Sanat ja niiden merkitys muuttuvat jatkuvasti

Perjantai 16.6.2023 - Kauko Niemi

Varsin pysäyttävää pohdintaa sanoista, niiden merkityksestä ja sanojen merkitysten jatkuvasta muuttumisesta on Janne Saarikiven kirjassa Rakkaat sanat. Harvoin olen törmännyt näin avartavaan kirjaan. Kirja jopa avaa maailman historiaa varsin ymmärrettävästi luulojen sijaan. Vaikkapa sanan natsi ympäriltä sen käytöstä ja kehityksestä. Entä sana jumala? Jumalan etymologia on selvittämättä ja ihmisillä on mitä kummallisempia uskomuksia ja nimenomaan uskomuksia jumalasta riippuen millaisessa kulttuurissa asuvat ja kuitenkaan mikään ei ole faktaa. Sinulle on vain opetettu ja saarnattu jumalasta perinneuskomusten mukaan.

Saarikivi on ottanut kirjaansa meille kaikille tosiaan tunnettuja ja rakkaita sanoja, joiden merkitys on tosiaan muuttunut vuosien varrella yllättävälläkin tavalla. Mitä enemmän sanaan liittyy tunteita, sinä nopeammin sana saa uusia muotoja ja merkityksiä. Ehkä yksi vakaimmista sanoistamme on kivi. Siitä on harvinaisen vähän erilaisia merkityksiä. Ehkä tunteemme ei leimua puhuessamme kivestä.

Janne Saarikiven tyyli on hersyvä yhdistelmä tieteellistä tarkkuutta ja silmiä avaavaa humorismia. Rakkaat sanat saa lukijansa miettimään omia rakkaita sanojaan ja niiden historiaa - siis itseään - uudella tavalla.

Itse olen vuosia jatkuvasti toistanut sitä, kuinka sanat saavat merkityksen vasta vastaanottajan päässä. Mitä sanat merkitsevät sinulle, eivät läheskään aina merkitse samaa vastaanottajalle. Kaksi muka totuutta eivät kohtaa rakentavalla tavalla. Toimittajana tämä karu totuus paljastui alle aikayksikön. Sen kun huomioisivat kaikki somessa pauhaavat, joiden elämän kokemukset ja merkitys ovat kovin erilaisia ja joille eri sanat ja niiden painoarvot ovat kovin erilaisia.

Somemaailmassa kun vielä lisätään ihmisten jokaisen omat henkilökohtaiset korostustarpeet, niin sekametelisoppa on valmis. Jokainen voi ja pystyy sivuuttamaan lähetetyn pääviestin, mikäli on sattunut sen ymmärtämään ja pystyy noukkimaan jonkun pienen pienen yksityiskohdan ja todistamaan, että minä olen oikeassa ja sinä olet väärässä.

Muistan aikoinaan, ennen somea, kun kohtasin ihmisen, jolle vaikkapa sana tuima oli täysin vastakkainen kuin minulle. Siinä sitten kiisteltiin, pitikö lisätä ruokaan suolaa vai laimentaa liemellä. Minulle tuima on aina ollut suolatonta.

Jos minä vaikka toimittajana kirjoitan uutisen insinöörille pitäisi sen olla kokolailla erilainen kuin se viesti jonka kirjoitan luontaishoitajalle, vaikka tarkoittaisinkin ihan samaa asiaa. Somessahan vaikeus syntyy luonnostaan siitä, ettemme tunne riittävästi omaa kohderyhmää ihan läheisimpiä ystäviä lukuun ottamatta.

Toinenkin suomen kielen puolestapuhuja Janne Seppänen muistuttaa, että jo pelkästään ilmaisujen tasolla sanat voivat olla läpikotaisin visuaalisia. Ne ovat visuaalisia myös monilla muilla tavoilla, kuten esimerkiksi metaforien ja tunnemielikuvien kautta.

Kielen visuaalinen potentiaali voikin itse asiassa olla kuvia vahvempi. Yksi lause voi herättää ihmisen mielessä varsinaisen visuaalisten tunnemielikuvien ryppään. Kun tekstiin haetaan "kuvitusta", kannattaakin joskus pysähtyä miettimään, saisiko tekstillä rakennettua niin vahvoja tunnemielikuvia, ettei kuvaa enää tarvitakaan.

