Kun kulissit romahtaa

Sunnuntai 26.5.2019 klo 10.30 - Kauko Niemi

Viime aikoina on monia kulissien raotuksia, jopa romahtamisia. Elämä kulisseissa on jatkuvaa itselle valehtelemista. Vanha totuus paljastaa sen miksi kulissit ennemmin tai myöhemmin romahtavat – totuus on helpompi muistaa oikein ja samalla tavalla vuodesta toiseen. Valheen sävyt muuttuvat kerta toisensa jälkeen ja paljastavat valheen.

Kulissien romahtaminen on monelle suuri helpotus, joillekin se on katastrofi, etenkin niille, jotka haluavat tekemisen ja rahan voimalla esittää elämän teatteria.

Kulissien rakentaminen tuottaa mielihyvää ja mielihyvän kaipuu kasvaa kasvamistaan. Joillekin se on raha, joillekin materia kuten auto, asunto, matkustaminen tai jokin muu, jota hankitaan näyttämismielessä jopa velkarahalla.

Muutama viikko sitten naishenkilö purkautui lehtiartikkelissa elämästään, jossa kulissit olivat kunnossa, mutta hän ei tuntenut kertaakaan itseään onnelliseksi 350 neliöisessä hulppeassa talossa. Hän muutti omilleen, teki pian hankalan konkurssin ja maksaa velkojaan hamaan tulevaisuuteen. Mutta hän voi olla oma itsensä ja on todella tyytyväinen nykyiseen elämäänsä.

Kulissien pystyssä pitäminen on ollut suuri urakka viime päivien hallitusneuvotteluissa. Kulissien takaa ei ole tälläkään kertaa saanut huudella ja todellista tilannetta ei huudellakaan. Nämä kulissit toisaalta kuuluvat pelin henkeen ja romahtavat aivan varmasti aikanaan.

En ole koskaan ollut mikään Madonnan fanittaja, mutta se mitä tapahtui Euroviisuissa, oli minulle täydellinen kulissien romahdus. Se mitä todella tapahtui, niin siitä on aika monta versiota, joista yhteenvetona voi vetää, ettei Madonna ole hääppöinenkään laulaja. Hänen, eli popin kuningattaren  ympärille on rakennettu niin mahtavat kulissit, että niillä pystyy rahastamaan miljoona euroa per laulu.

Jotenkin mielestäni kuitenkin perusasiat pitää olla kunnossa. Jos on arvostettu laulaja, niin pitää olla peruslaulaminen kunnossa. Jos on hyvä urheilija, niin pitää olla huippu lajissaan, ennen kuin rakentaa muita kulisseja ympärilleen.

Kukapa ei tuntisi joka paikan julkkiskokkia Jamie Oliveria. Oliverin kaikki 25 ravintolaa ovat menneet nyt konkurssiin. Ja kulissit ylivertaisuudesta ovat romahtaneet. Jamien julkiset selitykset tapahtumasta vaikuttavat niiltä kulisseilta, joita olisi pitänyt oikeasti toteuttaa. Pelkkä nimi ei riitä.

Tokihan meillä jokaisella on omat kulissimme, joita rakennamme ja pidättelemme tavalla tai toisella. Someakin on haukuttu monesti kulissien ylläpitämisestä. Siinä olen osin toista mieltä.

Kun olet kymmenen vuotta seurannut kavereittesi liki päivittäisiä päivityksiä ja tykkäyksiä, niin aina sieltä paljastuu jotain sellaista, jota ei muuten tulisi esiin. Kukaan meistä ei jaksa eikä oikeastaan tajuakaan jatkuvasti pitää sellaista sordinoa päällä, etteikö se paljastaisi jotakin. Siis sitä perusrehellisyyttä, josta tilanteessa kuin tilanteessa ajattelee aina samalla tavalla.

Minä olen muuttanut monen kaverin kohdalla käsitystä, mitä hän oikeasti asioista ajattelee. Toki kavereissa on myös tuuliviirejä, joiden mielipiteet heiluvat tai sitten he ovat taitavia sekoittamaan ja valehtelemaan maailmankuvastaan välittävää tietoa olemalla harkitusti ristiriitaisia.

Kulissien romahtaminen voi olla toisille suunnaton helpotus ja palata elämään juuri sellaisena, josta nauttii kuten tuo ensimmäinen esimerkkini. Vastoin tahtoa ei kukaan jaksa. Se on liian kuluttavaa.

Ihmeitä täytyy tapahtua, jos Madonna tuon esityksen jälkeen pystyy jatkamaan popin kuningattarena. Toki uskollinen ydinryhmä on ja säilyy, mutta muut kaikkoavat pikkuhiljaa. Kaikista tulevista esiintymisistä etsitään ja varmasti löydetään virheitä.

Jamie Oliver paistinpannuineen joutuu aloittamaan alusta ja etsimään ideoita mitä nykyihminen oikeasti ajattelee ruosta. Tämä kulissien sortuminen tuo kaikille pelkkää hyvää.

Kulissien romahtaminen ja harkittu purku on kokolailla eri asioita. Kaikkein viisainta jos malttaa mielensä ja rakentaa vain sellaista ja sen näköistä elämää mihin on tarvetta ja varaa.

 Tämä on kuultavissa podcastina Finnradion netti-radiosta www.finnradio.fm maanantaina 27.5.2019 klo 08:00 ja uusintoina ma osana bisnesframea 19:45, ti 13.00 ja ke 09.00 (Espanjan aikaa).

 

 

 

Paljon vaihtoehtomelua tyhjästä

Sunnuntai 19.5.2019 klo 12.24 - Kauko Niemi

Tampereen, Turun ja Helsingin yliopistojen yhteisessä hankkeessa tutkitaan vaihtoehtohoitoihin ja rokotekriittisyyteen liittyvää lääketiedekriittisyyttä Suomessa 1900-luvun alusta tähän päivään.

Alustavien tutkimustulosten perusteella vaihtoehtohoitojen käyttö ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt, vaan päinvastoin vähentynyt. Tosin meteli vaihtoehtojen kohdalla on kasvanut.

Vuonna 2018 vastaajista noin 20 prosenttia oli käyttänyt jotakin vaihtoehtohoitoa. Vaihtoehtohoitojen käyttö on vähentynyt 10 vuoden aikana, mutta melko laajasti niitä edelleen käytetään ja niille koetaan olevan tarvetta.

Minusta tätä asiaa hämmentää suunnattomasti kielellinen epätarkkuus ja ymmärtämättömyys. Jos joku tekee omia valintoja ja löytää itselleen ratkaisuja vaikkapa lihomisen kurissapitämiseksi ja sitä kautta välttää todennäköisesti monia eri sairauksia, niin mielestäni ei ole kyse vaihtoehtohoidosta.

Sairauden hoidossa vain todella pieni marginaali toteuttaa pelkkiä  vaihtoehtohoitoja. Eikä lääkärin ja vaihtoehtohoitojen vastakkainasettelu ja kärjistys ole millään tavalla relevanttia. Hyvällä yhteisymmärryksellä ne täydentävät toisiaan. Oma-aloitteisella toiminnalla pystytään lykkäämään sairauksia.

Ja nyt en puhu mistään mustasalvoista tai hopeavesistä. Mielenkiinnolla odotan mihin niin sanotun puoskarilain rajat tullaan vetämään. Jos lakia ovat muokkaamassa Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Valvira, niin heillähän ei ole valitettavasti kuin yksi vaihtoehdoton näkemys.

Olen melko varma, etteikö esimerkiksi minun käyttämät ”vaihtoehtohoidot” eli elämän tyylini olisi syynä siihen, että elän edelleen lääkkeetöntä elämää ja viimeisestä flunssasta/influenssasta on kulunut kymmenen vuotta. Enkä tälläkään halua väittää, ennenkö vaikka huomenna sairastuisi niin, että joudun käyttämään kemiallisia, lääkärin määräämiä pillereitä.

Olen myös lukenut selvityksen, jonka mukaan hyväksytyistä lääkkeistä vain 18 prosenttia olisivat sellaisia, jotka eivät aiheuta sivuoireita. Kuitenkin näyttää olevan hyväksyttävää, että sivuoireisiin voidaan määrätä uutta lääkettä. Näin löytyy niitäkin ihmisiä ja eritoten vanhuksia, joilla päivittäinen lääkitys yltää yli 10 eri pilleriin. Tämä jos mikä on mielestäni puoskarointia.

Viimeaikaiset vaihtoehtokohut eivät ole missään suhteessa tuon selvityksen kanssa. Kohujen syynä väärin ja tahallaan väärinymmärretty sana vaihtoehtohoito. Se, että Heikkilä julkaisee kirjan Lääkkeetön elämä tarkoittanee sellaisen terveen elämän kehittämistä yksilötasolla, ettei tarvitsisi turvautua lääkkeisiin. Mutta tietenkin haluttaessa pystytään tulkitsemaan riveiltä ja rivien välistä, että vitamiineilla ja muilla luontaistuotteilla pystytään korvaamaan melkein mitkä lääkkeet tahansa. Näinhän se ei ole.

