Luonnonsuojelun puheet eivät riitä

Tulvia, rankkasateita, myrskyjä, kuumuutta, maanvyörymiä. Siinäpä liki päivittäisiä uutisaiheita, joihin vain harva ihminen pysähtyy luodessaan omaa menestystään. Nuohan tapahtuvat jossain muualla, eikä koske minua. Ihminen häviää kuitenkin luonnolle ja ihminen on kuitenkin vain osa luontoa siinä missä metsäludekin.

Nyt on mielenkiintoista seurata, kuinka paljon tarvitaan lunnonkatastrofeja ennen kuin puppusana-generaattorilla tuotetut vastuullisuusjargoniat muuttuvat teoiksi.

Jäätiköt sulavat ja vesien pinnat nousevat. Rantojen luxusalueet voivat jäädä veden alle. Harva asia tässä maailmassa on jakautunut niin epätasaisesti kuin sade. Tekniikka&Talous-lehden mukaan maailman sateisimmassa paikassa nimittäin tippuu vettä taivaalta lähes 250 000 kertaa enemmän kuin planeettamme kuivimmalla aavikolla.

Tekoja tarvitaan paitsi ilmastomuutoksen hillitsemiseksi niin pikaisesti myös vaikkapa ihan tavallisessa rakentamisessa. Rakennusmateriaalit, itse rakentaminen ja hulevesiratkaisut on jo nyt pakko huomioida.

Ruotsin poliisi tutkii Stenungsundissa tapahtunutta tuhoisaa maanvyöryä ympäristörikoksena. Länsi-Ruotsissa sijaitsevassa Stenungsundin maanvyöryssä E6-moottoritie murtui useissa kohdissa peräti 16 hehtaarin kokoisen maa-alueen romahdettua.

Maanvyöryn aiheuttajiksi on arveltu alueella pitkään jatkuneita sateita mutta myös läheisiä rakennustyömaita ja kaivoksia. Ruotsissa aiemmat varoitukset luonnon väärästä käytöstä ovat menneet kuuroille korville.

Saman tyyppinen tilanne on myös Libyassa. Libyan valtakunnansyyttäjä on määrännyt kahdeksan ihmistä pidätettäviksi tuhoisista tulvista johtuen. Pidätettäviksi määrättyjä epäillään huonosta hallinnosta ja laiminlyönneistä.

Kaksi patoa tuhoutui myrskyn aikana muutama viikko sitten, mikä aiheutti valtavia tuhoja Dernan satamakaupunkiin ja sen ympäristöön.

Valtakunnansyyttäjän mukaan halkeamista molemmissa padoissa oli raportoitu jo vuonna 1998. Murtuneet padot oli rakennettu 1970-luvulla.

Näennäistä hyvää luonnon suojelemiseksi tehdään näyttävilläkin luonnonsuojelutempuilla, mutta vaan ihmisten ehdoilla ei luonnon. Jani Kaaro kokoaa kolumnissaan luonnonpuistojen varjolla tehtävää ”hyvää” ja erityisesti alkuperäiskansojen ahdistusta.

Kovaa on peli luonnonsuojelualueiden vartioinnissa. BBC vieraili vuonna 2017 Kazirangan kansallispuistossa, jossa elää Intian suurin sarvikuonopopulaatio. Sarvikuonot ovat aidosti vaarassa joutua salametsästäjien ampumaksi, joten puistonvartijoille on annettu poikkeukselliset valtuudet. Heillä on lupa tappaa eikä tappamisesta koidu heille seurauksia. Vuoden 2017 tilanteessa puistonvartijat olivat tappaneet noin 20 ihmistä vuodessa, mutta olivatko kaikki salametsästäjiä?

Tulevaisuuden rankimpia ennusteita tuli juuri julki. Uusi supermanner voi tappaa ihmiset ja muut elossa olevat nisäkkäät 250 miljoonan vuoden päästä. Näin tutkijat ennustavat tuoreessa tutkimuksessa.

Tutkimuksessa Bristolin yliopiston tutkijat ajoivat simulaatioita ilmastomalleista kaukaisessa tulevaisuudessa. Tietokonemallinnusten mukaan ilmaston ääriolosuhteet voimistuvat, kun maailman mantereet sulautuvat jälleen yhdeksi supermantereeksi, joka tunnetaan nimellä Pangea Ultima.

Tutkijat havaitsivat, että uusi supermanner olisi asuinkelvoton ihmisille ja valtaosalle nisäkkäistä. Pangea Ultiman ilmasto olisi äärimmäisen kuuma ja kuiva, ja nisäkkäiltä loppuisi ruoka ja vesi.

No tämä ei suoraan koske meidän huomista, ei tarvitse muuttua pentti linkolaksi puoleen yöhön mennessä. Suunta on kuitenkin selvä nykymenolla. Ratkaisuun ei ole yhtä selkeää kytkintä, vaan se tapahtuu pienin ja ymmärtäväisin teoin jokapäiväisessä elämässä. Ei muuta kuin taas Hulluille Päiville, kun halvalla saa paljon mitä ei tarvitse!

 

 Tämä on kuultavissa ääniversiona FinnRadio.fm kanavalla 2.10.2023 alkaen

 

Lisää aiheesta:

Luonnonsuojelun linnoituksessa ei ole sijaa alkuperäiskansoille

Kuusi  kuvaa – Ava Numminen

Vihdissä aloitti uusi ilmastokoordinaattori

New Yorkissa tulvii