Mopsi karkasi käsistä

Tiistai 2.11.2010

Viimeaikaiset vakavat koiranrääkkäystapaukset osoittavat, että teot, oikeuden päätökset ja nykyinen eläinsuojelulaki eivät vastaa kansan käsitystä koirien hyvästä huolenpidosta.

Varsinais-Suomen käräjäoikeuden päätös palauttaa koira takaisin rääkkääjälle sai vastaryöpyn kahdella rintamalla. Facebook-ryhmässä ja adressin allekirjoituksena.

Adressi sai hetkessä yli 32000 allekirjoitusta ja se eteni kohtuullisen säädyllisesti ilman suuria ylilyöntejä. Hauva.com myös suositteli allekirjoitusta. Sen sijaan Facebook-ryhmältä karkasi mopo tai tässä tapauksessa mopsi käsistä.

Poliisi arvelee tällä hetkellä, että facebook-ryhmän jäsenille tullaan nostamaan syytteitä. Käräjäoikeudessa ehdollisen tuomion saaneen miehen nimi on ryhmässä julkaistu ja henkeä ja hyvinvointia uhattu sadoissa kirjoituksissa. Monet kommentit täyttävät rikoslain pykälän laittomasta uhkauksesta.

Netin helppous ja nopeus ei kuitenkaan saa pettää harkintakykyä eikä sen kautta tule provosoitua ja lähteä sumeilematta mukaan.

Eläinsuojelulakia ollaan parhaillaan muuttamassa ja se saa kokonaan uuden rangaistusluokan, törkeä eläinsuojelurikos. Uusi laki tullee voimaan vielä tällä vaalikaudella. Tosin tälläkin hetkellä tuomioistuimilla olisi mahdollisuus suurempiin rangaistuksiin kuin mitä langetetaan.

HESY:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen vaatii tuomioistuimia ottamaan vakavissa eläinrääkkäystapauksissa käyttöön eläinsuojelurikosten rangaistusasteikon yläpään.

Luukkaisen mukaan rangaistuksen ankaruus on viesti kansalaisille: se kertoo tehdyn rikoksen vakavuudesta ja tekijän syyllisyydestä. Tällä hetkellä maksimirangaistus eläinrääkkäyksestä on kaksi vuotta vankeutta, mutta ehdollisiakin vankeusrangaistuksia jaetaan hyvin säästeliäästi, ehdottomina vankeustuomioita ei langeteta juuri lainkaan.

Luukkaisen vaatimuksiin on helppo yhtyä, kun esimerkiksi alkuvuodesta Espoossa dobermannin pesäpallomailalla kuoliaaksi iskeneen miehen syyte hylättiin käräjäoikeudessa.

Ihmisten mielissä koira tuntuu ikään kuin perheenjäseneltä ja mielissä pyörivät rangaistusvaateet ovat helposti samanlaisia kuin henkirikoksissa. Kuitenkin on muistettava, että koira on laintulkinnassa esine. Omaisuuden suoja on taas lainsäädännössämme hyvin vahva.

Se että koira on esine saattaa jopa johtaa surkuhupaisiin tilanteisiin. Oikeuslaitoksen tulkinnat saattavat olla hyvin erilaiset, jos sinä itse aiheutat naapurin koiralle vahinkoa tai kun koirasi aiheuttaa naapurinkoiralle vahinkoa. vaikka lopputulos saattaisi olla sama. Olet kajonnut toisen omaisuuteen.

Turussa syyttäjä on saanut uutta tietoa tapauksesta ja vie jutun hovioikeuteen, joten koiraa ei palauteta ennen seuraavaa oikeusastetta omistajalleen. Toivottavasti siihen mennessä suurimmat intohimot ovat laantuneet. Saamme aikanaan nähdä saadaanko päätöstä, joka paremmin vastaa ihmisten käsitystä hyvästä koiranpidosta.

Oikeuden ottaminen omiin käsiin ei laillista edes internetissä.

Homo-hässäkästä kannattaa oppia

Sunnuntai 17.10.2010 - Kauko Niemi

Homo-hässäkkä osoittaa selvästi, että kulttuuri on muuttumassa. Hallintoalamaiset avaavat suunsa ja äänestävät jaloillaan. Siitäkin huolimatta että Facebook-lakko kuivui perjantaina kokoon.

