Susi - on sana, jonka merkitys pysyy ja voimistuu

Lauantai 27.2.2021 klo 12.38 - Kauko Niemi

Susi1.jpg

Onkohan suomenkielessä yhtään muuta sanaa kuin susi, jonka äärimmäinen negatiivisuus on kantanut, jopa syventynyt ilman merkittäviä perusteita maailman muuttuessa ympärillä ilman mitään syytä.

Aikoinaan törmäsin ohjelmistoyritykseen, joka oli hyödyntänyt suden, siis eläimen, käytöstä ja mallintanut sen panssarivaunujen ”laumaohjaukseen”.

Luulisi että viestinnän- ja kielen tutkijat kiinnostuisi arvioimaan, miten yhden sanan merkitys voi olla voimakas ja miksi merkitys on säilynyt vuosisatoja. Siitä voisi oppia paljon myös nykyaikaiseen viestintään.

Susi lampaan vaatteissa on Aisopoksen muistiin kirjaama satu ja siihen viittaava sanonta. Satu elää tänäkin päivänä, kun niin kilttiä ja rehtiä näyttelevä ihminen tekee julmia temppujaan ja vaikkapa pettää ja vetää jatkuvasti välistä.

Hyvän ja pahan vastakkainasettelu löytää juurensa myös raamatusta. Suden ja lampaan asettaminen vastakkain on tapahtunut esimerkiksi Jesajan kirjassa. Ja muuallakin uskonnollisessa viestinnässä susi on luokiteltu julmaksi pedoksi.

Kun mediassa harvase päivä riidellään sudesta ja sen oikeutuksesta, oikeasti kysymyksessä näyttää olevan maailmankatsomusten törmäys. Lumijokelainen Aku Ahlholm osoitti tämän kuun alussa tarkastetussa väitöstutkimuksessaan, miten maailmankatsomukset törmäävät susiuutisoinnissa. Aitoa keskustelua ei synny, koska ihmiset elävät eri sosiaalisissa todellisuuksissa.

Susiuutisissa haastatellaan yleensä viranomaisia ja tutkijoita. Haastatelluista 30 % on viranomaisia, 20 % tutkijoita, 11 % ympäristöjärjestöjen edustajia, 8 % metsästäjiä, 7 % ns. sivullisia, 4 % eläintenomistajia (mm. poronhoitajia) ja 3 % poliitikkoja. Loput ovat muita asiantuntijoita, kuten eläinlääkäreitä, järjestöjen edustajia tai muita toimijoita. Suomessa viranomainen on tavallisesti poliisi ja Ruotsissa ympäristöviraston tai lääninhallituksen edustaja. Toimittajat arvottavat ääniä eri tavoin.

Tänä vuonna on jo tähän mennessä suomalaisessa mediassa julkaistu 91 sutta käsittelevää juttua. Ei nyt ihan koronan tasolle yllä, mutta osoittanee kuitenkin suden tuiki keskeistä merkitystä maassamme, vaikka ani harva ihminen on nähnyt sutta muualla kuin satukirjassa.

Itse olin muutama vuosi sitten maastopyörävaelluksella Lieksassa. Kohtasin paikallisen erämiehen, joka oli 43 vuotta kolunnut paikallisia metsiä ja erämaita. Hän ei ollut kertaakaan kohdannut sutta ja karhunkin vain kolmasti. Ihminen ei osaa niin hiljaa ja varovasti liikkua, etteivätkö villieläimet osaisi väistää.

Susi- ja karhukuvat netissä ovat pääsääntöisesti otettu kuvauskojuista ja järjestetyillä syöteillä.

Susi jo syntyessään. Fiat sai tutaa aikoinaan uuden autonsa mainoskampanjastaan – Petojen sukua. Kansan keskuudessa viesti oli susi jo syntyessään. Ja paljon on muitakin tuotteita, jotka ovat susia. Usein kuulee ilmaisun susiruma, jolla tarkoitetaan äärimmäistä rumuutta. Vaikka terve susi edustaa oikeesti äärimmäistä kauneutta.

Susi siis eläimenä on petoeläin. Susi ja peto yhdistelmänä herättää voimakkaita tunteita. Tarinoiden ja myyttien ruokkima susiviha on johtanut lajiin kohdistuvaan vainoon ympäri maailman. Myös Suomesta laji oli vaarassa kadota ihmisen takia, eikä se ole turvassa vieläkään.

Sudella ei ole luontaisia vihollisia, mutta ihminen on vainonnut sitä kautta aikojen. Miksi? Erilaiset myytit ja tarinat ovat ruokkineet susivihaa. Ehkä äärimmäistä pahuutta edustaa se, että voivat nälkäisinä syödä toisiaan.

Varsin kuvaavaa oli viime syksynä suden metsästystä vaativa kansalaisaloitteen kohtalo. Se keräsi vajaassa viikossa tarvittavat äänet. Onkohan mitään muuta kansalaisaloitetta pidetty näin tärkeänä. Aloitteen saaminen eduskuntaan vaatii siis vähintään 50 000 kannattajaa. Suden vastustajia löytyy siis joka niemestä ja notkosta pelkällä tunnepohjalla. Aloitteen käsittely eduskunnassa valiokuntakäsittelyineen tullee ajankohtaiseksi aikaisintaan ensi syksynä.

Suomen susikanta väheni vuosien 2006 ja 2014 välillä 40 prosentilla ilmeisesti salametsästyksen johdosta. Tällä hetkellä maamme susikanta on 216-246 yksilöä. Suomessa on siis 0,00073 sutta neliökilometrillä.

Kaikki on kovin suhteellista. Suden ei tiedetä vahingoittaneen ihmistä Suomessa vuoden 1882 jälkeen.

 

Sen sijaan;

Vuonna 2019 Suomessa ihminen surmasi 65 toista ihmistä. Vuonna 2019 ihminen murhasi itsensä 746 kertaa.

Vuonna 2019 alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi 1 718 henkeä.

Vuonna 2019 tapahtui 4 002 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli 211 ja loukkaantui 5 013 ihmistä. Joka neljännessä kuolonkolarissa oli alkoholi osallisena asiaan.

Ja korona on aiheuttanut tähän mennessä Suomessa 734 ihmisen kuoleman (23.2.2021).

Kaikki on niin suhteellista!

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 28.2.2021 su, ma ja ke 07.00 ja ti 15.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, susi, peto, lammas, raamattu, sana, sanan merkitys,