Toimitus 14:45

Lauantai 6.11.2021 klo 8.31 - Kauko Niemi

 

 

 

Tein nettikauppatilauksen myöhään sunnuntai-iltana. Maanantaina aamupäivällä saan ilmoituksen, että tilauksesi on valmis toimitettavaksi ja samalla Matkahuollon seurantakoodin.

Seurantakoodi paljastaa, että jossakin odotetaan pakettia kuljetettavaksi ja illan suussa, että paketti on kuljetuksessa Kuopiosta Helsinkiin. Tiistai aamulla huomaan, että pakettini on jo Helsingissä ja odottaa paikallista jakelua tuohon vajaan viiden minuutin kävelymatkan päässä olevaan Alepan (auki 7/24) lokerikkoon.

Tiistai seuranta ilmoittaa 14:04, että paketti oli jätetty lokerikkoon, mutta seurannassa ei ollut avauskoodia. Se tuli tekstiviestinä 15:04.

Näin siis Matkahuolto, mikä ei ollut sattumaa. Sattuu näet olemaan useampi täsmäkokemus Matkahuollosta eri puolilta Suomea tilatuista tuotteista. Tämä vastannee tämän hetken minimitasoa, mitä nettiostosten logistiikalta voi odottaa. Sama kuin menisit kauppaan ja näet kun myyjä ottaa maksun, käärii ostoksen pakettiin tai pistää kassiin.

Siis tiedät kaiken aikaa mitä tapahtuu, vaikka tapahtumat veisivät hieman pidempään. Asiakkaan pitää olla kaiken aikaa kartalla.

Itse en ole käyttänyt  Woltin tai Foodoran ruokalähettien palveluita, mutta käsitykseni on, että pystyt seuraamaan kuljetusta. Yksi kokemus on vähän vastaavasta eli ruotsalaisesta Budbee:stä. Kymmenen toimitusta ennen minua näkyi kännykän kartalla ja missä jakeluauto liikkui.

Algoritmihan se siellä kuitenkin laskeskeli tehokkaimman reitin kaupungissa ja arvioi, miten kauan kuljetukseen menee ja minä seurasin kännykästä. Kuitenkin odottelu kävi aika pitkäksi. Ihmettelyä herätti myös se, että kuski kävi melkein naapurissa, mutta siirtyi taas kauemmaksi.

Kaikki esimerkkini on pääsääntöisesti sitä samaa mitä on toteutettu jo satavuotta.
Kuljetusta katsellaan tuotteen ja logistiikan kannalta eli miten paketti saadaan liikkumaan paikasta toiseen. Pikkuhiljaa onneksi huomataan miettiä myös, miten asiakas sen kokee.

Budbeen kännykkäsovellus sekä Matkahuollon uusittu järjestelmä ovat sentään ottaneet jo mukaan asiakkaan näkökulmaa, kun esimerkiksi Posti vaan kamppailee oman sisäisen organisaation kanssa ja unohtaa asiakkaan - ota tai jätä – näin me toimimme sadan vuoden kokemuksella.

Tällä hetkellä ruokapalvelut sekä ruotsalainen kylmäkuljetuksiin erikoistunut Gordon Delivery eivät pidä palkkalistoillaan varsinaisia kuljettajia, jotka ovat itseellisiä yrittäjiä. Aivan kuin postin jakajat eivät olisi postin palkkalistoilla. Tosin suomalainen byrokratia yrittää parhaillaan kampittaa tämänkin kehityksen.

Asiakkaan aika on kallista, ja käsitys siitä, kuinka pitkän aikaikkunan sisällä pakettia on kohtuullista kotona odottaa, on lyhentynyt, sanoo verkkokauppaa tutkiva Lasse Mitronen Aalto-yliopistosta Ylen artikkelissa.

Ruokaostosten verkkokauppa onkin jo pari astetta vaativampaa. Ruokalähetit käyvät kyllä helposti hakemassa kahvipaketin jostakin. Minun innostus nettiruokaostoksissa loppui ensimmäiseen kertaan. Joku päätti puolestani, että maksan voi korvata palapaistilla. Ei nyt sentään.

