Ennustajaukko miettii epävarmaa tulevaisuutta

Perjantai 25.12.2020 klo 15.03 - Kauko Niemi

Omakuva.jpgJälkiviisaus on niin helppoa ja epäluotettavaa, kun joku ilmaisee, että tätähän minä ennustin jo viime vuonna. Kuitenkaan ei ole mitään dokumentteja. Siksi kirjoitan nyt julkisesti ajatuksia tulevasta.

Oikein mielelläni tunnustan vuoden kuluttua, että olin väärässä tai jopa täysin väärässä. Tai sitten viittaan tähän blogiini, että näin tuli arvioituakin. Siis arvioitua, sillä nämä eivät perustu mihinkään laajaan tutkimukseen tai muuhunkaan faktaan. Puhtaasti vain minun intuitioon, joka on joskus oikeassa ja sitten taas toiste ihan pielessä.

Korona on keskuudessamme koko ensi vuoden. Rokotukset hillitsevät jonkin verran, mutta ihmiset eivät malta ottaa asiaa riittävän vakavasti ja viruksen uudet versiot livahtavat keskuuteemme. Kolmas, neljäs ja ties monesko versio ensi vuoden aikana koetaankaan.

Itse en tee mitään suunnitelmia sen enempää kuin tänäkään vuonna ja näin ei tarvitse pettyä, eikä perua matkoja tai ennakkoon ostettuja lippuja.

Ensi vuosi on todellinen koetinkivi matkailulle ja sen ympärillä pyörivälle taloudelle. Siinä ei auta, että Finnairin lentokoneruokia myydään supermarketissa. Ravintolat ovat myös tosipaikan edessä. Ei vain sen takia, että asiakasrajoitteet jatkuvat tavalla tai toisella koko vuoden, vaan ihmiset ovat taas oppineet tekemään hyvää ja terveellistä ruokaa ja jopa nauttimaan luovuudestaan omassa keittiössä.

Kahden vuoden koronasta pitäisi selkeästi paljastua, ettei yksittäisellä valtiolla ole mitään mahdollisuutta selvitä globaalissa maailmassa missä tarvitaan maksimaalista yhteistyötä tällaisten yllätyksellisten asioiden selvittämiseksi ja torjumiseksi. Tämän saavat Britit pian kokea käytännön elämässään.

Suomalainen kaupan grand old Stockmann ei selviä hengissä. Stockmannilla ei ole enää mitään mikä kannattelisi sitä vaikeuksien yli. Nyt ei enää locatiokaan. Palvelu, jota vielä jotkut arvostavat hiipui ja samat tuotemerkit eivät kannattele, joita saa jokaisesta peltomarketista ja nettikaupasta. Stockmann on nyt normaali ostoskeskus ja ongelmia tulee olemaan muillakin ostoskeskuksilla. Korona on opettanut ja opettaa tehokkaasti edelleen ensi vuonnakin nettikaupankäyntiä. Koronan kurittama outlet-kylä Kaakkois-Suomessa siirtyi jo yrityssaneeraukseen.

Ensi vuoden yksi pelottavimmista asioista Yhdysvaltain sisällissota. Toistaiseksi sotaa käydään fyysisesti paikallistasoilla ja suunsoitollisesti kaikkialla. Fyysiset yhteenotot lisääntyvät ja poikkeustilan julkistaminen on ollut viime päivinä viittä vaille valmis.  Poikkeustilaa ei suinkaan harkita koronan takia, vaikka tilanne ei ole lainkaan hallinnassa.

Kostonhimoisen, harhaluuloisen ja salaliittoteorioihin kallellaan olevan Trumpin katkeruus voi purkautua ihan millä arvaamattomalla tavalla tahansa. Etenkin kun hänen syytesuojansa poistuu presidenttikauden jälkeen.

Rallimaailmassa tapahtuu muutoksia merkkikohtaisen kärkipaikan valloituksessa.  Toyota rallitalli menettää asemansa. Uudelle tallipäällikölle Jari-Matti Latvalalle on ehdottomasti tärkeämpää päästä itse lööppeihin, kuin motivoida kuskeja ja tekniikan kehittäjiä ylivoimaisiin suorituksiin.

