Kolme klikkausta on liikaa ihmiselle

Perjantai 13.12.2019 klo 17.59 - Kauko Niemi

Kun vuonna 1998 aloin täysipäiväisesti toimia sähköisten palvelujen parissa, jo tuolloin statistiikka heti paljasti, että kolme klikkausta on liikaa.

Hierarkkisen ja hyvin jäsennellyn WOW-palvelun kävijätilastot osoittivat nopeasti, että jutun lukukerrat jäivät vaatimattomiksi, jos avaaminen vaati yli kaksi klikkausta. WOW oli Talentumin ja Soneran yhteisyritys.

Ihminen on mieleltään hätäinen. Aivan liian hätäinen. Tähän kun yhdistetään laiskuus ja piittaamattomuus, on tulos jopa katastrofaalinen. Sehän näkyy ja tuntuu päivittäin somepalveluissa. Kirjoitetaan suoraan mitä ensimmäisenä mieleen juolahtaa ilman että harkittaisiin tai arvioitaisiin pätkääkään nähdyn viestin sisältöä.

Somessa hätäiset ihmiset myös paljastavat yllättävän helposti omia asenteitaan. Jotkut jopa tietoisen harkitusti. Näin hätäisyyttä hyödyntävät henkilötasolla muun muassa poliitikot. Yksittäisten kavereiden ruoka- ja juomatottumukset ovat helposti näkyvissä. Samoin paljastuu poliittinen suuntautuneisuus sekä koko asennemaailma.

Markkinointi perustuu suurimmalta osalta ansoihin, missä hätäisen ihmisen heikkoutta käytetään härskisti hyväksi. Viimeisin esimerkki vaikkapa Black Friday.

Sinulla on päivä aikaa saada 70 prosentin alennus tuotteesta, jota et edes tarvitse. Tekee vaan mieli ja menet ja ostat, kun halvalla saa ja vain tänään. Totuus on toinen. Mustan perjantain alennukset olivat vuonna 2018 keskimäärin 16 prosenttia. Samoja tuotteita myytiin parin kuukauden marginaalilla samoilla hinnoilla, jopa halvemmalla.

Tänä vuonna Gigantti pisti palvelun nimissä asiakkaansa nettijonoon. En odottanut 12 minuuttia, eikä kuplastani löydy yhtään ihmistä, jota nettijonotus olisi kiehtonut.

Jos hätäilysi, oman mielen manipulointi ei ole hallinnassasi ja suunnittelet aloittavasi osakesäästämistä, niin suosittelen ensin kurssia, missä saat hätäilysi hallintaan. Pörssikurssien keikuttelu kuuluu pelin henkeen ja silloin ei piensijoittajan kannata hötkyillä.

Markkinakoneistot seuraavat sinua, jos annat niiden teknisesti mahdollisuuden seurata. Kuinka usein hotellihuonetta varatessasi, saat tiedon, että juuri tätä huonetta on tällä hetkellä yksi kappale jäljellä, siis juuri tuona tarvitsemasi yönä.

Ja kuinka usein huipputarjous päättyy puolilta öin ja sinulla ei ole mitään mahdollisuutta saada sen jälkeen huippualennusta. Kas kuinka ollakaan seuraavana päivänä kampanjalle on tarjolla jatkoaika. Ja parin viikon kuluttua hinta on edullisempi ilman mitään hätäilytarjouksia.

Koneet seurasivat minua, kun etsin sopivaa lentoa Helsingistä Wieniin. Ensimmäinen hinta oli 224 euroa. Tietojärjestelmät huomasivat, että minulla oli tietty sama aikataulu ja että tosissaan tarvitsin tuon lennon. Kyse ei enää ollutkaan niin sanotusta dynaamisesta hinnoittelusta lentokoneiden täyttöasteiden mukaan, vaan maksimihinta ko lentoa tarvitsevalta. Muutamien nettihakujen jälkeen hinta olikin jo  356 euroa.

Tämän jälkeen kadotin tietoni eli salatulla yhteydellä asetin olinpaikakseni Dublinin ja kas, lennon hinta Helsingistä Wieniin oli 162 euroa, jonka sitten ostin ja käytin.

Vanha sanonta sanookin, että hätäillen tulee vain kusipäisiä lapsia. Todelliset huijarit tämän tietävät ja liki pakottavat hätäisen ihmisen tekemään päätöksensä heti. Silloin kun jollakin tavallisen asian päätöksellä on jonkun toisen asettama kiire per heti, niin kellojen pitäisi soida. Todellinen kiire on vain sairaalaan, kun sydämesi pysähtyy.

Hyvä esimerkki on vaikkapa koirien pentukauppa. Miten voi olla mahdollista jatkuvista varoituspuheista huolimatta ja tuomioistuinten päätöksistä huolimatta, että pentutehtailu jatkuu aina vaan voimakkaana?

Ihminen kun saa koirakuumeen, niin se söpö koiranpentu on saatava heti ja tarjouksia ovat netit pullollaan. Oikea aika päätöksestä järkevään pennun saantiin vastuulliselta kasvattajalta on noin 10 kuukautta. Sama tilannehan on myös helposti autokuumeen kanssa. Uusi auto on saatava heti vaikka vanhalla pääsisi aivan hyvin paikasta A paikaan B.

Jos nyt olet ostamassa mitä tahansa konetta ja vanha koneesi on toimintakuntoinen tai jos ei ole niin käytä ystäväsi pakastinta julkisia pesuloita tms. Harkitse rauhassa mitä ominaisuuksia oikeasti tarvitset.

Valitse sopivat vaihtoehtoiset tuotteet. Tee reilusti nettihakuja ja muodosta itsellesi se hinta, jonka olet valmis maksamaan valitsemistasi toiminnoista ja sen jälkeen olet valmis tekemään päätöksen hätäilemättä ja faktoihin perustuen ja lankeamatta myyntimiehen painostukseen, kun sopivan hintainen paketti osuu kohdallesi. Eikä varmasti harmita.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 16.12.2019  alkaen ma ja ke klo 08:00 sekä to ja pe klo 14:00 (paikallista, Espanjan aikaa)

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, hätä, huijaus, some,

Miksi pitää hymyillä vaikka olisi paskat housuissa

Lauantai 7.12.2019 klo 10.16 - Kauko Niemi

Viime päivinä on jouduttu tulkitsemaan monellakin taholla varsin epämääräistä viestintää, kehon kieltä ja arvioimaan viestien uskottavuutta ja luotettavuutta.

Keskeisin henkilö tällä hetkellä tietysti on ollut pääministeri Antti Rinne ja hänen ympärillään koko hallitus ja erityisesti Keskustapuolueen suhmurointi.

Painotan ettei minulla ole mitään puoluepoliittista tarkoitusperää, koska en ole millään tavalla sitoutunut poliittisesti mihinkään suuntaan. Omat päätökseni olen tehnyt aina asioiden pohjalta en puolueen tai henkilön kannatuksen pohjalta. Ja otan tähän viestintäpohdinnalliseen ajatteluun myös muita tahoja.

Antti Rinteen kohdalla viestintä on aina ollut tavattoman epämääräistä ja vaikeasti ymmärrettävaä ja vähemmän kiinnostavaa. Viestintää, joka jättää miettimään, jos ylipäätään jaksaa – usein miten ei – kuinka asia pitäisi tulkita ja onko se totta.

Viime tammikuussa monen koukeron ja pihtailun jälkeen selvisi, ettei Rinteellä ollutkaan van pelkkää flunssaa. Siinä vaiheessa luottamuspeli oli jo hävitty. Sellaista oliota ei maapallolla olekaan, joka kahden kuukauden kuluttua pystyy ilmoittamaan olevansa täysin terve ja ottamaan vastaa puolueen puheenjohtajuuden lisäksi pääministeriyden.

Rinne pystyi, mutta kuka sellaiseen oikeasti uskoo. Samaan aikaan televisiossa esiintyy kalpea ja erittäin väsyneen näköinen mies. Se mitä todellisuudessa tapahtuu ja mitä poliittisissa kulisseissa tapahtuu, selviää sitten joskus, jos avoin, luotettava ja johdonmukainen viestintä pääsee esiin.

Pääministeri Rinteen viestejä sekoitti myös se ymmärtämättömyys, ettei pääministeri voi ajatella ääneen. Tässä maailmassa usein on tärkeämpää se kuka sanoo kuin mitä sanoo. Kun rivipolitiikko aukaisee suunsa niin se on joku viesti. Pääministerin viesti on itseasiassa aina jo teko.

Ylen juuri tekemän kyselyn mukaan suomlaisista enemmistö ajattelee, että hallituskriisi ja siitä seurannut ero ovat Rinteen oma syy.

Kun pysytään politiikan viestinnän parissa ja katsotaan juuri ilmestyneitä Ylen mittaustuloksia, niin miksi Jussi Halla-aho vetää rakoa muihin. Halla-aholla on hyvin opetellut läksyt hallussa. Siinä missä Petteri Orpo räksyttää kaiken aikaa ja huutelee väliin, Halla-aho on vakuuttavasti hiljaa ja vastaa sivistyneesti, kun kysytään. Moneen se tekee vaikutuksen, vaikka juuri nyt olisikin eri mieltä itse asiasta. Huomenna gallupeissa ja äänestyksissä astuu esiin mielikuva asiansa osaavasta henkilöstä. Niin mikähän se asia oikein olikaan?

Ulkoinen esiintyminen luo viestille kehyksen. Jos kehys on tehty jotakin tiettyä yksittäistä asiaa varten, sitä on harvinaisen työlästä näytellä koko loppuelämän uskottavasti yötä päivää. Siksi kannattaakin muodostaa luonnollinen kehys, jota ei tarvitse näytellä, vaan se muodostuu sisäsyntyisesti tilanteen ja tunteiden mukaan aitona voimana itse asialle.

Hyppään ajankohtaiseen viihdemaailmaan. Miksi Antti Tuisku myi stadionin täyteen puolessa tunnissa ja toinen kattauskin on täyttymässä hyvää vauhtia.

Tuiskua en sinänsä tunne enkä hänen musiikkiaan juurikaan tunne, mutta nyt stadionkeikan promootio haastattelut antoivat rehellisen ja vilpittömän kehyksen hänen toiminnastaan. ”Kyllä mie tosissani pelkäsin tätä päätöstä.”

Saara Aaltoa pidän lauluteknisesti parempana artistina ja häntä olen kahdesti kuullut ihan livenä. Minulle Saara ei ole mitenkään ulkoisesti vakuuttava. Sama hymy, opeteltu tai aito, tilanteesta riippumatta. Kellään ihmisellä esiintymisessä tai haastatteluissa ei voi aina olla sisällöstä ja tilanteesta riippumatta täydellistä. Se ei ole uskottavaa.

Itsellänikin on ihan käytännön kokemusta yli 20 vuotta kuorosta. Kuoro jos mikä on vaikea instrumentti, kun muutaman kymmenen henkilön pitäisi välittää yhtenäistä viestiä ulkoisella olemuksellaan ja omalla stemmallaan ja laulun sanomalla.

Kait kuorojen yleisin visuaalinen ohje onkin, että pitää hymyillä ja olla iloisen näköinen. Hymyillä vaikka olisi paskat housuissa.

Itse mietin monesti mikä olisi lopputulos, jos kuoro rakentaisi selkeän mielikuvatarinan laulusta ja jokainen sisäistäisi sen vaikka yhteisessä työpajassa. Tarkka yhteinen mielikuva millaisesta punatukkaisesta tytöstä me oikein lauletaan. Varmasti välittyisi yhtenäisempi kehys laulettavalle viestille.

Jokainen henkilökohtaisesti esitetty viesti saa aina kehyksensä haluisitpa sitä tai et. Somessa kehys rakentuu jopa tietämättäsi siitä millaisia päivityksiä teet ja millaisista päivityksistä tykkäät niin kutsuttu henkilökohtainen algoritmisi.

 

 Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 9.12.2019  alkaen ma ja ke klo 08:00 sekä to ja pe klo 14:00 (paikallista, Espanjan aikaa)

 

 Lue myös

Elämää ei voi näytellä

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, Antti Rinne, Antti Tuisku, Saara Aalto, Jussi Halla-aho, Petteri Orpo,

Väärin käytetty sana

Sunnuntai 1.12.2019 klo 9.39 - Kauko Niemi

Kukahan on keksinyt sanan vaihtoehtohoito. Sanan merkityksen ajaminen yleiskielen sanaksi terveysmarkkinoilla on taustalla oltava rahanhimoinen lääketeollisuus tai mustasukkainen lääkärikunta.

Mietitäänpä mitä vaihtoehto oikeasti tarkoittaa. Viralliset lähteet sanovat, että vaihtoehto on valittavana oleva mahdollisuus, ehdotus tms, joista yhden valitseminen sulkee pois kaikki toiset.

Vaihtoehdoton hoito ei tule sanan varsinaisessa merkityksessä koskaan onnistumaan. Kirjaimellisesti voisi asian nähdä vaikka niin, että joudut sairaalaan, lääkärin ja hänen lääkkeensä hoidettavaksi, niin tämän valinnan lisäksi ei ole muita vaihtoehtoja.

Omaiset ja ystävät eivät saa tulla sinua katsomaan ja paijaamaan, koska se olisi vaihtoehtoista hoitoa, jopa puoskarointia. Etenkin jos mukana kulkisi jotain hyvänmielen herkkuja.

Toki esimerkkini on liioiteltu, mutta niin ovat liioiteltuja suurin osa niistä kummallisista arvosteluista, joilla vaihtoehtohoito ammutaan alas, vaikka kyseessä ovatkin täydentävät hoidot.

Oikea ja luonnollinen marssijärjestys olisi vielä se, että lääkärit tapauksesta riippuen aloittaisivat hoidot luonnonmukaisilla menetelmillä, joita sitten täydennetään lääkkeillä vasta tarvittaessa. Toki jokainen ymmärtää, että katkennut jalka pitää operoida heti.

Virossa ja Keski-Euroopassa lääkereillä on koulutus ja tietämys niin sanotuista luontaistuotteista ja hyödyntävät sitä myös kokonaisvaltaisessa, vaihtoehdottomassa ajattelussaan.

Asennevammasta kertoo sekin, että työn alla olevaa lakia täydentävistä hoidoista kutsutaan jo nyt puoskarilaiksi. Jossakin vaiheessa sitten tiedämme mikä on terveyden vaalimista ja ylläpitoa, ihmisen luonnonmukaisten toimintojen vahvistamista, täydentävää hoitoa ja mikä sitten puoskarointia. Puoskarointi sanalla on erittäin paha arvolataus. Minulle puoskarointi ja raiskaus ovat arvolataukseltaan kuta kuinkin samanlaisia.

Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Viime viikolla ilmestyi uusi kirja. Pauliina Arvan Täydentävät hoidot tuo kaivattuja näkökulmia kiisteltyyn aiheeseen.

Kirjoittaja analysoi julkisuudessa näyttäytyvää ristiriitaa ja vastakkainasettelua täydentävän ja virallisen hoitamisen välillä. Hän pohtii mahdollisuutta, että vastakkainasettelu olisi keinotekoinen, sillä suomalaiset käyttävät luontevasti molempia. He eivät yleensä käytä vaihtoehtoisia hoitomenetelmiä vaihtoehtona virallisen terveydenhuollon palveluille, vaan täydennyksenä ja lisänä.

Moniäänisyys ja uudet näkökulmat auttavat avoimeen dialogiin erilaisia hoitofilosofioita edustavien ryhmien kesken, mikä hyödyttää kansalaisia, lääkäreitä, hoitajia, terapeutteja ja muita sote-alan ammattilaisia.

Yliopistot ovat myös heräämässä. Helsingin, Tampereen ja Turun yliopiston sekä Yhdistävä Lääketiede ry järjestävät tammikuussa alan ammattilaisille seminaarin.

Seminaarissa esitellään suomalaista täydentävien hoitojen tutkimusta, näiden hoitomuotojen roolia ja merkitystä ihmisten arjessa sekä täydentävien hoitojen sääntelyä Pohjoismaissa.

Sosiaali- ja terveysministeriö kertoo suunnitelmistaan täydentävistä hoidoista ja eri vaikuttajaryhmät esittävät näkemyksiään niistä.

Itse olen vuosien mittaan painottanut aina, että sanat saavat merkityksen vastaanottajan päässä. Poliittisessa retoriikassa tätä käytetään menestyksekkäästi hyväksi. Lääketieteessä missä ihmisiä pelotellaan sairauksilla jopa kuolemalla, uppoaa helposti mikä sana tahansa, jolle rakennetaan tietoisesti vääristynyt merkitys.

Ja tähän loppuun huikean hieno suora lainaus Juha Hurmeen, sanojen mestarin, kolumnista Ylen sivuilla

Sanat ovat fyysisiä esineitä, limaisen lihan tuottamia ääniaaltoja tai näiden äännähdysten taltiointia tuhansia vuosia vanhoilla, sopimusvaraisilla merkeillä jollekin alustalle. Siksi sanoja pitää koko ajan tarkistaa, koska ne muiden fyysisten esineiden tavoin mädäntyvät, lahoavat, hukkuvat hälyyn, turpoavat sateessa, ruostuvat, homehtuvat, tylsyvät, keräävät pölyä ja vanhentuvat käyttökelvottomiksi.


Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 2.12.2019  alkaen ma ja ke klo 08:00 sekä to ja pe klo 14:00 (paikallista, Espanjan aikaa)

 

Suomenkielen sanakirja:

Vaihtoehto - Kukin valittavana oleva mahdollisuus, ehdotus tms., joista yhden valitseminen sulkee pois toiset

valinnan mahdollisuus.

Esimerkiksi: Monivalintatehtävän vaihtoehdot. Oikea, väärä, ainoa vaihtoehto. Harkita useaa vaihtoehtoa. Asunnonvälittäjä tarjosi, esitti minulle pari(a)kin vaihtoehtoa valittavaksi. On olemassa toinenkin vaihtoehto ratkaisuksi. Valita kahden vaihtoehdon välillä. Hänellä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin alistua, alistuminen. Oli suostuttava, vaihtoehto(j)a ei ollut.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, vaihtoehtohoito, vaihtoehto, lääkäri, Pauliina Arva