Tietovuoto muuttaa muotoaan

Maanantai 14.7.2025 klo 20.23 - Kauko Niemi

Aikoinaan erittäin vakava termi tietovuoto on nyt menettänyt merkityksensä. Nykyään tieto vuotaa jo ennen kuin se on edes kunnolla syntynytkään.

Virallisesti tietovuoto tarkoittaa salassa pidettävän tiedon levittämistä ulkopuolisille. Tietovuodon tekevä henkilö yleensä hakkeroi yrityksen tai palvelun tietokannan ja julkaisee siellä olevaa tietoa.

Tietovuotajilla on yleensä hirvittävä tarve päästä julkisuuteen hyvällä tai pahalla – jopa rikollisia temppuja käyttäen. Tosin some palvelee näitä itsensä tyrkyttäjiä melkoisen tehokkaasti.

Vuonna 2003 tapahtui muun muassa Irak-vuoto koskien pääministeri Paavo Lipposen kaupankäyntiä Yhdysvaltain johtajien kanssa. Tämähän johti muun muassa pääministeri Anneli Jäätteenmäen eroon. Tietovuoto pyöri viikkotolkulla mediassa.

Lipposen muutkin puuhastelut ovat vuotaneet viime aikoina julkisuuteen vastikään julkaistun kirjan myötä.

Vuonna 1972 tapahtui korkeantason Zavidovo-vuoto koskien Kekkosen ja Brežnevin keskustelua Suomen ja Euroopan talousyhteisön vapaakauppasopimuksesta.

Aikoinaan Julian Assange perusti vuotoja helpottavan WikiLeaks-sivuston, jonka tarkoituksena oli luoda ihmisille mahdollisuus vuotaa salaisia poliittisia tai kaupallisia dokumentteja julkisuuteen ilman kiinnijäämisen pelkoa. Siis helpottaa salatun tiedon kulkua. Näin rehellistä reittiä ei hyväksytty ja Assangen loppuelämä kului enemmän tai vähemmän lusimisena.

Tänään mikään tieto ei pysy salassa, eikä sillä sinänsä ole väliäkään. Se mitä Donald Trump tänään vuotaa suustaan on jo huomenna merkityksetöntä, sillä tieto on jo muuttanut merkittävästi muotoaan ja sisältöään. Vuoto ei ole enää tietovuotoa vaan yhden miehen merkityksetöntä höpinää, jonka lopullisesta lopputulemasta ei ota selvää saimaansällikään.

Trumpin jälkeen pohdimme tekoälyn roolia tietovuodoissa. Tekoälyä emme pysty enää väistämään. Kuinka tieto vuotaa ja kuinka rehellisesti tekoälyn saattelemana.

Tekoäly muovaa toimintaympäristöämme ja todellisuuttamme jatkuvasti kiihtyvällä tahdilla, ja sen vaikutukset heijastuvat meihin kaikkiin. Vaikka itse ei koskisi yhteenkään tekoälytyökaluun, joutuu astumaan informaatiotodellisuuteen, jossa tekoäly on tavalla tai toisella mukana kaikessa.

You Tube muuttaa parhaillaan omia säännöksiään, kun jo liian merkittävä osuus videoista on tekoälyllä tuotettua. YouTuben säännökset edellyttävät jo nyt, että palveluun ladattu sisältö on ”alkuperäistä” sekä ”autenttista”, mikä ei monestikaan sovellu kuvaamaan tekoälyllä tuotettuja videoita. Meistä harva edes tajuaa, kuinka video on syntynyt.

Oikea ja rehellinen tieto takaisi avoimen ja luotettavan demokratian. Nyt on asennoiduttava uudelleen Trumpin jälkeiseen tekoälyaikaan. Paluuta vanhaan kulisseissa syntyneen tiedon vuotoihin ei enää ole.

Nyt se alkaa - ketkä eivät kuulu joukkoon

Perjantai 18.8.2023 klo 11.05 - Kauko Niemi

 Kuka astuu sisään näistä porteista?

Pikku hiljaa alkavat presidenttiehdokkaat kuoriutua. Nyt sitten saamme kuulla päivittäin kuinka isänmaatamme pitää johtaa ja millä keinoin kaikki saadaan rakastamaan toinen toisiamme.

Kampanja-aika jää melko lyhyeksi, mikä tarkoittanee pitkälle, että ulkoiset temput tulevat korostumaan ja todellinen osaamisen merkitys jää enempi taka-alalle. Muutaman kerran olenkin jo kysynyt itseltäni alanko seuraamaan Tanssii tähtien kanssa vai presidentin vaaleja. Kummastakaan en juuri tällä hetkellä tiedä mitään.

Tulevat vaalit paljastavat kuinka politisoitunut prosessi oikeasti on. Mielipidetiedustelut viittaavat selkeästi, etteivät suomalaiset ole presidentinvaaleissa kovinkaan sitoutuneita poliittiseen kantaansa, vaan äänestävät enemmänkin mieluistaan henkilöä.

Entäs jos tehtäisiin Kekkoset ja erityistoimenpiteillä hoidettaisiin Sauli Niinistö ylimääräiseen jatkoon. Saihan Niinistö median kyselyssä varsin hyvän palautteen. Puolet suomalaisista on tyytyväisiä Niinistön toimintaan ja puolet suomalaisista ei missään nimessä ole kokoomuslaisia.

Tammikuun presidentinvaaleissa taitaa olla enemmän kuin koskaan kannatusyhdistysten organisoimia ehdokkaita. Itse olen äänestänyt noin 14 presidentinvaaleissa, mutta en muista, että poliittisella asemalla olisi ollut mitään merkitystä.

Paavo Väyrynen tietenkin ja Olli Rehn ovat molemmat ilmoittaneet pyrkivänsä presidentiksi valitsijayhdistyksen kautta. Keskustan puoluehallitus päätti asettua tukemaan Olli Rehnin ehdokkuutta kokouksessaan elokuun 2023 alussa. Paavo puolestaan haikailee entisaikojen keskusteluyhteyttä Venäjän kanssa.

Liike Nyt valitsi puoluekokouksessaan jo 18. kesäkuuta 2022 puheenjohtajansa, kansanedustaja Hjallis Harkimon presidenttiehdokkaakseen.

Jussi Halla-aho ilmoitti 7. heinäkuuta 2023 olevansa käytettävissä perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi ja puoluekokous siunasi ehdokkuuden viikko sitten. Halla-ahosta tulisi hyvin Kiinalaistyyppinen presidentti. Ilman puheita tai julkisia keskusteluja kulisseissa tehtäisiin kaikessa hiljaisuudessa päätöksiä. Sitten vain odottelemaan milloin ero EU:sta toteutuisi. Sehän on Halla-ahon suuri tavoite.

Sosialidemokraatit on tuonut julki ehdokkaansa Jutta Urpilaisen, siis miesten kanssa samalle viivalle. Urpilaisen vahvuuksia olisi toki politiikka niin kotimaassa kuin maailmalla ja sukupuoli on varmasti plussaa. Urpilaisen virallinen vastaus siirtyy jopa marraskuulle, jotta EU-komissaarin pesti pelataan kunnialla päätökseen. Sanna Marin kieltäytyi kunniasta, vaikka saikin kohtuullisen suurta kannatusta eri kyselyissä.

Kokoomuksen pakka sekoili aika pahasti. Antti Häkkänen on kertonut presidenttiehdokkuudestaan. Häkkäsellä oli jo melko vahva tuki puolueen sisällä ja Orpo joutui pahaan valintatilanteeseen, mutta puolue päätti kuitenkin pyytää viralliseksi ehdokkaaksi Alexander Stubbin. Kokoomuksen hallitussekoilusta aiheutuneesta viipeestä syntyi ainakin Häkkäselle hyvä sauma rakentaa poliittista uraansa ja nyt hän kääntyi Stubbin kannalle. Stubb on puolestaan aikoinaan ilmoittanut harkitsevansa presidenttiyttä, mutten ole juurikaan kiinnostunut kotimaisesta päivänpolitiikasta.

Ilman virallisia valintojaan ovat vielä Kristilliset, Vasemmistoliitto, Vihreät päätti puoluekokouksessaan 10. kesäkuuta 2023 tukea vaaleissa Pekka Haavistoa, joka pyrkii presidenttiehdokkaaksi valitsijayhdistyksen kautta. Haavisto on jo pitkään johtanut kannatuskyselyitä eri medioissa. Vasemmistoliiton Li Andersson taitaa olla vailla siunausta puolueensa ehdokkaaksi.

Vahvaa kannatusta kyselyissä on saanut Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Hän ilmoitti 3. elokuuta 2023 tavoittelevansa ehdokkuutta valitsijayhdistyksen avulla.

Eduskunnan ulkopuolella oleva Valta kuuluu kansalle -puolueen puoluekokouksessa päätettiin puolueen osallistumisesta vuoden 2024 presidentinvaaleihin. Puolueen puheenjohtaja Ano Turtiainen ei pidä vaaleihin osallistumista täysin varmana, koska Turtiainen uskoo Venäjän miehittävän Suomen ennen vaaleja.

Sitten pyörii liuta nimiä, joiden uskotaan tavalla tai toisella liittyvän tuleviin vaaleihin. Mikko Hautala, Juhani Kaskeala, Sixten Korkman, Risto E. J. Penttilä, Timo Soini. Saara Huhtasaari on avannut jo kampanjansa ja tavoittelee ehdokkuutta valitsijayhdistys Vapaa Suomi ry:n kautta.

Meillähän kuitenkin melko rauhallista, jos verrataan vaikka Yhdysvaltoihin, missä mielikuvia rakennetaan oikeussaleissa. Tai maissa missä presidentinvaalit ovat vain muodollisuus, eivätkä juurikaan vaikuta vaalien lopputulokseen.

Nyt päästään oikeasti kampanjoimaankin aikaahan ei ole enää kuin lyhyen loppukirin verran. Viime keskiviikkona oli neljä ehdokasta Talk Helsinki -tentissä Pekka Haavisto, Olli Rehn, Jussi Halla-aho ja Mika Aaltola. Keskiviikkona myös Aleksander Stubb vahvisti oman ehdokkuutensa. Tästähän se sitten käynnistyy ja kiihtyy.

 

Lisää aiheesta:

Pyrkyri on Suomessa pahimman luokan rikollinen

Menikö siinä Kokoomuksen pressapaikka

Ensimmäinen mielipidekysely

Trumpin ihailija voitti Argentiinassa, maa kaaoksessa