Kuolemaa sietää niin kauan, kun se ei tule ovesta sisään

Torstai 26.10.2023 klo 20.13 - Kauko Niemi

 

Otsikon ajatuksen lausui pappi pari vuosikymmentä sitten eräässä hautajaistilaisuudessa. Tuskin paremmin pystyy tätä menetystä esittämään.

Me saamme päivittäin roppakaupalla kuoleman uutisia sotatantereilta, kuoleman uutisia luonnon katastrofeista, erilaisista onnettomuuksista, lähes joka päivä joku on puukottanut jonkun ja jonkun terrorismiryhmän mellastus on tuottanut kuolemia tai Yhdysvaltain asekulttuurin joukkoampumisista. Nämä uutiset eivät juurikaan pysäytä miettimään mitä oikeasti tapahtuu ja miksi, vaikka kuolleita on satoja jopa tuhansia. Ja puoli maailmaa odottaa nyt Putinin kuolemaa.

Viime päivinä kuolema on tullut hieman lähemmäs. Presidentti Martti Ahtisaaren kuolema sai jo monet pysähtymään ja muistelemaan Ahtisaaren aikaansaannoksia. Se oli kymmenes kerta Suomen historiassa, kun presidentti kuolee. Tämän uutinen oli jo toki odotettavissa.

Heti perään koko kansan suosikki Aira Samulin kuoli ja voisi iästä huolimatta sanoa, että melko yllättäen.  Samulinin positiivisuus nousi otsikoihin samana päivänä, kun Suomen positiivisimmaksi henkilöksi valittiin toimittaja Eila Kanninen.

Suomen positiivisin henkilö on valittu vuodesta 1993 lähtien ja idean isä Juhani Töytäri kuoli vain kaksi päivää ennen viime viikkoista valintaa. Aira Samulin palkittiin positiivisestä elämäntyöstään 2012.

Otsikon mukaan Ahtisaaren, Samulinin ja Töytärin kuolemia voisi kuvailla, että kuolema kävi pihalla. Omalla kohdallani kuolema taisi käydä jo porstuassa. Kuun alussa saattelin läheiseni lauantaina haudan lepoon ja seuraavana päivänä sunnuntaina vielä läheisempi lopetti taistelunsa elämän puolesta. Kuolema vieraili nyt lokakuussa myös seinäni takana taloyhtiössä.

Tapahtumat ovat sytyttäneet laajan ajatusmaailman ja huomaan selvästi, kuinka kaikki kuolemia käsittelevät uutiset pomppaavat ensimmäisenä esiin, mutta tätä on nyt vain ymmärrettävä ja siedettävä.

Esiin nousseista uutisista päällimmäisenä virallisen byrokratiataistelun epäonnistuminen kuolemaa vastaan. Se vakavoitti myös tällaisen terveellisiä elämäntapoja kannattavan ja kunniottavan ihmisen. Vastasyntyneiden elinajanodotteet laskivat Suomessa vuonna 2022 historiallisen paljon.

Tilastokeskuksen mukaan vastasyntyneiden poikien elinajanodote oli 78,6 vuotta ja tyttöjen 83,8 vuotta. Poikien elinajanodote lyheni edelliseen vuoteen verrattuna 0,53 vuotta ja tyttöjen 0,67 vuotta.

Lasku on molemmilla sukupuolilla suurinta yli 50 vuoteen. Naisten elinajanodote laski vuonna 2022 kolmatta vuotta putkeen. Myös yli 65-vuotiaiden osalta elinajanodote laski eniten yli 35 vuoteen.

Vastasyntyneen elinajanodote kertoo, kuinka pitkään vastasyntynyt eläisi keskimäärin, jos kuolleisuus pysyisi laskentavuoden tasolla.

Itse tein vuonna 2019 Ylen ”kuolemankoneella” oman ennusteeni ja nyt uusiessani arvioni, elinaikani on reilut kaksi vuotta lyhyempi.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm kanavalla maanantain 30.10.2023 klo 08.00 ja 16.00

 

Lisää aiheesta:

Haastattelussa Aira Samulin - Toimittajana Pike Hilakari 

Jukka-Pekka Puro oli saanut tiedon kuolevansa pian

Ihminen ei kestä jatkuvaa kriisitilaa

Elinajanodotteet - täältä voit tarkistaa oman elinaikaodotteesi

 

 

 

 

Mikäs menee pieleen - kuolemme nuorempana kuin aiemmin

Lauantai 10.9.2022 klo 8.18 - Kauko Niemi

 

Elinajanodote on Yhdysvalloissa yksi teollisuusmaiden alhaisimpia. Maailmanpankin tilastojen mukaan korkeimmat lukemat ovat Hongkongissa ja Japanissa, 85 vuotta, ja Singaporessa 84. Suomessa elinajanodote oli vuonna 2020 Duodecimin mukaan 82 vuotta.

Kun vuonna 2019 syntyneen yhdysvaltalaisen eliniäksi arvioitiin keskimäärin 79 vuotta, oli luku viime vuonna enää 76,1 vuotta.

Nyt väännetään kättä eri tahojen välillä syistä, mitkä vaikuttavat näinkin suureen muutokseen ja näin lyhyellä ajalla. Helpoin syyllinen on tietysti korona ja joidenkin mukaan korona-rokotukset.

Entäs sitten muut elämäntavat, jotka näyttävät väistämättä johtavan lihavuuteen. Mikä ei Yhdysvalloissa ole harvinaisuus. Toki lihavuuden olemuksia nimenomaan terveyden kannalta on monia. Tilastoissa onkin usein eritelty ylipainoisuus ja lihavuus.

Suomessakin ylipainoisten osuus väestöstä on 62 prosenttia naisista ja 72 prosenttia miehistä. Nuorisolääkäri, dosentti Silja Kosola, on huolestunut nuorisostamme. koululaisten keskuudessa meillä on parhaillaan kaksi pandemiaa yli muiden: lihominen ja mielenterveysongelmat. Näin siis Kosola Kimppakyyti-ohjelmassa.

Näin puolestaan THL raportoi suomen tilannetta. Suomalaisista 2–16-vuotiaista tytöistä 18 prosenttia ja pojista 29 prosenttia on ylipainoisia (ml. lihavuus). Lihavia on samanikäisistä tytöistä 4 ja pojista 9 prosenttia.

Nuorista eli 18–29-vuotiaista aikuisista ylipainoisia (ml. lihavuus) on naisista 35 ja miehistä lähes puolet, eli 47 prosenttia. Samanikäisistä naisista lihavia on 19 ja miehistä 17 prosenttia.

Yli 30-vuotiaista suomalaisista aikuisista ylipainoisia (ml. lihavuus) on 63 prosenttia naisista ja 72 prosenttia miehistä. Lihavia on naisista 28 ja miehistä 26 prosenttia. Lähes joka toinen (46 %) mies ja nainen on vyötärölihava, mikä enteilee sisäelinten rasvoittumista.

Vuodesta 1999–2000 vuoteen 2017–maaliskuuhun 2020 liikalihavuuden esiintyvyys Yhdysvalloissa kasvoi 30,5 prosentista 41,9 prosenttiin. Samaan aikaan vakavan liikalihavuuden esiintyvyys nousi 4,7 prosentista 9,2 prosenttiin. (NHANES, 2021)

Liikalihavuuteen liittyviä sairauksia on paljon riippuen tietysti lihavuuden luonteesta. Merkittävä ero onko rasva kertynyt jalkoihin vai sisäelinten ympärille.

Lihavuuden arvioidut lääketieteelliset kustannukset Yhdysvalloissa olivat lähes 173 miljardia dollaria vuonna 2019. Lihavia aikuisia sairastavien sairaanhoitokustannukset olivat 1 861 dollaria korkeammat kuin terveen painoisten ihmisten vuosittaiset hoitokulut.

Kysäisin mielipidettä Antti Heikkilältä, jonka mielipiteet ovat ennustaneet tämän kehityksen jo vuosia, mutta hänet on teilattu moneen kertaan. Vastaus oli lyhyt - tuo on johdonmukainen seuraus vallitsevien suositusten takia.

Heikkilä on aiemmin julkaissut muun mussa - tilastojen mukaan Yhdysvalloissa 2016 mennessä yhtään ihmistä ei ole kuollut vitamiineihin eikä lisäravinteisiin. Kukaan ei ole kuollut myöskään 32 vuotena ennen tuota aikaa, jolloin tätäkin asiaa on alettu rekisteröidä. Vuositasolla USA:ssa kuolee lääkkeiden sivuvaikutuksiin arvioiden noin 150 000 ihmistä.

Kaksi suurinta huoltahan tässä menossa on, että ratkaisuksi tarjotaan piikkiä ja pilleriä. Ja toisaalta kuinka tarkkaan seurataan erilaisia suosituksia ja ohjeistuksia suhteessa tapahtuviin pitkäaikaisiin muutoksiin. Jos ne ovat kaksi eri maailmaa, joita rahoittaa elintarvike- ja lääketeollisuus, ollaan varsin heikolla pohjalla.

Ehkä vielä jonakin päivänä kuulemme tuon Yhdysvaltain jyrkän kehityksen todelliset syyt. Ainakin jos elinajanodotukset laskevat vielä koronan helpottaessakin.

 

Tämä blogi on kuultavissä ääniversiona www.finnradio.fm kanavalla 12.9.2022 alkaen