Janne Seppänen huomauttaa, kun puhutaan tekstin ja kuvan suhteista, unohdetaan usein kielen itsensä visuaaliset ominaisuudet, miten näkeminen, ajattelu ja ymmärtäminen liittyvät toisiinsa. NÄETKÖ, mitä tarkoitan? Osaatko KUVITELLA? Voimme tarkastella asiaa toisesta NÄKÖKULMASTA. Voisitko KATSOA asiaa hieman toisin?

Suomi kielenä on riittävän monimutkaista ja jopa yksi suoja nettisuhmuroinnissa. Itse siivosin juuri ylläpitämääni fb:n hauva-ryhmää, missä selkeillä suomalaisnimillä miehet lähettelivät melko pitkiä käännösviestejä naisille yrittäessään iskeä heitä. Suojana oli suomen kieli, jota kone ei osannut kovinkaan sujuvasti kääntää niin, ettei sitä olisi huomannut ja että olisi pystynyt kasvattamaan todellista kiimaa.

Eräs tuttavani laskee väitöskirjojen kieliversioita ja alkaa näyttämään, että suomenkieliset väitöskirjat ovat melko harvinaisia. Siis varsin virallisella tasollakin kielemme on syrjäytymässä. Tämä kehitys on varsin huolestuttavaa. Ja puhtaasti jo sekin asenne, että olisi jotenkin fiininpää puhua vaikkapa englantia kuin suomea, johtaa jo siihen, että puhekielessä ja ammattitermistössä vieraslajin esiintyminen kasvaa jatkuvasti.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla 16.9.2023 alkaen

 

Lisää aiheesta:

Suomen_etymologinen_sanakirja

Rakkaat sanat

Janne Seppänen

Kun nostat katseesi sosiaalisen median luomasta tunneriippuvuudesta huomaat, ettei maailma olekaan täynnä vihaa

 

 

 

 

 

Rajanvetoa Räsäsellä

Lauantai 29.1.2022 klo 13.05 - Kauko Niemi

 

Monin verroin jännittävämpää kuin yhdetkään vaalit tai yksikään television saippuasarja on Päivi Räsäsen viime maanantaina alkanut oikeudenkäynti. Voiko oikeesti ihmisten sepittämiä tarinoita eli raamattua ja vastaavia käyttää oikeuden päätöksessä minkään arvoisena lähteenä, todisteena siitä mitä on nykylain valossa tapahtunut.

Räsäsen esitutkinta aloitettiin valtakunnan syyttäjän toimesta. Oikeudenkäynnissä on kyse sananvapaudesta ja siitä, kuinka sitä voidaan käyttää uskonnollisissa julkaisuissa ja mielipiteissä.

Tuomioistuin joutuu tiettävästi ensimmäistä kertaa Suomessa ottamaan kantaa siihen, voiko Raamatun siteeraaminen olla rikos.

Raamattu ei voi olla maalaisjärjellä ajateltuna rikosoikeudellisesti totta. Kukaan ei tiedä raamatun tarinoiden todellisuutta. Niihin vaan uskotaan syystä tai toisesta. Toiset uskovat vakaammin ja toiset kevyemmin ja toiset ei lainkaan. Todistettua faktaa ne eivät missään tapauksessa ole. Niiden tarinoiden varjolla on helpotettu joidenkin ihmisten elämää tai päinvastoin saatettu joidenkin ihmisten elämä helvetilliseksi. Jotkin ihmiset ovat hyödyntäneet tarinoita ja onnistuneet nousemaan jumalasta seuraavaksi omine etuineen.

Tämähän on tyypillistä lopputulemaa aivan samalla tavalla, jota koemme joka päivä nykyään somessa. Eri asioiden uskovaiset julistavat omaa uskoaan kaikelle kansalle. Eikä millään ole oikeaa ja laillista todellisuusperää.

Tässä yhteisessä maailmassamme, missä elämme, on kaikkiaan 138 eri uskonnollista ryhmittymää. Uskonto tarkoittaa uskoa ja siihen liittyvää pyhyyden kokemusta, joka on muotoutunut oppijärjestelmäksi ja ilmenee erilaisina (yhteisöllisinä) tapoina ja (palvonta)menoina.

Jokaisella on omat tarinansa, omat kirjansa, omat tulkintansa ja sääntönsä. Näiden keskinäisistä tulkinnoista ja todellisuudesta ei juurikaan käydä oikeutta, mutta sotia on käyty sitäkin enemmän surullisin seurauksin. Ehkä aika moni afganistanilainen ihminen miettii parhaillaan mistä saisi leipämurusen ja onkohan se meidän jumala nyt tosissaan.

Nyt tässä Räsäsen prosessissa toivoisi lopputuleman näyttävän, ettei tarinoilla ja niiden tulkinnoilla voi ratsastaa silloin kun tulkitaan lakia. Jos Räsäsen raamatuntulkinnat hyväksytään lakituvassa, niin seuraus tulee olemaan katastrofaalinen. Kyllä ihminen keksii raamattua lukemalla mitä temppuja tahansa ja hakee tarinoista oikeutta tekosilleen. Syntyy raamattu-hakkerointia.

Aiemminkin olen todennut, että näillä kirjoituksillani en ole puolesta tai vastaan uskonnollisuutta, jokaisella on oikeus uskoa tai olla uskomatta Raamattuun, Tuntemattomaan sotilaaseen tai Muumipeikko Hattivattien saarella. Mutta keppihevosena niitä ei pidä käyttää lakia rikkoessaan.

Päivi Räsänen on taitava politiikko ja manipulaattori. Hän sai laumoittain ihmisiä eroamaan kirkosta, vaikkei hänellä ole osaa eikä arpaa suomalaiseen kansankirkkoon, vaan edustaa omaa lahkoaan, joka tekee omia tulkintojaan raamatusta ja nyt myös Suomen lainsäädännöstä.

Viime maanantainen oikeudenistunto ja sen lieveilmiöt osoittivat selkeästi kuinka Päivi Räsäsen esiintyminen ja puheet olivat huolellisesti käsikirjoitettuja lain näkökulmasta. Räsäsen uskonnollinen paatos oli tällä kertaa jätetty siivouskomeroon. Seuraavan kerran asiaa käsitellään 14.2.2022.

Räsästä tuskin tullaan tuomitsemaan, mutta rajojen selkeyttäminen on paikallaan. Toivottavasti tämä nyt alkanut oikeudenkäynti vetää selvemmät rajat tarinoiden tulkinnoille, vaikka maanantainen käsittely olikin varsin sekava. Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen kommentoi Iltalehdessä mistä on kysymys. Siis siitä missä asiayhteydessä ja millä tavalla ilmaisuja käytetään. Ei tämä asia ole nytkään sen monimutkaisempi ulkopuolisin silmin tarkasteltuna.

Päivi Räsänen on joka tapauksessa hävinnyt taistelunsa homoja vastaan. Tiede ja valtavirrat ihmisten ajattelussa eivät tue Räsästä ja hänen kannattaisi olla raapimatta tulitikkuja ja olla jo hiljaa koko asiasta.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa 31.1.2022 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

 

PS.
Valtionsyyttäjä Anu Mantila määritteli heti oikeusistunnon aluksi Ylen raportin mukaan mistä oikeudenkäynnissä ei ole kyse.

Me emme keskustele teologiasta ja Raamatun tulkinnasta. Me emme keskustele siitä, miten Raamattua voi ja saa tulkita. Emme myöskään keskustele tasa-arvoisesta avioliittonäkemyksestä.

Hän sanoo, että oikeudessa ei myöskään keskustella siitä, ovatko Räsäsen lausumat olleet kristinuskon mukaisia.

Syyttäjän mukaan oikeudenkäynnissä on kyse seuraavista asioista;

– Ovatko Räsäsen lausumat sellaisia muiden perusoikeuksia loukkaavia? Ovatko ne halventavia ja muita loukkaavia riippumatta siitä, ovatko ne löydettävissä Raamatusta?

– Täällä ei ole kyse Räsäsen tai toisen osapuolen tulkinnasta ymmärtää oikeudenkäyntiä. Pelkkä Raamatun lauseiden siteeraaminen ei ole rikos.