Seuraava hässäkkä saattaa syntyä jo ensi viikolla. Huomenna julkaistaan kirja suomalaisen ruoan puhtaudesta. Vai pitäisikö sanoa tulkkausteos, mitä tuoteseloste oikeasti tarkoittaa.

Siinä on ainekset vuosikymmenten takaiseen kissa-margariini-skandaaliin. Eikä tarvitse kuin, että joku osoittaisi ruokien lisäaineiden aiheuttavan tämän räjähdysmäisen allergioiden lisääntymisen.

Onkohan elintarviketeollisuus ja kauppa millään tavoin harjoitelleet joukkopakoa, kun äidin kanannahasta tekemät mössöpullat eivät kävisikään kaupaksi. Vapise HK:n sininen! Onkohan monikaan yritys tarkistanut kriisitiedotusstrategiaansa sillä silmällä, että yhtenä päivänä sosiaalinen media jyrää sen alleen.

Niin sanottu sosiaalinen media, mitä se sitten missäkin tapauksessa onkaan, kanavoi miltä hallintoalamaisesta oikeasti tuntuu. Siinä piispa Irja Askola on oikeassa, että kirkosta pako kertoo enemmänkin suomalaisten perusoikeudentunnosta, kuin kirkon suhteesta homoihin.

Jos uutta hässäkkää ei synny ensi viikolla, niin ainakin mielenkiintoiseksi tilanne muodostuu ensi keväänä. Politiikka on ollut jo jonkin aikaa hallintoalamaisten silmätikkuna ja tuntuu suorastaan ihmeeltä, jos nyt opitut uudet vaikuttamisen keinot eivät ryöpsähtäisi pintaan kevään vaaleissa.

Ehdokkailla ei ole rahaa perinteiseen kampanjointiin – pitäisikö sanoa onneksi, eikä sillä olisi mitään merkitystäkään. Muutaman katu- ja lehtimainoksen merkitys sen rinnalla, että netissä sadattuhannet ihmiset ryöpsähtävät pinnalle päivässä.

Perinteiset vaalikampanjat ovat kuin puhelinluettelo. Muodoltaan kuin kukoistuksen aikana, mutta merkitykseltään nolla.

Suomalaiset eivät ole koskaan kunnolla nousseet barrikadeille, vappumarssitkin ovat kuivuneet kokoon. Nyt marssitaan netissä ja meillä on omalla päätelaitteella äänestyskone kun edustajilla Arkadianmäellä.

Sisäpiiriä vai ymmärryksen lisäämistä

Keskiviikko 11.8.2010 - Kauko Niemi

Kesä on ollut vilkasta koiranäyttely- ja muiden koiratapahtumien aikaa. Kesällä on isoja tapahtumakenttiä tarjolla ja koiraihmiset viettävät lomiaan mieluummin muuten kuin lentämällä aurinkorannalle.

Julkisuutta ja media-aikaa nämä tapahtumat eivät juurikaan saa. Sawo Show Kuopiossa viime viikonvaihteessa sai sentään liikkeelle paikalliset lehdet ja YLE:n Savon toimitukset. Tapahtumalla oli selkeästi enemmän julkisuushakuisuutta kuin muilla vastaavilla koiratilaisuuksilla.

Samaan aikaa kun Kuopiossa kilpailivat koirat, kilpailivat vähemmän karvaiset ihmiset Lappeenrannassa Kalevan kisoissa.

Kalevan kisoista tuli suoraa lähetystä radiosta ja televisiosta tukehtumiseen asti. Paikalle oli saapunut 25.000 ihmistä. Vastaavasti Kuopion koiratapahtuma keräsi 30.000 ihmistä. Siis selkeästi suurempi tapahtuma ilman ainuttakaan suoraa lähetystä.

Viime viikonloppuna kisasivat myös palveluskoirat Suomen mestaruuksista, josta tapahtumasta löytyy pari pientä uutisen pätkää lehdistä.

Kyse ei ole koiratapahtumien kohdalla tapahtumien pienuudesta. Media ja koira eivät vain kohtaa muulloin kun koiran purressa ihmistä. Ääritapauksessa kun koira on pelastanut ihmisen hengen.