Suora lainaus Tampereen yliopiston professori Janne Seppäseltä - Olen seurannut nyt jonkin aikaa somekeskusteluja Al-holista haetuista lapsista ja heidän äideistään. Tässä maassa käydään nyt ankaraa yhteiskunnallista kamppailua, jossa käyttövoimana on viha. Se suuntautuu kaikkia niitä kohtaan, jotka yrittävät pitää yllä jonkinlaista inhimillisyyttä, suhteellisuudentajua ja kokonaisnäkemystä tarjolla olleista vaihtoehdoista. Monet kommentoijat menevät todella primitiiviselle tasolle puhuessaan "ihmissaastasta". Oikeistopopulistiset poliitikot valjastavat tämän vihan käyttövoimakseen ja lietsovat sitä. Tämä on helvetin vaarallinen kehityskulku.

Pirullinen populismi muuttuu pahuudeksi, niin kuin yksi kommentoija osuvasti sanoo.

Politiikka muuttuu merkittävästi ja kevään kuntavaalit tulevat olemaan osoitus, kuinka politiikkaa ei enää tehdä kuntien ja kaupunkien yhteiseksi hyväksi, vaan sitä tehdään vain ja ainoastaan yhden puolueen häikäilemättömän pyrkyryyden ehdoilla. Erityisesti tässä ennusteessani toivoisin olevani täysin väärässä.

Toki ensi vuosi tuo onnellisia hetkiä, jos vain ymmärtäisimme mitä se onni on. Suomalaissyntyinen onnellisuustutkija Emma Seppälä paljastaa Helsingin Sanomien haastattelussa selkeästi onnellisuuden perusteet.

Seppälän mukaan on olemassa kahdenlaista onnellisuutta. Ensinnäkin on onnea, jota ihminen saa täyttäessään itsekkäitä halujaan.

”Ruokaa, seksiä, mainetta, valtaa, huumeita, alkoholia, rokkia, rahaa ja vaikkapa Instagram-kuvan tykkäyksiä. Sitä on hedonistinen ja materialistinen onnellisuus.”

Kun hedonistista onnea kerää osakseen, mielihyvähormonit ryöpsähtävät aivoissa mutta katoavat nopeasti. Sen vuoksi iloa tuovia piikkejä janoaa jatkuvasti lisää.

Alituinen asioiden tavoitteleminen oman itsen kustannuksella ajaa ihmisen taistele tai pakene -tilaan, joka on pitkään jatkuessaan uhka terveydelle.

Jatkuva suorittaminen saa ajatukset vaeltelemaan ja vaikeuttaa hetkessä elämistä. Se vie meitä kauemmas onnellisuudesta.

Kun olemme läsnä nykyhetkessä eli ajattelemme sitä, mitä parhaillaan teemme, olemme tutkimusten mukaan onnellisimmillamme riippumatta siitä, tuoko tekeminen iloa vai ei. Lisäksi läsnäolo lisää karismaa muiden silmissä.

 

Hyvää Uutta Vuotta ja ollaan läsnä.

Ennustamisen olemuksesta laaja artikkeli Helsingin Sanomissa. (tilaajille) Voit tedä oman ennusteesi ja osallistua kilpailuun, jonka voittaja selviää vuoden kuluttua.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 28.12.2020 ma, ke ja pe 08.00 ja ti ja to 16.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, ennustus, vuosi 2021, Jari-Matti Latvala, Sockmann, Trump, korona, Janne Seppänen, kunnallisvaalit, Emma Seppälä, onnellisuus

Korona on toiminut muutosvoimana

Lauantai 19.12.2020 klo 19.49 - Kauko Niemi

Selfie_KN184929.jpg

 

Nyt on pakko jatkaa tämän kuun alussa kirjoittamaani blogia muutoksesta. Ilman koronaa ei valitettavasti olisi tapahtunut mitään merkittävää. Siis vain pientä hivuttautumista suuntaan tai toiseen.