Terve elämäntapa on täynnä elimistömme hitaita ja luonnollisia muutoksia. Muutosten havainnointiin tarvitaan 4-8 viikkoa, kun taas lääkkeiden kemia tyrmää elimistöämme hyvässä ja myös pahassa per heti. Tästäkään näkökulmasta nämä kaksi asiaa eivät ole vaihtoehtoja toisilleen.

Lääketiedekriittisyys kumpuaa tutkijoiden ihan ikiomasta toiminnasta. Joka viikko ilmestyy uusia tutkimuksia, jotka kumoavat aiemmat tutkimukset. Vaikkapa viime viikolla ilmestynyt WHO:n ulostulo, ettei vitamiinivalmisteista ole mitään hyötyä muistisairauksiin ja vitamiinivalmisteiden käyttö pitäisi lopettaa heti.

Muutama päivä  sitten julkaistu ravintoympyrä, jossa huomioitaisiin terveys ja ympäristö, heittäisi suomalaiset nykysuositukset romukoppaan. Epäterveellinen syöminen puolestaan lisää kuoleman ja sairastuvuuden riskiä enemmän kuin suojaton seksi, alkoholi, huumeet ja tupakointi yhteensä.

Terveystutkimuksia tehdään niin kapeilla yksityiskohdilla ja sitten tutkijat rientävät julkaisemaan niitä oman uransa pönkittämiseksi. Tällaisessa toiminnassa kokonaisuus katoaa ja tutkimusten sekavuus kasvattaa epäluottamusta kansan keskuudessa tiedettä kohtaan.

Toisaalta yksikään instanssi ei voi yleisellä tasolla naulita yksittäisen ihmisten henkilökohtaisia terveysreaktioita jonkun lisäravinteen käytöstä.

Turkuun on perustettu jopa Vastalääke-yhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on kumota perättömiä terveysväittämiä ja etsiä niihin tieteelliseen tutkimukseen perustuvat vastaukset. Suosittelen, että yhdistys kumoaisi myös perättömiä, jopa suurella rahalla sponsoroituja terveystutkimuksia.

- Ihmiset haluavat hoitaa itseään kaikin mahdollisin tavoin, eikä pelkkä lääkärissä käynti enää riitä. Halutaan ottaa itse asioista selvää ja päätöksenteko omiin käsiin. Se on sinänsä hienoa, mutta on ikävää, jos sen seurauksena usko tieteeseen heikkenee, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Tatu Han Ylen haastattelussa.

Usko tieteeseen heikkenee takuu varmasti nykyisellä menolla. Jokaiseen tapaukseen näet löytyy useita ristiriitaisia ”tieteellisiä” tutkimuksia.

Odotan seuraavaa tieteellistä tutkimusta kuinka ruskeahiuksisten vasenkätisten vaste e-vitamiiniin on verrattuna oikeakätisiin. Saattaa vaikuttaa.

Tämä on kuultavissa podcastina Finnradion netti-radiosta www.finnradio.fm maanantaina 20.5.2019 klo 08:00 ja uusintoina ma osana bisnesframea 19:45, ti 13.00 ja ke 09.00 (Espanjan aikaa).

 

Lue lisää:

Tappavatko vaihtoehtohoidot

 

Sääntely kasvattaa meidät vastuuttomiksi

Sunnuntai 12.5.2019 klo 8.32 - Kauko Niemi

Edellinen hallitus lupasi poistaa turhaa sääntelyä. Toivottavasti tuleva hallitus tekee sitä samaa mutta kasvatuksellisella ajatuksella.

Saatettiinhan sieltä viime hallituksen aikana jotain poistaakin. Tosin osin väärästä päästä kuten taksit.  Taksit pääsivät villiintymään mitä mielikuvituksellisemmilla tavoilla. Taksinkuljettajat tappelevat keskenään Turussa ja Helsingissä epäillään niin sanotun kiinteän hinnan väärinkäyttöä. 

Vanhustenhoidossa on alitettu rimaa tosi reippaasti ja rakentamisen laatu homeineen on luvattoman huonoa.

Nuo sopivat erinomaisiksi esimerkeiksi, etteivät ongelmat ole itse normeissa vaan vuosien mittaan normien opettamilla käytöstavoilla, jotka suomalaiset ovat oppineet oikein hyvin laajalla rintamalla.

Omaa harkintaa ja ajattelukykyä ei oikeastaan tarvita lainkaan sääntelyn keskellä.

