Hätähousujen synkkä vuodenvaihde

Taas elämme hetkeä, kun perinnepaistokset torttuineen saa niin monet meistä voimaan pahoin. Pahoin todellakin, sillä olemme juuri oppineet ketoilun jalon taidon. Samalla iso osa meistä hätäisistä ihmisistä suunnittelee huikeita uuden vuoden lupauksia – kuinka noudatammekaan terveellisiä elämäntapoja.

Ja kun todellisuus koittaa, niin uuden vuoden lupauksia noudatetaan pari viikkoa, jonka aikana kroppamme ei edes huomaa, eikä reagoi millään tavalla, saati sitten parista joulutortusta. Ryhdytäänpä seuraamaan muutoksiamme kaikessa rauhassa  vuositasolla. Silloin havahdumme todellisiin muutoksiin ja niiden merkityksiin. Mikä onkaan tämän joulun tilanne viime jouluun verrattuna.

Kovasti usein surkuttelemme, kun tämän päivän askeltavoite ei täyttynyt. Kuinkas se sitten täyttyy keskimäärin vuositasolla. Tuskin on suurtakaan merkitystä, jos yhtenä päivänä jää tuhat askelta puuttumaan ja toisena taas ylittyi parilla tuhannella.

Tuoreessa yhdysvaltalaistutkimuksessa potilaiden omien aktiivisuusrannekkeiden tietoja kerättiin neljä vuotta. Tutkimukseen osallistui 6 000 keskimäärin 57-vuotiasta miestä ja naista, jotka jakoivat aktiivisuusrannekkeidensa tiedot tutkijoille. Osallistujat kävelivät keskimäärin 7 700 askelta päivässä nelivuotisen seurannan aikana.

Analyysin perusteella riski sairastua uniapneaan, ruokatorven refluksitautiin tai vakavaan masennukseen oli seurannan aikana pienempi osallistujilla, jotka ottivat vähintään 8 200 askelta päivässä. He myös lihoivat muita vähemmän. Mitä enemmän askeleita sitä voimakkaampia olivat terveysvaikutukset.

Myös diabetes ja korkea verenpaine kehittyivät epätodennäköisemmin osallistujille, jotka liikkuivat keskimääräistä enemmän, mutta hyödyt sai jo 8 000–9 000 päivittäisellä askeleella eikä lisäliikunta vahvistanut yhteyttä.

Tämänhän toki ymmärsi jo vuosikymmeniä sitten UKK-instituutti Suomessa ja julisti terveystavoitteeksi 10000 askelta päivässä. Joillekin se on pyhä luku edelleen ja mitä tuo tuore tutkimus kertoo, ei se ole vuositasolla lainkaan huono.

Oura herätti minut muutama päivä sitten todellisuuteen. Se tuotti minulle päättyvän vuoden vuosiraportin sormuksen keräämien tietojen pohjalta. Minulle kertyi 2.185.293 askelta, siis reilut 6000 joka päivä, vastaa 37 maratonia vuoden aikana. Vajavaiseksi jää siis tuon tutkimuksen ja UKK-instituutin mukaiset terveysvaikutukset. Tässäkään asiassa ei pidä tuijottaa yhteen asiaan ja harmitella ettei elokuun 14. päivänä tullut käveltyä enempää. Vaan mikä oli vuoden kokonaisuus. Kokonaisuus, johon mahtui yhtä sun toista.

Ouran vuosiraportti toki osoittaa, että suurin päivittäinen ja viikoittainen vaihtelu oli kohdallani nimenomaan aktiviteeteissa ja mikä tärkeintä, suhteessa lepoon ja palautumiseen. Ourahan rakentaa päivittäisen aktiviteettitavoitteen sen mukaan, kuinka hyvin olen nukkunut ja palautunut. Siinäpä pohjaa uuden vuoden lupaukselle. Ja erityisesti monipuolistaa aktiviteetteja.

Päähuomioni viime vuosina onkin ollut nukkumisessa. Kun koko elämäni olen elänyt täysin väärällä asenteella – vain laiska tarvitsee paljon unta. Päättyvä vuosi antaa jo toivoa terveempään suuntaan. Keskiverto vuorokauden uni oli 8 tuntia 9 minuuttia. Määrä on ihan ok, mutta laadussa on vielä parantamista. Sykkeeni laskee tavattoman myöhään ja palauttavia tunteja kertyy kokolailla liian vähän. Uuden vuoden lupauslistalle ainakin nykyistä aiemmin punkkaan.

Oikotietä ei löydy onneen lukemalla jonkun terveysgurun yhden asian julistusta iltapäivälehdestä. Pitää vain testailla ja oppia tuntemaan itseään paremmin. Ja ennen kaikkea ymmärtää, että elimistömme pistää aikansa hanttiin kaikkea muutosta ennen kuin antaa periksi. Uuden vuoden lupausten tulokset alkavat siis näkyä vasta joskus helmi – maaliskuussa tai sen jälkeen. Paitsi jos lupaus on jokin ulkopuolinen – vaikkapa tipaton vuosi 2023. Tämän seurantaan ei tarvita elimistön muutoksia.

Tietojen keruuseen on tarjolla monenlaisia tuotteita. Absoluuttista totuutta ne eivät tarjoa eikä niidenkään yksittäisistä luvuista pidä mieltään pahoittaa. Epätarkatkin mittaukset antavat osviittaa muutoksista, mihin suuntaa kannattaa edetä.

Muutama perinteinen pipari ja pari torttua jouluna, ei siis mitenkään romahduta kenenkään vuositason hyviä tai huonpka keskiarvoja. Yksittäisillä murehtimisilla saattaa kuitenkin olla suurikin vaikutus alitajunnan voimaan, jonka ohjaamana teet ratkaisuja toimintaasi lyhyelläkin ajanjaksolla.

 

Tämä on kuultavissa Finnradion kanavilla 26.12.2022 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/