Omien mielipiteiden ilmaiseminen voi olla rikos, vaikka ne kuinka perustuisivat Raamatun tulkintaan.

Kyse on siitä, miten Raamattua käytetään.

 

 

Lisää aiheesta:

https://www.kakeniemi.fi/blogi/2019/8/18/31190

https://www.kakeniemi.fi/blogi/2021/7/24/38756

https://www.kakeniemi.fi/blogi/2019/11/23/32342

https://www.kakeniemi.fi/blogi/2010/10/15/107

 

Susi - on sana, jonka merkitys pysyy ja voimistuu

Lauantai 27.2.2021 klo 12.38 - Kauko Niemi

Onkohan suomenkielessä yhtään muuta sanaa kuin susi, jonka äärimmäinen negatiivisuus on kantanut, jopa syventynyt ilman merkittäviä perusteita maailman muuttuessa ympärillä ilman mitään syytä.

Aikoinaan törmäsin ohjelmistoyritykseen, joka oli hyödyntänyt suden, siis eläimen, käytöstä ja mallintanut sen panssarivaunujen ”laumaohjaukseen”.

Luulisi että viestinnän- ja kielen tutkijat kiinnostuisi arvioimaan, miten yhden sanan merkitys voi olla voimakas ja miksi merkitys on säilynyt vuosisatoja. Siitä voisi oppia paljon myös nykyaikaiseen viestintään.

Susi lampaan vaatteissa on Aisopoksen muistiin kirjaama satu ja siihen viittaava sanonta. Satu elää tänäkin päivänä, kun niin kilttiä ja rehtiä näyttelevä ihminen tekee julmia temppujaan ja vaikkapa pettää ja vetää jatkuvasti välistä.

Hyvän ja pahan vastakkainasettelu löytää juurensa myös raamatusta. Suden ja lampaan asettaminen vastakkain on tapahtunut esimerkiksi Jesajan kirjassa. Ja muuallakin uskonnollisessa viestinnässä susi on luokiteltu julmaksi pedoksi.

Kun mediassa harvase päivä riidellään sudesta ja sen oikeutuksesta, oikeasti kysymyksessä näyttää olevan maailmankatsomusten törmäys. Lumijokelainen Aku Ahlholm osoitti tämän kuun alussa tarkastetussa väitöstutkimuksessaan, miten maailmankatsomukset törmäävät susiuutisoinnissa. Aitoa keskustelua ei synny, koska ihmiset elävät eri sosiaalisissa todellisuuksissa.

Susiuutisissa haastatellaan yleensä viranomaisia ja tutkijoita. Haastatelluista 30 % on viranomaisia, 20 % tutkijoita, 11 % ympäristöjärjestöjen edustajia, 8 % metsästäjiä, 7 % ns. sivullisia, 4 % eläintenomistajia (mm. poronhoitajia) ja 3 % poliitikkoja. Loput ovat muita asiantuntijoita, kuten eläinlääkäreitä, järjestöjen edustajia tai muita toimijoita. Suomessa viranomainen on tavallisesti poliisi ja Ruotsissa ympäristöviraston tai lääninhallituksen edustaja. Toimittajat arvottavat ääniä eri tavoin.

Tänä vuonna on jo tähän mennessä suomalaisessa mediassa julkaistu 91 sutta käsittelevää juttua. Ei nyt ihan koronan tasolle yllä, mutta osoittanee kuitenkin suden tuiki keskeistä merkitystä maassamme, vaikka ani harva ihminen on nähnyt sutta muualla kuin satukirjassa.

Itse olin muutama vuosi sitten maastopyörävaelluksella Lieksassa. Kohtasin paikallisen erämiehen, joka oli 43 vuotta kolunnut paikallisia metsiä ja erämaita. Hän ei ollut kertaakaan kohdannut sutta ja karhunkin vain kolmasti. Ihminen ei osaa niin hiljaa ja varovasti liikkua, etteivätkö villieläimet osaisi väistää.

Susi- ja karhukuvat netissä ovat pääsääntöisesti otettu kuvauskojuista ja järjestetyillä syöteillä.

