Kaikki panokset luonnonmukaisen immuunivasteen kehittämiseen

Lauantai 18.9.2021 klo 10:04 - Kauko Niemi


Voimistelu_KN218587.jpg

Mitäs tapahtuisi viidessä vuodessa, jos koronan intensiteetillä, tällä huolehtimisen määrällä ja rahalla testattaisiin ja määriteltäisiin suomalaisten kuntoa ja ennen kaikkea luontainen vastustuskyky eli immuunivaste.

Toki nyt voi kuka tahansa mennä omalla kustannuksellaan labraan ja saada ainakin Synlabilta tai Puhdilta noin satasella kolmisenkymmentä markkeria omasta tilastaan. Mitä minulle kuuluu?

Tällä hetkellä on niitä, jotka ovat saaneet molemmat rokotteet ja silti ovat sairastuneet koronaan, tosin ehkä lievemmin. Ja sitten on niitä, jotka eivät ole ottaneet yhtään rokotetta ja eivätkä ole sairastuneet tai eivät ole sitä yksinkeraisesti huomanneet, vaikka olisivatkin tartunnan saaneet.

Molemman sorttisia ihmisiä löytyy. Mikä sitten erottaa nämä ihmiset? Eihän se ole tuurista kiinni eikä sattumaa, vaan oma luontainen vastustuskyky reakoi tavalla tai toisella. Sekin alkaa jo pikkuhiljaa valjeta, että riskialttiita ovat ylipainoiset, joiden elämäntyyli ja ruokatottumukset eivät ole rakentaneet riittävää vastustuskykyä. Eikä korona ole ainoa tauti, joka käyttää heidän tilannetta hyväkseen. Tosin korona on vikkelämpi ja ärhäkkäämpi hyödyntämään mahdollisuudet.

Kolmatta rokotusta perustellaan voimakkaalla immuunivasteen puutteella, sillä kaksi rokoteannosta ei riitä suojaamaan riittävästi koronavirustaudilta, vaan heille suositellaan kolmen annoksen rokotussarjaa. Tosin perimmäinen syy taitaa olla vanhenevat rokotteet.

Nyt kun vihdoin olemme oppineet pesemään kätemme ja muutenkin siistimmiksi niin olisiko aika siirtyä sisäisiin puhtauksiimme – antaa soluillemme luonnollista voimaa tapella näitä kaiken maailman pöpöjä vastaan. Eikös olisi aika virittää koko yhteiskunta kasvattamaan immunivastettaan.

Hankittu immuniteetti perustuu soluihin, joilla on erityiset, spesifiset reseptorit mikrobeja vastaan. Elimistössä tuotetaan jatkuvasti miljardeja spesifisiä soluja, joilla kullakin on oma spesifinen reseptorinsa, eli kukin solu tunnistaa tietyn mikrobin tai muun antigeenin.

Kun solu kohtaa mikrobin, alkaa sota sitä vastaan. Lopuksi immuunivaste vaimenee, ja jäljelle jää niin sanottuja muistisoluja, jotka mahdollistavat kyseisen immuunivasteen nopean reaktion, jos kyseinen mikrobi tavataan uudestaan elimistössä. Muistisolujen ansiosta ihminen ei yleensä sairasta tiettyä mikrobitautia kahdesti.

Jos ja kun olet hyvässä kunnossa koronakin jättää vain ”toimivat muistot” tulevaisuuden varalle. Pelkkä rokotus ei näköjään kaikille riitä. Johtunee pitkälti siitä, että tämä on luontainen prosessi, jota ei ihan loppuun asti pystytä kemiallisesti ohjaamaan.

Uudessa israelilaistutkimuksessa vertailtiin koronataudin sairastamisen tuomaa immuniteettia koronarokotesarjasta saatuun immuniteettiin ja todettiin, että koronan sairastaneiden riski sairastua uudelleen on huomattavasti alhaisempi kuin rokotteen saaneiden.

