Yksi kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa

Lauantai 21.11.2020 klo 16.21 - Kauko Niemi

Natural_Kake.jpg

 

Kuvankäsittelyohjelmat ovat pitkään olleet taitavissa käsissä varsin monipuolisia, joilla kuvia on tehostettu, kun ei ole pätkääkään välitetty totuuden mukaisesta dokumentaarisuudesta.

Vanha perinteinen PhotoFinlandia sai melkoisen arvostelyryöpyn tulosten julkistusten jälkeen. Kommenttien perussävy oli, ettei kuvilla ole juurikaan yhteyttä valokuvaustaitojen kanssa. Pitäisikö koko kilpailun nimi muuttaa KuvaFinlandiaksi? Kameran osuus jää kovin vähäiseksi tämän vuoden kilpailukuvissa.

Mainoskuvien manipuloinnit ovat niin itsestään selviä, ettei niiden tulkinnoissa välttämättä ole ollut vääriä ongelmia. Paitsi silloin kun kuvien luomat mielikuvat tuotteista ovat todellisuuden kanssa kokonaan eri planeetoilta.

Kuvien käsittely on nyt hiljaa hiipimässä ihan tavallisen kännykän käyttäjän arsenaaliin. Kun ennen kuvaa pidettiin dokumentaarisena elementtinä totuudesta ja sanottiin, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tänään on todettava, että yksi kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa.

Mietipä vaikka auringonlaskun kuvaa sosiaalisessa mediassa. Kun postaat mahdollisimman luonnonmukaisen kuvan, saa kuva kymmen tykkäystä. Jos taas säädät oranssien ja punaisten värien nupit kaakkoon, niin johan satelee tykkäyksiä.

Sehän on jokaisen ihmisen sisäänrakennettu halu tulla huomioiduksi ja siihenhän koko sosiaalisen median imuteho perustuu. Miksi et siis käyttäisi ylivärjättyjä kuvia. Etenkin kun kuvien muokkaus voi tapahtua helposti suoraan kännykässä. Ja jättää tulkinta katsojan silmiin.

Entäs kun siirrytään askelta kehittyneimpiin suorituksiin tai annetaan kuvien tulkinta koneen tehtäväksi. Ja sehän on varmaa, että huijarit markkinoinnissa kuin tavallisessa elämässä varmasti käyttävät kuvamanipulaatioita taitavasti hyväkseen. En luottaisi enää kuvat todistavaan voimaan.

Surkuhupaisa esimerkki koneen tulkinnasta tuli viime viikolla, kun viestintäasiantuntija Katleena Kortesuo päivitti kuinka kiva saada pyytämättä ventovierailta ihopainotteisia kuvia.

Hän oli vetämässä pariakin webinaaria, niin eikös joku laittoi Instagramissa kiitoksensa. Onneksi Instagram osasi varoittaa: tuhma kuva oli sumennettu, ja tekoäly varoitti, että kuvaa ei kannata klikata auki.

Kyseisessä tapauksessa kiittäjä oli ottanut kuvakaappauksen Kortesuon webinaarista, ja tekoäly tulkitsi hänen naamansa dick piciksi. Vastaavia konetulkintoja tulee melko usein. kun kone laskee vain paljaan ihon prosentuaalisen osuuden kokko kuvasta. Muista siis kuvasuhteet, kun seuraavan kerran lähettelet tissi- ja pippelikuvia.

Kuvan käsittelyssä siirrytään parhaillaan kokonaan uudelle tasolle, kun vaikkapa Adoben Photoshopin uusimman version ominaisuuksissa ei enää parannella värejä, terävyyksiä, lisäillä elementtejä toisista kuvista tai vaihdella taustoja jne.

Nyt ohjelma muuttaa hyvin yksinkertaisilla toimenpiteillä ulkonäkösi nuoremmaksi tai vanhemmaksi. Muuttaa lantiosi kapeammaksi, lantion sopivan pyöreäksi ja tissit suuremmiksi. Ja kaikki tämä ilman botoksia parilla napin painalluksella.
(oma kuvani tuossa blogin alussa on muokattu vain yhtä säätöä käyttäen)

Kokonaan eri asia on sitten se tilaisuus, kun joudut kuvia nähneiden kanssa kasvotusten, jolloin silmä ei ole saanut käskyjä muutoksista. Onpa noloa, kun henkilö ei tunnista sinua.

Ylen kolumnissa jyväskyläläinen toimittaja, kuvaaja Johanna Malinen ottaa osuvasti kantaa.

Malinen tuo esiin, kuinka yleensä kuvia pyritään manipuloimaan mahdollisimman huomaamattomasti, koska räikeää kuvanmuokkausta pidetään nolona. Tämä käy ilmi esimerkiksi siitä, kuinka julkkisten kuvanmuokkauksista uutisoidaan. Valoja, varjoja ja kontrasteja muuttavat filtterit ovat sosiaalisesti hyväksyttyjä tapoja muokata kuvista esteettisiä, mutta kehon ja kasvojen muotoihin kajoamista pidetään seuraajien huijaamisena.

Siitä, millaisia tunteita omien kuvien muokkaaminen aiheuttaa, ei juuri puhuta, koska kuvia muokataan salaa. Miltä sitten tuntuu nähdä älypuhelimen ruudulla itsestään paranneltu versio?

Kun Malinen vertaa muokkaamaansa kuvaa alkuperäiseen, hänelle tulee yhtäkkiä vähän paha mieli. On yllättävää huomata, kuinka omalle keholle sokeutuu parissa minuutissa. Ennen kuvanmuokkaussessiota olin alkuperäiseen kuvaan tyytyväinen, mutta äkkiä löydän itsestäni monta “epäkohtaa”, joista en ollut aiemmin tietoinen.

Helsingin Sanomat testasi kolmea kuvanmuokkausohjelmaa. Kolmea sovellusta vertaillessa huomaa nopeasti, miten niiden ominaisuudet keskittyvät pitkälti samoihin elementteihin.

Vaikka kuvamuokkausohjelmat mahdollistavat ulkonäöllä leikittelyn ja radikaalienkin muutosten tekemisen, ne ohjaavat käyttäjiään samaan suuntaan. Hyvältä näyttäminen vaikuttaa tarkoittavan hoikkaa vartaloa, tasaista ihoa ja symmetrisiä kasvoja.

Sovelluksiin jää äkkiä koukkuun ja kuvien käsittelystä on vaikeaa päästää irti. Miltä näyttäisin, jos kaventaisin kasvojani hieman lisää? Mitä jos huuleni olisivat vielä vähän paksummat?

Nyt ollaan siinä pisteessä, että herää kysymys, onko kaunistellun kuvavirran keskellä edes mahdollista tunnistaa, mikä on aitoa. Erilaiset ulkomuotoa silottelevat filtterit ja kaunistellut kuvat kiihdyttävät ulkonäköstressiä.

Kuvan kaikinpuolinen rooli on nyt muuttumassa vauhdilla ja se kannattaa jokaisen tiedostaa kaikissa eri kuvatilanteissa.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa ma 23.11.2020  alkaen ma, ke ja pe 08.00 ja ti ja to 16.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, Katleena Kortesuo, Johanna Malinen, Yle, Helsingin Sanomat, Kuvamuokkaus, PhotoFinlandia, Dick pick, tissikuva, pippelikuva,

601 049 katselukertaa reilussa vuorokaudessa

Tiistai 8.12.2015 klo 14.39 - Kauko Niemi

Club for Five lauluyhtye nappasi jättipotin itsenäisyyspäivänä Finlandia-hymnillä. Reilussa vuorokaudessa esitystä katseltiin 601049 kertaa. Siitäkin huolimatta, että 2,65 miljoonaa ihmistä istui sohvillaan ja katseli tv:stä linnanjuhlia. Vai juuri sen takia.

Club for Five ei tehnyt asiaa sattumalta tai hetken mielijohteesta. Hyvissä ajoin taltioitu esitys ei vaatinut juurikaan ylimääräisiä järjestelyjä, sillä se tehtiin Oulun konsertin yhteydessä. Siitä ei valitettavasti ole faktatietoa kuinka kauan asia oli ollut suunnitelupöydällä.

Suunnitteluun ja toteutukseen pitää varata aikaa. Kenellekään ei tule yllätyksenä. että Suomen itsenäisyyspäivä on joulukuun 6. Eikä moni muukaan asia tule yllätyksenä, mutta tehtäiskös jotain poikkeavaa ja huomionarvoista tulee liian usein yllätyksenä. Työmäärällä ja idean kunnollisella toteutuksella on dekaadin eri jos päätös tehdään vuosi tai viikko ennakkoon. Samoin on kustannuksissa.

Ja kun jotain tehdään, niin aloitetaan aina minuutin tarkasta julkaisuajankohdasta, sillä se on vähintään yhtä tärkeä kun itse sisältö. Ja jos operoin median kanssa, niin se on kaikkein tärkein elementti.

Tässä Club for Fiven tapauksessa sisältökin oli kunnossa. Club for Five malttoi kunnioittaa itsenäisyyspäivää ja Finlandiaa hienolla sovituksella, johon ei ollut sisällytetty diipa daapa bum bum osiota. Enkä usko että sovitustaan syntyi viimeisenä yönä.

Facebookissa esitys julkaistiin itsenäisyyspäivänä 01:13. Tärkeää huomata, että se oli itsenäisyyspäivän aamuna levitettävissä ja näytti, ettei kovin moni ehtinyt jakaa Facebookissa Finlandiasta jotain muuta vanhaa versiota, kun tuore, ennen julkaisematon versio oli kerran tarjolla. Esimerkiksi myöhään aamupäivällä julkaistuna se ei olisi ehtinyt lainkaan muiden matkaan.

Julkaisuajankohta edellä elämä muuttuu paljon yksinkertaisemmaksi. Alitajunta tekee yllättäviä huomioita tiedonkeruussa ja kun päästään toteutusvaiheeseen pääset toteuttamaan 80/20 sääntöä. Jotta voisit julkaista 20 prosenttia relevanttia tietoa tarvitset 80 prosenttia hyvää taustatietoa. Jos taas toimit viikkojänteella ja julkaiset 20 prosenttia tietoa 5 prosentin taustatiedolla, on paketissasi valtaosa puppusanageneraattorilla tuotettua tietoa.

Tämän päivän FB kansikuvani on suunniteltu heinäkuussa ja kuvattu elokuussa, kun Ainolassa päin liikuin. Minulle ei tullut kiire ja ehdin jopa hioa ajatuksiani. Ja onhan minulla joulukorttiaihiot vuosille 2016 ja 2017 jo kuvattu. Tiedän muuten milloin joulu on noina vuosina.

ps. tänään jo yli 645 000 katselukertaa

https://www.facebook.com/ClubForFive/videos/10153499995947798/?pnref=story

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: viestintä, ajoitus, Club for Five, Finlandia