Susi jo syntyessään. Fiat sai tutaa aikoinaan uuden autonsa mainoskampanjastaan – Petojen sukua. Kansan keskuudessa viesti oli susi jo syntyessään. Ja paljon on muitakin tuotteita, jotka ovat susia. Usein kuulee ilmaisun susiruma, jolla tarkoitetaan äärimmäistä rumuutta. Vaikka terve susi edustaa oikeesti äärimmäistä kauneutta.

Susi siis eläimenä on petoeläin. Susi ja peto yhdistelmänä herättää voimakkaita tunteita. Tarinoiden ja myyttien ruokkima susiviha on johtanut lajiin kohdistuvaan vainoon ympäri maailman. Myös Suomesta laji oli vaarassa kadota ihmisen takia, eikä se ole turvassa vieläkään.

Sudella ei ole luontaisia vihollisia, mutta ihminen on vainonnut sitä kautta aikojen. Miksi? Erilaiset myytit ja tarinat ovat ruokkineet susivihaa. Ehkä äärimmäistä pahuutta edustaa se, että voivat nälkäisinä syödä toisiaan.

Varsin kuvaavaa oli viime syksynä suden metsästystä vaativa kansalaisaloitteen kohtalo. Se keräsi vajaassa viikossa tarvittavat äänet. Onkohan mitään muuta kansalaisaloitetta pidetty näin tärkeänä. Aloitteen saaminen eduskuntaan vaatii siis vähintään 50 000 kannattajaa. Suden vastustajia löytyy siis joka niemestä ja notkosta pelkällä tunnepohjalla. Aloitteen käsittely eduskunnassa valiokuntakäsittelyineen tullee ajankohtaiseksi aikaisintaan ensi syksynä.

Suomen susikanta väheni vuosien 2006 ja 2014 välillä 40 prosentilla ilmeisesti salametsästyksen johdosta. Tällä hetkellä maamme susikanta on 216-246 yksilöä. Suomessa on siis 0,00073 sutta neliökilometrillä.

Kaikki on kovin suhteellista. Suden ei tiedetä vahingoittaneen ihmistä Suomessa vuoden 1882 jälkeen.

 

Sen sijaan;

Vuonna 2019 Suomessa ihminen surmasi 65 toista ihmistä. Vuonna 2019 ihminen murhasi itsensä 746 kertaa.

Vuonna 2019 alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi 1 718 henkeä.

Vuonna 2019 tapahtui 4 002 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli 211 ja loukkaantui 5 013 ihmistä. Joka neljännessä kuolonkolarissa oli alkoholi osallisena asiaan.

Ja korona on aiheuttanut tähän mennessä Suomessa 734 ihmisen kuoleman (23.2.2021).

Kaikki on niin suhteellista!

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 28.2.2021 su, ma ja ke 07.00 ja ti 15.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

Lapsen suusta kuulee totuuden - Onko kiire tuhma sana

Perjantai 9.3.2018 klo 13.20 - Kauko Niemi

Jokunen aika sitten FB-tuttavani päivitti sivulleen, kuinka lapsi oli kysynyt - onko kiire tuhma sana. Pysähdyin heti miettimään, että sehän on todella tuhma ja ruma sana. Selkeästi pahempi kuin vittu, perkele, paska ja monet muut.

Todennäköisesti lapsi oli kuullut toistettavan kiire sanaa samalla tavoin kuin muitakin tuhmia sanoja ja veti siitä johtopäätöksensä. Tosin monet muut tuhmat sanat ovat lähes merkityksettömiä ja niiden hokeminen ei paljoa mieliä tai maailmoja muuta. Tuossa pari päivää sitten kävelin kotiin ja melko siistin näköinen nainen huusi puhelimeensa liki joka toiseksi sanaksi vittu. Kuulin ainakin 30 ehkä 50 metrin päähän, että en mä vittu tiedä missä vitussa mä oon.

Kiire on kuitenkin sana, joka vaikuttaa sinun tapaasi toimia ja suhtautua asioihin. Itse uskon alitajuntamme voimakkaaseen manipulointiin. Melkein mitä tahansa toistamme riittävän uskottavasti ja riittävän usein, alitajuntamme alkaa toteuttamaan sitä. Pian sinulla on niin kiire, ettet ehdi tekemään muuta kuin kiirettä.

Minulla on kiire - sopii alitajunnallemme oikein hyvin. Alitajunta ei ymmärrä kieltomuotoa ja kiireen hokeminen uppoaa tehokkaasti perusajatteluumme, jos emme hallitse sitä.

Kuin taivaan lahjana tätä pohtiessani, tällä viikolla julkaistiin oikein kirjakin Hoppu on hanurista. Kirjassa, jota en vielä ole ehtinyt lukea, on haastateltu toistatuhatta ihmistä ja tutkittu kiireen syitä, seurauksia ja kitkentäkonsteja.

”Tuntuu, että kaikki kyllä teoriassa tietävät temput hopun kitkemiseksi ja osaavat ajanhallinnan perusteet, priorisoinnit, ei:n sanomisen merkityksen ja stressihormonien vaikutusjuuret ja seuraukset”, kertoo yksi kirjan kirjoittajista Kissconsultingin toimitusjohtaja Maarika Maury.

”Tiedon puutteesta ei siis tosiaankaan ole kyse, mutta silti moni tosiasiallisesti kärsii kiireestä ja silloin hoppuoireet, harmit ja hässäkät ujuttautuvat arkeen – työpaikalla ja kotona. Kiire tosiasiassa syö myös laadun sekä ahmaisee rahaa ja saa äkäiseksi." Kiire on siis tosiasiallinen kiusa ja tuhma sana.

Viime viikolla keskusteltiin Ylen Aamu-tv:ssä myös muotisanasta – pöhinä. Se ei siis ole synonyymi kiireelle, vaan siihen on koulukunnasta riippuen kaksikin tulkintaa. Tv:ssä startup-toimintaa edustavat nuoret pitää pöhinää jatkuvan kokeilun ja testaamisen kautta uuden hakemista. Siis juurikin kiireeseen juuttuneen vastakohta. Tosin vanhempi koulukunta pitää pöhinää lähinnä hosumisena ja sähläämisenä, missä ei synny mitään valmista.

Kadulla tulee vastaani tuttava, joka kanssa olemme osin samassa projektissa. Moikkaamisen jälkeen kysäisen projektin yhden pienen vaiheen tilannetta. Ystäväni alkaa hosumaan, kuinka hänellä on ollut niin kiire.

Hänellä on monta minuuttia aikaa sättiä kiirettään ilman mitään kiirettä. Vastaus tuohon pieneen kysymykseeni olisi vienyt puolet vähemmän aikaa, kuin kiireessä rypeminen ilman todellista kiirettä. Itseään manipuloiden.

Nopeasti tekeminen ei ole kiirettä. Toimittajan työssäni olen kokenut niin monesti, että huono taustatyö tuottaa kiirettä, kun pitää tehdä jotakin nopeasti. Kun perusasiat ovat kristallinkirkkaana päässä, niin sopivaa tietoa tulvii sinua vastaa joka nurkalla senkun napsit niitä talteen ja toteutukseen.

Jos et tiedä mitä tarvitset, niin elämä on kiirettä ja yllätyksiä täynnä. Teet kiireessä samoja asioita samalla tavalla kuin aina ennenkin, vaikka kaiken aikaa pitäisi tehdä eri tavalla paremmin.

Tee pohja- ja taustatyö huolella, niin pystyt hyödyntämään ympärilläsi olevat asiat ja tiedon ilman paniikkia. H-hetkellä pystyt toimimaan nopeasti ilman kiirettä ja rutiinien hidasteita. Rutiinitkin pitää olla hallussa.

Se että kalenterisi on täynnä ei automaattisesti tarkoita kiirettä. Mieluummin, että asiat ovat järjestyksessä. Ja jälleen kerran tiedossa oleviin asioihin löytyy helpommin ratkaisu, kun ne ovat jo muhimassa.

Toki realisti pitää olla. Kaikella on rajansa. Ja toisaalta en usko siihenkään, että pystyt rakentamaan positiivisen tehokasta mielikuvaa itsestäsi kiireellä. Jokainen kun tietää kuinka hankala yhteistyökumppani on kiireinen ihminen. Erityisen hankala hän on työryhmän jäsenenä.

Kirjan kirjoittajat neuvovat, että muiden ihmisten kanssa kannattaa ottaa puheeksi sellaiset asiat, jotka tuottavat kerrasta toiseen kiirettä. Jos joku tekee sovitut asiat aina myöhässä tai antaa jatkuvasti epäselviä ohjeita, paine kasautuu muille. Aina ihmiset eivät itse tajua, mitä vaikutuksia heidän käytöksellään on.

Otetaan tuo lapsen kysymys tosissaan. Kiire on kirosana ja emmehän me sivistyneet ihmiset kiroile.

Tämä on kuultavissa puhuttuna varsiona maanantaina 12.3 klo 21:30 (Suomen aikaa) espanjalaisen Finnradion nettiradiossa 

 

 

 

 

 

 

Lässytyksen MM - kilpailut

Sunnuntai 7.8.2016 klo 12.57 - Kauko Niemi

Kemissä ratkottiin eilen koirille lässytyksen maailmanmestaruuksia. Kilpailu järjestettiin viime vuonna Kemissä ensimmäistä kertaa. Koira on toki hyvä kohde, joka ei pahemmin analysoi sanomisia ja lässytyksen sisältöä. Kuuntelee vain fiilistä.

Minusta olisi oikein tärkeää, että tätä kilpailua laajennettaisiin työpaikoille, harrastusporukoihin, taloyhtiöihin, sukujuhliin ja sääntöjä muutettaisiin niin, että vain yksinkertaisesti valitaan paras lässyttäjä. Siis henkilö, jonka puheessa ei ole sen enempää faktoja kuin sisältöäkään. Puppusanageneraattorilla tuotettua puhetta, jonka hän tuotti eilen, tuottaa nyt ja tuottaa huomenna ilman todellista osoitetta.

Pitkän linjan toimittaja opin jo muutamassa kuukaudessa kuuntelemaan lässytyspuheita. Tiedotustilaisuuden jälkeen kun ei jäänyt mitään todellista asiaa kirjoitettavaksi, jota olisi voinut vaikka siteerata. 

Olen saanut elämäni aikana monet kiitokset, joista tulee ärsyyntynyt olo, kun ei tunnista kiitoksia omakseen.

Ja jos olet huono lässyttäjä, niin tässä valmis lässypuhe, joka voit heittää kehiin koska vain ja missä vain. Tällä sijoitus lässytykilpailussa ainakin pistesijoille.

  

Hyvät ystävät

Minulla on jälleen kerran ilo ja kunnia sanoa muutama arvokas sana ja nostaa esiin hienoja saavutuksia sekä tietenkin kiittää mitä kaikkea olemmekin saaneet aikaiseksi.

Kun olen jo pitkään aitiopaikalta saanut seurata tätä tekemisen intoa ja aikaansaannosten laatua, en voi olla kuin ylpeä teistä jokaisesta.

Maailma muuttuu nopeasti ja niin muutumme mekin. Koko tämä perhe on osannut reagoida riittävän nopeasti sekä sisäisiin että ulkoisiin muutoksiin ja sehän näkyy nyt toiminnassamme ja aikaansaannoksissamme. Kiitän teitä jokaista tästä valppaudesta. Siitä rakkaudesta jota olette osoittaneet.

Erityisesti kiitän teitä, jotka omalla tarmollanne olette pistäneet itsenne peliin, ylläpitäneet hyvää yhteishenkeä ja vetäneet esimerkillänne kaikki muutkin mukaan.

Kunnioitan myös sitä rehellistä palautetta, jota olette antaneet jopa suoraan minullekin. Terve keskustelu ja mielipiteiden ilmaisu on sitä rakennuslaastia, joka pitää tämän huiman hienon porukan kasassa.

On erityisen mukavaa huomata, että joukkoomme on pesiytynyt näitä omilla avoivoillaan ajattelevia ja joiden luovuuden kukkaset puhkeavat kukkaan sinnikkyydellä ja ammattitaidolla.

Toivottavasti jokainen on huomannut kuinka tärkeää ja tehokasta tämä yhteen hiiden puhaltaminen onkaan. Nähdä ja ymmärtää yhteinen suuntamme ja tavoitteemme. Ilman teitä olisin enemmän kuin pulassa.

