Voiko älyä ihan oikeasti tehdä

Perjantai 19.4.2024 klo 11.51 - Kauko Niemi

 

Tekoälyn kehitystä seurataan jo ehkä enemmän kuin Ukrainan sotaa. Ainakin kun selaa päivittäistä uutistarjontaa. Selkeää kantaa ei tietenkään pystytä muodostamaan ja liikutaan arvailujen kentillä. Kahden päivän aikana suomalaisessa mediassa on julkaistu ainakin 506 tekoälyä käsittelevää artikkelia.

Tilanne vähän samanlainen kuin 90-luvun alussa, kun internet alkoi mullistaa tiedonkulkua ja tarjoilla uusia mahdollisuuksia matti meikäläisille sitä mukaa kun kukin asiasta innostui. Kuka nyt vaikkapa uskaltaisi hoitaa pankkiasioita verkossa,oli päivän epäily. Kuinkas kävi?

Itselläni tuli pari kuukautta sitten todiste, kuinka on käynyt. Tilanne, jossa minun piti hoitaa pankkiasiaa fyysisessä pankissa. Asian hoitaminen kesti useita tunteja kolmen päivän aikana. Karu totuus.

Halusitpa tai et, niin tämän vuoden loppuun mennessä olet käyttänyt tekoälyä, sillä tekoälypiirteitä ja ominaisuuksia tulee jokaiseen pieneenkin laitteeseen, nettiselaimiin, puhelimiin, lähes kaikkiin sovelluksiin.

Itse olen Adoben maksava asiakas. Minulle tyrkytetään jatkuvasti Photoshopin tekoälymahdollisuuksia. Se vaan on äärettömän helppoa ottaa kaunis maisemakuva ja käskeä tekoälyä sijoittamaan kuvaan kaunis punainen mökki. Kuvan totuuden kannalta sillä ei ole mitään roolia. Saatan toki käyttääkin, sitten kun jonkun kuvan pohjalta teen abstraktin taideteoksen.

Selkeä tulema tekoälyn kanssa on ainakin sama kuin internetissä aikoinaan. Mahdollisuuksia käytetään ja luodaan sekä hyvässä että pahassa. Tekoälyn kohdalla on jo nähty useita tapauksia, missä huijareiden tekosia on vain melko vaikea erottaa totuudesta. Aleksander Stubb sekä Vladimir Putin ovat olleet feikkivideon kautta julkisuudessa. Iranin kansalle näytetään valheellisia videoita, kuinka hyvin pärjäämme Israelia vastaan.

Tietoturvayhtiö WithSecuren tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen on Ilta-Sanomien artikkelin mukaan kertonut, millaisia uhkia tekoälyn nopea yleistyminen tuo tullessaan. Englantilaisessa University College London -yliopistossa luennoidessaan Hyppönen pohti käsillä olevaan tekniikkaan liittyviä vaaroja.

Hyppönen mainitsi suurimmiksi tekoälyn aiheuttamiksi tietoturvauhiksi deepfaket eli syväväärennökset, sarjahuijaukset eli deepscamit, itse itseään kehittävät haittaohjelmat sekä tietoturva-aukkoja etsivän tekoälyn.

Hyppönen kansantajuisti aluksi tekoälyn hyvin kouriintuntuvalla tavalla: kyse on tekniikasta, joka ”tietää” asioita siten, että se osaa laittaa sanoja peräkkäin perustuen siihen, miten ne yleensä kielessä asettuvat.

Tekoäly on väsymätön ja sitä on hyödynnetty jo erilaisissa viestintätilanteissa. Tekoälyn voi laittaa keskustelemaan muiden kanssa ja näin teki Aleksandr Zhadan. Hän hyödynsi tekoälyä keskustellakseen yli 5000 naisen kanssa, joista hän toivoi löytävänsä itselleen naisen. Näin lopulta kävi ja hän tapasi näiden keskustelujen avulla tyttöystävän. Eräässä tapauksessa kiihkeä, jatkuva rakkaudellinen keskustelu johti iäkkään suomalaisnaisen tilin tyhjentämiseen.

Tekoäly tuottaa toki paljon hyvää ja avaa uusia mahdollisuuksia. Suomessa on jo radioasemia, joiden uutiset lukevat tekoäly. Yritysten kalliit rutiinit ja työprosessit voidaan pelastaa tekoälyllä.

Varsin tervettä on se uteliaisuus, mitä ihmiset kokeilevat hyvinkin monimuotoisesti. Pyytävät kirjoittamaan omaa elämänkertaa, ottamaan nuoruuden kuvia, selvittämään hyviä hiihtopaikkoja jne jne. Tällaisten kokeilujen kautta oppii ymmärtämään tekoälyn mahdollisuuksia, kun tietää lähtökohdat ja faktat. Kunhan sitten muistaa vetää rajat totuuden ja harhautuksen välille.

Facebookin avoimissa julkaisuissa tekoälyä kokeilee ilman intohimopainotuksia suuntaan tai toiseen Risto Linturi. Häntä kannattaa seurata ja tehdä jopa perässä.

Sinä päivänä, kun tekoälyllä on sepitetty uusi versio sepitteellisestä raamatusta, ollaan äärimmäisen vaikeassa tilanteessa, kuka uskoo mihinkin. Maailman kaikkeuden sodista valtaosa on tulosta uskontojen välisistä tulkinnoista, jotka eivät perustu mihinkään todellisuuteen. Kuka hallitsee tuolloin tekoälyä ja sen seurauksia.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla maanantaina 22.4.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00

 

Lisää aiheesta;

Tekoäly teki parempaa kahvia

Tiukan monipuoliset ovat Adoben ohjeet

Tekoälyn murheet

 

Uskotko kirja-uskontoon

Lauantai 9.9.2023 klo 12.10 - Kauko Niemi

 Joidenkin kirjojen mukaan rukoushetki voi osua keskelle päivää ja taphtua keskellä puistoa

Viime viikolla tuli vastaan uudissana, joka pysäytti todella miettimään todellisuutta – kirja-uskonto. Perustuuko sinun uskosi kirjatietoon, käytännön kokemukseen, tutkittuuan tietoon tai johonkin muuhun? Onko vuosituhantisilla mielipiteillä mitään yhteyttä todellisuuteen? Parhaillaan meidän tämän päivän kuplassamme annamme uusia merkityksiä ja tulkintoja jopa 20 – 50 vuotta vanhoille tekemisille ja sanomisille, jopa viisi vuotta vanhoille. Entäs kun tosiaan puhutaan ja tulkitaan aikaa ennen ajanlaskua.

Miten ihmeessä raamattu tai koraani tai joku muu kirja voi olla millään tavalla relevantti ohjaamaan tämän päivän ihmisten tekemisiä jopa heidän pukeutumista tai syömistä tai juomista. Kirja-uskonto on tarinallista mielikuvitusta. Sitä voi toki jokainen tahollaan uskoa tai olla uskomatta. Faktaa se ei kuitenkaan ole.

Kirja-uskonnot ovat keskiössä tämän hetken rasismikeskusteluissa. Kirja-uskonto on ollut kautta aikain suurimpia tekijöitä kaiken maailman sodissa. Kirja-uskontoa ei useimmissa maissa saa lain voimalla häiritä, joten sitä on helppo käyttää keppihevosena diktatuureja kehitettäessä ja kaikenlaisissa välistävedoissa hyvässä ja pahassa.

Olisiko sekin jonkinmoista rasismia tai vääräuskoisuutta, kun muodinluojat median saattelema julistaisivat mikä on tämän hetken ainoa oikea tapa pukeutua. Näinhän se välillä tuppaa käytännössä olemaan. Minä vetäisen kuitenkin viisi vuotta käyttämäni collarit jalkaan t-paidan kanssa ja menisin aivan pokkana julkisuuteen. Pätkääkään välittämättä annetuista muotimääräyksistä ja suosituksista. Olisiko käytökseni jonkin asteista rasismia.

Rasismin rajanveto on kokolailla mahdotonta tavalliselle ihmiselle ja jopa tuomareille. Sanojen ja tekojen välillä on iso kuilu ja niiden todellinen merkitys syntyy vasta vallitsevan tilanteen mukaan. Tällä hetkellä hallituksen julistus saa merkityksen vain tekojen kautta.