- Se mikä ei ole kiellettyä, on sallittua -

Siis lainsäädännöllä ja erilaisilla säännöksillä kiellettyä. Ihminen tykkää helpoista ratkaisuista ja hyödyntää vastuuttomasti kaiken mahdollisen.

Olen aiemminkin kirjoittanut jopa useaan otteeseen välistävedoista, joista on kasvanut tiukan säätelyn seurauksena uusi normaali.

Normit ja säännöt ovat erittäin tehokas kasvatusmetodi kitkeä pois oma ajattelu ja henkilökohtainen vastuunotto. Jokainen lapsen kasvattaja tietää lopputuloksen, jos lapsen ei tarvitse koskaan sisällään miettiä ja arvottaa voinko tehdä näin ja pitääkö kantaa vastuuta omista päätöksistään ja tekemisistään.

Saska Saarikoski nosti Helsingin Sanomien kolumnissaan esille kuinka Suomi otti viime viikolla uuden ykkössijan kansain­välisessä vertailussa, mutta siitä ei ole pidetty ihan yhtä isoa melua kuin koulutus- ja onnellisuus­vertailuista.

”Suomi säilytti selvällä erolla EU:n johtavan holhousvaltion kyseen­alaisen kunnian”, holhous­valtio­indeksistä vastaava brittiläinen ajatuspaja IEA julisti. Raportin mukaan alkoholin­käyttöä ja tupakointia rajoitetaan Suomessa enemmän kuin missään muussa EU-maassa.

Suomi oli 28 vertailumaan joukossa ihan omaa luokkaansa selvällä erolla Liettuaan ja Viroon, jotka olivat vertailussa toisena ja kolmantena.

Euroopan vapaimmaksi maaksi vertailu nosti Saksan, minkä jokainen Berliinissä käynyt voi vahvistaa.

Tässäkin tapauksessa tietysti pitää olla lähdekriittinen. Ja tässä tapauksessa IEA:n epäillään myös saaneen rahoitusta tupakkayhtiöiltä. Tupakkafirmojen juonikkuuden tietäen se ei olisi suuri yllätys.

Joka tapauksessa tiukkapipoinen normitus on tehtävänsä tehnyt ja kasvattanut meidät helppoihin tulkintoihin – jos ei ole kielletty niin on sallittu - ja vastuu siirtyy muille.

Jos Antti Rinne pystyy hallituksen kokoamaan tai kuka muu tahansa, niin toivoa sopii, että norminpurkutalkoon jatkuisivat. Kuitenkin niin, ettei se ole yhden lakipykälän tekninen peukalointi ja äänestys kuten berneröinnin tuloksena vapautunut taksilaki.

Purkuun on otettava aina mukaan seuraamusarvioinnit sen mukaan millaiseksi maantapa on jo ehtinyt kasvaa ja muokkaantua. Varmasti on niitä normia, jotka olisi helppo poistaa, mutta käytännön seuraamukset olisivat huonot, koska uuteen tilanteeseen ei olla totuttu eikä kasvettu. Ehkä silloin pitäisi purkua tehdä aste asteelta.

Tämä on kuultavissa podcastina Finnradion netti-radiosta www.finnradio.fm maanantaina 13.5.2019 klo 08:00 ja uusintoina ma osana bisnesframea 19:45, ti 13.00 ja ke 09.00 (Espanjan aikaa).

 

Lue myös:
http://kauko.niemi.palvelee.fi/blogi/2019/03/10/29251

 

 

 

 

 

 

 

Nokkimisjärjestystä korostetaan istumajärjestyksellä

Sunnuntai 5.5.2019 klo 8.30 - Kauko Niemi

Uusi eduskunta aloitti kansansa edustamisen riitelemällä kenen vieressä ja missäpäin salia kukakin istuu. Ei näytä olevan kovinkaan selvää huikeista vaalikampanjoista huolimatta, kuka on oikeistolainen ja kuka vasemmistolainen. Toisaalta istua oikealla tai istua vasemmalla ei kielellisesti ole yhteydessä poliittiseen oikeistoon tai vasemmistoon.

Onhan se melkoinen farssi, jos riita paisuu ja joudutaan äänestyksiin. Entäs sitten kun eduskunnan pitää päättää ihan oikeista asioista?

Asioita, jotka saattavat vaikuttaa himoittuun istumapaikkaan on vaikkapa se, että lehdistön lehteri on puhemiehestä oikealla. Kun lehdistö kuvaa, niin kuviin pääsevät vasemmalla ja keskellä istuvat edustajat. Harvemmin lehterin alla, oikealla istuvat edustajat. Tai jokin muu yhtä vähäpätöinen asia. Etenkin kun sali on pääsääntöisesti tyhjä sen jälkeen kun istunnon alussa on käyty painamassa paikallaolonappia.

Minullakin oli aikoinaan sovittu pääministeri Esko Ahon haastatteluajaksi kolme minuuttia yli 13:00, siis heti napinpainalluksen jälkeen.

Tuttavani Jukka Aalto kirjoittaa Facebookissa ihan asiaa riidasta kellä on parempi paikka parlamentissa. Jospa rikotaankin jo ranskan vallankumouksen ajoilta oleva perinne ja aletaan täyttämään parlamenttia, niin miten sitä siis oikeasti pitäisi täyttää. Puhemiehestä katsottuna eturivistä vasemmalta eniten pelimerkkejä saanut istuu paalupaikalle ja siitä sen mukaan mikä on sijoitus eduskuntaan pääsyssä. Tällä myös hajotettaisiin sellainen perinteinen blokki-ajattelu.

Ideahan on oikein hyvä ja kannatettava. Voisi myös miettiä sitä josko istuttaisiin etu- tai sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

Mistä ihmeestä kaikki tällaiset istumajärjestykset oikein kumpuavat.  Taivas varjele minua joutumasta tilaisuuteen, missä noudatetaan jotakin plaseerausta. Viestitään julkisesti kunkin ihmisen arvostusta. Kotiliesi-lehti muistuttaa, että virallisissa tilaisuuksissa istumajärjestyksen määrää arvojärjestys.

Sukuaterioilla kunniapaikka kuuluu vanhimmille. Muutoin vieraat tulevat ennen sukulaisia. Jos mukana on ulkomaalaisia, heidät asetetaan omien maanmiesten edelle. Jos kaikki vieraat ovat samanarvoisia, on huomaavaista ajatella, kuka viihtyy kenenkin seurassa.

Aviopuolisoita tai pariskuntia ei yleensä sijoiteta vierekkäin. Jos juhlissa on yhtä paljon naisia ja miehiä, sijoita naiset miesten viereen ja toisin päin. Ja sitten paikat osoitetaan nimilapuilla.

Siinähän se juhlahetki sitten meneekin, kun miettii omaa arvostusta muihin verrattuna tilaisuuden järjestävien arvomaailmassa. Selkeämpää osoitusta nokkimisjärjestyksestä tuskin pystyy rakentamaan.

Ehkä nykyaikaisempi plaseeraus olisi sittenkin, että jokainen kutsuttu ilmoittaa pankkitilinsä saldon loppusumman ja istumapaikat tai pöytäjärjestys määritellään eurojen mukaan.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän tuore puheenjohtaja Ville Tavio vertasi eduskunnan hässäkkää siihen, että epäsuosittu oppilas siirretään koulussa istumaan luokan nurkkaan.

Kouluissa opettajan määräämän istumajärjestyksen ymmärtää suvaitsevuuden kasvatuksellisena elementtinä. Itse en oikeastaan muista koulun istumajärjestyksistä juurikaan mitään muuta kuin taisin istua tytön vieressä, koska Marja-Leenaa pidettiin minun morsiamena.

Ja taisi olla myöhemmin yksinistuttavat pulpetit, jolloin sekin ongelma oli poistunut.

Täyttäkää oikein on hyvä ja mieleenpainunut komento armeijan ajalta. Tuolloin paikat täytettiin saapumisjärjestyksessä. Se että joku olisi aina takapenkillä, ei ole järjestäjän luomasta arvotuksesta kiinni, vaan henkilön ihan ikiomasta ajanhallinnasta.

Toki ymmärrän, että morsiusparille on häissä varattu oma paikka tai muistotilaisuudessa leskellä tai lähiomaisella on niin ikään varattu oma paikka. Kaikki muut hakeutuvat sellaisiin asemiin, että tilaisuudesta syntyy tasa-arvoinen, kaikille miellyttävä ja ikimuistoinen tapahtuma. Ilman että joku arvottaa elämääsi ja osoittaa sen julkisesti tietyllä, protokollan mukaisella paikalla missä sinun tulee istua.



Tämä on kuultavissa podcastina Finnradion netti-radiosta www.finnradio.fm maanantaina 6.5.2019 klo 08:00 ja uusintoina ma osana bisnesframea 19:45, ti 13.00 ja ke 09.00 (Espanjan aikaa).