Tämän vuoden puolella on aloittamassa Suomessa norjalainen vain verkossa toimiva ruokakauppa Oda, jolla ei sitten ole yhtään kivijalkakauppaa. Nythän K- ja S-ryhmät keräävät nettitilaukset olemassa olevista myymälöistä.

Veikkaukseni on, ettei nykyisillä kärrikuljetuksilla saavuteta koskaan niin tarkkaa aikaikkunaa ja lyhyttä toimitusaikaa, että asiakkaat olisivat tyytyväisiä minuutilleen tapahtuvasta toimituksesta.

Kaikki uudet ratkaisut ovat vielä tulossa ja eiköhän jossakin välivaiheessa kaikilla taloyhtiöilläkin ole pakettiautomaatit jossain päin rakennusta tai jotain muuta vastaavaa.

Hyvin voisi olettaa myös, että hallitsemattomat liikenneruuhkat, ilman saastuttamista välttäen jonkin tyyppisillä sähkökopteriratkaisuja ilmateitse on tulossa.

Joku nerokas keksijä varmasti tekee muskit ja muuttaa nettikaupan voitoksi.

 

 Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa 8.11.2021 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

Lisää aiheesta:

Tulevaisuus on arvokasta - Wolt myytiin 7 miljardilla

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hitaat muutokset eivät sovi nykyajan hätäiselle ihmiselle

Lauantai 14.8.2021 klo 21.57 - Kauko Niemi

Korona on osoittanut, ettei hätäinen ihminen sopeudu hitaisiin muutoksiin. Minulle kaikki ja heti on ensisijainen toimintamalli nykyihmiselle. Sen enempää ei sitten jaksetakaan. Hetkessä ostetaan uusi asunto, että saadaan etätyöpiste. Hetkessä ostetaan kesämökki, että päästään edes johonkin kotoa. Hetkessä ostetaan asuntoauto, että päästään matkustelemaan.

Korona aikana on pelätty enemmän karanteeniin joutumista kuin itse virusta ja sen aiheuttamia sairauksia. Rajoitukset ovat synnyttäneet mitä ihmeellisimpiä tarinoita, joita on pyöritetty totena ilman faktoja omissa kuplissaan.

Kauppakeskus Redi helmikuussa 2021

Kaikesta tästä on ollut toki se hyöty, että valveutuneimmat ihmiset ovat ryhtyneet opettelemaan valeuutisten tunnistamista ja ajan mittaan muidenkin höynäytettyjen on aika herätä todellisuuteen.

Taudit saisivat olla nykyihmiselle vain lyhyitä onnettomuuksia, jotka eivät mieluusti koske minua ja voidaan parin pillerin jälkeen nopeasti unohtaa.

Siirrytään toiseen näkökulmaan. Varsin uudessa kauppakeskus Triplassa on parhaillaan urheiluliikkeen loppuunmyynti. Kuka nyt jaksaa enää vaakuilla kauppakeskuksissa. Pitkä ja hidas muutos on sielläkin käynnissä, jota itse kauppiaat eivät oikein jaksa sulattaa. Tällä hetkellä vain ruokakaupat pystyvät pitämään päätä pinnalla ja kauppakeskusten erikoiskaupat ovat henkitoreissaan.

Vähittäiskauppakin siirtyy kaiken aikaa nettiin. Henkilökohtainen tyrkyttäminen on jo aikansa elänyttä ja kulahtanutta. Erinomainen esimerkki on Helsingin Sanomissa julkaistu juttu autokauppias Otto Nyströmistä. Renkaanpotkijat ja ajantappajat ovat kadonneet myyntilattialta. Selkeiden ja laadukkaiden kuvien merkitys on korostunut. Trendi on sama kuin asuntokaupassa, jossa kuluttajat hankkivat kaiken tiedon internetistä etukäteen ennen kuin lähtevät katsomaan myyntikohdetta paikan päälle. Otto Autokauppias uskoo netin voimaan, eikä tyrkyttämiseen ja lipeviin myyntilauseisiin. Se on muistutusmarkkinointia.

