Pillerit piiloon

Lääkkeet ja lääkitys ovat nousseet viimepäivinä esiin monellakin eri tavalla. Niiden vaarallisuus ja liikakäyttö. Toisaalta lääketehtaiden moraali kaupatessaan tuotteitaan. Helmikuussa tapahtui se, mitä ei saisi tapahtua koskaan. Iäkäs länsi-suomalainen kotihoidon asiakas menehtyi lääkehoidossa sattuneen inhimillisen virheen vuoksi.

Myös lääkkeiden saatavuus on noussut esiin ja viimeisimpänä tapahtumana suomalainen viranomainen on joutunut puuttumaan. Rivatril-epilepsialääkkeen myyntiä rajoitetaan lääkepulan vuoksi. Apteekit saavat myydä lääkettä enintään kolmen kuukauden käyttöä vastaavan määrän. Rajoitus on voimassa huhtikuun loppuun.

Elämme myös aikaa, jolloin alkavat tarpeet allergialääkkeille. Kunhan vaan erotat siitepölyn katupölystä. Jopa 20 prosenttia suomalaisista kärsii nimittäin siitepölyallergiasta. Allergiaoireet voivat alkaa jo aikaisin keväällä ja jatkua pitkälle syksyyn. Siitepöly lisää elimistön histamiinia.

Jokainen lääke voi olla tapauskohtaisesti myös vaarallinen sivuvaikutuksineen. Apteekit ovat aloittaneet valtakunnallisen lääkitysturvallisuusohjelma Valon, jonka tarkoituksena on vaaratilanteista oppiminen. Osana ohjelmaa apteekit liittyivät runsas vuosi sitten sosiaali- ja terveydenhuollon vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmään.

Tähän mennessä jo yli 80 prosenttia apteekeista on tehnyt vaaratapahtumailmoituksia, ja niitä on kertynyt kaikkiaan yli 13 000.

Apteekkien tekemistä ilmoituksista noin 60 prosenttia on ollut sisäisiä eli apteekeissa tapahtuneita vaaratilanteita ja 40 prosenttia ulkoisia, eli lääkkeen määräämiseen liittyviä.

Tuore selvitys osoitti, kuinka kevyesti lääkityksessä mennään harhaan. 75 vuotta täyttäneet suomalaiset käyttävät yleisesti kolmea lääkettä, joita pitäisi todellisuudessa välttää. Nämä lääkkeet ovat kipulääkkeet kodeiini, tramadoli ja virtsatietulehdusten hoitoon käytetty nitrofurantoiini. Kaikki ne ovat reseptilääkkeitä, joita potilas voi käyttää vain lääkärin määräyksellä.

Vältettävien lääkkeiden haittariski ylittää uuden tutkimuksen mukaan niistä saatavan kliinisen hyödyn. Asia tuli ilmi tässä kuussa julkaistusta suomalaistutkimuksesta BMC Geriatrics -sivustolla.

Valtakunnallinen rekisteritutkimus koostui 75 -vuotiaista tai sitä vanhemmista suomalaisista, jotka ostivat vuosina 2017–2019 vähintään yhden vältettäväksi lääkkeeksi katsottavan reseptilääkeaineen. Tiedot ostetuista reseptilääkkeistä on kerätty Reseptikeskuksesta. Tutkittava aineisto koostui 497 663 iäkkäästä suomalaisesta ja heidän lääkeostoksistaan.

Joidenkin tarkistamattomien tietojen mukaan länsimaissa eniten kuolemia aiheuttaa sydänongelmat, toiseksi eniten erilaiset syöpäsairaudet ja kolmanneksi eniten kemialliset lääkkeet ja niiden sivuvaikutukset.

Jokin aika sitten valtakunnan virallinen byrokratia hermostui, kun lääkäri Antti Heikkilä julkaisi kirjan Lääkkeetön elämä. Ottamatta kantaa kirjan yksityiskohtiin, niin jokaisen ainoa oikea tavoite pitäisi olla lääkkeetön elämä. Ja etenkin se, ettei pillereitä napsita jokaiseen pieneenkin oireeseen selvittämättä oireen juurisyitä. Jokainen kemiallinen pilleri tappaa sekä hyviä että pahoja bakteereita. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö joistakin lääkkeistä olisi hyötyä joissakin tapauksissa, tosin samalla pillerillä toiselle hyötyä ja toiselle haittaa.

Hekkilä joutui tuolloin varsin omituiseen kierteeseen, mutta kuinkahan käy Patrick Radden Keefelle - yhdysvaltalaiselle tutkivalle toimittajalle ja tietokirjailijalle. Hän läpivalaisee hyväntekeväisyyshankkeistaan tunnetun Sacklerin suvun taustat ja todistaa, että opioidikriisi on aiheutettu tahallaan, jälkiä peitellen ja ihmisten hätää hyödyntäen. Purdue Pharman häikäilemättömän markkinoinnin ja lääkäreiden painostamisen seurauksena kipulääkkeiden määrääminen laajeni valtavasti. Juuri Suomeksi ilmestynyt kirja - Kivun valtakunta - on kuvaus yhteiskunnasta, jossa tavallisen kansalaisen henki on halpa ja rikkaat ovat immuuneja rikosoikeudelle.

Sacklerit eivät ole olleet mielissään Patrick Radden Keefen selvitystyöstä. Kirjoitusprosessin aikana hänen taloaan ajoi vahtimaan tuntematon mies katumaasturilla.

”Mietin, mitä yksityisetsivä kuvittelee saavansa selville tarkkailemalla kirjailijaa, joka ei koskaan lähde kotoa mihinkään. Sitten mieleeni juolahti, että todennäköisesti tarkoituksena ei ollutkaan saada mitään selville vaan pelotella”, Keefe kirjoittaa teoksen jälkisanoissa.

Lääkkeiden synnyttämä riippuvuus ja moninaiset sivuvaikutukset eivät ole mitä vaan asioita ja sekin pitää ymmärtää, että jokaisella on oikeus saada oikeaa ja täsmällistä tietoa sivuvaikutuksista ja millaisia luontaisia vaihtoehtoja on olemassa tilanteen parantamiseksi. Ja loppujen lopuksi lääkäri ei määrää mitään, hän voi suositella ja jokaisella on Suomen lain mukaan itsellä vastuu mitä hoitoja käyttää ja mitä jättää käyttämättä.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradion kanavilla 27.3.2023 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

Lisää aiheesta:

Milloin siitepölylääkitys kannattaa aloittaa

Suomessa ilmoitettiin viime vuonna yli 9000 potilasvahinkoa

Nämä terveysohjeet ovat vanhentuneet

Tulehduskipulääkettä ei suositella

Lääkepuute on johtanut sairaalahoitoon