Kasakka ottaa sen, mikä on löyhästi kiinni

Perjantai 5.1.2024 klo 19.54 - Kauko Niemi

 

Sanontahan tuli julkiseen keskusteluun, kun pian väistyvä presidenttimme Sauli Niinistö käytti sitä aikoinaan maanpuolustuskurssin puheessaan. Tuolloin kommentti herätti hämmennystä Suomessa, eikä Niinistö suostunut tarkemmin selittämään mihin se tarkalleen oli osoitettu.

Sanontaa tulkitaan, että kasakka vie sen, mikä on vailla kontrollia. Jos jätät jotain jonnekin etkä huolehdi siitä, sitten ohikulkeva kasakka tulee ja ottaa sen itselleen. Se voi olla hevonen, auto tai vaikka tavaranyytti. Asioista täytyy pitää huolta, muuten kasakka tulee ja vie.

Nyt näyttää vakavasti, että Suomessakin asuu ja vaikuttaa yhä enenevässä määrin kasakoita. Jos nyt unohdetaan tuo vanha ilmaisu kasakka, niin modernimpi ja tutumpi ilmaisu on hakkeri.

Tietojärjestelmissä tuskin on enää sellaista päivää, etteikö hakkeri iskisi tavalla tai toisella ja nykyisin kun kaikki toimivat verkossa, niin hakkereiden työkenttä ulottuu kaikkialle.

Muistathan käyttää tietoturvaohjelmia ja muistathan tarkistaa ohjelmien päivitykset. Päivityksistä valtaosa on valtaosa tietoturvassa havaittuja puutteita. Itselläni on tapana joka aamu tarkistaa päivitykset. Kokemukseni pohjalta viikkotasolla päivityksiä tulee noin parisen kymmentä.

Reilu 10 vuotta sitten Suomen rehellisyystilanne oli ainakin imagomielessä hyvä. Valittujen Palojen ja sen kansainvälisten Reader’s Digest –sisarlehtien toimittajat pudottivat lompakoita suurkaupungeissa 16 maassa ympäri maailmaa. Jokaisessa kaupungissa testattiin ihmisten rehellisyyttä pudottamalla 12 lompakkoa ja tarkkailemalla, kuinka moni niistä palautettiin.

Helsingissä pudotetuista lompakoista palautettiin yhtä lukuunottamatta kaikki. Heikoimman arvosanan rehellisyydestä sai Portugali, jonka pääkaupungissa Lissabonissa pudotetuista 12 lompakosta palautettiin vain yksi.

Jos nyt arvioidaan rehellisyyttä tämän päivän valossa, niin tilaisuus tekee varkaan, jos emme yllä ihan kasakoiden tasolle.

Helsinkiläinen K-kauppias on törmännyt kaupassaan moneen eri tapaan varastaa. Jotkut jättävät itsepalvelukassoilla osan tuotteista skannaamatta ja maksamatta tai laittavat tuotteisiin vääriä hintalappuja. Toiset jättävät maksutapahtuman tietoisesti kesken ja poistuvat liikkeestä.

Röyhkein huijari maksoi yhden pienen ostoksen ja yritti poistua kaupasta, vaikka ostosten todellinen arvo oli 200 euroa.

Kauppias toivoo ihmisten ymmärtävän, että esimerkiksi tahallinen tuotteen väärin punnitseminen on varastamista yhtä lailla kuin tuotteen työntäminen taskuun. Jotkut näyttävät kauppiaan mukaan kuvittelevan, että ovelammat tavat varastaa olisivat jotenkin hyväksyttävämpiä.

Ja aivan satavarmaa on, ettei näin tapahdu vain yhdessä Helsinkiläisessä K-kaupassa.

Itsepalvelukassat ovat mitä hienoin keksintö. Itselläni kauppa on valikoitunut jo pitkään sen mukaan, onko siellä itsepalvelukassaa vai ei.  Minusta on aivan turhaa istuttaa ihmistä kassakoneen takana ja toivottavasti se näkyisi minulle alentuvina hintoina.