Riippuen tuotteesta myyntilattialla yhä harvemmin ja pian ei tarvitse käydä koskaan. Suurimman ongelman muodostavat logistiikka-yritykset. Jos Posti ja kumppanit eivät pysty parempaan kuin nykyinen toiminta ne katoavat kuvioista kun todelliset osaajat saavat kuljetushommat.

Facebook kaverini viestitti juuri kuinka Postilta on tullut peräkanaa tekstareita, joissa vannotetaan olemaan kotona, koska paketti toimitetaan jonakin lähiarkipäivänä kotiin klo 8-16. Eihän yksikään nykyihminen voi sietää tuollasta. Entäs kun tilaat pizzan ja Woltilta tulee peräkanaa tekstareita, joissa vannotetaan olemaan kotona, koska pizza toimitetaan jonakin lähiarkipäivänä kotiin klo 8-16. No way!

Ihmiset ovat joka tapauksessa siirtyneet nettiin. Jopa löytyy ruokakauppoja joiden myynnistä yli 30 prosenttia tapahtuu netissä. Logistiikka ei voi elää sata vuotta vanhassa moodissa sitähän hätäinen nykyihminen ei kauaa katsele saati siedä.

Kolmas ja vaikein sektori. Viimeaikojen suurin haaste nykyihmiselle on ilmastomuutos. Kuinka ihminen jaksaa miettiä samaa asiaa, saati tehdä jotain sen hyväksi seuraavat 50 vuotta. Parin vuoden korona jo puudutti suuren osan tämän luomakunnan joka kulmalla olevista diktaattoreista.

Ilmastomuutoksen suurena ongelmana onkin se, ettei ihminen oikein osaa ajatella kuin yhtä asiaa kerrallaan. Siksihän on värkätty vaikka tuo maaginen 1,5 astetta. Kukaan ei oikeasti tiedä onko Golf-virran tämänhetkinen vaimeneminen syy vai seuraus. Kukaan ei oikeasti tiedä millaisia uusia viruksia syntyy lämpimämmässä ilmanalassa. Kaikki luonnon muutokset vaikuttavat kaikkeen vuorovaikutteisesti. Sehän on tosiaan kamalaa yhteen asiaan keskittyvälle lyhyen hetken ihmiselle, vaikka itse sen aiheuttaakin.

Ilmastomuutoksessa tuskin tapahtuu mitään sen seurauksena, että juhlajargonioissa maalataan kaunista vastuullisuuskuvaa ja seuraavana päivänä osavuosikatsauksessa vannotellaan huikean kasvun jatkuvan.

Tulevat vuodet joudumme elämään suurten arvailujen varassa, eikä - minulle ja heti mentaalilla - päästä kovinkaan hyvään tulokseen.

 Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 16.8.2021 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

 

 

Nettikaupan epämääräiset kuljetusvastuut

Lauantai 10.10.2020 klo 12.10 - Kauko Niemi

Näyttää vahvasti siltä, että pian joudutaan paremmin ymmärtämään kuka vastaa ja miten nettikaupasta ostettujen tavaroiden toimituksista.

Haukunko minä sählingistä kuljetusfirmaa vai tavarantoimittajaa. Onko kuljetusfirma itseellinen toimija välissä vai onko se tavaranmyyjän vastuulla oleva alihankkija. Olisiko parempi, jos minä saisin valita toimitustavan. Nythän tilanne on kohtuullisen sekava ainakin ostajan näkökulmasta tapaus tapaukselta.

Missä kulkee oikeesti vastuiden rajat. Onko vastuu tavarantoimittajalla siihen asti kunnes tavara on luovutettu minulle. Ihan samalla tavalla kuin kivijalkakaupassakin. Kun pudotan juomapullon ennen kassaa ja se särkyy, niin se on kaupan vastuulla ja kassan jälkeen minun vastuullani.

Entäs jos kuljetus olisi kokonaan oma palvelunsa. Nettikaupalla olisi lista kuriireista, joista minä voisin valita sen palvelun, johon luotan ja valita myös sen hintaisen palvelun mitä kulloinkin tarvitsen ja kuinka kauan pystyn ostettua tuotetta odottelemaan. Kun tilaan synttärilahjan netistä, niin soisi sen tulevan ennen syntymäpäivää.

Nythän joillakin logistiikkayrityksillä on superhalpoja palveluja, joissa ei ole mitään seurantaa, viimeisten metrien kantajalla ei ole edes oikeutta käyttää puhelinta ilmoittaakseen, että kohta tullaan. Nämä ovat niitä ”toimitus kuuluu hintaan” tapauksia. Keksitään ja jopa suoraan valehdellaan toimituksen tilasta robottien automaattisilla vastauksilla. 

Kuinka toimituskustannukset sitten piilotetaan tai näytetään, on oma taiteenlajinsa myyntitapahtumassa. Mutta jos valinta kuljetuksesta siirrettäisiin ostajalle, saattaisi tilanne selkeytyä huomattavasti. Samoin todellinen kilpailutilanne.

Nettikauppaa tuskin kenenkään kannattaa perustaa, jos ei ole rakentanut selkeää ja ymmärrettävää logistiikkaa. Jos kukaan on ostanut esimerkiksi Amazonilta, niin ymmärtää miksi tämä yritys pärjää ja kasvaa jatkuvasti.

Viimeiksi ostin Amazonilta varsin edullisen, isomman ja nopeamman muistikortin kameraani. Tilauksen tein pari viikkoa sitten tiistaina ja paluupostissa tuli vahvistus tilauksesta ja ilmoitus arvioidusta toimituksesta viikon kuluttua keskiviikkona. Toimituskulut kuuluivat hintaan, eikä minulle käynyt selville kuka toimituksen hoitaa.

Muistikorttini tipahti postiluukusta päivää ennen ennakoitua ajankohtaa tiistai iltapäivällä. Omapostin nettipalvelusta selvisi, että viimeiset metrit kantoi posti. Ei valittamista. Jos Amazon ilmoittaa heti toimituspäivän, niin sopimuksen mukaan Postilla ei tässä tapauksessa lienee ollut vaihtoehtoja.

Sitten tilasin itselle täysin tuntemattomasta nettikaupasta vaatteita. Otin riskin, sillä loppusumma toimituksineen oli 29:60 euroa. Kellot alkoivat kilkattamaan, kun asiallinen tilausvahvistus ilmoitti seurantakoodin. Paitsi seurantakoodi ei johtanut mihinkään eikä vielä kolmenkaan viikon päästä.

Lähetin tiedustelun ja sitten toisenkin. Kumpaankin tuli robotin kirjoittama sama vastaus hoonolla soomella. Tällaista tilausta ei löydy. Kunnes viikko sitten maanantaina alkoikin tapahtua.

Omapostisovellus ilmoitti, että minulle on paketti tuolla parin kilometrin päässä olevassa postissa. Samaisen maanantai iltapäivän kannossa sain paperisen ilmoituksen Postilta, että minulle on kirjattu kirje, mutta se oli vastakkaisessa suunnassa olevassa Postin toimipisteessä. Kahdeksan kilometrin kävelyn jälkeen sain paketin, jossa oli tilaamani vaatteet ja selvisi että toisessa potissa ei ollut kirjattua kirjettä vaan olematon kirjattu kirje tarkoitti samaa pakettia, jonka olin juuri noutanut 8 kilometrin kävelyn jälkeen. Asunhan kuitenkin aivan Helsingin ydinkeskustassa.

Ja todistaakseni kuinka sekavaa on nettikauppa, niin lopuksi huikean hieno kokemus myös viime viikolta.

5.10.2010 maanantai – Oura.sormukseni ei herännyt henkiin ja tein vikailmoituksen Ouran tukeen (sovelluksen kautta)
10:10 automaattiviesti ilmoituksen vastaanotosta
12:27 sähköposti Tapiolta, että on tarkistanut tilanteen minun logitiedoista ja siirtää tapauksen takuukäsittelyyn ja pyytää ostodokumentit.
15:07 ilmoitus, että takuutilauksesi uudelle sormuksellesi on nyt luotu järjestelmäämme tilausnumerolla XXX
Seuraavana päivänä tiistai 6.10 klo 11.11 ilmoitus, että sormus on lähetetty ja DHL:n seurantakoodi (Hollannista)
19.36 sähköposti sekä sm viesti DHL:ltä seurantakoodeineen ja että arvioitu toimitus pe 9.10. Siis kaikki viikossa ja tietäen lähes minuutin tarkkuudella mitä milloinkin tapahtuu?

Paitsi DHL ei toimita sormusta lupaamansa perjantain aikana. Seurannasta voi päätellä, että sormuksen matka päättyi torstaina 14:31 Brysseliin. Hyvin olisi siitä ehtinyt perjantaiksi Helsinkiin, jos olisi kaikki mennyt putkeen. On se tavattoman vaikeaa. (kirjoitan kommentin sitten joskus, kun asia on hoitunut)

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 12.10.2020  alkaen ma, ke ja pe 08.00 ja ti ja to 16.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

 

 

 

 

Kivijalkakauppojen pelastus on surkeat logistiikkapalvelut

Lauantai 11.7.2020 klo 21.07 - Kauko Niemi

Sinulle annetaan 4-6 tunnin marginaali, jolloin netistä tilaamasi tuote tulee kotiovellesi. Kun olet päivystänyt kaikki nuo tunnit ja vähän enemmänkin ja sinulla ei ole todellisesta tietoa tilanteesta. Saat viestin, ettei sinua tavoitettu ja tuote on nyt 10 km päässä noutopisteessä.

Jokainen voi miettiä mielessään menikö kaikki nyt aivan niin kuin piti. Ja alunalkujaan luvattu odotusaikakin oli täysin kohtuuton ja väliaikatiedot olemattomia. Tällä hetkellä nettitoimituksissa ei tunnu olevan varsinaista vastuullista toimijaa.

Iso kysymys on tulevaisuudessa kuka käynnistää muutoksen – asiakas, logistiikkayritys vai nettikauppias.

Kyllä kivijalkakauppias kiittää, että logistiikkayritykset toimivat kivikaudella. Otetaanpas tähän muutamia esimerkkitapauksia.

Korona-hysteria innosti minut ruoan nettikauppaan. Kertakokeilu valitettavasti oli minulle tarpeeksi, vaikka innostuneena netti-ihmisenä idea olisi ollut mitä parhain. Hyvää jo senkin takia, ettei olisi turhia mielihaluostoja, joita kaupassa helposti syntyy.

Ruokaostosten suunnittelu yli viikon päästä tapahtuvaan toimitukseen on minulle mahdoton ajatus. Toki jauhoja, säilykkeitä, tms purkkihernekeittoa pahan päivän varalle voisin tilata toimitettavaksi milloin vaan, mutta päivittäiseen ateriointiin tuskin. Sivujuonteena todettakoon, ettei ovelle ilmestynyt ruokakuski ollut millään lailla koronasuojattu.

Todettakoon, että kaiken suuhuni pantavan teen 99 prosenttisesti itse omassa keittiössäni.

Tuohon ensimmäiseen ja toistaiseksi ainoaan ruokatilaukseeni tilasin muun muassa maksaa. Sitä ei sitten toimitushetkellä ollutkaan ja tilalle toimitettiin palapaistia. Paitsi etten juurikaan käytä punaista lihaa. Ehkä sitten joskus löydän toimivan nettiruokakaupan.

Eräs nettitilaukseni tuli Postin kautta ja olin määritellyt toimituspaikaksi minulle soveliaimman pakettiautomaatin. Voi olla vain minun vilkasta mielikuvitustani, mutta paketti oli noudettavissa juuri avatussa Postin ”supertyylikkäästä” uudesta palvelupisteestä. Siis minut kävellytettiin sinne vaikka lähempänä olisi ollut useampiakin lokerikkoja, joihin tilaukseni tein.

Viikko sitten oli ulkomaille menevän paketin lähetyksen vuoro. Kaksi ihmistä yritti tulkita vaihtohtoja suomeksi ja englanniksi, kuinka netistä ostetaan Postin kuljetus ja kuinka toimitaan. Moni varmasti tietää, että kotimaan netistä ostettu 5:30 euroa maksava paketti maksaa postin toimipisteessä yli 11 euroa, kun palveluhenkilö ottaa paketin hoidettavaksi. Niin tuosta ulkomaanpaketista en tätä kirjoittaessani vielä tiedä onnistuinko vai en. Mutta vaikeaselkoista oli.