Asialla on myös toinen puoli. Pitääkö kaikki perinteet ja ajatukset myllätä ja vain sen takia, että joku kerää irtopisteitä poliittisessa pelissään.

 

Ajatukseni ja pohdintani syvenivät aivan uusiin mittoihin, kun alkuviikolla aamun ensimmäinen viesti kertoi minulle kaikin puolin läheisen ihmisen siirtyneen ajasta ikuisuuteen. Ihminen, jonka hyväsydämellisyys ei vaadi selittelyä eikä minkäänlaisen kirja-uskonnon selityksiä tai tulkintoja. Hän on nyt ikuisesti poissa meidän keskuudestamme.

 

Suomi sai viikko sitten uuden piispan. Mari Parkkisen ensimmäinen viesti ei perustunutkaan pelkkään kirja-uskontoon, kuinka jossakin raamatun lauseessa sanasta sanaan kehotetaan tekemään niin tai näin.

Tuoreen piispan ensimmäisen saarnan sisältö oli monella tavalla puhutteleva ja tähän aikaan sopiva. Sen pitäisi ajatteluttaa kaikkia ihmisiä syntyperään, uskontosuhteeseen tai ideologiaan katsomatta.

Hän muistutti, että yhteys erilaisten ryhmien välillä on kadonnut. On syntynyt kaksi ryhmää: me ja ne.

Parkkinen kuvailee, kuinka Ukrainassa soditaan, koska puheet eivät johda yhtään mihinkään. Venäjä hyökkää, koska se tuntuu näkevän harhaisia uhkakuvia. Venäjä on länsimaille ne. Venäjällä asetelma on luonnollisesti päinvastainen.

Parkkisen mukaan Suomessa eheyttä repii voimakkain äänenpainoin käytävä keskustelu siitä, mikä on rasismia ja mikä ei. Keskustelu ei tunnu etenevän, koska tulkinnat ovat niin kaukana toisistaan. On syntynyt me vastaan ne -asetelma. Tuskin on moneen kertaan kirkossa kesken saarnaa kuulunut äänekkäitä kommentteja – hyvä Mari, kuten kuului Mikkelissä viikko sitten. Siis oltiin jokseenkin kaukana kirja-uskonnosta, vaikka luterilaisessa kirkossa oltiinkin.

En nyt kehota ketään polttamaan raamattua, koraania tai Kalevalaa, enkä Seitsemää veljestä tai Tuntematonta sotilasta. Niissä kaikissa on yksittäisiä tai useita tarinoita, joita kuka tahansa voi uskoa tai olla uskomatta. Eikä kenelläkään ole oikeutta luokitella toisia sillä perustella mitä hän ylipäätään moista kirjoista uskoo ja mitä ei.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona FinnRadio.fm sivulla 11.9.2023 alkaen

Lisää aiheesta:

Eduskunnan puhemies disinformaation lähettiläänä

Eduskunnanpukeutumiskoodi

Historiakaan ei pidä siivota

 

 

 

 

Rajanvetoa Räsäsellä

Lauantai 29.1.2022 klo 13.05 - Kauko Niemi

 

Monin verroin jännittävämpää kuin yhdetkään vaalit tai yksikään television saippuasarja on Päivi Räsäsen viime maanantaina alkanut oikeudenkäynti. Voiko oikeesti ihmisten sepittämiä tarinoita eli raamattua ja vastaavia käyttää oikeuden päätöksessä minkään arvoisena lähteenä, todisteena siitä mitä on nykylain valossa tapahtunut.

Räsäsen esitutkinta aloitettiin valtakunnan syyttäjän toimesta. Oikeudenkäynnissä on kyse sananvapaudesta ja siitä, kuinka sitä voidaan käyttää uskonnollisissa julkaisuissa ja mielipiteissä.

Tuomioistuin joutuu tiettävästi ensimmäistä kertaa Suomessa ottamaan kantaa siihen, voiko Raamatun siteeraaminen olla rikos.

