Matkustamisen täydellinen epävarmuus

Maanantai 27.6.2022 klo 13:48 - Kauko Niemi

Lufthansa_KN225410.jpg

Millähän aikataululla turismi tai matkustaminen kaiken kaikkiaan palaa entiselleen vai palaakohan koskaan. Se on suuri kysymysmerkki monelle maalle ja yritykselle, jotka elävät ja ovat vuosia eläneet turismin varassa.

Kohenemisen pitäisi käynnistyä ensimmäiseksi matkustuspalveluista, mutta kovin vaikuttaa vaisulta. Juhannusaattona ilmoitin tuttavalleni, että noudan hänet Helsinki-Vantaan kentältä ja kuljetan hänet majoituspaikkaan. Näin sitten tapahtuikin, mutta 5,5 tuntia myöhässä.

Hänen viivästyksensä kehittyi vaihtokentällä Muchenissä. Vajaa tunti ennen siirrettyä aikaa ollut varmuutta, jotta lennetäänkö tätä lentoa lainkaan. Peruutus toistamiseen. Lufthansa oli onnistunut saamaan töihin tuolloin lentojen solmukentälle kaiken kaikkiaan kolme virkailijaa.

Uteliaana olen seurannut muutaman päivän Helsinki-Vantaan saapuvaa liikennettä. Paljoa en erehdy, jos teen yhteenvedon, että noin 30 prosenttia lennoista on peruttu tai myöhässä.

Lähtisinkö matkalle, jos en voisi luottaa, että lento olisi edes suurin piirtein aikataulussaan. Monet päästä päähän yhteydet ovat lisäksi vaihtojen varassa ja riski tuplaantuu jostain ylimääräisestä yöstä jossakin ennalta arvaamattomassa, vieraassa paikassa.

Lentoyhtiöiden täysi uudelleenjärjestely ei tule olemaan mikään päivän tai viikon ilmoitusasia, saati markkinointilupaus. Faktat näkyvät joka hetki lentoasemien ilmoitustauluilla ja edelleen nettisivuilla punaisena.

Kalusto on mahdollisesti käytössä muualla, vuokralla pitkillä sopimuksilla, eikä ole sopivaa kalustoa juuri tähän hätään. Epävarmuus edellyttäisi parempaa palvelua, mitä olisi tarjolla myöhästymisien, peruutusten tilalle. Sitä ei pystytä tarjoamaan henkilökunnan vajeen ja lakkoilujen takia.

Lentoliikennettä varjostaa myös se, ettei voi olla varma minkä maan ilmatilassa saa milloinkin lentää. Suomesta rakennettiin huikeaa solmukohtaa Aasian lennoille ja päästiinkin jo pitkälle. Tuskin kukaan arvasi, että pian Venäjän ilmatilan käyttö loppuu. Avautumista on turha odottaa tähän hätään.

Korona aika opetti ja rohkaisi epävarmuuden sietämiseen. Ihmiset sanoutuvat irti rohkeammin kuin vakaana aikana. Tämä näkyy ja tuntuu lentoasemien kaikissa pisteissä ja jopa tuntien jonotuksissa. Samoin se näkyy ja tuntuu lentoyhtiöiden työjärjestelyissä. Sama juurisyy kuin terveydenhoito- ja ravintola-alalla.

Epävarmuus kasvaa myös lentolippujen samoin kun junalippujen hinnoitteluissa. Uusia asioita keksitään ja vanhoja kierretään. Juhannuksen uutiset varoittelivat matkakustannuksista ja mitä kaikkea niin saattaa nyt sisältyä.

Saksanrautatiet ovat ajaneet itsensä myös hankalaan tilanteeseen myydessään hetkessä 7 miljoonaa alennuslippua. Nyt kapasiteetti ei riitä todellisessa tilanteessa. Ei des seisomapaikkoihin. Tilannetta hankaloittaa vielä sekin että monet lentoyhteydet ovat rautatie-etäisyydellä. Kun juna on kaksi tuntia myöhässä, niin millehän lennolle sitä sitten ehtiikään.

Suomen rautatiet takkusi jopa 13 tunnin viiveellä juhannuksen paluuliikenteessä myös Suomessa, mutta syyksi selitettiin ratatyöt. Entä jos oli jatkomatkalla lentäen johonkin pidemmälle.

Nyt taitaa olla niin, että koronan rajoitukset matkustamiselle ovat enää muinainen jälkijäänne Aasiaa lukuun ottamatta. Paluu luotettavalle matkustustasolle vie vielä paljon aikaa, jopa vuosia. Siis sille, että tiedän varmasti illalla olevani varatussa majapaikassani, kun aamulla lähdet laukkujesi kanssa liikkeelle.

Matkalle tuskin kannattaa lähteä ennen kuin on selvittänyt matkavakuutukset ja niiden korvaukset silloin kun matka ei onnistu ovelta ovelle sovitussa aikataulussa ja kovasti kiinnostaisi myös ennakkoon tarkka tieto paljonko matkani loppusumma tulee lopulta olemaan.

