Poliitikot pipertävät ja media jahtaa klikkejä

Perjantai 24.10.2014 klo 12.01 - Kauko Niemi

Kolme trendiä, jotka näkyvät minun kristallipallossani. Talouskasvua ei tule ainakaan 10 vuoteen, suoravaikuttaminen kasvaa kun edustuksellinen demokratia on halvaantunut, neljäs valtiomahti media menettää asemansa, kun ainoa tavoite on kerätä klikkejä.

Talouskasvu, jota ei tule - nyt on viimeinen hetki politiikoille määritellä mitä tarkalleen tarkoittaa talouskasvu, johon kaikki tähtäävät, jonka perustalle kaikki suunnitelmat nykyisin tehdään.  Siis elvytystä, sellaista vanhanajan talouskasvua, joka perustuu luonnonvarojen ja ilmaston holtittomaan tuhoamiseen, ei enää tule.

 Uuden taloudellisen kasvun luominen olisi pitänyt aloittaa yhdeksänkymmentäluvun puolivälissä, jotta nyt oltaisiin edes jollakin tasolla. Näitä nykyisiä nollavuosia on siis tiedossa ainakin kymmenkunta lisää.  Uuden kehittäminen, uuden oppiminen ja uuden ottaminen käyttöön kestää vuosia.

Vuoden 2008 kirjoitukseni asiasta näyttää olevan kutakuinkin totta.  Kaikki nämä vuodet ovat olleet poliitikkojen, finanssipiirien ja kansantalouden asiantuntijoiden huijaamista teemalla – kun talous alkaa ensi vuonna kasvamaan.

Toinen muutoksessa olevassa valtavirrassa edustuksellinen demokratia on kriisissä. Nyt ovat erilaiset some-kanavat ja ihmisten tiedonsaanti niin helppoa, että ylhäältä annetut, sääntelyt, vaatimukset ja byrokratiat eivät ihmisiä tyydytä.

Hallinnon, arvovallan ja byrokratian purkaminen on mahdottomuus, koska purkajien pitää purkaa ja siivota oma pesänsä. Demokratia palkinnon saanut Leppävirran kyläneuvosto sai kritiikkiä – tarvitaanko varjovaltuustoa. Kuitenkin kyläneuvosto on saanut yhdistettyä kyliä ja saanut yhteistyön kukoistamaan, mihin edustuksellisen demokratian sääntely ei ole koskaan kyennyt.

Eduskunta pelkää arvovaltansa murtumista. Kansalaisaloitteet ohjataan tavalla tai toisella ennemmin tai myöhemmin roskakoriin. Ensi keväästä tulee mielenkiintoinen. Nyt kun isoja linjoja ei kyetä eikä osata luoda, piperretään lillukanvarsien ja eläkeläisten kalastuslupien kanssa. Kiitos nykyisen tiedonkulun, että nämä kaikki tulevat julki ja ihmiset pystyvät itsenäisesti arvioimaan poliitikkojen osaamista.

Kolmas iso trendi on median kohtalo. Median oikeat tavoitteet ovat hämärtyneet. Tavoitteena on ensisijaisesti klikkien määrä. Se ei pitemmän päälle johda mihinkään. Journalismin yksi perusajatuksista palvella lukijaa luotettavasti on päässyt unohtumaan.

Veikkaukseni on, että tässä informaation määrässä kaiken maailman propagandan keskellä voittaja on se, jonka sisältöön voidaan luottaa.

Media häviää satavarmasti nopeudessa. Jokaisella tapahtumapaikalla on kymmeniä kertoja enemmän viestittäjiä kuin toimittajia, jotka välittävät omia käsityksiään omista intressikulmistaan ja ottamiaan kuvia/videoita. Poliitikot twiittaavat suoraan, yritykset somettavat mennen tullen. Median tehtävänä on tarjota luotettavaa tietoa ymmärrettävässä muodossa.

Luotettava sisältö on otsikon ja sisällön saumatonta yhteistyötä. Se on sisältöä, jota ei tarvitse muuttaa ja selitellä. Ja jos se on lukijaystävällistä, niin otsikko kertoo, mitä uutisoidaan.

Tämä ei tietenkään ole yhden yön juttu ja median olisi pitänyt aloittaa tämä perustyö jo 15 vuotta sitten. Nyt hädissään ja paperilehtiä suojellessa tuijotetaan vain juttujen klikkimääriä ja tehdään ihan mitä vaan, jotta tällä viikolla oltaisiin mittaustilastojen kärjessä. Siis kvartaalitalouskaan ei ole mitään tämän rinnalla. Pitkällä jänteellä ei pystytä mitenkään erottautumaan kaiken maailman propagandasta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Politiikka, media, demokratia