Kotouttamisen uudet tuulet

Lauantai 26.6.2021 klo 14:31 - Kauko Niemi


Takatukka_KN218145.jpg

Kukaan ei voi ylestäen luokitella henkilöitä ulkonäön tai nimen tai muunkaan perusteella.

Jatkan oikeastaan edellisen blogini linjoilla. Tuolloin pohdin sanojen vääriä merkityksi sairauden ja terveydenhoidossa. Tällä kertaa pohdinnan kohteena ovat maahanmuuttajat. Tähän on kaksikin syytä. Työ ja elinkeinoministeriö on laatinut juuri uusia tulkintoja kotoutumisen sanastoon, joka yhdenmukaistaa kotoutumiseen liittyvien käsitteiden käyttöä. Toinen syy on siinä, ettei tämä aihe ole mikään tilapäinen.

Suomi ei tule toimeen ilman tänne muuttavia ihmisiä ja heidän panostaan. Maahanmuutto on valitettavasti erittäin voimakkaalla tunnelatauksella varustettu sana. Jopa niin suurella tunteella, että sitä sekoittamaan ja pyörittämään on perustettu kokonainen puolue, joka näkee tilanteen hyvin kapoisasti.

Maahanmuuttaja on myös täynnä vääriä tulkintoja. Tänä päivänä Suomessa asuu jo paljon täällä syntyneitä ja koulunsa käyneitä, joilla ei ole vaaleaa ihoa eikä perinteistä suomalaista nimeä. He eivät ole muuttaneet mistään mihinkään.

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema tuore Kotoutumisen sanasto yhdenmukaistaa kotoutumiseen, yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyvien käsitteiden käyttöä. Uusi sanasto korostaa yhdenvertaisuutta ja maahanmuuttajien omaa toimijuutta. Kotouttamisen sijaan tulisikin jatkossa puhua kotoutumisen edistämisestä.

Kotoutumisen sanastotyön kohteena on ollut kotoutumislakiin (Laki kotoutumisen edistämisestä) ja kotoutumisen keskeisiin palveluihin liittyvien käsitteiden määrittely. Kotoutumisen käsitteitä ei ole aiemmin määritelty yhtenä kokonaisuutena, vaikka käsitteitä on ollut mukana eri sanastoissa.

Kotouttaminen-termi on korvattu sanastossa termillä kotoutumisen edistäminen. Termiä kotouttaminen ei suositella käytettäväksi, koska termin voi tulkita niin, että maahanmuuttaja on vain toiminnan kohde eikä hänellä ole aktiivista omaa roolia kotoutumisessa. Kotoutumisen edistämiseen kuuluu myös yhteiskunnan vastaanottavuuden edistäminen.

Viime vuosikymmenen aikana Suomen syntyvyys on romahtanut viidennekseen. Korona on nyt hieman paikkaamassa tilannetta. Vuonna 2018 Suomeen syntyi vain 47577 lasta ja jos verrataan vaikka koiriin Kennelliitto rekisteröi 45748 koiraa. Siis lapsia vain 1829 enemmän kun koiria. Kun mukaan lasketaan rekisteröimättömät koirat on uusien koirien vuosittainen määrä huomattavasti suurempi kuin lapsien. Ja tämäkin suhde sen kun vaan korostui koronan ansiosta.

Suomen nurkkakuntaisuus ei kasvata kansainvälisyyttä, mikä on nykybisnesten perusedellytys alalla kuin alalla. Vieraat kulttuurit auttavat myös näkemään asioita laajemmin ja monimuotoisemmin, ymmärtämään myös rajojemme ulkopuolella tapahtuvia asioita.

Työ- ja elinkeinoministeriö on tärkeällä asialla, mutta työsarka tulee olemaan tavattoman pitkä ja vaikea juuri kyseisten asioiden ja sanojen tunnelatausten ja sisältömerkitysten takia. Suomalainen perushenkilö kun näkee vain mamuja.

Omalla kohdallani en oikein pysty rakentamaan vastakkainasetteluja. Minulle on vuosikymmenten saatossa valtaosa pysyvistä ystävistä ovat kansainvälisiä henkilöitä. Heiltä vaan olen oppinut paljon ja muutaman kohdalla olen ollut kotoutumisen edistäjänä Suomenkielen treenaajana. Antanut palautetta jokaisesta viestistä ja sanomisesta.

Minulle on ollut vierasta myös pakettimatkat suomalaisten naapureiden kanssa Suomen kielellä matkaoppaissa mainituissa turistipaikoissa. Olen aina yrittänyt löytää paikallisuutta ja oppia ymmärtämään paikallisuutta. Sitä pyrin tarjoamaan vastavuoroisesti myös Suomessa. Ainahan se ei onnistu, mutta kukaan ei kiellä yrittämästä.

Unohdetaan nyt kaikki mamuilu ja kohdataan ihmiset ihmisinä.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 28.6.2021 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

Avainsanat: Finnradio, kotouttaminen, termien merkitys, mamu


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini