Kukas kehtaa kulkea turkiksissa

Maanantai 28.7.2025 klo 19.20 - Kauko Niemi

Tätä karvahattua ei ole tarhattu, eikä supikoiraa kasvatettu bisnesmielessä.

Pian näitäkään ei ole enää tarjolla. Tämän aidon harvinaisuuden voisin nyt myydä hintaan 49.950 €

Helteiden päätyttyä alkaa tiukka vääntö suomalaisesta turkistarhauksesta. Kahden vuoden siirtymäajan jälkeen muun muassa minkin maahantuonti, myynti, kasvatus, käyttö ja ympäristöön päästäminen on kiellettyä koko EU:ssa.

Suomi aikoo kuitenkin hakea poikkeuslupaa minkin kasvatuksen jatkamiseksi. EU:n jäsenmaa voi hakea poikkeuslupaa yhteiskunnallisesti painavista syistä. Ja mitähän ne painavat suomalaiset syyt mahtavatkaan olla.

Turkisalan etujärjestö Fifur on julkaissut vuoden 2024 koskevia tilastoja. Niiden valossa alan laskusuunta jatkuu.

Suomessa kasvatettiin yhteensä 0,8 miljoonaa turkiseläintä vuonna 2024. Tämä tarkoittaa, että kasvatettujen turkiseläinten määrä on Suomessa 10 vuodessa romahtanut jättimäisesti: jäljellä on enää 17 prosenttia vuoden 2015 tuotannosta, jolloin Suomessa kasvatettiin vielä 4,7 miljoonaa turkiseläintä vuodessa. Sinikettujen tuotannosta on jäljellä enää 10 prosenttia.

Asiaahan puidaan pitkälti vain liiketaloudellisesta näkökulmasta. Eläinrääkkäys ja eläinsuojelu hiertää vain pikkuisen siinä sivussa.

Todellista tarvetta turkiksille ei kuitenkaan ole. Kukaan ei joudu paleltumisvaaran uhriksi, jos ei käytä minkkiturkkia. Kuka ylipäätään kehtaa kulkea turkiksissa.

Voihan tilanne valitettavasti ajan mittaan kehittyä ikäväänkin suuntaan. Kun turkismateriaalia on vaikea saada ja siitä muodostuu tuhottoman kallista materiaalia, joillekin syntyy näytön paikka kulkea turkiksissa ja rolex-kello ranteessa.

Suomi on tosin saanut aiemminkin jatkoaikaa. Vuonna 2019 Suomi sai poikkeusluvan supikoiran kasvatukselle, kun laji lisättiin EU:n vieraslajilistalle.

Pian käynnistyvä poikkeuslupaprosessi olisi syytä käydä luonnonsuojelun näkökulmasta, kun lopputuotteelle ei ole elämisen kannalta todellista tarvetta.

Mikäli Suomi saa maana poikkeusluvat, niin sen jälkeen jokaisen tarhan on saatava vielä omakohtainen kaupallinen jatkolupa. Suomessa on tällä hetkellä toistasataa minkkitarhaa. Yli puolet lintuinfluenssan vuoksi suljettuna olleista tarhoista on jo palannut takaisin tuotantoon.

Järkeviä jarruja ihmisen liioittelulle

Torstai 3.9.2020 klo 19.16 - Kauko Niemi

Tuhisevat koiraparat ovat muka niin söpöjä, ihmisen mielestä. Ja kun vielä yritetään saada sairaita kuonoja vieläkin sairaamman lyhyemmäksi, ollaankin jo liki rikoksen tiellä.

Ongelma on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä, mutta ohitettu sujuvasti. Koiran terveys ei paljoa paina ihmisen mielihalujen tiellä. Lyhyt kuono ei ole mikään luonnon oikku, vaan lyhyt kuono on jalostettu koirille ulkonäkösyistä ihmisen mielihalusta.

Nyt on taas saatu aikaan selvitys, jonka ”yllättävä tieto” on, että koirien lyttynaamat ja lyhyet kallot ovat eläinsuojelulain vastaisia. Onneksi otetaan myös kantaa, että tiettyjä rotuja pitää muuttaa terveempään suuntaan.

Selvityksen ovat tehneet luonnonvarakeskuksen (Luke), maa- ja metsätalousministeriö (MMM) ja Ruokavirasto.

Eläimelle kärsimystä ja perinnöllisiä sairauksia aiheuttava koiranjalostus pitäisi tuoreen selvityksen mukaan lopettaa. Hyvä selvitys, joka olisi pitänyt tehdä ainakin 25 vuotta sitten, vai peräti sata vuotta sitten.

