Toimittajiako saa tappaa, jos eivät tee haluamaasi tuotetta

Perjantai 27.2.2015 klo 13.30 - Kauko Niemi

Small talkia parhaimmillaan vai pahimmillaan – tapan sinut. Näyttää ja tuntuu siltä kuin kuka tahansa saa tappaa kenet tahansa ja ihan mistä syystä tahansa. Suomalaista tyhjänpuhumista. Tulilinjalla ovat ainakin toimittajat.

Eilen Helsingin Sanomat kirjoitti kuinka oikeuden virkailija lähetteli toimittajalle puukotusviestejä. Kuluttaja-lehden 1/2015 päätoimittaja Mervi Itkonen kirjoittaa pääkirjoituksessaan – Sanoa saa, uhkailla ei. Ikonen kirjoittaa kuinka lakimies soittaa loputtomia puheluita, kirjelmöi jatkuvasti ja yrittää ilmeisesti uuvuttamalla saada lehteä perumaan epäedullisen testituloksen.

Ja kokonaan oma lukunsa on se mitä tapahtui Pariisissa. Siellä ei enää pelkästään uhkailtu.

Kerran propagandapäällikkönä ollessani kävin napakkaa keskustelua esimieheni kanssa median tavoista toimia ja mikä media oikeastaan on – se on tuote siinä missä kännykkä, kamera, auto tms.

Media tekee omaa tuotekehittelyään, jota toimittajat sitten toteuttavat siitä tiedon raaka-aineesta jota heille tyrkytetään tai tiedon raaka-aineesta, jota he hankkivat itse. Yritys, poliitikko, tms on siis vain raaka-aineen alihankintasuhteessa mediaan.

Minä tahansa tuotteen alihankintasuhde ei toimi pitkään, jos raaka-aineen alihankkija toimittaa kaiken aikaa väärää, tai virheellistä raaka-ainetta.

Esimieheni tuntui ymmärtäneensä tämän vertauksen, kunnes keskustelun päätteeksi hän sanoi; voisitko nyt kuitenkin soittaa sinne Hesarin toimitukseen ja sanoa, että tämä tiedotteemme pitää julkaista ensi torstaina.

Kuinka moni Applen muotoilija on saanut tappouhkauksen, kun kännykästä ei tehtykään juuri sellaista kuin ostaja halusi. Kuinka moni Audin suunnittelija on saanut tappouhkauksen, kun takavalot eivät olleetkaan sellaiset kuin olin vaatinut.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: toimittaja, media, journalismi, Helsingin Sanomat, Kuluttaja

Miksi ihmiset lukevat sanoja eivätkä asiaa

Perjantai 20.2.2015 klo 15.26 - Kauko Niemi

Tämän päiväisen Hesarin etusivun Markkinointi-Instituutin mainos on kirvoittanut melkoiseen keskusteluun sosiaalisessa mediassa.

Itse pidin ilmoituksesta heti sen nähtyäni. Siinä oli oivallusta – toisin sanoen se aukeni minulle – kuinka käytät aikaasi ja kuinka päivität itseäsi. En millään lailla siis pysähtynyt sanaa nainen, saati ruvennut kehittelemään jotain feministi fantasioita tms.

Tämän päivän somessa ilmiö on jotenkin erikoinen ja korostunut. Luetaan erillisiä sanoja ja ryhdytään niistä meuhkaamaan suuntaan jos toiseen. Toki niistä voi meuhkata ja iltapäivälehdet ottavat kaiken ilon irti siitä mitä mieltä joku julkkis on jostakin asiasta irrotetusta sanasta.

Ehkä oma viitetaustani ymmärsi Markkinointi-Instituutin tarjoaman mahdollisuuden muutenkin kuin sanan nainen perusteella. Olenhan siellä opiskellut työn ohessa kaikkiaan kuusi vuotta. Olenkin aina sanonut, että jos joku on suorittanut jotakin Markkinointi-Instituutissa, niin vähät välitän hänen arvosanoistaan, vaan katson millä aikataululla hän asiansa on hoitanut. Meitä aikoinaan aloitti 87 opiskelijaa, joista 16 suoritti sen minimiajassa läpi.

Kuinka päivität itseäsi, eli elinikäinen oppiminen on tämänkin mainoksen keskeisin viesti. Jos viihtyminen ja viihteellisyys on tärkeämpää kuin osaaminen, ja oma osaaminen ei kiinnosta, niin valinta on ihan oma ja voi kaikessa rahassa lukea naisten lehtiä.

Päivän sana on kuitenkin teollinen viihteellisyys, joka ei tuo onnea, mutta sitä pitää olla jokaisessa asiassa. Tuotamme vain teollista, pinnallista onnellisuutta. Teollisuuden tehtävä on monistaa asioita kaupallisessa mielessä, kuten ohjaaja Jari Halonen YLE:n puheessa asiaa kuvaisi pari päivää sitten. Ihmisille tarjoiltiin tällä viikolla jopa suruviihdettä, kun Sipilän perhesurua ruodittiin mennen tullen.

Aloitan maanantaina kahdeksan viikkoa kestävän nettikurssin. En Markkinointi-Instituutissa. Kurssin sisältö on kiinnostava ja erityisesti minua kiinnostaa oppia ja kokea verkon yli oppiminen käyttämällä useampaa kanavaa. Kahdeksaan viikkoon en ehdi lukea sen enempää miesten kun naisten lehtiäkään.

Lue myös
Minkä version päivitit itsestäsi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: media, osaaminen, viestintä, koulutus itsensä päivittäminen