Poliittinen intohimoni ei ota syttyäkseen

Lauantai 29.5.2021 klo 13.39 - Kauko Niemi

 Vaalit_1A4A4520.jpg

Edelleen näyttää vahvasti siltä, ettei minulle ole syntynyt poliittista vakaumusta. Olen siis liikkuva äänestäjä ja menen suorittamaan kansalaisvelvollisuuttani niin kuin aina ennenkin.

Tähän mennessä olen elämäni aikana varmaan äänestänyt kaikkia puolueita paitsi yhtä. Ja paljon saa vettä virrata Vantaanjoessa, ennen kuin perusarvoni muuttuvat niin paljon, että äänestäisin perussuomalaisia. He ovat riittävän selkeästi kertoneet niitä asioita, joista olen absoluuttisesti eri mieltä. Olivatpa ne kertomukset sitten puolueen virallista liturgiaa tai yksittäisten ehdokkaiden pinttymiä.

Heiltä ja muiltakin ehdokkailta on jäänyt myös kertomatta millaisiin rikoksiin he ovat syyllistyneet. Helsingin Sanomien selvityksen mukaan pelkästään pääkaupunkiseudun kuntavaaliehdokkaat ovat syyllistyneet kymmeniin tuoreisiin rikoksiin, joista äänestäjät eivät ole saaneet tietoa. Selvityksen mukaan kaikkiaan 59 ehdokasta on tuomittu syylliseksi 97 rikokseen vuosina 2016–2021 Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Perussuomalaisilla on eniten rikostuomion saaneita ehdokkaita ja rikoksia. Ruotsalainen kansanpuolue nousi rikostilastojen toiseksi.

Kaiken kaikkiaan yksittäisen ehdokkaan mielipide ja puolueen ohjelma eivät ole kovin helposti yhdistettävissä. Toisaalta vaikkapa sosiaalisessa mediassa on varsin helposti huomattavissa missä poliittisessa kentässä kukin seisoo. Kun vaikka kaverini kommentoi politiikkojen sanomisia, tekemisiä ja tekemättä jättämisiä, ei ole järin vaikeaa sijoittaa häntä poliittisessa kentässä.

Välillä ihan arkisissakin asioissa jää ihmettelemään, että jonkun luissa ja ytimissä on niin tiukka poliittinen ohjaus, että ilmaisut ovat jotakin poliittista ajattelua vastaan ja jonkin puolesta. Tietenkin vaalien kynnyksellä se voi tuntua helpolta, kun ei tarvitse muuta, kun etsiä ehdokas omasta puolueesta.

Kunnallisvaalit ovatkin se kansalaisvelvollisuuden vaikein rasti, jos kaveriporukassa ei ole sopivaa ja hyvin tuntemaa kandidaattia. Ehkä silloin on parasta päättää pari selkeää asiaa, joista ei anna periksi. Esimerkiksi Helsingissä voisi olla vaikkapa Malmin lentokentän muuttaminen asuinkäyttöön. Autoilu, luonto tai joku muu. Tämän jälkeen suuri osa ehdokkaista on pudonnut pois, eikä vieläkään tarvitse miettiä puoluetta.

Hyvän ja melko helpon jakolinjan muodostaa myös maahanmuutto. Näitä jakolinjoja kannattaa testailla vaikkapa vaalikoneilla. Pidät muut vastauksesi neutraaleina ja sitten otat reippaasti kantaa yhteen asiaan. Näin voit päästä vähän lähemmäksi ajatuksiasi.

Itse kokeilin ja tein kuusi vaalikonetta vastaten kaikkiin kysymyksiin omasta mielestäni ihan rehellisesti. Rehellisyydellä tarkoitan tässä tapauksessa, että ajattelin asioita enkä asioita puolueiden suotimien kautta.

Kun otan jokaisen vaalikoneen viisi kärkiehdokasta, jota kone minulle suosittaa, niin tähän 30 ehdokkaanlistaan mahtuu 11 perinteistä puoluetta ja 19 sitoutumatonta tai muuta ryhmittymää. Siis keskimäärin jokainen vaalikone antoi minulle viiden kärkeen kaksi perinteistä puoluetta edustavaa ehdokasta ja kolme muihin ryhmittymiin kuuluvaa ehdokasta.

Jos ylipäätään tykkäät lottoamisesta ja tietokonepeleistä, niin tässähän on sopivaa viihdettä muutamaksi illaksi. Teet useita vaalikoneita useilla eri yksittäisillä asioilla. Ehkäpä pian hahmottuu, millaisissa asioissa haluat liikkua ajatuksinesi. Käytännön ongelmanhan tietysti muodostaa valtuutetun arkinen työ, kun lopulliset päätökset tulevat olemaan enemmän ja vähemmän ryhmäpäätöksiä ja ryhmät ovat enemmän ja vähemmän puoluepohjaisia.

