Myyttien otteessa

Lauantai 25.1.2020 klo 20.26 - Kauko Niemi

Törmäämme joka päivä mitä kummallisimpiin myytteihin, jotka elävät sitkeästi ympärillämme, joita emme kyseenalista ja uskomme asioiden olevan niin kuin jo isovanhempamme tai joku muu auktoriteetti meille niin vannottivat.

Heti kättelyssä on sanottavat, että myyteissä voi olla sekä positiivisuutta että negatiivisuutta.

Parhaillaan puhuttaa moninaiset myytit susien vaarallisuudesta. Fakta on kuitenkin THL:n tilastojen mukaan eläinten hyökkäyksien ja puremien vuosina 1998–2015 aiheuttamat kuolemat: Ampiainen 23, koira 21, nautaeläimet 12, hevonen 8, kissa 3, karhu 1, kyy 1, mehiläinen 1, pässi 1 ja susi nolla. Että siinä se suden vaarallisuusmyytti.

Ehkä maailman suurin, voimakkain ja vaikutusvaltaisin myytti toteutui viime perjantaina. Kiinalaisen kalenterin mukaan alkoi rotan vuosi.

Kiinalainen horoskooppi perustuu 12 eläinmerkkiin, jotka toistuvat 12 vuoden sykleissä. Jokaisella vuodella on oma horoskooppieläimensä, jonka ominaisuuksien uskotaan heijastuvan vuoden tapahtumiin ja sen aikana syntyneiden ihmisten luonteeseen.

Rotan vuonna syntyneet ihmiset tunnetaan vastakkaiseen sukupuoleen kohdistuvasta viehätysvoimastaan. Mutta viileyteen kääriytynyt viehätysvoima kätkee heidän sisuksiinsa äärimmäistä aggressiivisuutta ja suorasukaisuutta. sekä muutamia muita ominaisuuksia.

Ja tähän myyttiin kiinalaiset uskovat enemmän tai vähemmän niin kuin me itse kukin horoskooppeihin. Huomautettakoon, että kiinalaiset kalenteristaan huolimatta käyttävät ihan samanlaista kalenteria arkisessa elämässään kuin me suomalaisetkin.

Kiinalaisen uudenvuoden myytti on kuitenkin toiminnaltaan vertaansa vaille lohikäärmetansseineen. Se on myytti missä kunnon sukulaiset kokoontuvat ja nauttivat yhteisen uuden vuoden aterian. Niinpä kiinalaisesta uudesta vuodesta muodostuu vuoden vilkkain matkustusrumba maailmassa.

Kiinan rautateiden alettua myymään lippuja uuden vuoden matkustajille, ovat siinä nettijärjestelmät kovilla, kun tehdään luokkaa kaksi miljoonaa lippuostosta tunnissa.

Perheet ja tuttavat tapaavat toisensa ja voidaan sanoa, että tämä myytti on perin positiivinen. Paitsi juuri tänä vuonna, kun ei tarvittaisi yhtään korona-viruksen kantajaa mihinkään suuntaan.

Sitten meillä on varsin sitkeitä myyttejä, jotka vain elävät vuodesta toiseen. Osin elävät senkin takia, että niitä elätetään tietoisen harkitusti. Pari viikkoa sitten suomalainen myytti Timo Soini vedätti mediaa mennen tullen. Soinilla oli näennäisesti uusi kirja, siis muutama sivuinen pamfletti populismista, missä ei ollut ainuttakaan uutta asiaa uutisoitavaksi. Puhdasta myytin ylläpitoa.

Ravinto- ja ruokakulttuurissa elää paljon myyttejä ja uskovaisia löytyy joka lähtöön. Oliskohan mitään niin terveellistä kuin suomalainen ruisleipä. Sen terveysvaikutuksiin uskovat lähes kaikki.

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto Efsa hylkäsi liki kymmenen vuotta sitten kaikki suomalaiset ruisleivän terveysväitteet yhtä lukuunottamatta. Ainoan hyväksytyn terveysväitteen mukaan ruislesekuitu edistää vatsan toimintaa. Joten jos saat riittävästi kuituja muualta, niin voit huoletta jättää ruisleivän omaan arvoonsa.

Yle julkaisi muutama viikko sitten laajan artikkelin synnytykseen liittyvistä myyteistä. Raivoava synnyttäjä, kauhuissaan istuskeleva iskä, yhtä tuskaa ja muutama muu myytti – Suomen kokenein doula eli synnytystukihenkilö haluaa nujertaa harhaluuloja näistä myyteistä.

Ennen kuin omakohtaista kokemusta mahdollisesti tulee, käsitys synnytyksestä muodostuu luetun, kuullun ja nähdyn perusteella – oli se todellista tai fiktiota.

Monet myytit perustuvat siihen, mitä näemme. Jos esimerkiksi katsomme televisiota, näemme synnytyskohtauksia, jotka ovat hektisiä ja hallitsemattomia, draamallisesti liioiteltuja.

Aika usein kannattaa pysähtyä ja selvittää asioiden myyttisyysaste, ennen kuin lähtee riemusta kiljuen myyttien matkaan.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 27.1.2020  alkaen ma ja ke ja pe klo 08:00 sekä ti ja to klo 15:00 (paikallista, Espanjan aikaa)

 

 

Ja taas pukkaa sotea

Maanantai 20.1.2020 klo 14.12 - Kauko Niemi

Ministeri Krista Kiurulla on jätti urakka edessään. Hänen viikonlopulla julkituomat Sote-aikataulut tämän vuoden aikana tuntuvat aivan huikeilta, hieman utopistisilta. Tai ei oikeastaan, kun ei tarkkaan tiedetä mitä Sote tässä Kiurun tapauksessa tarkoittaa.