Ongelma ei siis ole mikään uusi eikä yllättävä. Kun googletat lyhytkuonoinen koira, saat 7900 juttua, jossa asiaa käsitellään. Rotujärjestöillä on liian suuri valta ja suuri rooli mielikuvien rakentamisessa. Eikä Kennelliittoakaan voi kehua asian edistämisestä. Koirien geeneistä tässä maassa eniten tietävä geenitutkija Hannes Lohi on ilmaissut varsin selkeästi, että ulkonäkökeskeisestä jalostuksesta pitäisi luopua.

Uuden selvityksen esittelyssä Kennelliiton tiedote on täysin ympäripyöreää puppusanageneraattorilla tuotettua tekstiä, joka antaa kuvaa ikään kuin asia olisi jo jotenkin hallinnassa. Ei ole.

Ihmisillä on taipumus liioitella kaikenlaisia asioita. Koiramaailmassakin asia tulee selkeästi vastaan ja korostuu etenkin näyttelytoiminnassa. Näyttelyissä menestyvät liioitellut piirteet ja näyttelymenestys puolestaan kasvattaa kunniaa ja pentujen hintaa.

Nyt julkaistun selvityksen suurin ansion on siinä, että tätä ikuisuuskiistaa ollaan jälleen kerran asettamassa eläinsuojelulain alaiseksi. Jos tässä nyt onnistuttaisiin, niin lainvastaisuus olisi se ase, millä tämä eläinrääkkäys saataisiin loppumaan. Tosin eläinsuojelulakia on yritetty saada mukaan tähän rääkkäykseen jo vuonna 2016. Tosin huonoin tuloksin. Jokohan nyt.

Eläinlääkäriliitto nosti asian esiin noin puolitoista vuotta sitten laihoin tuloksin. Suomen arvostetuimpiin koira-alan asiantuntijoihin lukeutuva Marjatta Snellman on tutkinut koirien terveysongelmia yli 40 vuotta. Hän on ollut asian kanssa kiitettävästi esillä vuosikymmenet, mutta huippuasiantuntijan sana ei ole johtanut tekoihin.

Eläinlääkäriliitto tuntee ja tietää tilanteen, sillä ongelmia hoidetaan leikkauksilla.  Keskisuomalainen eläinlääkäri Suvi Heinola on Iltalehden mukaan tehnyt kymmenen vuotta. Leikkaus on vaativa operaatio ja yksi koira on kuollut hänen käsissään. Lievempiä komplikaatioita on ollut useamminkin. Hänen klinikallaan leikkaus maksaa 850 euroa, mikä ei koiran leikkauksena ole kallis, mutta sitä ei ole haluttukaan hinnoitella niin, että hinta estäisi koiran terveyden edistämisen.

Useat lentoyhtiöt ovat jo vuosia kieltäytyneet kuljettamasta lyhytkuonoisia koiria. Taustallahan on muutama lennon aikana kuollut koira, joka ei ole pystynyt hengittämään ja lentoyhtiö on tuomittu korvauksiin koiran kuolemasta.

Lyhytkalloisuus koskee erityisesti esimerkiksi englanninbulldoggia, ranskanbulldoggia, bostoninterrieriä ja mopsia. Nämä kärsivät tyypillisimmin hengitysvaivoista. Brakykefaalisia koiria lienee tässä maassa kokonaisuudessaan noin 20 000. Yksi niistä on presidentti Niinistön bostoninterrieri Lennu.

Hollannissa koirien terveyteen on puututtu jo lainsäädännön avulla. Siellä kuonon pituuden pitää olla puolet kallon pituudesta, siirtymäaikana vaatimuksena on kolmannes. Ruotsissa on puolestaan meneillään kartoitus, jossa yritetään löytää mahdollisimman pitkäkuonoisia yksilöitä roduista.

Toivottavasti järki vihdoin voittaa asiassa, missä ihminen itse on aiheuttanut eläimellisen ongelman vain omien mieltymysten ja ulkonäkökysymysten takia. Asian voisi jotenkin sietää, jos olisi yritetty jotenkin parantaa koirien elämää ja sitten ajan saatossa huomattu, että hyvät aikeet eivät onnistuneet. Siitähän tässä ei tällä kertaa ole kyse.

 

Kirjoitin asiasta jo kymmenisen vuotta sitten ja monta muutakin kertaa

http://kauko.niemi.palvelee.fi/blogi/2012/5/23/208