Lapsen suusta kuulee totuuden - Onko kiire tuhma sana

Perjantai 9.3.2018 klo 13.20 - Kauko Niemi

Jokunen aika sitten FB-tuttavani päivitti sivulleen, kuinka lapsi oli kysynyt - onko kiire tuhma sana. Pysähdyin heti miettimään, että sehän on todella tuhma ja ruma sana. Selkeästi pahempi kuin vittu, perkele, paska ja monet muut.

Todennäköisesti lapsi oli kuullut toistettavan kiire sanaa samalla tavoin kuin muitakin tuhmia sanoja ja veti siitä johtopäätöksensä. Tosin monet muut tuhmat sanat ovat lähes merkityksettömiä ja niiden hokeminen ei paljoa mieliä tai maailmoja muuta. Tuossa pari päivää sitten kävelin kotiin ja melko siistin näköinen nainen huusi puhelimeensa liki joka toiseksi sanaksi vittu. Kuulin ainakin 30 ehkä 50 metrin päähän, että en mä vittu tiedä missä vitussa mä oon.

Kiire on kuitenkin sana, joka vaikuttaa sinun tapaasi toimia ja suhtautua asioihin. Itse uskon alitajuntamme voimakkaaseen manipulointiin. Melkein mitä tahansa toistamme riittävän uskottavasti ja riittävän usein, alitajuntamme alkaa toteuttamaan sitä. Pian sinulla on niin kiire, ettet ehdi tekemään muuta kuin kiirettä.

Minulla on kiire - sopii alitajunnallemme oikein hyvin. Alitajunta ei ymmärrä kieltomuotoa ja kiireen hokeminen uppoaa tehokkaasti perusajatteluumme, jos emme hallitse sitä.

Kuin taivaan lahjana tätä pohtiessani, tällä viikolla julkaistiin oikein kirjakin Hoppu on hanurista. Kirjassa, jota en vielä ole ehtinyt lukea, on haastateltu toistatuhatta ihmistä ja tutkittu kiireen syitä, seurauksia ja kitkentäkonsteja.

”Tuntuu, että kaikki kyllä teoriassa tietävät temput hopun kitkemiseksi ja osaavat ajanhallinnan perusteet, priorisoinnit, ei:n sanomisen merkityksen ja stressihormonien vaikutusjuuret ja seuraukset”, kertoo yksi kirjan kirjoittajista Kissconsultingin toimitusjohtaja Maarika Maury.

”Tiedon puutteesta ei siis tosiaankaan ole kyse, mutta silti moni tosiasiallisesti kärsii kiireestä ja silloin hoppuoireet, harmit ja hässäkät ujuttautuvat arkeen – työpaikalla ja kotona. Kiire tosiasiassa syö myös laadun sekä ahmaisee rahaa ja saa äkäiseksi." Kiire on siis tosiasiallinen kiusa ja tuhma sana.

Viime viikolla keskusteltiin Ylen Aamu-tv:ssä myös muotisanasta – pöhinä. Se ei siis ole synonyymi kiireelle, vaan siihen on koulukunnasta riippuen kaksikin tulkintaa. Tv:ssä startup-toimintaa edustavat nuoret pitää pöhinää jatkuvan kokeilun ja testaamisen kautta uuden hakemista. Siis juurikin kiireeseen juuttuneen vastakohta. Tosin vanhempi koulukunta pitää pöhinää lähinnä hosumisena ja sähläämisenä, missä ei synny mitään valmista.

Kadulla tulee vastaani tuttava, joka kanssa olemme osin samassa projektissa. Moikkaamisen jälkeen kysäisen projektin yhden pienen vaiheen tilannetta. Ystäväni alkaa hosumaan, kuinka hänellä on ollut niin kiire.

Hänellä on monta minuuttia aikaa sättiä kiirettään ilman mitään kiirettä. Vastaus tuohon pieneen kysymykseeni olisi vienyt puolet vähemmän aikaa, kuin kiireessä rypeminen ilman todellista kiirettä. Itseään manipuloiden.

Nopeasti tekeminen ei ole kiirettä. Toimittajan työssäni olen kokenut niin monesti, että huono taustatyö tuottaa kiirettä, kun pitää tehdä jotakin nopeasti. Kun perusasiat ovat kristallinkirkkaana päässä, niin sopivaa tietoa tulvii sinua vastaa joka nurkalla senkun napsit niitä talteen ja toteutukseen.

Jos et tiedä mitä tarvitset, niin elämä on kiirettä ja yllätyksiä täynnä. Teet kiireessä samoja asioita samalla tavalla kuin aina ennenkin, vaikka kaiken aikaa pitäisi tehdä eri tavalla paremmin.

Tee pohja- ja taustatyö huolella, niin pystyt hyödyntämään ympärilläsi olevat asiat ja tiedon ilman paniikkia. H-hetkellä pystyt toimimaan nopeasti ilman kiirettä ja rutiinien hidasteita. Rutiinitkin pitää olla hallussa.

Se että kalenterisi on täynnä ei automaattisesti tarkoita kiirettä. Mieluummin, että asiat ovat järjestyksessä. Ja jälleen kerran tiedossa oleviin asioihin löytyy helpommin ratkaisu, kun ne ovat jo muhimassa.

Toki realisti pitää olla. Kaikella on rajansa. Ja toisaalta en usko siihenkään, että pystyt rakentamaan positiivisen tehokasta mielikuvaa itsestäsi kiireellä. Jokainen kun tietää kuinka hankala yhteistyökumppani on kiireinen ihminen. Erityisen hankala hän on työryhmän jäsenenä.

Kirjan kirjoittajat neuvovat, että muiden ihmisten kanssa kannattaa ottaa puheeksi sellaiset asiat, jotka tuottavat kerrasta toiseen kiirettä. Jos joku tekee sovitut asiat aina myöhässä tai antaa jatkuvasti epäselviä ohjeita, paine kasautuu muille. Aina ihmiset eivät itse tajua, mitä vaikutuksia heidän käytöksellään on.

Otetaan tuo lapsen kysymys tosissaan. Kiire on kirosana ja emmehän me sivistyneet ihmiset kiroile.

Tämä on kuultavissa puhuttuna varsiona maanantaina 12.3 klo 21:30 (Suomen aikaa) espanjalaisen Finnradion nettiradiossa