Tämän blogin ääniversio on kuultavissa Finnradio.fm sivulla 28.6.2022 alkaen

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, matkustaminen, lentoliikenne, matkaperuutus, myöhästyminen, Lufthansa, rautatiet

Kirjoitan tätä blogiani 100 kilometrin päässä kotoa

Sunnuntai 22.7.2018 klo 9:13 - Kauko Niemi

Jäin kovasti miettimään viime maanantaista presidenttien tapaamista. Millaisellakohan fiiliksellä tuollaiset herrat valmistautuvat matkoihinsa.

Itselleni matkalle lähtö on niin suuri stressi, että välillä oikein mielelläni perun ja jätän matkan tekemättä. Tätä blogia kirjoitan 100 km päässä kotoa ja mukaan on kertynyt iso ja pieni laukullinen tavaraa, jota ilman ei muka voisi matkustaa. Ja vain yksi välikaapeli on tällä kertaa unohtunut matkasta.

Putinin ja Trumpin ei tarvitse tietenkään murehtia matkoistaan, jotka tässä tapauksessa tullee maksamaan yksistään Suomen valtiolle useita miljoonia euroja ja kokonaisuudessaan 10-12 miljoonaa euro per lärvi.

Maksaahan se, kun ilmassa on useita koneita ja kuskataan noin 150 autoa ja muuta pienempää ja turhempaa krääsää vain muutaman tunnin ja turvallisuuden takia.

Tietenkään rahalla ei tässä tapauksessa ollut mitään merkitystä, mutta sillä tolkuttomalla järjestelyllä on.

Jotta voin kirjoittaa tätä blogia 100 kilometrin päässä kotoa, on mietittävä, että kaikki tarpeelliset piuhat ja mokkulat ovat varmasti mukana. Kameran akun laturi, tabletin laturi, puhelimen laturi. . . . .Entäs montako t-paitaa näillä helteillä hikoilen huomenna märäksi jne jne jne jne.

Sitten on ollut tosin niitä matkoja, jonka suunnittelussa pitää pysyä minimissä ja 17 päivän varustus painoi 4,7 kiloa reppuineen ja silloin punnitaan keittiövaalla jokainen t-paita ja sukka.

Kokemusta on myös trumputinmatkailusta. Lähdin sunnuntaina iltapäivällä Helsingistä ja oli keskiviikkoaamuna klo 09:00 takaisin työpöydän ääressä Helsingissä. Matkanpäänä oli Yhdysvaltojen Houston ja lentokenttähotellissa pidetty tiedotustilaisuus. Itse kaupungin hahmotin vain horisontissa.

Matkalle lähtö on minulle aina liian hermostuttava operaatio. Ovatko kaikki viralliset ja epäviralliset asiapaperit matkassa tai pikemminkin ladattuna pilveen niin, että saan ne avattua kännykässäni. Olenko riittävän aikaisin lähtöportilla tai entä jos kuljetus ei toimikaan. Yöunet on joka tapauksessa menetetty ja määränpäähän saavun pataväsyneenä.

Olenko tehnyt kotiläksyt kunnolla ja tutustunut kohdepaikkaan riittävällä vakavuudella, jotta perillä voin hyödyntää jokaisen eteen tulevan tilanteen täysimääräisesti.

Maanataina vaikutti siltä, että Trump ei ollut kotiläksyjään täysin tehnyt. He din’t say that. And if he did, he didn’t mean that. And if he did, you disn’t understand it.

Se että olen sadan kilometrin päässä, johtuu hyvän kaverini matkajärjestelyistä, joita päätin helpottaa. Paitsi että juuri on tullut tieto, että lennon lähtö myöhästyy liki kahdeksan tuntia, myöhäisillasta aikaiseen aamuun. Matkaanlähtemisen riemua! Aikataulujen ja reittisuunnitelmien uusimisia. Jopa yöpaikan muuttamista.

Putin tuli Suomeen tunnin myöhässä, eikä se sotkenut mitään, joka olisi ollut nähtävissä kulissien julkipuolella.

Putinilla ja Trumpilla ei tietenkään ole tällaisia huolia, kun satojen ihmisten esikunnat ja isäntämaan parhaan voimat on valjastettu hommiin. Reilussa kahdessa viikossa tekee ihmeitä.

Kyseessähän on siis pohjimmiltaan vain mittakaavaero.

Juurinkin mittakaavaero, siinä missä isojen poikien valmisteluja tehdään 2,5 viikkoa, niin minun inhottava pakkaaminen ja monikertaiset tarkistukset kestävät 2,5 päivää.

Jos tämän kaiken sietää ja kestää niin sitten saavuttaa se matkustamisen ihanimman hetken. Kotiinpaluun. Siitä voi vain unohtaa laukkujen purkamisen. Tosin suurin osahan siitäkin menee suoraan pesukoneeseen.

Miten voisinkaan olla suunnittelematta seuraavaa stressitestiäni.

 

 Tämä on kuultavissa maanantaina 23.7.2018 klo 13:00 (Espanjan aika) Finnradion taajuudella 104,8 Mhz Espanjan Aurinkorannikolla tai nettiradiossa www.finnradio.fm.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Trump, Putin, matkustaminen, matkallelähtö