Sähkönkulutukseni on laskenut 60 prosenttia

Perjantai 12.8.2022 klo 20.38 - Kauko Niemi

IMG_E35981.JPG

 

Minun henkilökohtainen energiakriisini alkoi vuonna 2014. Tuolloin meni vaihtoon viimeiset vuonna 2001 hankitut kodinkoneet. Tuolloin alkoi myös voimakkaampi siirtymä järkevään sähkönkäyttöön. Siis jo 8 vuotta ennen tämän hetken kriisiytymistä.

Nyt kun vertaan vuoden 2014 ja vuoden 2021 kulutustani niin pudotusta on tasan 60 prosenttia.

Tietenkään minun yhden ihmisen talouteni ei maailmaa pelasta, mutta osoitus, että lyhyelläkin aikajaksolla voi saada paljon aikaan. Jos kaikki Suomen kotitaloudet puolittaisivat sähkönkulutuksensa, olisi talkoilla jo suuri merkitys.

Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä, että sähköä olisi yllin kyllin tarjolla huolettomaan pilkkahintaan. Maamme sähkönkulutuksesta noin 40 prosenttia kuitenkin kuluu tavalla tai toisella asumisessa. Siis pieninä puroina tuulisina, aurinkoisina, sateisina ja pilvisinä päivinä.

Pieniä puroja on helpompi ruopata parempaan kuntoon kuin suuria valtameriä tai odottaa Putinin ja muiden kahjojen leppymistä. Vakaan sähkönhinnan ajat ovat nyt historiaa.

Viime päivinä on uutisoitu tapauksista, joissa on tehty omatoimisia energiaratkaisuja. Yle uutisoi Mika Kurun vesivoimalasta. Hänen maillaan sattuu olemaan noin 70–80 vuotta sähköä tuottanut vesivoimala. Sen voimin on pyöritetty aikoinaan niin myllyä kuin sahaa. Nykyään vesivoimalasta tulee sähköä ympäri vuoden Kurun perheen sekä hänen äitinsä koteihin ja puusepänverstaaseen. Ylijäämä menee Parikkalan Valolle.

Kaskilan maitotilalla Punkaharjulla on tämän kesän aurinkoiset päivät otettu erityisellä ilolla vastaan. Valoisat pitkät päivät nimittäin tietävät ilmaista sähköä tilalle, jossa sitä kuluu noin 160 000 kilowattituntia vuodessa.

Varastohallin katolle kesän alussa asennetut 260 aurinkosähköpaneelia ovat tuottaneet muutamassa kuukaudessa jo yli 20 000 kilowattituntia sähköä.

Monet aurinkopaneelien omistajat ovat alkaneet myydä sähköä. Ilmiö on uusi, sillä tätä ennen aurinkopaneelit on sähköyhtiöiden mukaan hankittu lähinnä oman kodin tarpeisiin. Tämän vuoden aikana yksityisten sähköntuottajien sopimusmäärät ovat moninkertaistunet.

Tätä blogiani varten tiedustelin Museoviraston halukkuutta lähteä mukaan energiatalokoisiin ja löysätä lupakäytäntöjään. Ulla Salmelan vastaus Museovirastosta on ympäripyöreä puppusanageneraattorilla tuotettua teksti ilman mitään konkretiaa. Museovirastolta ja muilta paikallisilta viranomaisilta ei ole luvassa lähiaikoina mitään merkittäviä helpotuksia.

EU on voimakkaasti ajamassa rakennusteollisuuden huomiota rakennuskohtaiseen energiantuotantoon.

Tekniikka on kysynnän takia kehittynyt varsin verkkaisesti. Nyt on odotettavissa markkinoiden selvää kasvua ja sitä kautta tekniikan kiihtyvää kehitystä. Lupaavia näyttöjä on jo siitäkin, että ikkunat toimisivat aurinkokennoina. Aurinkokennojen ominaisuudet sekä ulkonäkö kehittyvät voimakkaasti. Ehkä niinkin hyvin, että Museovirastokin pystyisi kurkottamaan poterostaan.

Tuleva talvi kääntää mielipiteitämme viimeistään silloin kun sähkölasku ilmestyy ruudulle hyväksyttäväksi tai pahimpien skenaarioiden toteutuessa sähkökatkojen muodossa. Tai kun asunnon lämpötila alkaa laskea sietorajan alle.

Siirtymä uuteen aikaan on kuitenkin hallittavissa ja sitä auttanee osaltaan ilmaston lämpeneminen, mikä puolestaan onkin jo paljon suurempi ongelma.

Palaan vielä tähän omakohtaiseen ja vapaaehtoiseen sähkönkulutuksen laskuun. Eittämättä suurin tekijä on kodinkoneiden vaihto uusiin, kun olivat 14 vuoden elinkaarensa päässä. En ostanut alennusprosentteja, vaan parasta mahdollista energialuokkaa ja käytettävyyttä. Veikkaan, että korkeampihinta on nyt jo maksettu takaisin.

Jonkinmoinen merkitys on myös joka päivä käytössä olevalla induktioliedellä. Kaiken suuhunpantavan teen omassa keittiössäni ja siksi se on käytössä päivittäin. Käsin en tiskaa mitään, eikä minulla ole edes kuivauskaappia.

Pikkuhiljaa valaistus on siirtynyt ledi-kantaan ja se ohjaus osin automatisoitunut. Syttyy kun olen hollilla ja sammuu poistuessani. ”Viihdekaappini” sähkösyöttö on aina poissa kun ei ole käyttöä. Samoin muutama muukin sähkönsyöttö tai latauspiste käynnistyvät älyrasian ja kännykän avulla.

Sähköyhtiö Helen tarjoaa innostavan seurantamahdollisuuden. Pakkop tunnustaa, että sen verran koukuttavan informatiivinen tuo Helenin appi on, että vähintään kuukausittain tulee tarkkailtua, että kuinkas meni.

Säästö prosenteissa on siis hurja, mutta yhden ihmisen taloudessa rahassa mitattuna se ei tee minua miljonääriksi, mutta suosittelen jokaista miettimään omia prosenttejaan ja ratkaisujaan.

Tämän blogin ääniversio on kuultavissa Finnradio.fm sivulla 15.8.2022

Lisää aiheesta:

Myös Suomi hyötyy aurinkopaneeleista, vaikka aurinko ei paista Espanjan malliin

Aurinkopaneelien tuottamasta sähköstä saa nyt moninkertaisen hinnan aiempaan verrattuna

Tiilikaton korvaaja

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, sähkönkulutus, Helen, Museovirasto,