Edellä kerrottu kauppias on nyt rajoittanut itsepalvelukassojen aukioloaikoja ja tarkassa harkinnassa parhaillaan pitäisikö itsepalvelukassat poistaa kokonaan.

Monesti olen nykyään miettinyt sitä, että mitenkähän mahtavat jakaantua tuotteen tai palvelun kehityskulut. Jokohan ollaan lähellä 20/80 suhdetta. Itse toiminnan kehittämiseen suunnatut kulut ja aika olisi kokonaisuudesta 20 prosenttia ja väärinkäytösten estäminen 80 prosenttia. Etenkin kun väärinkäytösten mahdollisuudet vaativat todellista ja arvaamatonta mielikuvista.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm kanavalla maanantaina 8.1.2024 klo 08.00 ja 16.00

 

Lisää aiheesta:

Muista päivittää laitteet ja ohjelmistot

Läkärivaraus kiusantekona

Vitsi, vitsi - anteeksi

Keskiviikko 28.6.2023 klo 12.20 - Kauko Niemi

Vihreät, SDP ja vasemmistoliitto esittivät tiistaina Junnilalle epäluottamusta tämän esille tulleiden äärioikeistopuheiden takia. Tämän päivän Eduskunnan täysistunnon äänestyksessä elinkeinoministeri Vilhelm Junnila nauttii eduskunnan luottamusta.

Junnila on puolustellut puheitaan vitsillä anteeksipyytelevään sävyyn. Voiko päästä pälkähästä, jota on jatkunut pitkään pelkällä anteeksipyynnöllä. Mielestäni ei. Anteeksipyyntö on kaikissa toistuvissa tapauksissa merkityksetöntä teatteria.

On aivan toimivaa pyytää anteeksi tilanteessa, missä on tönäissyt toista henkilöä vahingossa. Anteeksi voi pyytää jo etukäteen, jos pyytäjä aikoo tietoisesti rikkoa jotain odotusta. Esimerkiksi silloin, kun halutaan esittää henkilökohtainen kysymys, joka voi vaikuttaa tunkeilevalta ja aiheuttaa kasvojen menetyksen. Tuolloin anteeksipyyntö ei ole pelkkää teatteria.

Minä olisin ollut eilen tyytyväisempi autohuollon asiakas, jos asiakaspalvelija olisi pyytänyt anteeksi, etteivät lähettäneet ilmoitusta työn valmistumisesta. Nyt hän kävi katsomassa ja ilmoitti, että on juuri papereita vaille valmis. Kun menin autooni, se oli kuuma kuin pätsi, joka oli seissyt jo monta tuntia valmiina paahtavassa auringossa.

Millä perusteella tästä olisi selvinnyt anteeksipyynnöllä? Sen takia, että olen käyttänyt autoani samassa huollossa 17 vuotta ja tämä oli ensimmäinen kerta, kun tapahtui virhe.

Kaiken maailman algoritmit ovat murskanneet anteeksipyynnön merkityksen. Ihmisten käyttäytymisestä rakentuu pitkäaikainen malli, eikä siitä pääse irti anteeksipyynnöllä. Junnilan tapauksen ympärille on paljastunut muitakin politiikkoja, jotka ovat peukuttaneet tai jakaneet samansisältöisiä viestejä. Aika näyttää kuinka paljon tulee uusia paljastuksia anteeksipyydettäväksi.

Oman algoritmin rakentaminen on taitolaji. Joskus onnistuu nopeasti joskus hitaammin. Mitä peukutat, mitä kommentoit ja mitä jaat vaikuttavat millainen olet ja mitä kannatat, saati mitä julkaiset. Siinä on turha esittää pyhimystä ja pyydellä anteeksi. Kaikki on kaivettavissa enemmin tai myöhemmin esiin.

Pelkkä sana ”anteeksi” ei auta, jos et ymmärrä, miten olet loukannut toista ja vielä vaikeampaa jos olet loukannut äänestäjiäsi. Pitää oppia pyytämään oikeasti anteeksi ja estää riidan paisumisen. Tai mieluummin selvittää tilanne aidosti muilla tavoin.

Junnilan tapauksessa toki merkittävä rooli on poliittisella pelillä. Uutta hallitusta pitää kampittaa keinolla millä hyvänsä. Syynä ovat Junnilan esille tulleet äärioikeistoon liittyvät puheet sekä osallistuminen tapahtumaan, jolla on kytkös äärioikeistoon. Toki taustalla vaikuttaa avoimuus ja rehellisyys, jota pitäisi vaatia ministeritason henkilöltä – visti, vitsi – anteeksi.

 

 Tämä onn kuultavissa ääniversiona FinnRadio.fm kanavalla

Lisää aiheesta:

Näin pyydät oikeasti anteeksi

Mielipiteet jakautuivat

 

 

Medialukutaitoa hämmentää itse media

Lauantai 20.2.2021 klo 18.17 - Kauko Niemi

Maailmasta ei löydy sellaista rohveettaa, joka pystyisi opettamaan nykytilanteessa luotettavaa medialukutaitoa. Siis sellaista, että lukija heti tajuaisi onko kyseessä luotettava, faktoihin perustuvaa, aikaan ja paikkaan sidottua journalismia vai somen kuplaantuneita mielipiteitä.

Medialla tulisi olla tällä hetkellä yksinkertaisen selkeänä tavoitteena erottautua täysin sekä teknisesti että etenkin sisällöllisesti somen välittämistä viesteistä. Eikä kenelläkään olisi epäselvää, kuinka luettuun, kuultuun tai katsottuun viestiin tulisi suhtautua. Olipa sitten oma viitekehys mikä tahansa.

Siinäkään ei enää näytä olevan suurta eroa, kun somessa joku juttu kiertää jaossa ties kuinka monetta kierrosta ja kuinka monetta vuotta. Medialla raflaavat ostikot ja sitten lopussa kerrotaan, että tämä julkaistu aiemmin silloin ja silloin. Radiossa ja tv:ssä uusintoja on ollut pitkään, mutta onhan ne kuitenkin reilusti kerrottu uusinnoiksi.

Onhan se jotenkin työlästä ensin selvittää, milloin asia on tapahtunut. Kun on 20 vuoden toimittajakokemuksella tottunut siihen, että uutinen on aina aikaan ja paikkaan sidottu. Medialukutaitoa sekin, kun tuttava kertoo innoissaan jostakin, vaikkapa ”uudesta” terveysuutisesta ja sitten pitää toppuutella – olethan nyt varmasti huomannut, että tämä on julkaistu jo 2016. Sen jälkeen kaikki alan tutkimukset ovat jo muuttuneet ja muuttaneet käsitystä vaikkapa D-vitamiinista.

Tämän päivän teknologia mahdollistaa paljon ja pitääkin mahdollistaa kaikkea uutta. Se ovat osoittaneet mm. Facebook, Google ja muut somejätit omine algoritmeineen. Niiden toimintamallit ovat täysin erilaiset kuin journalistiset periaatteet ja siksi niitä ei kannattaisi suoraan matkia, jos todella haluaa erottautua somesta. Siinä missä facebook tyrkyttää kuplaasi eniten tykättyä, niin median pitää tyrkyttää tuoreinta.

Tekniikkaa toki pitää mediankin hyödyntää ja sillä saa paljon aikaiseksi, muttei mallintaa somejättejä. Tai sisällön kustannuksella vain jahdata klikkejä ja pelata voittajaa pelkällä statistiikalla. Itse käyn painia parhaillaan esimerkiksi Hesarin tilauksen kanssa. Lähes joka päivä v-käyrä nousee, kun kokee tulleensa petetyksi. Esimerkkinä vaikkapa - Kaikki muuttui hetkessä – ja itse jutussa mikään ei muuttunut.

Varsin tuore kirja on oikeutetusti varoittava sormi pystyssä. Taloustoimittaja, tietokirjailija Juha-Pekka Raeste on kirjoittanut Ylen MOT:n toimittajan Hannu Sokalan kanssa kirjan - 50 maailman vaarallisinta yritystä.  Kirja tuo esille kuinka teknojätit saavat käyttää valtaansa lähes miten haluaa. Maailman suurimpia vaikuttajia ja niiden seuraamuksia ei oikein kukaan seuraa ja pysty rehellisesti raportoimaan. Putinistakin tiedetään tarkemmin. 

Ylen kehityspäällikkö Kari Haakanan mukaan riippuvuus ulkoisista alustoista on todella ongelmallista. Facebook voisi esimerkiksi rajoittaa sille kriittisen jutun leviämistä, ja ulkopuoliset eivät koskaan saisi tietää sitä. Lisäksi toimitus ei hakukoneissa tai sosiaalisen median alustoilla pysty vaikuttamaan jutun jatkokäyttöön tai julkaisukontekstiin, mikä Haakanan mukaan lähestyy jo toimituksellisen päätösvallan luovuttamista ulkopuoliselle yritykselle.

 

Todella osuvan ja suorasanaisen kritiikin esittää Tuija Siltamäki Ylen viime viikkoisessa kolumnissaan - Pyydän, lakataan lässyttämästä sananvapaudesta ja aletaan vaahdota mediakritiikistä.

Siltamäki on Ylioppilaslehden päätoimittaja, jota hävettää olla töissä näin typerällä alalla. Kuten hän itsensä esittelee kolumninsa lopussa. No vähän hävettää minuakin kehityksen suunta 20 vuoden toimittajakokemuksella.

Siltamäki aloittaa kolumninsa - Suomalaisessa journalismissa on jokunen hauska erityispiirre. Yksi niistä on moraalinen omahyväisyys. Sananvapauden mallimaa, sanotaan. Siis Suomi.

Jatkossa hän kuvaa konkreettisesti kuinka media-ala syö itseään sisältä käsin. Tilanne ei tietenkään ole helppo tässä taloudellisessa tilanteessa, mutta se ei tule paranemaan ainakaan sillä, että ollaan amerikkalaisten teknologiayritysten armoilla niitä matkien. Arvostus syntyy olemalla selkeästi parempi ja luotettavampi suomalaisen tiedon ja suomalaisen näkökulman tuottajana ja jakelijana.

Siltamäki kiteyttää kolumnissaan - Mitä vähemmän on lehtiä ja toimittajia, sitä vähemmän on moniäänisyyttä ja erilaisia näkökulmia. Mitä useampaa lehteä yhä pienempi porukka väsää, sitä vähemmän on persoonallisia näkökulmia ja luovuutta.

Pakkoyrittäjä-freelancereiden taas ei kannata nähdä "sisältöjen" eteen yhtään enemmän vaivaa kuin on pakko, koska palkkio ei kuitenkaan kompensoi vaivannäköä.

Lopputuloksena syntyy huonoja juttuja. Ketään ei kiinnosta lukea huonoja juttuja, joten tilaajamäärät laskevat, talous menee kuralle ja taas on aika vahvistaa toimintaa leikkaamalla. Näin Siltamäki, johon näkemykseen on helppo yhtyä.

Jos minä nyt tällä hetkellä tekisin epätieteellisen kokeen ja keräisin samasta aiheesta tekstejä mediasta ja somesta, niin veikkaukseni on, että harva ihminen pystyy erittelemään niitä juoruiksi ja jornalistisiksi tuotteiksi.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 21.2.2021 su, ma ja ke 07.00 ja ti 15.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

 

 

Esimerkkejä huijatuksi tulemisesta

Helsinkiläisellä lähiöllä on salaa rakennettu identiteetti, joka valkenee vain ilmasta katsottuna – Nyt arkkitehti kertoo, miksi päätyi ratkaisuun, jota kukaan ei maan tasalta näe

Maailman supertähdet matkaavat syrjäisen metsätien päähän tapaamaan suomalaista gurua, jonka ”taikanäpit” tekevät ihmeitä

Kuluttaako sinunkin ilmalämpö­pumppusi piilosähköä, vaikkei olisi päällä? Tämä kikka voi säästää kymmeniä euroja