Useampikin viime päivinä julkaistu tutkimus näyttäisi viittaavan siihen suuntaan, että koronasta on ollut paljon hyötyä. Ihmiset ovat joutuneet, onnistuneet, saaneet pysähtyä miettimään asioita, eikä paahtaa rutiinilla ja ympäristöpaineilla entiseen tahtiin.

Yritysasiantuntijat ovat aina sanoneet, että yrityksen suurimmat virheet tapahtuvat silloin, kun ollaan tyytyväisiä toimintaan. Tyytyväisyys hidastaa ja tappaa uuden kehitysksen ja tarpeelliset muutokset.

Muistan kun oli 1990-luvun lopulla haastattelemassa erästä Nokian johtajaa. Tuolloin alkoi olla selkeitä viitteitä Applen tulosta matkapuhelinmarkkinoille. Keskustelun viesti oli selvä. Nokialla oltiin varmoja, että he ovat noin 5 vuotta edellä tekniikassa, eikä Apple voi koskaan saada sitä etumatkaa kiinni. Tyytyväisyys ja varmuus paistoi, eikä ollut epäilystäkään muusta vaihtoehdosta. Todellisuus oli toinen, eikä 5 vuoden etumatka suojannut lainkaan.

Muutos on välttämätöntä, mutta miksi se on niin vaikeaa tehdä vapaaehtoisesti, kuten tuossa joulukuun alun blogissani mietiskelin. Muutoksen nopeus ja suuruus vaikuttavat merkittävästi kuinka sen koemme.

Vuosi koronan kanssa on osoittanut, että nopeus on ollut tässä tapauksessa monelle sietämätöntä. Monelle elämän tilanteen mukaan myös suuruus on koetellut pinnaa. Ja sekin kannattaa istuttaa tulevaisuuden realiteetteihin, että kun kaikki eivät ole pystyneet mukautumaan tilanteeseen, niin ensi joulunakin pähkimme samojen asioiden kanssa – ovatko etäisyydet kunnossa.

Pikkuhiljaa alkavat kuitenkin paljastua, että vuosi on tuonut paljon hyvää, nöyryyttä ja yhteisöllisyyttä, kun on ollut aikaa pysähtyä ja miettiä ihan perusasioita.

Ylen tuoreen selvityksen mukaan Suomalaisista 86 prosenttia on tyytyväisiä elämäänsä. Luku on suurempi kuin vuosi sitten. Lisäksi samaisen tutkimuksen mukaan yli kolmannes suomalaisista uskoo, että vuoden päästä onnellisuus omassa elämässä on lisääntynyt.

Yle on myös uutisoinut aiemmin, että myös huolestuneisuus on vähentynyt tänä vuonna: omasta terveydestä, läheisistä, toimeentulosta ja työssäjaksamisesta erittäin huolestuneiden osuus on pudonnut merkittävästi, alle kymmeneen prosenttiin, edellisiin vuosiin verrattuna.

Kriisit ja onnettomuudet saavat kansalaiset puhaltamaan yhteen hiileen. Sosiaalipsykologian tohtorikoulutettava Jennifer de Paola Helsingin yliopistosta uskoo, että yhteistyötä tehdään kansainvälisen kriisin aikana enemmän, ja se vaikuttaa myös ihmisten onnellisuuteen ja tyytyväisyyteen. Kiitollisuus ja auttamishalu ovat osa onnellisuuden kokemusta.

Jyväskylän yliopiston selvityksessä 72 prosenttia kokee, että koronalla on ollut positiivisia vaikutuksia perheen lasten ja vanhempien välisiin suhteisiin. Toki uusi nopeasti muuttunut tilanne on aiheuttanut lyhytaikaisia ongelmia päivittäisissä järjestelyissä.

Viime viikolla julkaistu Sitran selvitys osoittaa myös, että koronaviruspandemia rajoituksineen on saanut suomalaiset tekemään terveellisempiä ja kestävää kehitystä tukevia valintoja arjessaan.