Sairastettu tauti tuo yleensä muidenkin tautien osalta tyypillisesti rokotetta paremman immuniteetin. Rokotteen idea on ikään kuin matkia infektiota, ettei tarvitse sitä tautia sairastaa kaikkine mahdollisine lisähaittoineen, joita koronan kohdalla onkin ollut huomattavasti normaalia enemmän. Immuniteetin kasvattaminen pelkän koronatartunnan kautta on tällä kertaa normaalia tartuntatautia huomattavasti isompi riski.

Kun tuota sotaa mikrobeja vastaa ryhdytään käymään vaikkapa antibiooteilla, niin nykyään jo jokainen tietää, että silloin kehossa tapetaan sekä vihollisia että puolustajia. Nyt kinataan enään, kuinka pitkään kehon palautuminen kestää antibioottien jälkeen – onko se puolivuotta vai kolme vuotta. Tietenkin vaihtelee minkä kuntoiseen kroppaan niitä ängetään.

Antibioottien liika- ja väärinkäyttö on todella iso ongelma, joka uhkaa viedä ihmiskunnalta sen aseen tulehdustautien nujertamisessa. Current Biology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa. Antibioottien vaikutus ulottuu valitettavasti jo syvälle luontoonkin.

Toinen suruttoman huoleton tapa sekoittaa omaa luontaista immunivastetta on napsia erilaisia kipulääkkeitä. Tuoreen Iltalehden artikkelin mukaan Itä-Suomen yliopiston dosentti, erikoislääkäri Hannu Kokki toivoo, että esimerkiksi hammassärkyyn tai leikkauksen jälkeiseen kipuun yleisesti käytettyjen parasetamolia ja kodeiinia sisältävien kipulääkkeiden, kuten Panacodin, määrääminen vähenisi merkittävästi tai jopa loppuisi kokonaan.

Vuonna 2019 noin 321 000 suomalaista sai Kelalta korvausta keskushermostoon vaikuttavista opioidikipulääkkeistä. Eri arvioiden mukaan noin joka kymmenes tai joka viides heistä tulee lääkkeelle riippuvaiseksi. Ja sitten on tämä burana-porukka, joka napsii särkylääkettä jokaisen illanvieton jälkeen.

Nyt koronan jälkeen varmasti selviää osittain, millaisia vaikutuksia vastustuskykyyn on erilaisilla vitamiineilla ja ravintolisillä. Tässä ongelmana on se, ettei virallinen koululääketiede lääketeollisuuden myötävaikutuksella halua ottaa rehellisesti kantaa vitamiinien vaikutukseen. Useat, mutta hajanaiset tutkimukset antavat ymmärtää, ett D-vitamiinilla olisi kohtuullisen selkeä vaikutus immunivasteeseen. Sitähän suomalainen tarvitsee ihan pillereistä, koska auringon vaikutus ihon kautta ei vuositasolla riitä.

On täysin turhaa ihmetellä, onko oikea määrä D-vitamiinia 10 vai 50 ug. Sekin on mitattavissa ja todettavissa mikä määrä kenellekin on sopiva.

Meillä jokaisella on oma solutasoinen historiamme ja sitä ei tiedetä luulemalla eikä arvaamalla ei edes lääkärin tietotaidolla. Perusasioiden mittauksella pääsee oikeille jäljille. Meillähän on jo useita eri virallisia seulontoja ja niiden hyviä tuloksia. Eikö olisi järkevää terveydenhoitoa laajentaa ennakoivia mittauksia immunivasteen tehostamiseen.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 20.9.2021 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

 

Lisää aiheesta:

Karkkien, sipsien ja muiden herkkujen somemarkkinointiin halutaan pelisäännöt

Väärä kipulääke voi aiheuttaa myrkytyksen tai verenvuodon

 

 

 

 

Avainsanat: Finnradio, immuniteetti, immuunivaste, vastustuskyky, Puhti, Synlab,


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini