Eivätkö mitkään tutkimukset pysty muuttamaan D-vitamiinin merkitystä

Olen jo vuosia odotellut, että lukuisten D-vitamiinitutkimusten jälkeen jossain virallisissa kuplissa alkaisi kellot soimaan ja tarkistettaisiin käypähoitosuositukset tämän vitamiinin osuudelta.

Siis jotain muuta kuin 10 ug päivässä tätä merkittävää vitamiinia. Iho tuottaa D3-vitamiinia UVB-säteilyn avulla, joten D-vitamiinit ovat vain tapauskohtaisesti vitamiineja. Tuotto on vähäistä esimerkiksi, jos on paljon sisätiloissa, elää lähellä maapallon napa-alueita tai elää savusumuisella alueella. Myös tumma ihonväri, peittävien vaatteiden ja aurinkorasvan käyttö altistavat D-vitamiinipuutokselle estämällä UVB-säteilyn pääsyä ihoon. 

En muista lukeneeni yhtään tutkimusta tai muutakaan artikkelia, jossa liian suuri määrä D-vitamiinia (siis 10 ug/päivä) olisi aiheuttanut käyttäjälleen ongelmia. Toisaalta olemme varsin erilaisia ja elämme kovin eri tavoin suhteessa auringon tarjoamiin mahdollisuuksiin vaikutta D-vitamiinitasoihimme.

Viime viikolla jälleen kerran julkaistiin tutkimus, jonka mukaan säännöllisesti D-vitamiinivalmistetta käyttävien joukossa havaittiin vähemmän melanoomatapauksia kuin niillä, jotka eivät käyttäneet D-vitamiinia. D-vitamiinia säännöllisesti käyttävillä ihosyöpäriski oli myös lääkärin tekemän riskiarvion mukaan merkittävästi matalampi. Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan toteuttamaan tutkimukseen osallistui lähes 500 henkilöä, joilla oli todettu kohonnut riski sairastua ihosyöpään. Tulokset julkaistiin Melanoma Research -lehdessä.

Toinenkin tutkimus tuli ulos viime viikolla, jonka mukaan maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on Suomessa kohonnut autismiriski. Yhdeksi selitykseksi on esitetty äidin raskausaikaista D-vitamiininpuutosta. Suomessa on aiemmin todettu D-vitamiininpuutoksen olevan yleistä maahanmuuttajanaisilla.

Kyseisessä tutkimuksessa kerättiin vuosina 2019–2020 vuoden ajalta kaikkien lähes 500:n autismi- ja kehityshäiriö-päiväkeskuksessa käyneiden 3–6-vuotiaiden potilaiden tiedot. Potilaiden vanhemmat olivat kotoisin 75 eri maasta. Korkean autismiriskin taustalla ei tutkimuksen mukaan siten voi olla yksittäiseen lähtöalueeseen liittyvä geneettinen riski.

Minä liikun paljon ulkona, mutta useimmiten luonnossa, joten kesälläkin pitkähihainen paita päällä. Enkä muista, että olisin koskaan viettänyt aikaani biitseillä. Mistä voisin saada D-vitamiinini muualta kuin purkista. Tuttavani elävät saman auringon alla, syövät samaa ruokaa ja napsivat saman verran purkista D3-vitamiinia. Silti heidän verestä mitatut D-vitamiiniarvot ovat kovasti erilaiset.

Eli pillerisuosituksilla ei ole sinänsä mitään todellista arvoa, jos tosissaan jahdataan terveyttä ja hyvää vastustuskykyä. Ainoa pätevä tapa on mittauttaa verikokeella D-vitamiinin taso (S-D-25) nmol/l.

Suomessa D-vitamiinia saadaan siis varastoon kesäaikaan, mutta sen pitoisuus laskee pimeinä talvikuukausina eivätkä kesän aikana kertyneet varastot yksinään riitä ylläpitämään pitoisuutta riittävänä. Esimerkiksi Espanjassa, missä ei luulisi olevan puutetta auringosta, siellä lääkäriltä voi saada mittausten perusteella  reseptin, jolla saa pistoksena 1000 ug. Se on kuukauden annos kerrallaan ja samaan aikaan ei sitten tietenkään oteta lisää purkista. Ehkä vähän sama mekanismi kuin että suomalaiset saavat kesällä koko vuoden annoksen. Paitsi ettei se suomalaisille riitä. Samalla espanjalaisten lääkäreiden käsitys, että suuren annokset olisivat jotenkin vaarallisia, ei siis pidä paikkaansa.

D-vitamiini on pikkuhiljaa muodostunut minulle uskonasiaksi. Omakohtaisesti D-vitamiini on ollut kuvioissa mukana nyt 12 vuotta. Vuonna 2010 olin kolmessa tosi pitkässä flunssassa. Tuolloin päätin, ettei pahemmaksi voi mennä, jos tee isoja kokeiluja vastustuskyvyn hyväksi. Lopetin flunssa rokotukset, samoin lopetin kaikki käsikaupan särkylääkkeet ja aloin syömään D-vitamiinia 100 ug päivässä kesät talvet.

Tuon jälkeen en ole sairastanut ”oikeaa” flunssaa. Yrityksiä on kyllä ollut matkassa. Kurkun kutinaa, nenän vuotamista ja jotain käheyttä, muttei koskaan kuumetta. Yrityksiä sanaa käytän, koska vuorokautta pidempään ei yksikään tapaus ole kestänyt edes lievänä. Koronaa vielä odottelen tai en ainakaan tiedä sellaista sairastaneeni.  Koronan kohdalla olen kuuliaisesti kyllä ottanut rokotteet.

Mitään muita oireiluja ei ole ilmestynyt, jotka viittaisivat liialliseen D-vitamiinin käyttöön ja seurantamittauksia olen tehnyt omaehtoisesti ja omalla rahalla vähintään joka toinen vuosi. Viimeisin mittaus viime marraskuussa – 184 nmol/l.

Tämä on kuultavissa Finnradion kanavilla 16.1.2023 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

 

 

 Köytännön kokemusta mittauksella:

Tuossa varsinaisessa blogissani mainitsen D-vitamiiniarvokseni marraskuun mittauksessa 184 nmol/l.
Tuon jälkeen sekoitin yhteen purkkiin 50 ta 100 ug pillereitä ja sitten sattuman kauppaa otin päivittäin jompaa kumpaa. Muus sen takia, etten tuntenut tarpeelliseksi edelleen kasvattaa tuota veri arvoa.
Muutos kolmen kuukauden jälkeen 142 nmoi/l osoittanee, että lasku vuoden pimeimpään aikaan on aika herkässä.