Poliitikot pipertävät ja media jahtaa klikkejä

Perjantai 24.10.2014 klo 12.01 - Kauko Niemi

Kolme trendiä, jotka näkyvät minun kristallipallossani. Talouskasvua ei tule ainakaan 10 vuoteen, suoravaikuttaminen kasvaa kun edustuksellinen demokratia on halvaantunut, neljäs valtiomahti media menettää asemansa, kun ainoa tavoite on kerätä klikkejä.

Talouskasvu, jota ei tule - nyt on viimeinen hetki politiikoille määritellä mitä tarkalleen tarkoittaa talouskasvu, johon kaikki tähtäävät, jonka perustalle kaikki suunnitelmat nykyisin tehdään.  Siis elvytystä, sellaista vanhanajan talouskasvua, joka perustuu luonnonvarojen ja ilmaston holtittomaan tuhoamiseen, ei enää tule.

 Uuden taloudellisen kasvun luominen olisi pitänyt aloittaa yhdeksänkymmentäluvun puolivälissä, jotta nyt oltaisiin edes jollakin tasolla. Näitä nykyisiä nollavuosia on siis tiedossa ainakin kymmenkunta lisää.  Uuden kehittäminen, uuden oppiminen ja uuden ottaminen käyttöön kestää vuosia.

Vuoden 2008 kirjoitukseni asiasta näyttää olevan kutakuinkin totta.  Kaikki nämä vuodet ovat olleet poliitikkojen, finanssipiirien ja kansantalouden asiantuntijoiden huijaamista teemalla – kun talous alkaa ensi vuonna kasvamaan.

Toinen muutoksessa olevassa valtavirrassa edustuksellinen demokratia on kriisissä. Nyt ovat erilaiset some-kanavat ja ihmisten tiedonsaanti niin helppoa, että ylhäältä annetut, sääntelyt, vaatimukset ja byrokratiat eivät ihmisiä tyydytä.

Hallinnon, arvovallan ja byrokratian purkaminen on mahdottomuus, koska purkajien pitää purkaa ja siivota oma pesänsä. Demokratia palkinnon saanut Leppävirran kyläneuvosto sai kritiikkiä – tarvitaanko varjovaltuustoa. Kuitenkin kyläneuvosto on saanut yhdistettyä kyliä ja saanut yhteistyön kukoistamaan, mihin edustuksellisen demokratian sääntely ei ole koskaan kyennyt.

Eduskunta pelkää arvovaltansa murtumista. Kansalaisaloitteet ohjataan tavalla tai toisella ennemmin tai myöhemmin roskakoriin. Ensi keväästä tulee mielenkiintoinen. Nyt kun isoja linjoja ei kyetä eikä osata luoda, piperretään lillukanvarsien ja eläkeläisten kalastuslupien kanssa. Kiitos nykyisen tiedonkulun, että nämä kaikki tulevat julki ja ihmiset pystyvät itsenäisesti arvioimaan poliitikkojen osaamista.

Kolmas iso trendi on median kohtalo. Median oikeat tavoitteet ovat hämärtyneet. Tavoitteena on ensisijaisesti klikkien määrä. Se ei pitemmän päälle johda mihinkään. Journalismin yksi perusajatuksista palvella lukijaa luotettavasti on päässyt unohtumaan.

Veikkaukseni on, että tässä informaation määrässä kaiken maailman propagandan keskellä voittaja on se, jonka sisältöön voidaan luottaa.

Media häviää satavarmasti nopeudessa. Jokaisella tapahtumapaikalla on kymmeniä kertoja enemmän viestittäjiä kuin toimittajia, jotka välittävät omia käsityksiään omista intressikulmistaan ja ottamiaan kuvia/videoita. Poliitikot twiittaavat suoraan, yritykset somettavat mennen tullen. Median tehtävänä on tarjota luotettavaa tietoa ymmärrettävässä muodossa.

Luotettava sisältö on otsikon ja sisällön saumatonta yhteistyötä. Se on sisältöä, jota ei tarvitse muuttaa ja selitellä. Ja jos se on lukijaystävällistä, niin otsikko kertoo, mitä uutisoidaan.

Tämä ei tietenkään ole yhden yön juttu ja median olisi pitänyt aloittaa tämä perustyö jo 15 vuotta sitten. Nyt hädissään ja paperilehtiä suojellessa tuijotetaan vain juttujen klikkimääriä ja tehdään ihan mitä vaan, jotta tällä viikolla oltaisiin mittaustilastojen kärjessä. Siis kvartaalitalouskaan ei ole mitään tämän rinnalla. Pitkällä jänteellä ei pystytä mitenkään erottautumaan kaiken maailman propagandasta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Politiikka, media, demokratia

Suomalaisessa koiramaailmassa kuohuu

Perjantai 17.10.2014 klo 15.50 - Kauko Niemi

Suomeen on ilmestynyt Koiraliitto, joka on alkanut hämmentää koirakenttää. Koiraliiton osoite on selvääkin selvempi. Katkeransävyiset kirjoittelut Suomen Kennelliittoa kohtaan eivät anna kohteen epäilykselle tilaa. Motiivit vaan jäävät kovin epäselviksi.

Tapa, jolla Koiraliitto on liikkeellä, on vähintäänkin kyseenalainen, vaikka asia olisi kuinka hyvä. Nimettömänä puskista ampuminen ei kuulu nykyaikaan. Koiraliitolla ei ole myöskään ymmärrystä sen enempää tekijänoikeuksista kuin hyvistä tavoistakaan. Kaikki netissä oleva aineisto ei ole kopioitavissa eikä jaettavissa.

Koiramaailma vaikkapa vain Suomessa on niin laaja ja monisäikeinen, että sen asiallinen hanskaaminen vaatisi huikeat resurssit, osaamisen ja avoimen kanssakäymisen. Mitkään seikat eivät Koiraliiton kohdalla tue tämän suuntaista etenemistä. Temppu jäänee julkiseksi provokaatioksi ja keskustelun herättäjäksi.

Keskustelua toki tarvitaan ja myös Kennelliiton asemasta ja toiminnasta. Ja kyse ei ole vain Suomen kennelliitosta. Kennelliitot ja niiden organisoimat koiranäyttelyt ovat koirien hyvinvoinnin kannalta ristiriitaisia.

Monet kasvattajat eivät suostu myymään sinulle pentua, ellet sitoudu osallistumaan näyttelyihin ja kasvattamaan kennelin karriaarilistaa.

Koirien niin sanottu jalostustoiminta on tähdännyt aivan liikaa koirien menestymiseen näyttelyissä ja haluttujen ominaisuuksien korostaminen koirien terveyden kustannuksella. Vääristynyttä ja koirien terveydelle vahingollista siitostyötä tehdään jalostuksen nimissä.

Asiaan on toki vihdoin herätty ja nyt käytetään miljoonia euroja koirien geenitutkimuksiin, jotta vakava sairauskierre saataisiin katkaistua. Maailmassa Kennelliitot ovat astuneet esiin näennäistukeakseen tutkimusta, mutta toisella kädellä ruokkivat kilpailumenestykseen perustuvaa sisäsiittoisuutta ja rotukohtaisten ominaisuuksien ylikorostumista.

Joulukuussa Helsingin Messukeskuksessa on helppo kohdata myös koiramaailman nurja puoli. Jakkupukukoodiin pukeutuneita, katkeria, kyynelehtiviä ihmisiä, joita tuomarit ovat muka kohdelleet kaltoin.  Koirien, ihmisten määritelmien mukaisia turkkivirheitä on värjätty piiloon. Yli-innokkaille koirille on syötetty jopa rauhoittavia.

Koirat ovat yksi maailman sairaimmista eläinroduista ja kaiken takana on ihminen.

PS: tämän kirjoituksen jälkeen www.koiraliitto.fi on poistanut sisällön näkyvistä, mutta mainitsee, että "Saatamme palata huomenna normaalin palvelun merkeissä."

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koira, koiraliitto, kennel

Medialukutaito ja viitseliäisyys hukassa

Sunnuntai 12.10.2014 klo 18.49 - Kauko Niemi



Taas on muutaman päivän sisällä leimahtanut oikein kunnolla. Päivän sanat ovat viski ja lapsimorsian.

Aivan sama kuin menisin keskellä kirkasta päivää Aleksille ja itku silmässä kertoisin, että nyt on yö ja Stockmannin tavaratalo on suljettu. Minun piti saada sieltä liput tunnin päästä lähtevään koneeseen.

Alkaisivatko ihmiset julkisesti ja aivan tosissaan kertomaan tätä tarinaa totena ja ihmettelemään kuinka nyt on yö. Aika moni muistaa lapsena leikityn tarina kiertää –leikin, jossa kuiskuteltiin toisille tarinaa korvasta korvaan ja lopuksi tarinassa ei sitten ollut montaakaan samaa asiaa mitä oli alkuperäisessä tarinassa.

Tuo norjalainen lapsimorsian todistaa, etteivät ihmiset edes lue juttuja, vaan heittävät kommentit pöytään, teilaavat, jopa uhkailevat kohdetta, joka on fiktiivinen ja mikä olisi selvinnyt, jos olisi lukenut koko jutun loppuun. (lue jutun kommentteja)

Ihmisten maailmankuva rakentuu nyt valitettavasti vain lehtien otsikoiden perusteella ja ilman minkäänlaista viitseliäisyyttä ajatella asiaa tai jopa ottaa selvää mistä on oikeasti kysymys. Lehdet taas tekevät tahallaan raflaavia otsikoita saadakseen klikki-mittauksissa hyviä lukuja. Jopa otsikoita, jotka eivät millään tavoin vastaa itse jutun sisältöä.

Julkisen sanan neuvosto voisi ryhtyä ottamaan kantaa klikkiotsikoinnin ja sisällön suhteeseen. Mikä on hyväksyttävä toleranssi.

Viime päivien viskihuumassa oli myös niin sanottuja luotettavia lehtiä ja muita luotettavia tahoja ja sen tuntui tämän takia kovin uskottavalta. Nyt on kuitenkin osoittautumassa, että tämäkin leimahdus on selkeää liioittelua.

Tällaisessa viestintämyräkässä luulisi olevan medioille eduksi rakentaa pitkällä aika jänteellä luotettavuutta. Uskon että luotettavalla journalistisella tuotteella voittaa oman aseman silläkin uhalla, että joskus häviää ajassa. Nopeudenkin voi hälventää löytämällä uuden, luotettavan näkökulmaan asiaan.

Toistamalla samaa soopaa ilman tarkistuksia ei media pysty erottautumaan somen massasta.

Huolestuttavaa tässä on se, että ihmiset ajan mittaan menettää luottamuksen yleiseen keskusteluun. Kukaan ei usko kehenkään. Keskusteluahan ei enää synny muutenkaan, sillä aina ilmestyy joukkoon joku, joka torppaa kaiken ja loppujen lopuksi hyökätään yksilöiden kimppuun, oli sitten asia mikä tahansa.
Tällä torppausmentaalilla ei Suomessa rakenneta mitään eikä uutta synny ennen kuin opitaan kehittämään asioita yhdessä. Tämä koskee myös valtiovallan ylintä johtoa. Mitä pahaa siinä on jos virkamiehet esittävät ajatuksia Natosta tai KELA sote-uudistuksesta. Minusta olisi erinomaista, että asioista keskusteltaisiin laajasti ja lopullisessa päätöksenteossa olisi mahdollisimman monenlaisia näkemyksiä käytettävissä.

Yhtä totuutta ei ole.





Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lapsimorsian, viski, holhous, medialukutaito, luotettavuus