Sitran kyselyyn vastanneista 32 prosenttia kertoi muun muassa raivanneensa kotejaan ja ostaneensa enemmän kotimaista ruokaa. Sen sijaan kotimaanmatkailu ja maallemuutto eivät osoittautuneet kyselyn valossa niin suosituiksi ilmiöiksi, kuin olisi voinut kuvitella, kertoo Kestävä arki -projektin johtaja Markus Terho Sitrasta.

Sitra tulkitsee myös vahvasti, että osa muutoksista tulee jäämään myös käytäntöön, vaikka pandemia saataisiin nujerrettua.

Suurin kysymys onkin nyt, että kannattaako panna jatkuvasti hanttiin. Vuosikin näyttää olevan ihmiselle todella lyhyt aika tehdä pysyviä muutoksia. Aina kannattaa muistaa, etteivät muutoksien tarvitse olla pysyviä ja iankaikkisia. Aina voi palata takaisin vanhaan tai sitten tehdä vieläkin suuremman ja paremman muutoksen.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 21.12.2020 ma, ke ja pe 08.00 ja ti ja to 16.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, muutos, korona, Yle, Sitra, Jennifer de Paola

Kun maskivääntö alkaa helpottamaan, niin rokote vääntö kasvaa

Lauantai 12.12.2020 klo 12.39 - Kauko Niemi

rokote.pngKävin eilen kaupassa ja vastaan tuli siis kaupan sisällä yksi henkilö ilman maskia. Viranomaisten selkeä sekoilu maskeista ja samoin julkituodut puolesta ja vastaan niin sanotut tieteelliset ja ristiriitaiset tutkimukset aiheuttivat niin sekavan sopan, josta ei ottanut tolkkua saimaansällikään. Muutama päivä sitten kasvomaskia ehdotettiin jopa vuoden turhakkeeksi.

Nyt näyttää samanlaiselta korona rokotteen kanssa. Rokotusvastaisuus on kasvanut viime keväästä ja tämä on pitkälti viestinnällinen ongelma. Ei ole selkeää faktaa tarjolla, miten korona-rokote on saatu valmiiksi näin lyhyessä ajassa. Ja etenkin kun koko koronan olemus ja käyttäytyminen ovat samaan aikaan hakusessa.

Jokainenhan tekee oman yksilöllisen päätöksen rokotuksesta pääasiassa omien tunteiden ja kokemustensa perusteilla. Meillä harvoilla on niin paljon faktatietoa ja kykyä ymmärtää sitä, että voisimme tehdä oman päätöksemme ilman tunteita. Faktat voi olla myös hieman liian voimakas ilmaisu tässä tapauksessa, missä ensimmäiset piikit on annettu vasta muutama päivä sitten.

Immuniteetista tai haittavaikutuksista ei siis ole olemassa käytännön tietoa. Sekin pitää muistaa, että kun ensimmäinen sivuoire ilmaantuu, niin sekin on yksilöllistä. Se että Britanniassa kaksi on saanut jo allergiaoireita, ei tarkoita, että kaikki saisivat. Ja rokotekehittäjien testit ovat osoittautuneen turvalliseksi testiryhmällä, ei tarkoita, että se olisi tasan yhtä turvallinen sadoille miljoonille muille ihmisille.

Jäitä hattuun, silmät ja korvat auki – realismia peliin.

Jyrkemmän kannan otan vain sitä vastaan, että korona-rokotteesta tulisi pakollinen jokaiselle. Vaikka näin asetunkin yksilön vapauden kannalle, en missään tapauksessa puolusta yhtäkään salaliittoteoriaa. Se on vain jo laissa määrätty, että jokainen on viimekädessä vastuussa omasta terveydestään. Sellaista lakimuutosta en kannata. Samalla Suomen kielestä pitäisi poistaa ilmaisu – lääkärin määräys.