Varsin usein, jos on valinnanvaraa, niin käytän Matkahuollon palveluja. Näin tein kaksi viikkoa sitten myöhään torstai-iltana. Perjantaiaamuna olikin jo toimittajan vahvistus, että tilaukseni on toimitettu kuljetettavaksi. Perjantaina seurannasta näin että paketti oli lähtenyt Kuopiosta. Maanantaina sain ilmoituksen Matkahuollosta, että paketti on noudettavissa. Ihan hyvä suoritus, mutta sehän oli jo ihan varmasti perjantaina Helsingissä. Kas kun Mathahuolto onkin kesäaikataulussa ja viikonloppuisin suljettu.

Erään paketin kohdalla Postin henkilökunta kertoi kahta täysin erilaista tarinaa paketin kohtalosta ja toinen virkailija kertoo, ettei toisen virkailijan tiedot pidä paikkaansa. Tämä paketti ei ollut niiden Vantaalla kolme kuukautta maanneiden pakettien joukossa.

Facebook-tuttavani päivitteli samaa asiaa päivityksessään kuinka USP:n asiakaspalelussa toistuvasti väitettään, ettei ole ollut kotona... täydellistä valehtelua.

Suomen Posti, muutkin valtiolliset postit ja suuren logistiikka-yritykset elävät asennevammaisina – ota tai jätä periaatteella. Ja nettikaupat tietysti käyttävät halvinta mahdollista palvelua. Palvelulla on jopa eri hinta, huomattavasti kalliimpi, jos kuljettajalla on toimiva käynnykkä käytössä. Nettikaupoilla on vain kovin helppo tilanne, sillä syylliseksi leimataan kuljetusyhtiö, eikä se, että nettikauppa on valinnut on valinnut yksinkertaisimman ja viipyilevän palvelun, joka ei ota vastuuta asiakaskontaktista.

Mielenkiintoista on ajan mittaan seurata, kuka tilanteen ottaa haltuun.
Asiakas, joka ilmoittaa nettikauppiaalle, ettei hyväksy kuljettajaksi tätä organisaatiota.
Nettikauppa, joka ottaa kokonaisvastuun tuotteen toimittamisesta.

Vai laukaiseeko tilanteen joku nöyrä uusi toimija. Kuten vaikka ruokakuriirit, joiden toimituksia voi sovelluksesta seurata liki minuutin tarkkuudella. Osa heistähän jo toimittaa ruokaostoksia päivittäiskaupoista.

Lopuksi kerron tapauksen kahden viikon takaa, kun olin käynyt pari lyhyen tiivistä sähköpostikeskustelua tuotteesta, josta oli hyviä kokemuksia ja tunsin tuotteen. Tein sitten perjantaiaamuna tilauksen oululaisesta pienyrityksestä, siis ainoa joka Suomessa myy tätä italialaista tuotetta.

Pian tuli viesti Oulusta olisinko kotona hetken kuluttua. Yrityksen toimitusjohtaja oli matkalla Tallinnaan ja lupasi tuoda paketin tullessaan. Aamuinen tilaus oli minulla 12:45 ja herralla oli maksupääte taskussaan, joten maksukin hoitui samalla. Se on toistaiseksi ennätys minun nettiostokseni toimituksessa.

 

PS. viime torstaina tuli kirje postilta, jossa kerrottiin, että niin sanotun pääpostin eli Helsinki 10 postitoiminnot loppuvat tämän heinäkuun lopussa. Lopettaminen koskee myös itsepalvelutoimintoja eli pakettiautomaatteja Helsingin keskusta Postitalossa.
Kaikki Oodin, Kiasman, Amos Rexin ja muut turistit tervemenoa Kasarmintorille, jos haluatte esimerkiksi Helsingistä erikoisleiman.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 13.7.2020  alkaen ma, ke ja pe 08.00 ja ti ja to 16.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

 

 

 

Ostin uuden auton

Keskiviikko 31.5.2017 klo 14.13 - Kauko Niemi

Melkein voisin sanoa, että ostin auton verkkokaupasta. Käväisin yhtenä lauantaina kahdessa autokaupassa, joista molemmista sain tarjouksen. Eroa oli 100 euroa. Tai kävin kolmannessakin kaupassa, mutta siellä ei ollut ketään innokasta myyjää.

Auton valinnan kolme tiukkaa kriteeriä olivat uuden auton hinta ei saisi olla juurikaan yli 20.000 euroa. Sen enempää en halua autosta maksaa. Toinen kriteeri on ympäristöystävällisen vihertävä. Kolmantena, että sillä pääsee paikasta A paikkaan B kokonaistaloudellisesti. Kaikki muu onkin kaupanpäällistä.

Mutta miten niin verkkokaupasta. Tapasin yhden kerran automyyjän Kimmo Hyryn noin 20 minuuttia. En tavannut yhtään pankkitätiä. Yksi pankkitäti yritti soittaa, mutta en kokenut mitään syytä vastata siihen puheluun, kun asia selvisi netissä.

Soitin Hyrylle puolentoista viikon kuluttua tapaamisesta, keskiviikkona kello 12:00. siis sille satasen paremman tarjouksen tehneelle. Puhelimessa fiksasimme muutaman asian ja hän lupasi lähettää toimitussopimuksen sähköpostilla allekirjoitettavaksi.

20 minuutin kuluttua tuli Toyotalta pyyntö liittyä MyToyota palveluun. Liityin vaikken tiennytkään kuinka tämä liittyi ostoprosessiin. Kaikki sähköinen asiointi on kiehtovaa.

Reilun puolentunnin kuluttua tuli sähköposti ja pdf-liitteenä ostosopimus. Allekirjoitin pdf tiedoston sähköisesti ja toimitin viiden minuutin kuluttua sähköpostilla takaisin Toyotan Espoon myymälään. Sain myyjältä kuittausviestin ja tähän kaikkeen oli mennyt noin 45 minuuttia. Enkä edes koeajanut ostamaani autoa.

Alkuillasta ajattelin tutustua MyToyota palveluun mitä kaikkea se tarjoaisi. Hämmästyksekseni huomasin, että siellä on tilannetieto tilaamastani autosta.

Kuusi tuntia tuon ostotapahtuman jälkeen autoni oli toimitettu tehtaalta satamaan ja lastattu Belgiassa laivaan ja status oli matkalla. Näin netti minulle kertoi. Mitä turhaa jahkailua. Kaksi viikkoa myöhemmin palvelun kartta ja status näyttävät, että auto saapunut maahan.  Ja viimeinen status – auto toimitettu jälleenmyyjälle, ilmesty tasan kaksi viikkoa tilauksesta.

Vastaavaa logistiikan selkeyttä olen kokenut pari kertaa aiemmin ihan oikeassa nettikaupassa. Toinen oli Adobe ja toinen Amazon. Molemmissa tapauksissa tiesin tasan tarkkaan missä mennään. Yksistäkään sukista tai kalsareista en ole saanut tietoa toimitusstatuksesta, vaikka niidenkin toimitus on helposti kestänyt samaiset kaksi viikkoa.

Nyt minulla on uusi auto, järjestysnumeroltaan 14 ja johon minulla on kaksijakoinen suhde. Tämä oli elämäni ensimmäinen kerta, kun ostan toisen saman merkkisen ja mallisen auton peräkkäin. Aina olen halunnut kokeilla jotain uutta. Tosin tässäkin tapauksessa ehkä tuo uutuudenviehätys täyttyy, kun kyse on hybridistä pelkän bensiinin jälkeen.

Nykyinen Yarikseni täytti 10 vuotta, hyvin palvelleen koiran ikä. Siinä ei ole ollut yhtään itsemaksettua vikaa. Kaikki huollot kerran vuodessa on tehty merkkihuollossa. Kallein vuosi oli 360 euroa ja halvin 163 euroa. Vaikeaa on kuvitella, että pääsisi oman auton omistajana jotenkin merkittävästi halvemmalla.

Auto on minulle välttämätön PAHA. Nimenomaan paha. Olen toki kokeillut kolmea autotontakin vuotta, mutta ei tuntunut hyvältä vaan äärimmäisen hankalalta. Päivittäiset liikkumiset Helsingin keskustassa hoidan kuitenkin pääsääntöisesti kävellen, potkulaudalla ja city- tai omalla pyörällä.

Toyotan sivuilla sanotaan, että anna hyvän fiiliksen näkyä. Toivottavasti kukaan ei tulkitse, että minun hyvä fiilis johtuisi autosta. Tunnen huonoa omaatuntoa ajaessani autolla. Se vain helpottaa niin paljon elämää. Enkä millään haluaisi luopua esimerkiksi aamuyöllä tekemistäni matkoista luontoon kameran kanssa.

 

 

 

 

 

Lottoa voi pelata myös Itellassa

Maanantai 3.5.2010 - Kauko Niemi

Minäkö tyhmä – nyt en ymmärrä. Se mitä en ymmärrä on Suomen postin hinnoittelu. Paitsi että se on järjettömän kallista, niin en kertaakaan ole onnistunut arvioimaan etukäteen paljonko lähetys mahdollisesti maksaisi.

En siinäkään tapauksessa, että olen viettänyt postin, anteeksi Itellan, sivuilla melkoisen tovin aikaa löytääkseni lähetykselle sopivan hinnan. Ilmeisesti minun päässäni ja hinnoittelussa on jokin merkittävä logistinen ero, joka johtaa meitä eri suuntiin.

Olen kohtuu paljon käyttänyt huuto.net palvelua, kun en ole mikään keräilijä luonne ja ihmisenä koulutan itseäni tykkäämään luopumisesta kaikin tavoin ja jopa toisten hyväksi.

Ainoa selkeä hinnoittelu postin maailmassa on huutopaketti, jolla on törkeän korkea kiinteä hinta. Siinä missä Verkkokauppa.com lupaa kaikki alle 35 kiloiset paketit kahdella eurolla lähimpään postiin, niin minä maksa 7,95. Ja jos en halua makuuttaa rahaa Sanoman kassassa ja maksan tuon viittä vaille kahdeksan euroisen verkkopankin kautta, niin päälle lisätään 35 senttiä.

Siinä sitä on mukava päästä eroon tavaroista, joista ei kehtaa yli 8,2 euroa pyytää. Postimaksu on suurempi kuin tavaran hinta.

Olen kuvitellut aika monta kertaa löytäneeni edullisemman postimaksun kuin huutopaketti. Kertaakaan en ole onnistunut arvioimaan oikeaa maksua. En vaikka kuinka kahlaan tämän monopoliyrityksen hintasivuja ja käytän heidän laskureitaan.

Minusta olisi kohtuullista kenelle tahansa kauppiaalle, että hintamerkinnät olisivat ymmärrettäviä. Kauppojen hyllyjen hintamerkinnöistä valitetaan herkästi. Kukahan valittaisi postin hinnoista.

Onneksi Viestintävirasto, ei viime viikolla niellyt mukisematta Itellan selvitystä hinnoitteluperusteista. Näillä kahdellakin on näkemysero hinnoittelusta, joka minua hieman lohduttakoon.

Se etten ymmärrä millä periaatteella hinta muodostuu tuli esiin tänään. Lähetin kirjeen, siis sellaisen paperisen, Vietnamiin. Hinta oli tasan sama kuin olisin lähettänyt kirjeen Mannerheimintie yhdestä Mannerheimintie kahteen. Oletusarvona päässäni pyöri, että kirjettä käsitellään monessa paikassa ja moneen kertaan. Kaikki käsittely maksaa, vaikka sen tekisi kone.

Taas olin väärässä. hinnoittelu perustui tasan tarkkaan kirjeen painoon, eikä siihen montako suomalaista tai vietnamilaista käsiparia kirjettä käsittelee. Tai meneekö kirje toiselle puolen katua vai maapalloa.

Pitäiskö ryhtyä opiskelemaan logistiikan saloja. Ehkä ymmärtäisi mikä tässä maailmassa maksaa ja mikä ei.