Tämän puheeni tulevaisuusosuudessa haluan painottaa teidän jokaisen panosta yhteisen sävelen laulamisessa. Harmoninen ja hyvin sovitettu biisimme soi harmonisen tehokkaasti yhteistyö kumppaniemme korvissa.

Tässä olenkin kaivellut sieluni syvimpiä tuntoja tämän hetkisestä tilanteesta, ketään unohtamatta ja kenenkään aikaansaannoksia aliarvioimatta. Näin on hyvä jatkaa valitsemallamme linjalla.

Kiitos vielä kerran

Minun ensimmäinen poliittinen puheeni

Perjantai 20.3.2015 klo 21.45 - Kauko Niemi

Suomi on monien suurten muutosvoimien edessä. Eurooppa on kasvukriisissä. Väestömme ikääntyy. Työvoiman määrä vähenee. Julkisten palveluiden tarve kasvaa. Kilpailukykymme on heikentynyt. Elinkeinorakenteemme on murroksessa.

Suomi ei ole talouden haasteiden kanssa yksin. Samat haasteet koskettavat teollisuusmaita kautta maailman; väestö ikääntyy, talouskasvu heikkenee, teollisuuden rakennemuutoksen myötä menetetään työpaikkoja. Lisäksi geopoliittiset jännitteet Venäjällä ja Lähi-idässä varjostavat teollisuusmaiden kasvunäkymiä.

Näihin muutosvoimiin vastaaminen edellyttää Suomelta jämäköitä rakenteellisia uudistuksia. Rakenteita on kyettävä uudistamaan, jotta saamme Suomeen uusia työpaikkoja, parempia palveluita ja lisää hyvinvointia.

Me, jotka olemme olleet sitoutuneita talouden kuntoon saamiseen rakenneuudistusten avulla, olemme pettyneitä. Ainoastaan tiukalla taloudenpidolla, toimintatapojen ja rakenteiden muuttamisella voimme säilyttää palveluiden tasa-arvoisen saatavuuden sekä laadun asuinpaikasta riippumatta.

Ykkösenä on selvästi kasvu ja työllisyys. Myös ostovoiman myönteisestä kehityksestä pyritään pitämään kiinni, mutta millä tavalla ja minkä vuoden luvuilla?

Puolueen omissa luvuissa leikkauksia oli tarkoitus tehdä kolmen miljardin ja rakenneuudistuksia kahden miljardin arvosta. Valtiovarainministeriö laski leikkaustarpeeksi kuusi miljardia.

Hallinnonala on tehostanut toimintaansa tällä hallituskaudella. Rakenteita on usean peräkkäisen uudistuksen jälkeen uudistettu jälleen linjakkaammiksi ja kevyemmiksi. Saman mittaluokan rakenneuudistuksia ei ole enää mahdollista löytää. Emme voi kuitenkaan todeta, että olemme nyt valmiita. Muutosten tahti on ollut niin tiheä, että ennen uusiin rakenneuudistuksiin ryhtymistä tulee arvioida jo toteutettujen toimien vaikutuksia erityisesti henkilöstön työoloihin ja jaksamiseen.

Nykytilanne kurittaa erityisesti naisvaltaisten alojen yrityksiä ja estää naisvaltaisten pienyritysten kasvua, koska työllistämiskynnys on miesvaltaisiin yrityksiin nähden korkeampi. Naisten yrittäjyys onkin Suomessa miesyrittäjyyttä harvinaisempaa. Vain kolmannes kaikista yrittäjistä on naisia. Naisten yritykset ovat myös miesten yrityksiä pienempiä. Kolme neljäsosaa niistä on toiminimimuotoisia. Kaksi kolmasosaa naisyrittäjistä on yksinyrittäjiä. Naisyrittäjien kasvumahdollisuuksien esteitä poistamalla voidaan naisvaltaisten yritysten kasvu- ja työllistämispotentiaali saada esiin.

 

Tämä puhe on koostettu eri puoluejohtajien ja ministereiden julkisista suorista sitaateista ja sopii tilanteeseen kuin tilanteeseen. Siis kirjoituksessani ei ole ainuttakaan minun omaa sanaa tai lausetta.