Kokemukseen pohjaavaa päätöksentekoa on myös melko helppo ymmärtää vaikkei niillä olisi juuri mitään yhteyttä korona-rokotteeseen. Jos lähipiirissä on narkolepsiatapauksia tai hpv-rokotteen vaikeita nuorten saamia jälkiseuraamuksia, on täysin selvää, että tarkkaavaisuus on heillä tapissa uusien rokotteiden kohdalla.

Itse olen sen ikäinen, että olen kaikkien yleisimpien rokkojen immuniteettia hankkinut sairastamalla ne luontaisella tavalla. Olen hankkinut myös kaiken maailman rokotteita mitä nyt yleensä on suositeltu vaikkapa matkustellessa. Mitään sivuoireita en ole koskaan saanut.

Kausirokotteistakaan en omasta mielestäni ole saanut sivuoireita, mutta ihmettelin pitkään niiden äärettömän heikkoa tehoa omalla kohdallani. Rokotteista huolimatta kolmekin pitkää flunssaa. Kun pahemmaksi ei voi mennä, niin päätin kokeilla omalla vastuullani mitä tapahtuu, jos jätän piikin ottamatta. Nyt on kulunut vajaa kymmenen vuotta ilman syyspiikkiä ja ilman ainuttakaan kausiflunssaa. Näin se on toiminut minun kohdallani, mutta en lähde lietsomaan joka syksyistä piikkiä vastaa. Varmaan on niitäkin, jotka saavat siitä avun. Vain kokeilemalla tietää.

Se mikä ihmetyttää, ettei virallinen taho edistä immuniteetin ja vastustuskyvyn kasvattamista luontaisin keinoin. Sehän ei olisi keneltäkään pois – paitsi ehkä lääkefirmoilta.

Juuri tällä hetkellä kiertää melko arvovaltainen paperi, jolla yritetään suostutella eri maiden viranomaisia nostamaan D-vitamiinin suositusarvoa luontaisen vastustuskyvyn kasvattamiseksi. Nähtäväksi jää syntyykö uusia, virallisia suosituksia tämän pandemian aikana vai vasta seuraavan, joka tulee melkoisella varmuudella.

Rokotevastaisuus ei ole mikään uusi ilmiö sen enempää hyvässä kuin pahassakaan.

– Jos ihmisen elimistöön laitetaan jotain uutta, niin moni suhtautuu siihen tunteenomaisesti suurella epäluulolla ja sen takia tämä rokotevastaisuus on koronan osalta jossain määrin ymmärrettävämpää kuin perinteisten ja tunnettujen rokotteiden osalta, arvioi psykiatri Hannu Lauerma Ilta-Sanomien haastattelussa.

Lauerma sanoo, että – ’musta tuntuu’ on erittäin huono perustelu monelle asialle, mutta sillä tavalla ihminen on rakentunut. Hyvin pienet ja hyvin suuret todennäköisyydet ovat asioita, jotka eivät ole ihmisillä oikein hallussa.

Nyt pitäisi kaikkien tahojen olla viestinnässä tarkkoina. Se että rokotusmyönteisyyttä on ryhdytty kauppaamaan kuin mitä tahansa muotitavaraa presidenttien ja julkkisten voimin, saa itselläni niskavillat pystyyn. Veikkaan, että monella muullakin. Liioittelevia puolesta ja vastaan juttuja mediassa. Eihän tämä ole mitään markkinahumua ja hulluja päiviä. Uskottavuutta ammutaan nyt alas, jos faktat jäävät julkkisten suuhun asetettujen sanojen ja mielipiteiden varjoon.

No entä itselläni kyllä vai ei. Jonkinlaista vaalean vihreää valoa. Mutta en ole rynnimässä ensimmäisten joukossa, vaikka ikäni puolesta siihen olisikin todennäköisesti kohtuullisen hyvät mahikset. Jaksan oikein hyvin noudattaa korona-suosituksia edelleen, käyttää maskia, pitää etäisyyksiä, jättää väliin kaikki ne tilaisuudet ja tapahtumat missä useampi ihminen viipyilee saman aikaisesti samassa sisätilassa.

Jo muutama viikko osoittaa tarjolla olevien rokotteiden turvallisuuden tositilanteessa. Pääasia, että korona saadaan kuriin ja on syytä toivoa, että rokotteella olisi vihdoin merkittävä teho nujerruksessa ja turhat riehumiset jäisivät netissä enempi syrjään.

 

Valtioneuvoston päätös rokotuksista

Ilman rokotetta korona ei häviä - HS

Miten alle vuodessa kehitetty rokote voi olla turvallinen - HS

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 14.12.2020 ma, ke ja pe 08.00 ja ti ja to 16.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, rokotus, korona, rokotevastaisuus

Muutos - pieni vai suuri, nopea vai hidas

Lauantai 5.12.2020 klo 13.31 - Kauko Niemi

19B_Linja_KF5A0800.jpg

 

Tunnistat varmasti sen tilanteen, kun Facebook on tehnyt sinulta kysymättä muutoksen palvelun käytöstä. Koneeltasi kuuluu ääneen kiroamista – mitä helvettiä ne taas ovat menneet tekemään. Miksi taas pitää muuttaa ja häiritä käyttäjiä. Kuitenkin viikon kuluttua huomaat, että tämähän olikin hyvä muutos

Menet ruokakauppaasi ja siellä on myllätty hyllyjä uuteen uskoon. Maski pullottaen, otsa punaisena paahdat henkilökunnan luo ja uhoat mihinkähän ihmeeseen olette piilottaneet taatelit. Nehän ovat aina olleet tuossa hyllyn päässä.

Ajat töihin autollasi ahdasta katua pitkin, jota ole käyttänyt viimeiset viisi vuotta. Melko lähelle on rakennettu uusi väljempi katu, joka rikkoisi rutiinisi. Ja onhan siellä tehokas liikenteen seuranta ja nopeuskameratkin häiritsemässä ja sekoittamassa.

Tuntuu niin turvallisen tutulta, kun radion soittolista toistaa lempibiisejäsi tuon tuostakin. Joululaulutkin kilisevät taas samalla tavalla kuin viimeiset 50 vuotta. Ei kyllästytä, kun on vuoden huili välissä. Spotyfy rakentaa sinulle tutun turvalliset listat.

Taas on aika miettiä jokavuotista uuden vuoden lupausta. Olenhan minäkin aina tehnyt ja koskaan en ole pystynyt toteuttamaan muutosta. Tipaton tammikuu on monelle aivan liian suuri elämänmuutos hetkellisesti.

Sitten kun olet rutiinien orja. Rutiini toki vapauttaa mielen päätöksenteosta ja suunnittelusta: ei tarvitse miettiä jokaista askelta tietyn asian tekemisessä, koska tekee sen aina samalla tavalla samassa tilanteessa. Tuttua ja turvallista jopa helppoa arkielämää päivästä toiseen.

Netti on täynnä ohjeita ja koulutusta, kuinka teet asioista rutiineja ja toisaalta kuinka pääset eroon rutiineista. Mitä nopeammassa aikataulussa muutos suuntaan tai toiseen pitäisi tehdä sitä suurempaa tuskaa se tuottaa ihmispoloiselle. Emme pystykään elämään niin sanottua normaalia elämää. Mikä sitten onkaan normaalia kenellekin.

Pienessä mittakaavassa järkyttävän nopeita muutoksia tapahtuu jatkuvasti, joihin rutinoituneen ihmisen on tavattoman vaikea sopeutua – äkilliset sairaudet, onnettomuudet.

Laajassa mittakaavassa olemme tänä vuonna nähneet ja kokeneet koronan myötä kuinka sopeutumaton ihminen yhtenä lajina on luonnon muutosten edessä. Kaipaamme ja hoemme paluuta normaaliin. Olemme kykenemättömiä muuttumaan ja muuttamaan käyttäytymistämme edes vuoden aikajänteellä.

Tällä hetkellä asiantuntijat kertovat, kuinka elämä muuttuu koronarokotteen myötä: Pikapaluuta entiseen ei näköpiirissä - pitäisikö olla?

Pakotettuna olemme ottaneet käyttöön uutta tekniikkaa, oppineet uusia työtapoja, huomanneet ettei tarvita niin paljon kalliita toimistotiloja. Etäopetus tuli jäädäkseen. Mutta miksei ilman pakkoa – koska emme halua muuttua. Tai emme viitsi muuttua.

Pian puhuu myös raha. Terveydenhuollon kustannuksissa tulee väistämättä raja vastaan jossain vaiheessa, sanoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki. Pandemian hoitamiseksi oli nyt otettava velkaa, mutta niin tuskin voidaan tehdä joka vuosi seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Ehkä ihmisrodun pitää ottaa uusi kurssi myös ilmastonmuutoksen suhteen. Nythän keskusteluissa pyöritään vain kuinka ihmisten pitää hillitä ilmastonmuutosta muuttamalla toimintaansa

Entä jos lähtökohtana olisikin, että ilmasto muuttuu joka tapauksessa. Ihminen ei näet pysty hallitsemaan, määräämään tai ohjaamaan luontoa. Ihminen on vain pieni osa luonnon kokonaisuutta ja monimuotoisuutta siinä missä korona-viruksetkin.

Ja nyt haettaisiin muutosta, kuinka eletään jatkuvissa myrskyissä ja tulvissa, kun joudutaan kaikki toiminta pistämään aina joksikin aikaa pakettiin. Kuinka toimitaan lapin bisneksen kanssa, kun hiihtäminen ja laskettelu loppuu. Kuinka kaavoitetaan ja korjataan, kun merenpinta on pysyvästi reilun metrin nykyistä korkeammalla. Mitä syödään, kun pölyttäjät käy vähiin ja luonnon ruoka hupenee.

Suuria muutoksia, joihin ihmisen tekeminen ei riitä, vaan niihin on sopeuduttava.

Ja vaikkei tämä skenaario toteutuisi, niin aina löytyy myös niitä ihmisiä, joille muutos on mahdollisuus. Uusi sauma nähdä asioita uudella tavalla ja irtautua vanhasta. Kannattaa treenata.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 7.12.2020 ma, ke ja pe 08.00 ja ti ja to 16.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, muutos, korona-virus, ilmastomuutos,

Bullshit Friday

Tiistai 1.12.2020 klo 9.19 - Kauko Niemi

Keskuskatu_KN201122.jpg

Jos sinä maksat 635 euroa 60 prosentista. Mihin sinä käytät tuota 60 prosenttia lähitulevaisuudessa? Näinkin nurinkurisesti asian voisi esittää, kun katseli Black Friday -kampanjoita ja joulumarkkinoiden alkamista.

Hintavertailu.fi:n kyselyn mukaan tänä vuonna 44 prosenttia suomalaisista aikoi tehdä Black Friday -ostoksia ja kuluttaa keskimäärin jopa 635 euroa. Yli puolet, 57 prosenttia Hintavertailun kyselyyn osallistujista ei silti luottanut juurikaan tai lainkaan Black Fridayn tarjouksiin ja alennuksiin.

 

BF - Black Friday on siis hyvää vauhtia muuttumassa Bullshit Friday:si

 

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on törmännyt kahteen kyseenalaiseen käytäntöön, kun puhutaan Black Fridaysta tai vastaavista alennuskampanjoista.

Nostetaan hinta hetkellisesti korkealle, jotta voidaan sitten myydä tuotetta alennettuun hintaan. Luodaan ikään kuin keinotekoinen mielikuva alennuksesta.

Toinen tapa on, että tuote on säännöllisesti – sanotaan että viikon – tarjouksessa, sitten kaksi päivää niin kutsuttuun normaalihintaan, joka on tuplankin isompi (tarjoushintaan verrattuna), sitten taas viikon tarjouksessa.

Aiempina vuosina on tullut esiin myös se, että normaalihinta on lain mukaan vasta oikea hinta, jos sillä on tehty tietty määrä kauppoja. Lakia kiertäen kauppoja on syntynyt, kun henkilökunta on ostanut tuotteita.

