokemuksesi! ? Millaisen kansanliikkeen saamme aikaiseksi, jos kohtelemme kanssaihmisiämme tuon viisaan Stadin talkkarin esimerkkiä noudatten? ? Hyvä tuo aina lisää hyvää....

13.6.2012 18.13  eila

Ihana juttu.Kaikenlainen valitus tunkeutuu joka puolelta ihan huomaamatta, mutta kehut tahtoo jäädä kertomatta. Suurkiitos jutusta ja kommenteista.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini