Sote syntyy huonosti lääkärin määräyksenä

Sunnuntai 5.1.2020 klo 10.42 - Kauko Niemi

Millähän reseptillä hoidettaisiin terveydenhuollon sisäisen asenneilmasto ja etenkin johtamiskulttuuri terveeksi? Ennen kuin mitään sotehimmeliä lopullisesti rakennetaan, perustan pitäisi olla jouhevassa kunnossa.

Helsingin Sanomien mielenkiintoisessa artikkelissa asiantuntijat todistelevat toimivaa trendiä nimeltä mukavuus, being nice. Nyt on trendikästä olla ystävällinen.

Huutava pomo tai opettaja, määräävä lääkäri on reliikki menneisyydestä. Nykyajan johtajat tietävät, ettei parasta tulosta tehdä käskyttämällä. Lapsia opetetaan jo päiväkodeissa tunnistamaan omia vahvuuksia ja olemaan muille ystävällinen.

Ja jos asiantuntijoita uskoo, mukavuuden nousu on vain hyvä asia. Ihmiskunnalle se on jopa kohtalonkysymys. Terveydenhuolto ei voi jäädä tämän trendin ulkopuolelle, koska hyvä luottavainen mieli on kaiken paranemisen perusedellytys ennen pillereitä.

Emeritusprofessori Jaakko Valvanne lähti auttamaan vanhustenhoito-ongelmia. Valvanne kiteyttää korjausohjelman kolmeen asiaan: asenteeseen, ammattitaitoon ja johtamiseen. Hyvä hoiva lähtee siitä, että vanhukset ovat oman elämänsä subjekteja eivätkä objekteja. Jos johtaminen on kunnossa, pienelläkin henkilöstömäärällä voi saada aikaan paljon hyvää.

Tapaninpäivänä avautui kansalaisaloite käypähoitosuositusten sisällöistä. Aloitteen tavoite on saattaa Käypä hoito -työryhmät viranomaisvalvonnan alaisuuteen. Lisäksi Käypä hoito -työryhmien asiantuntijalääkäreiden taloudelliset sidonnaisuudet lääketeollisuuteen on kiellettävä, ja kiellon toteutumista tulee tehokkaasti valvoa viranomaisten toimesta.

Nythän käypähoitosuositukset eivät ole myöskään pelkkiä suosituksia vaan jopa määräyksiä, joiden pohjalta lääkäreiden toimintaa Valvira voi rajoittaa lähes mielin määrin.

Asiaa kuvaa erityisen hyvin Ben Furmanin omalla palstallaan julkaisema ihmettely. Luin Duodecimin Masennuksen Käypä hoito-suosituksesta seuraavan väitteen:

”Noin kaksi kolmasosaa masennuslääkettä säännöllisesti käyttävistä saa selvän vasteen ja noin 40-50%:lla oireet häviävät melko täydellisesti noin 6-8 viikon aikana.”

Furman jäi pohtimaan, että mistä ihmeestä suosituksen laatijat ovat näin yltiöpositiivisia lukuja löytäneet. Katsoin tarkemmin. Väitteen tueksi oli listattu peräti 10 tieteellistä artikkelia, joiden perusteella näytön aste oli arvioitu vahvaksi.

Furman tarkisti viitteet. Löysin netistä kaikki kymmenen artikkelia ja luin huolella jokaisen artikkelin yhteenvedon ja johtopäätökset. Yllätyksekseni jouduin toteamaan, että yksikään näistä kymmenestä artikkelista ei puhunut väitteen puolesta, jotkut eivät liittyneet aiheeseen mitenkään ja jotkut puhuivat vastakkaista kieltä.

Furmanin löydöksen pohjalta kansalaisaloitteelle on selkeä tarve. Siis aiheesta kun aiheesta on varmaan tehty ja julkaistu 5000 tutkimusta ja sitten joku valitsee itselle ja kavereille sekä bisnekseen sopivat tutkimukset niin sanotuiksi perusteluiksi. Kas siinä on valmis käypähoitosuositus.

Tällaisiin perusteluihin pohjautuvien suositusten pohjalta lääkärit sitten tekevät 15 minuutin työrupeamia per potilas sikäli mikäli potilas pääsee ylipäätään vastaanotolle.

Helsinki maksaa nyt alkaneena vuonna tonnin kuussa ylimääristä saadakseen lääkäreitä terveyskeskuksiin. Tosin raha ei ole ratkaissut aiemmissakaan kokeiluissa. Lääkärit kokevat, etteivät pysty tekemään työtään kunnolla eikä potilaille jää riittävästi aikaa. Potilaat ovat monisairaita ja heillä on usein muitakin kuin lääketieteellisiä ongelmia.

Lääkärit ovat naulittu byrokratiaan ja huonoon johtamiseen sekä monissa tapauksissa täysin vanhentuneisiin käypähoitosuosituksiin

Käypähoitosuositukset ja lääkäripula eivät suinkaan ole ainoa sote-alan ongelma. Koko toimialan johtaminen ja asenneilmasto eivät tue positiivista paranemista.

Yle:n laaja ja perusteellinen artikkeli sairaanhoitajien joukkopaosta antaa kylmää kyytiä johtamiselle.

Johtaminen on vanhanaikaista. Siitä voisi käyttää termiä neuvostoliittolainen. Henkilöstöä ei kuunnella isoissa päätöksissä, vaan ne runnotaan läpi, kokenut sairaanhoitaja Sari Äkäslompolo sanoo artikkelissa.

Aiemmin syksyllä keskustelua herätti esimerkiksi Pohjois-Karjalan sote-palveluista vastaavan Siun soten toimitusjohtajan Ilkka Pirskasen tiukkasanainen videotervehdys henkilöstölle. Siinä toimitusjohtaja penäsi tulosvastuuta lähiesimiehiltä ja kyseenalaisti, ovatko oikeat henkilöt oikeissa tehtävissä, jos parempaa tulosta ei synny.

Yksittäisenä tapauksena kaverini kertoi juuri lääkärissä käynnistään. Kaverini on maailman hiljaisin ja rauhallisin mies. Etelä-Suomesta pohjoiseen keikkaa heittänyt lääkäri ilmoitti vastaanotolla, että hän poistaa aiemman lääkärin määräämän lääkkeen.

Ystäväni alkoi penätä perusteluja moiseen päätökseen. Lääkäri kiepsahti tuoliltaan ylös, käveli ovelle, avasi oven ja ilmoitti, että teidän vastaanottoaikanne on nyt päättynyt. Huolehtivaista asennetta kerrakseen, jos joku haluaa tietää, miksi joku lääkäri on määrännyt jotakin ja nyt se otetaan pois.

Kukahan hoitaisi ensimmäiseksi koko toimialan asennevammat kuntoon, ennen kuin rakennetaan lisää byrokratiaa, jonka taakse voidaan suojautua ja sulkeutua entistä tiukemmin.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 6.1.2020  alkaen ma ja ke ja pe klo 08:00 sekä ti ja to klo 15:00 (paikallista, Espanjan aikaa)

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, sote, käypähoitosuositus, johtaminen, Ben Furman,