Tunnustan - olen maailman huonoin myyntimies

Keskiviikko 8.1.2025 klo 12.12 - Kauko Niemi

Viime vuoden alussa minulla oli omasta mielestäni tosi hieno ajatus. Myyn käyttämättömiä tavaroitani vuoden varrella ja rahoitan noin puolet päivittäisistä käyttökuluistani. Näin hyödyllisesti pääsen eroon turhasta. Jos olen keskiverto suomalainen, niin minulla pitäisi olla 300 vaatetta, joita käytetään keskimäärin seitsemän kertaa. Tosin juuri vetäsin uimahallilla reilu 20 vuotta vanhat kalsarit jalkaani, joita varmaan käytetty 700 kertaa.

Lopputuloksena taisi olla kutakuinkin yhden viikon ruokarahat. Minusta ei ole temuttajaksi millään mittarilla. Syynä ei taida olla, ettenkö osasisi käyttää netissä olevia kirpputoreja. Eikä syynä ole, etteikö olisi käyttökelpoista myytävää. Muutaman kerran olen tarjonnut jotakin  tavaraa ilmaiseksi ja heti on netti käynyt kuumana.

Tästä tuleekin mieleeni, etten ilmeisesti osaa tarpeeksi jonnen joutavaa myyntiä kiihottavaa höpöpuhetta. Annoin näet yhden kohtuu arvokkaan tuotteen ilmaiseksi ja kun oli julkaissut ilmoituksen kolmella nettikirpputorilla, niin sain alle puolessa tunnissa liki 60 viestiä – onko tämä tuote vielä myynnissä. Siis mitä noille pitäisi höpöttää, kun joka ikinen tietää, että tietenkin se on vielä myymättä.

Eihän se tuote nyt minuuteissa katoa. Minunhan pitää arvioida halukkaita. Valita luotettava, joka pystyy hakemaan sen ovelta ja mieluusti inhimilliseltä kantilta tulee omaan tarpeelliseen käyttöön. Eikä tuote ilmesty valheellisin sanakääntein seuraavana päivä myyntiin.

Harvinaista ei ole sekään, että tuote pitäisikin lähettää timbuktuun ja minun pitäisi maksaa toimituskulut, koska tuote on ilmoitettu ilmaiseksi.

Myyntitekstini eivät ole ylitsepursuavan innostavia. Kuvat ovat sen sijaan laadukkaita. En pysty kirjoittamaan kuinka kyseessä on maailman paras tuote. Jollekin se voi olla hyvinkin käyttökelpoinen ja toiselle enempi hankala tilanteesta riippuen. Adjektiivit eivät ylipäätään kuulu myyntisanastooni. Enhän tiedä ihmisten todellisia tarpeita heidän tilanteissaan. Miksi umpimähkää valehtelisin.

Kerran olen itse kohdannut todellisen asiakaslähtöisen supermyyjän. Hän kyseli ja keskusteli minun tarpeistani ja lopputulema oli, ettei kiinnostukseni kohteena ollut tuote soveltuisi kovinkaan hyvin käyttööni. Jätin ostamatta. Siis hän ei kehunut ja puhunut ummet ja lammet, jotta olisin heti ostanut katsomani tuotteen. Tilanteesta syntyi niin hyvä tunne ja luottamus, että varmasti saivat minulta rahansa.

Omat nettipalautteeni ovat positiivisia ja vain yksi neutraali. Ei pitäisi olla este kauppojen syntymiselle.

Yhden ainoan kerran olen kohdannut asiallisen automyyjän. Aikoinaan vuosia sitten menin katsomaan uusia Nissaneita. Myyjä oli konepelti auki olevan auton vieressä ja kertoi unnoissaan huippu-uutuudesta 16 venttiilisestä moottorista. Kysyn häneltä – mihin minä tarvitsen kaikkia 16 ventiiliä. Hän sulki rauhallisesti konepellin ja alkoi keskustelemaan muista ominaisuuksista ja minun tarpeista.

Nykyisen autoni kävin salaa koeistumassa, en koeajamssa ja sen jälkeen aloitin netissä tarjouskeskustelut, joiden pohjalta valitsin sopivimman liikkeen, jonka kanssa sovittiin kaupoista.

Vaikka nyt ennen joulua kiikutinkin arviolta noin 20 kiloa tavaraa lahjoituksena kierrätyskeskukseen, niin aion tänäkin vuonna kehittää myyntitaitojani ja pitää myyntiä yllä ja hyvä tavoite on edelleen tuo puolet käyttökuluista. Kuinkahan paljon myyjän on otettava vastuuta, että hänen myymä tuote on sopiva ostajalle.

Lisää aiheesta:

Kaikkien aikojen myyntimenestys - Temu