Nyt kun ennakkoäänestys pyörii jo täysillä ja eikä ole pitkää aikaa varsinaiseen äänestyspäiväänkään, niin kiihtyyköhän tahti? Toivottavasti kenelläkään ei tule mieleenkään liikkua turuilla ja toreilla tapaamassa ehdokkaita, kerjäämässä pullakahveja.

Nyt mennään ilman kontakteja kuta kuinkin median ja netin varassa. Itse en ole törmännyt yhteenkään ”vaalimainokseen” en sähköiseen enkä paperiseen. No paperiseen mainontaan en tosin enää törmää muutenkaan. Olisin luullut, että jo reilu vuosi olisi luonut uusia ideoita vaalikamppailuun, mutta ei ole ollut luovuus kovinkaan kukoistavaa.

Kaikesta huolimatta toivon ja kehotan kaikkia suorittamaan kansalaisvelvollisuutensa ensi viikon keskiviikkoon mennessä tai sitten varsinaisena äänestyspäivänä sunnuntaina 13.6 – tavoitteena hoitaa yhteisiä asioita järkevästi.

 Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 31.5.2021 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

 

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, vaalit, politiikka, Perussuomalaiset, persut, vaalikone, kunnallisvaalit

Politiikka teki seiskat

Maanantai 18.4.2011 - Kauko Niemi

Yhden yön aikana en ole kohdannut yhtään myönteistä kommenttia vaalivoittajasta sen enempää Facebookissa kun muuallakaan. Kukaan ei ole äänestänyt persuja, mutta silti he voittivat. Aivan kuin kukaan ei lue Seiska-lehteä, mutta kaikki tietävät mitä juoruja siellä on ollut.

Toivoa sopii, että persut lopettavat uhoamisen ja populismin ja ottavat todellisen vastuun tekemisistä ja jos ei lopeta, niin tulee suomalaisille konkreettinen opetus, ettei ihan kaikkeen kannata uskoa ilman kritiikkiä. Tämän opin olisi suonut tapahtuvan jollakin vähemmän merkittävämmällä areenalla.

Vaalien teemaksi nousi kaikilla rintamilla – vastustamalla voittoon.

Vaaleille asiantuntijat veikkasivat hyvin korkeaa äänestysprosenttia, etenkin ennakkoäänestyksen vilkkauden takia. Näinhän ei käynyt ja nousu oli maltillinen. Asiantuntijoiden arviot olivat täysin irrallaan yhteiskunnan kehityksestä.

Ei äänestäjillä ole mitään erityistä kunnioitusta äänestyspäivää kohtaan. Ihmiset hoitavat pankkiasioitaan silloin kun parhaiten sopii, käyvät ruoka- ja muissakin kaupoissa silloin kun parhaiten sopii. Neljän vuoden kuluttua ennakkoäänien osuus tulee olemaan 48 prosenttia. Jos halutaan nostaa äänestysprosenttia, ainoa vaihtoehto on siirtää äänestäminen verkkoon.

Puhuttiin myös, että nämä vaalit olisivat olleet sosiaalisen median vaalit. Tämäkään ei toteutunut. Sosiaalisen median melkein ammattilaiset Jyrki Kasvi ja Petteri Järvinen jäivät rannalle. JyrkiKasvilla on Facebookissa 2642 kaveria ja ääniä kertyi 3219. Petteri Järvisellä on Facebook kavereita 809 ja ääniä kertyi 2209. Petterin blogit ovat hyvin luettuja.

Harmittavaa näiden kahden herran kohdalla on, ettei eduskuntaan saatu tietoyhteiskunnan intohimoisia kannattajia. Sen sijaan niitä löytyy, joille puolustusmäärärahoista ei voi leikata, mutta sen sijaan valtion it-budjettista löytyy löysää.

Viestinnän kannalta vaaleista löytyy paljon mielenkiintoisia ilmiöitä. Miten Kike Elomaa nousee ääniharavaksi muutaman tonnin budjetilla ja toisaalta tv:stä tuttu Petri Sarvamaa suurine lakanoineen jää rannalle. Miten Väyrynen putoaa ja eduskuntaan nousee 84 uutta henkilöä ja niistä vain 38 on persuja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Soini, Persu, Jyrki Kasvi, Petteri Järvinen, eduskuntavaalit, politiikka