Kuolemaa sietää niin kauan, kun se ei tule ovesta sisään

Torstai 26.10.2023 klo 20.13 - Kauko Niemi

Arkkuliina_blogi_KN217267.jpg

 

Otsikon ajatuksen lausui pappi pari vuosikymmentä sitten eräässä hautajaistilaisuudessa. Tuskin paremmin pystyy tätä menetystä esittämään.

Me saamme päivittäin roppakaupalla kuoleman uutisia sotatantereilta, kuoleman uutisia luonnon katastrofeista, erilaisista onnettomuuksista, lähes joka päivä joku on puukottanut jonkun ja jonkun terrorismiryhmän mellastus on tuottanut kuolemia tai Yhdysvaltain asekulttuurin joukkoampumisista. Nämä uutiset eivät juurikaan pysäytä miettimään mitä oikeasti tapahtuu ja miksi, vaikka kuolleita on satoja jopa tuhansia. Ja puoli maailmaa odottaa nyt Putinin kuolemaa.

Viime päivinä kuolema on tullut hieman lähemmäs. Presidentti Martti Ahtisaaren kuolema sai jo monet pysähtymään ja muistelemaan Ahtisaaren aikaansaannoksia. Se oli kymmenes kerta Suomen historiassa, kun presidentti kuolee. Tämän uutinen oli jo toki odotettavissa.

Heti perään koko kansan suosikki Aira Samulin kuoli ja voisi iästä huolimatta sanoa, että melko yllättäen.  Samulinin positiivisuus nousi otsikoihin samana päivänä, kun Suomen positiivisimmaksi henkilöksi valittiin toimittaja Eila Kanninen.

Suomen positiivisin henkilö on valittu vuodesta 1993 lähtien ja idean isä Juhani Töytäri kuoli vain kaksi päivää ennen viime viikkoista valintaa. Aira Samulin palkittiin positiivisestä elämäntyöstään 2012.

Otsikon mukaan Ahtisaaren, Samulinin ja Töytärin kuolemia voisi kuvailla, että kuolema kävi pihalla. Omalla kohdallani kuolema taisi käydä jo porstuassa. Kuun alussa saattelin läheiseni lauantaina haudan lepoon ja seuraavana päivänä sunnuntaina vielä läheisempi lopetti taistelunsa elämän puolesta. Kuolema vieraili nyt lokakuussa myös seinäni takana taloyhtiössä.

Tapahtumat ovat sytyttäneet laajan ajatusmaailman ja huomaan selvästi, kuinka kaikki kuolemia käsittelevät uutiset pomppaavat ensimmäisenä esiin, mutta tätä on nyt vain ymmärrettävä ja siedettävä.

Esiin nousseista uutisista päällimmäisenä virallisen byrokratiataistelun epäonnistuminen kuolemaa vastaan. Se vakavoitti myös tällaisen terveellisiä elämäntapoja kannattavan ja kunniottavan ihmisen. Vastasyntyneiden elinajanodotteet laskivat Suomessa vuonna 2022 historiallisen paljon.

Tilastokeskuksen mukaan vastasyntyneiden poikien elinajanodote oli 78,6 vuotta ja tyttöjen 83,8 vuotta. Poikien elinajanodote lyheni edelliseen vuoteen verrattuna 0,53 vuotta ja tyttöjen 0,67 vuotta.

Lasku on molemmilla sukupuolilla suurinta yli 50 vuoteen. Naisten elinajanodote laski vuonna 2022 kolmatta vuotta putkeen. Myös yli 65-vuotiaiden osalta elinajanodote laski eniten yli 35 vuoteen.

Vastasyntyneen elinajanodote kertoo, kuinka pitkään vastasyntynyt eläisi keskimäärin, jos kuolleisuus pysyisi laskentavuoden tasolla.

Itse tein vuonna 2019 Ylen ”kuolemankoneella” oman ennusteeni ja nyt uusiessani arvioni, elinaikani on reilut kaksi vuotta lyhyempi.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm kanavalla maanantain 30.10.2023 klo 08.00 ja 16.00

 

Lisää aiheesta:

Haastattelussa Aira Samulin - Toimittajana Pike Hilakari 

Jukka-Pekka Puro oli saanut tiedon kuolevansa pian

Ihminen ei kestä jatkuvaa kriisitilaa

Elinajanodotteet - täältä voit tarkistaa oman elinaikaodotteesi

 

 


 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, kuolema, Martti Ahtisaari, Aira Samulin, elinaikaodote, Eila Kanninen, Juhani Töytäri, positiivari, Suomen positiivisin,

Isä-rakas, otan nyt elämäni omiin käsiin

Lauantai 14.2.2009 - Kauko Niemi

Viikon ehdottomasti suurin uutinen Suomessa, joka jäi vähälle huomiolle oli Kirsti Paakkasen syntymäpäivähaastattelu Helsingin Sanomissa. Jopa sopulilauma jätti jälkiruodinnan kokonaan väliin.


Mitä ihmeellistä siinä on jos joku mummo täyttää 80 vuotta? Minun vaatimattoman ja epätarkan seurannan perusteella keskiviikkoinen haastattelu oli Paakkasen kaikkien aikojen ensimmäinen syntymäpäivähaastattelu. Hän on varjellut fyysistä ikäänsä viimeiseen asti. Joko hän nyt luovuttaa?

Paakkanen on noudattanut Tarmo Mannilta saamaansa ohjetta: silloin kun nainen ilmoittaa ikänsä, niin se on sama kuin viimeinen käyttöpäivä. Tästä näkökulmasta katsottuna Paakkanen siirtynee eläkkeelle.

Ei se fyysinen ikä vaan henkinen ikä. Siinä se on koko elämän kulminaatio. Paakkanen on oman tiensä kulkija, joka otti 16-vuotiaana ohjat omiin käsiinsä, lähtiessään kotoaan. Vanhempien uhotteluun hän vain vastasi – Isä-rakas, otan nyt elämäni omiin käsiin.

Kumpa mahdollisimman moni meistä pystyisi samanlaiseen dialogiin oman elämänsä kanssa.

Meillä on pari muutakin mummoa, joiden fyysisellä ja henkisellä iällä ei juuri ole mitään yhteyttä toisiinsa.

Aira Samulin tanssii ja menee ikäisekseen kuin nuori tyttö eläen tässä päivässä ja ammentaen vaikutteita nuorista.

Lenita Airistolle fyysisen iän paljastaminen on yhtä suuri peikko kuin on ollut Paakkasellekin. Lenitan täyttäessä vuosi sitten tammikuussa 70 vuotta, hän välitti STT:n kautta medialle jyrkkäsanaisen kiellon asian uutisoinnista. Ehkä näemme tämän haastattelun sitten yhdeksän vuoden kuluttua.

Mahtavia esimerkkejä kaikki kolme. Miksi meidän pitäisikään elää ulkopuolisten oletusarvojen ja ohjaussignaaleiden mukaan. Kannattaa kuunnella elämän ohjeeksi vain omaa sisintään, silti julistamatta tai loukkaamatta muita.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kirsi Paakkanen, Aira samulin, Lenita Airisto