Osaatko annostella lääkettä oikein

Perjantai 27.1.2023 klo 17.47 - Kauko Niemi

Nautinnon huipentuma - lapioit säkillisen sokeria ja pääset pariksi tunniksi numeroidulle paikalle istumaan ja katsomaan leffaa, eikä kukaan häiritse.

Sanotaan että liike on lääke ja nyt on arvioitu, että tämän lääkkeen väärä annostelu maksaa Suomessa vuosittain jo yli kolme miljardia euroa. Samaan aikaan piperrellään kaiken maailman sotekuvioiden parissa lääketehtaiden suosiollisella avustuksella.

Sitten on toinen äärilaita, joka ottaa tätä lääkettä runsaita yliannostuksia. Jo aikoinaan huippu-urheilija Paavo Nurmi kärsi verenkiertohäiriöistä ja sai aivoveritulpan, mikä sekä katkeroitti häntä että toi esiin inhimillisen puolen. Hän perusti 1968 nimeään kantavan säätiön, joka rahoittaa sydän- ja verisuonitautien sekä yleisen kansanterveyden tutkimusta.

Tuorein esimerkki liika-annostelusta on ”julkkiskuntoilija” Toivo Sukari. Hän kertoi medialle vointinsa romahtamisesta. Sukarin mukaan kaksi päivää pallolaajennusten jälkeen, hän palasi urheana töihin ja kävi kahdeksan kilometrin kävelylenkillä. Seuraavana aamuna hänet vietiin tajuttomana sairaalaan.

Liike on kuitenkin tuiki tärkeä päivittäinen lääke ihan jokaiselle ja konkreettisesti sen teho paljastuu myöhemmällä iällä jaksamisena ja terveyden ylläpitäjänä. Liikkeen määrä ja laatu voi ja pitääkin vaihdella, mutta mittarina pitää käyttää elimistön palautumista rasituksesta,  eikä maratonien määrää tai askelien määrää tai muutakaan tarkkaa määrää, joka pitää elimistön tietynlaisessa hälytystilassa ja kuluttaa enemmän kuin rakentaa.

Kaikkein pahinta on nykyilmiö, että liikuntaa ja fyysistä kuntoa arvioidaan ulkonäön perusteella. Ennen ja jälkeen kulttuuria – siis muutaman viikon kikka kolmosen jälkeen – esitellään muutosta samalla sivulla Ukrainan sodan vaiheiden kanssa. Mitään hyvää pysyvää ei oikeesti ole tapahtunut, joka vaikuttaisi kenenkään vointiin ja terveyteen 30 vuoden päähän. Jokainen lihava ei ole sairas ja jokainen laiha ei ole terve. Näkökulman pitää olla vain terveys ja hyvinvointi.

Liikkumattomuus lisää riskiä useille kansansairauksille, kuten tyypin 2 diabetekselle ja sydän- ja verisuonisairauksille. UKK-instituutti on huolestunut terveydenhuollon kulujen lisäksi esimerkiksi vaikutukset tuloverojen menetykseen, maksettuihin työttömyysturvaetuuksiin ja ikääntyneiden koti- ja laitoshoidon kustannuksiin.

UKK instituutti on huolestunut siitä, että yleensä kun arvioidaan huonojen elintapojen aiheuttamia kustannuksia, lasketaan vain terveydenhuollon kuluja, muttei esimeriksi heikentävää vaikutusta työikäisen väestön tuottavuuteen tai veronmaksukykyyn.

Puolustusvoimien tilastot näyttävät, että vuoden 2021 varusmiesten kestävyyskunto oli mittaushistorian toiseksi huonoin. Tilastot alkavat vuodesta 1975. Fyysinen kunto on niin huono, että se alkaa näkyä monilla toimialoilla. Esimerkiksi poliisin, Rajavartiolaitoksen ja tiettyjen terveydenhuollon ammattilaisten palkkaaminen alkaa olla vaikeaa. Asia hoidetaan siten, että tehdään kaikenlaisia taikatemppuja, muutetaan kriteereitä, jotta saadaan tarpeeksi väkeä alalle

Joulukuussa julkaistiin uusimmat Move-mittauksen tulokset, ja ne pidemmälle katsottuna ovat lähes lohduttomia.

Noin 40 prosentilla suomalaisista viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaista fyysinen toimintakyky on niin heikolla tolalla, että aivan tavallisesta arjesta suoriutuminen on uhattuna. Tähän kun niputetaan vielä fyysisen ja henkisen kunnon riippuvuussuhde, niin jotain pitäisi jo tehdä. Puheet työurien pidentämisestä ja eläkeiän nostamisesta voidaan unohtaa, jos väellä loppuu kunto viisikymppisenä.

Muutamassa vuosikymmenessä aikuisten lihavuus Suomessa on kaksinkertaistunut ja huolestuttavasti lisääntynyt lapsilla vielä jyrkemmin. Paitsi liikkumattomuus, niin kauppojen hiilihydraattihyllyt ovat tämän taustalla.

Maassamme on 1,2 miljoonaa kansalaista, joilla ylipainoa on enemmän kuin 15 kiloa. Koko väestöstä 62 prosenttia on ylipainoisia ja ennusteet näyttävät, että vajaan 10 vuoden kuluttua ylipainoisia on 72 prosenttia koko väestöstä.

Tämän tason liikapaino aiheuttaa samoja sairauksia kuin liikkumattomuus, mutta niiden lisäksi monia muitakin sairauksia, muun muassa yli kymmentä syöpätyyppiä.

Riikka Suominen kirjoittaa lääkärilehden kolumnissaan, että Helsingissä kaupunki on valistanut, että 80 prosenttia pienistä lapsista liikkuu liian vähän. Mutta kampanjan viesti on epämääräinen. Miksei voi suoraan neuvoa: ”Lopeta kyyditys, anna kaikkien lasten kävellä”?

Niin miksi emme hoida asioita kävellen. Hyötyliikunta on merkittävä osa liikkumista, jopa sekin, että nousee sohvalta ja ottaa jääkaapista kaljapullon, eikä huuda, että voisitko kulta tuoda vielä yhden kaljan jääkaapista.

Tämä on kuultavissa Finnradion kanavilla 30.1.2023 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

 

 Lisää aiheesta:

 Pasi alkoi uida päivittäin – 46 kiloa ja selkäkivut hävisivät

Oireeton valtimo­tauti on niin yleinen, ettei sitä kannata seuloa, sanoo sydän­lääkäri – Tällainen on suomalaisten sala­kavala tappaja

Terveysvaroitus autoihin

Laihtuminen voi sysätä uusiin ongelmiin