Black Friday -ostospäivään liittyvä kyseenalainen markkinointi on huomattu myös Hintaopas.fi-nimisessä hintavertailupalvelussa.

Viime vuonna Black Fridayn keskimääräinen alennusprosentti oli 4,5. Tuolloin lähes joka kymmenennen tuotteen hintaa nostettiin Black Fridayn alla ja laskettiin sitten isompien alennusprosenttien saavuttamiseksi.

Yritykset liikkuvat nyt vaarallisen liukkaalla alustalla. Vanhanaikaisen prosenttimielikuvan pystyy jo melko hyvin ja nopeasti arvottamaan ja vertailemaan. Tämä taito on lisääntynyt merkittävästi koronavuonna, kun nettikauppa ja -asiointi on kasvanut merkittävästi.

Verkkoon on tullut lukuisia hintavertailupalveluita ja tarkistamalla ja vertaamalla suurten nettikauppojen hintoja on ostaja helposti ja melko nopeasti kartalla mikä on kunkin tuotteen käypähinta ja ovatko tarjoukset oikeasti hyviä vai huonoja.

Jos nyt päätät ostaa D-vitamiinia Black Friday hintaan, niin kolmen euron hintaero ei juuri hetkauta, vaikka alennusprosentti olisi huikeat 30 prosenttia. Mutta jos päätät ostaa kalliimman puoleisen matkapuhelimen tai tabletin tai jopa tolkuttoman suuren television. Tällöin kannattaa tutustua asiaan jo ainakin pari kuukautta aiemmin ja rakentaa itselleen sopiva käypähinta, eikä sokaistua prosentteihin.

Tällainen markkinointi syö uskottavuutta ja yritykset rakentavat lyhyillä ja kyseenalaisilla tempuilla höttöistä pohjaa koko Black friday-markkinoinnille. Jokainen tietää kuinka nopeasti petetyksitulemisen kokemukset leviävät verkossa. Positiivista ja luotettavaa yrityskuvaa ei voi rakentaa, jos jatkuvasti narahtaa hinnoittelussa.

Toki ymmärrän ja tuen tuottavaa liiketoimintaa terveeltä pohjalta, mutta en valheellisilla mielikuvilla. Itselläni on jo muutamia yrityksiä boikottilistalla. Yritykset, jotka harvase päivä myyvät tuotteita 60 – 70 prosentin alennuksella. Tällaiset yritykset ovat huijareita tai sitten johtaminen on niin tolkuttoman huonoa, etteivät hankinta ja myynti kohtaa taloudellista tasapainoa. Nämä joutavatkin kuolla pois.

Unohda prosentit ja luo itsellesi käypähinta. Käypähinta muodostuu parissa illassa siinäkin tapauksessa, vaikka astianpesukone hajoaa ja pitäisi saada uusi mahdollisimman nopeasti tilalle. Kotimaiset hintavertailusivut ovat käyttökelpoisia. Aina kannattaa piipahtaa vaikkapa Amazonin sivuilla sekä vertailla hintoja eri maissa.

Pian tiedät, onko hinta nousussa vai laskussa ja mikä on oikea taso. Maitokauppareissulla ei kannata mielijohteessa ostaa 75 tuumaista kolmen tonnin televisiota, jota myydään puoleen hintaan. Kauppa ei ole rehellinen.

Itselläni parhaillaankin kaksi hankintaa, jotka olen valmis tekemään heti kun euromääräinen hinta saavuttaa tavoitellun tason. Joko alennuksina tai kilpailutilanteen takia markkinahinta vaan laskee, niin kuin usein tuppaa käymään. Kyllä minä jaksan odottaa. Toki joskus tulee tilanteita, missä investointi tulevaan kannattaa tehdä per heti, mutta sillä ei olekaan mitään tekemistä mustien perjantaiden tai sinkkupäivien kanssa.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa ma, ke ja pe 08.00 ja ti ja to 16.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, Black Frisay, Bullshit Friday, Hintavertailu,