Useat koiratapahtumat vaikuttavat sisäpiiritapahtumilta, eikä niillä kosiskella kuin osallistumismaksun suorittavia koirakoita. Koiratapahtuma on monelle järjestölle se ainoa mahdollisuus ja pakkopulla varainkeruussa.

Toisaalta tapahtumat hoidetaan harrastuspohjalta ja osaaminen mediasuhteissa ontuu. Harvan tapahtuman verkkosivuilta löytyy medialle ennakkomateriaalia faktoineen ja taustoineen. Myös tapahtuman aikainen online-palvelu on venyvä käsite.

Nykyinen tilanne antaa koiramaailmasta vääristyvän, jyrkästi kahtia jakautuvan kuvan, vaikka periaatteessa olisi kaikki eväät rakentaa koiraymmärrystä laajempiinkin ihmisjoukkoihin.

Ymmärryksen puute kärjistää mielipiteet ja keskustelut koirankakoista, koiran uittamisista ja vaikkapa terassivisiiteistä.

Tiesitkö? Ensi kuussakin on koirien maailman mestaruus kisat Suomessa!

Miten käy ranskalaisten medialukutaidon?

Torstai 27.3.2008 - Kauko Niemi

Ranskalainen luottaa täydellisesti verbaaliin ilmaisuun. Eikä vähiten presidentti Nicolas Sarkozy, joka on jo moneen otteeseen osoittanut puheen ja sanan voiman. 

Ranskan televisiokanavat paljastaa nopeasti pariisin murteesta johtuvat puutteet. Ei edes uutisissa saa mitään tukea faktoille. Uutis- ja ajankohtaistoimituksissa ei taida olla töissä yhtään graafikkoa. Uutiset ovat pelkkää puhuttua Ranskaa. Urheilu-uutisissakaan ei näytetä edes tuloslistauksia. Yhden kanavan teksti-tv:ssä oli sentään yhden lauseen uutinen, että Hamilton voitti Australian F1 osakilpailun. Muista ei puhuttu mitään, saati olisi näytetty lopputuloslistaa.

Pääsiäisviikolla pidetyt aluevaalit ei tilannetta muuttanut millään tavalla. Ranskalaisilla kanavilla ei grafiikkaa näkynyt. Suomalaiset kanavat esittelevät jo viikkoja ennen vaaligrafiikkaansa ja seurannan kohokohta on kun toimittaja painaa nappia ja pilarit ja pallukat ilmestyvät ruutuun.

Sanan voima korostuu myös erilaisissa keskusteluohjelmissa, joita ei myöskään koristella millään turhanpäiväisillä visualisoinneilla. Eikä juontaja jaa puheenvuoroja yksi kerrallaan. Kaikki, joilla on jotakin asiaa, sanoo sen ja normaalia on, että viisi ihmistä puhuu samaan aikaan päällekkäin.

Kaikki ulkomaiset ohjelmat ovat dupattuja, eikä nekään anna armoa. Tosin se ei ole pelkästään ranskalaisten käyttämä tapa.

Seuraavaksi on ryhdyttävä seuraamaan ranskalaisia nettisaitteja, kuinka ne toteutetaan ilman puhetta, vai toteutetaanko?

Ranskalaiselle visuaalisuus merkitsee ihmisen itsensä pääroolia, itsensä esittelemistä.

Väistämättä jää miettimään kuinka ranskalainen kuuro esimerkiksi pärjää tällaisessa yhteiskunnassa. Hän ei saa mitään visuaalista tukea mistään. Hän ei voi edes lukea huulilta, sillä puheella ja huulisynkalla ei ole mitään yhteistä dupatuissa ohjelmissa.

Mielenkiintoista tulee olemaan myös se, kuinka ranskalaisten uusmedian lukutaito kehittyy. Kannattaa varmasti seurata ranskalaisia verkkopalveluja, joissa varmasti tehdään mielenkiintoisia ratkaisuja - joko parempia tai huonompia. Täytyy myös muistaa, että Citikka on ottanut lusikan kauniiseen käteen ja asettanut ohjausviikset samaan järjestykseen kuin muissakin autoissa ja siirtynyt H-vaihdekaavaan.

Jopa Wall Street Journal lisää visuaalisuutta uudessa omistuksessa ja antaa periksi menneelle maailmalle.