Raamattu ei voi olla maalaisjärjellä ajateltuna rikosoikeudellisesti totta. Kukaan ei tiedä raamatun tarinoiden todellisuutta. Niihin vaan uskotaan syystä tai toisesta. Toiset uskovat vakaammin ja toiset kevyemmin ja toiset ei lainkaan. Todistettua faktaa ne eivät missään tapauksessa ole. Niiden tarinoiden varjolla on helpotettu joidenkin ihmisten elämää tai päinvastoin saatettu joidenkin ihmisten elämä helvetilliseksi. Jotkin ihmiset ovat hyödyntäneet tarinoita ja onnistuneet nousemaan jumalasta seuraavaksi omine etuineen.

Tämähän on tyypillistä lopputulemaa aivan samalla tavalla, jota koemme joka päivä nykyään somessa. Eri asioiden uskovaiset julistavat omaa uskoaan kaikelle kansalle. Eikä millään ole oikeaa ja laillista todellisuusperää.

Tässä yhteisessä maailmassamme, missä elämme, on kaikkiaan 138 eri uskonnollista ryhmittymää. Uskonto tarkoittaa uskoa ja siihen liittyvää pyhyyden kokemusta, joka on muotoutunut oppijärjestelmäksi ja ilmenee erilaisina (yhteisöllisinä) tapoina ja (palvonta)menoina.

Jokaisella on omat tarinansa, omat kirjansa, omat tulkintansa ja sääntönsä. Näiden keskinäisistä tulkinnoista ja todellisuudesta ei juurikaan käydä oikeutta, mutta sotia on käyty sitäkin enemmän surullisin seurauksin. Ehkä aika moni afganistanilainen ihminen miettii parhaillaan mistä saisi leipämurusen ja onkohan se meidän jumala nyt tosissaan.

Nyt tässä Räsäsen prosessissa toivoisi lopputuleman näyttävän, ettei tarinoilla ja niiden tulkinnoilla voi ratsastaa silloin kun tulkitaan lakia. Jos Räsäsen raamatuntulkinnat hyväksytään lakituvassa, niin seuraus tulee olemaan katastrofaalinen. Kyllä ihminen keksii raamattua lukemalla mitä temppuja tahansa ja hakee tarinoista oikeutta tekosilleen. Syntyy raamattu-hakkerointia.

Aiemminkin olen todennut, että näillä kirjoituksillani en ole puolesta tai vastaan uskonnollisuutta, jokaisella on oikeus uskoa tai olla uskomatta Raamattuun, Tuntemattomaan sotilaaseen tai Muumipeikko Hattivattien saarella. Mutta keppihevosena niitä ei pidä käyttää lakia rikkoessaan.

Päivi Räsänen on taitava politiikko ja manipulaattori. Hän sai laumoittain ihmisiä eroamaan kirkosta, vaikkei hänellä ole osaa eikä arpaa suomalaiseen kansankirkkoon, vaan edustaa omaa lahkoaan, joka tekee omia tulkintojaan raamatusta ja nyt myös Suomen lainsäädännöstä.

Viime maanantainen oikeudenistunto ja sen lieveilmiöt osoittivat selkeästi kuinka Päivi Räsäsen esiintyminen ja puheet olivat huolellisesti käsikirjoitettuja lain näkökulmasta. Räsäsen uskonnollinen paatos oli tällä kertaa jätetty siivouskomeroon. Seuraavan kerran asiaa käsitellään 14.2.2022.

Räsästä tuskin tullaan tuomitsemaan, mutta rajojen selkeyttäminen on paikallaan. Toivottavasti tämä nyt alkanut oikeudenkäynti vetää selvemmät rajat tarinoiden tulkinnoille, vaikka maanantainen käsittely olikin varsin sekava. Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen kommentoi Iltalehdessä mistä on kysymys. Siis siitä missä asiayhteydessä ja millä tavalla ilmaisuja käytetään. Ei tämä asia ole nytkään sen monimutkaisempi ulkopuolisin silmin tarkasteltuna.

Päivi Räsänen on joka tapauksessa hävinnyt taistelunsa homoja vastaan. Tiede ja valtavirrat ihmisten ajattelussa eivät tue Räsästä ja hänen kannattaisi olla raapimatta tulitikkuja ja olla jo hiljaa koko asiasta.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa 31.1.2022 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

 

PS.
Valtionsyyttäjä Anu Mantila määritteli heti oikeusistunnon aluksi Ylen raportin mukaan mistä oikeudenkäynnissä ei ole kyse.

Me emme keskustele teologiasta ja Raamatun tulkinnasta. Me emme keskustele siitä, miten Raamattua voi ja saa tulkita. Emme myöskään keskustele tasa-arvoisesta avioliittonäkemyksestä.

Hän sanoo, että oikeudessa ei myöskään keskustella siitä, ovatko Räsäsen lausumat olleet kristinuskon mukaisia.

Syyttäjän mukaan oikeudenkäynnissä on kyse seuraavista asioista;

– Ovatko Räsäsen lausumat sellaisia muiden perusoikeuksia loukkaavia? Ovatko ne halventavia ja muita loukkaavia riippumatta siitä, ovatko ne löydettävissä Raamatusta?

– Täällä ei ole kyse Räsäsen tai toisen osapuolen tulkinnasta ymmärtää oikeudenkäyntiä. Pelkkä Raamatun lauseiden siteeraaminen ei ole rikos.

Omien mielipiteiden ilmaiseminen voi olla rikos, vaikka ne kuinka perustuisivat Raamatun tulkintaan.

Kyse on siitä, miten Raamattua käytetään.

 

 

Lisää aiheesta:

https://www.kakeniemi.fi/blogi/2019/8/18/31190

https://www.kakeniemi.fi/blogi/2021/7/24/38756

https://www.kakeniemi.fi/blogi/2019/11/23/32342

https://www.kakeniemi.fi/blogi/2010/10/15/107

 

Susi - on sana, jonka merkitys pysyy ja voimistuu

Lauantai 27.2.2021 klo 12.38 - Kauko Niemi

Onkohan suomenkielessä yhtään muuta sanaa kuin susi, jonka äärimmäinen negatiivisuus on kantanut, jopa syventynyt ilman merkittäviä perusteita maailman muuttuessa ympärillä ilman mitään syytä.

Aikoinaan törmäsin ohjelmistoyritykseen, joka oli hyödyntänyt suden, siis eläimen, käytöstä ja mallintanut sen panssarivaunujen ”laumaohjaukseen”.

Luulisi että viestinnän- ja kielen tutkijat kiinnostuisi arvioimaan, miten yhden sanan merkitys voi olla voimakas ja miksi merkitys on säilynyt vuosisatoja. Siitä voisi oppia paljon myös nykyaikaiseen viestintään.

Susi lampaan vaatteissa on Aisopoksen muistiin kirjaama satu ja siihen viittaava sanonta. Satu elää tänäkin päivänä, kun niin kilttiä ja rehtiä näyttelevä ihminen tekee julmia temppujaan ja vaikkapa pettää ja vetää jatkuvasti välistä.

Hyvän ja pahan vastakkainasettelu löytää juurensa myös raamatusta. Suden ja lampaan asettaminen vastakkain on tapahtunut esimerkiksi Jesajan kirjassa. Ja muuallakin uskonnollisessa viestinnässä susi on luokiteltu julmaksi pedoksi.

Kun mediassa harvase päivä riidellään sudesta ja sen oikeutuksesta, oikeasti kysymyksessä näyttää olevan maailmankatsomusten törmäys. Lumijokelainen Aku Ahlholm osoitti tämän kuun alussa tarkastetussa väitöstutkimuksessaan, miten maailmankatsomukset törmäävät susiuutisoinnissa. Aitoa keskustelua ei synny, koska ihmiset elävät eri sosiaalisissa todellisuuksissa.

Susiuutisissa haastatellaan yleensä viranomaisia ja tutkijoita. Haastatelluista 30 % on viranomaisia, 20 % tutkijoita, 11 % ympäristöjärjestöjen edustajia, 8 % metsästäjiä, 7 % ns. sivullisia, 4 % eläintenomistajia (mm. poronhoitajia) ja 3 % poliitikkoja. Loput ovat muita asiantuntijoita, kuten eläinlääkäreitä, järjestöjen edustajia tai muita toimijoita. Suomessa viranomainen on tavallisesti poliisi ja Ruotsissa ympäristöviraston tai lääninhallituksen edustaja. Toimittajat arvottavat ääniä eri tavoin.

Tänä vuonna on jo tähän mennessä suomalaisessa mediassa julkaistu 91 sutta käsittelevää juttua. Ei nyt ihan koronan tasolle yllä, mutta osoittanee kuitenkin suden tuiki keskeistä merkitystä maassamme, vaikka ani harva ihminen on nähnyt sutta muualla kuin satukirjassa.

Itse olin muutama vuosi sitten maastopyörävaelluksella Lieksassa. Kohtasin paikallisen erämiehen, joka oli 43 vuotta kolunnut paikallisia metsiä ja erämaita. Hän ei ollut kertaakaan kohdannut sutta ja karhunkin vain kolmasti. Ihminen ei osaa niin hiljaa ja varovasti liikkua, etteivätkö villieläimet osaisi väistää.

Susi- ja karhukuvat netissä ovat pääsääntöisesti otettu kuvauskojuista ja järjestetyillä syöteillä.

Susi jo syntyessään. Fiat sai tutaa aikoinaan uuden autonsa mainoskampanjastaan – Petojen sukua. Kansan keskuudessa viesti oli susi jo syntyessään. Ja paljon on muitakin tuotteita, jotka ovat susia. Usein kuulee ilmaisun susiruma, jolla tarkoitetaan äärimmäistä rumuutta. Vaikka terve susi edustaa oikeesti äärimmäistä kauneutta.

Susi siis eläimenä on petoeläin. Susi ja peto yhdistelmänä herättää voimakkaita tunteita. Tarinoiden ja myyttien ruokkima susiviha on johtanut lajiin kohdistuvaan vainoon ympäri maailman. Myös Suomesta laji oli vaarassa kadota ihmisen takia, eikä se ole turvassa vieläkään.

Sudella ei ole luontaisia vihollisia, mutta ihminen on vainonnut sitä kautta aikojen. Miksi? Erilaiset myytit ja tarinat ovat ruokkineet susivihaa. Ehkä äärimmäistä pahuutta edustaa se, että voivat nälkäisinä syödä toisiaan.

Varsin kuvaavaa oli viime syksynä suden metsästystä vaativa kansalaisaloitteen kohtalo. Se keräsi vajaassa viikossa tarvittavat äänet. Onkohan mitään muuta kansalaisaloitetta pidetty näin tärkeänä. Aloitteen saaminen eduskuntaan vaatii siis vähintään 50 000 kannattajaa. Suden vastustajia löytyy siis joka niemestä ja notkosta pelkällä tunnepohjalla. Aloitteen käsittely eduskunnassa valiokuntakäsittelyineen tullee ajankohtaiseksi aikaisintaan ensi syksynä.

Suomen susikanta väheni vuosien 2006 ja 2014 välillä 40 prosentilla ilmeisesti salametsästyksen johdosta. Tällä hetkellä maamme susikanta on 216-246 yksilöä. Suomessa on siis 0,00073 sutta neliökilometrillä.

Kaikki on kovin suhteellista. Suden ei tiedetä vahingoittaneen ihmistä Suomessa vuoden 1882 jälkeen.

 

Sen sijaan;

Vuonna 2019 Suomessa ihminen surmasi 65 toista ihmistä. Vuonna 2019 ihminen murhasi itsensä 746 kertaa.

Vuonna 2019 alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi 1 718 henkeä.

Vuonna 2019 tapahtui 4 002 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli 211 ja loukkaantui 5 013 ihmistä. Joka neljännessä kuolonkolarissa oli alkoholi osallisena asiaan.

Ja korona on aiheuttanut tähän mennessä Suomessa 734 ihmisen kuoleman (23.2.2021).

Kaikki on niin suhteellista!

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 28.2.2021 su, ma ja ke 07.00 ja ti 15.00! (paikallista, Espanjan aikaa)