Kiuru sanoi viime perjantaina, että viime hallituskauden harjoitus oli varsin kunnianhimoinen. Siksi nyt on pakko ottaa rönsyt pois. Hallitus on vahvasti sitoutunut sellaiseen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen, joka on mahdollista saada eduskunnassa läpi. Olemme joutuneet suhteuttamaan toiveita ja tarpeita aikaisemmin esitetystä siihen, mikä on mahdollista. Siis mitään laaja-alaista sotea tuskin on luvassa.

Kiuru lupasi rahaakin peräti 190 miljoonaa euroa Soten alueelliseen kehitystyöhön. Perjantaina avattiin Soteuudistus.fi-sivusto, jonka toivotaan olevan uudistuksen tärkein asiantuntijaviestinnän kanava.

Soteuudistus.fi kokoaa sote-uudistukseen liittyvän tiedon yhteen paikkaan. Sivustolla esitellään uudistuksen kokonaisuutta ja sen etenemistä.

Sote-uudistuksen verkkosivusto on suunnattu ensisijaisesti uudistuksen valmistelijoille ja muille sen parissa työskenteleville ammattilaisille. Sivustoa ylläpitää sosiaali- ja terveysministeriö ja mukana ovat myös valtiovarainministeriö, sisäministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Sote-uudistuksen ajankohtaisasiat päivittyvät etusivulle uutisina ja kolumneina. Sivustolta löytyvät sote-uudistuksen yleisesittely ja aikataulu sekä tietoa palvelujen kehittämisestä ja uudesta sote-rakenteesta.

Kiurun ansioksi on laskettava, että sote-uudistus ei olisikaan mitään salatiedettä, vaan ovia pidetään ainakin rakosillaan moneen suuntaan.

Viime viikolla Helsingissä järjestettiin seminaari täydentävien hoitojen haasteista ja mahdollisuuksista. Siellä oli myös avoimuuden ja yhteistyön henkeä ilmassa.

Suomen sosiaali- ja terveysministeriön Asiakkaat-yksikön johtaja Jaska Siikavirta selvitti tilannetta, joka on varsin alkutekijöissään. Hallitusohjelmassa linjattu selvitystyö täydentävien hoitojen sääntelymahdollisuuksien kartoittamiseksi on tällä hetkellä aikataulutettu vuosille 2021- 2022.

Ilman täydentävien hoitojen niputtamista kokonaisuuteen, jää sote vain sairaanhoidon rahastuskoneeksi sen sijaan, että hoidettaisiin nopeasti vanhentuvan kansakunnan terveyttä.

Siikavirta oli varsin avoin ja näytti ymmärtävän, ettei tällainen työ onnistu virkamiestyönä peräkammarissa. Hän painotti useaan otteeseen laajan yhteistyön tärkeyttä ja toivoi, että satapäinen seminaariväki tulee mukaan tavalla tai toisella selvitystyöhön.

Nythän koko terveyden ja sairaudenhoito on sirpaloitunut todella pieniksi palasiksi, jota byrokratia vielä kiilaa entisestään. Ja voimakkaat vastakkainasettelut ovat jumiuttaneet kaiken järkevän yhteistyön viimeiset kymmenen vuotta.

Kansanterveyden näkökulmasta ja myös terveydenhoidossa toteutuvan turvallisen valinnanvapauden vuoksi on tärkeää arvioida kaikkien hoitojen ja hoitajien paikka koko järjestelmässä. Ruotsi saanee laajan näkemyksensä lainsäädännön voimaan ensi vuodenvaihteessa.

Ruotsin esitys sallii kaikkien sairauksien oireiden ja erilaisten vaivojen ja kipujen lieventämiseen liittyvät toimenpiteet myös muille kuin terveydenhuollon ammattihenkilöille. Vakavien sairauksien hoitamista (parantamistarkoituksessa) ei sallittaisi eikä minkään sairauden hoitamista (parantamistarkoituksessa) sallittaisi, kun kyseessä on alle 15- vuotias lapsi tai raskaana oleva nainen. Alle 8-vuotiaiden lasten ja joidenkin vakavien sairauksien hoitaminen on kielletty Ruotsin nykyisessä potilasturvallisuuslaissa.

Terveydenhuollossa tarvitaan lisää hoitavia käsiä ja inhimillistä läsnäoloa. Ihminen kun on paljon muuta kuin vatsakipu yleislääkärin vastaanotolla klo 9-9.15 tai haimasyöpä huoneessa 2.

Terveydenhoito ja sairaudenhoito kun ovat kovin eri asioita väheksymättä kumpaakaan. Niin kovasti kun toivoisi vaikka sellaista ajattelua, että liike on lääke. Sitten vain laajalla yhteisymmärryksellä katsottaisiin millaista liikettä ja miten pystyvät eri osapuolet tarjoamaan ihmisen terveyden ylläpitämiseksi. Se olisi jopa kustannustehokasta, kun personal trainer, hieroja ja lääkäri olisivat kaikki samalla lähtöviivalla.

Toivoa sopii että ministeri Kiurun viime päivien laajemmat ulostulot tarkoittaisivat oikeasti avoimempaa lähestymistä kuin vain lainsäätämistä rahanhimoisten terveysjättien kurissapitämiseksi.

 

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 20.1.2020  alkaen ma ja ke ja pe klo 08:00 sekä ti ja to klo 15:00 (paikallista, Espanjan aikaa)

Tutkittua tietoa mennen tullen

Lauantai 11.1.2020 klo 16.46 - Kauko Niemi

Nopea nettihakuni kertoo, että aivan lähiaikoina suomalaisissa lehdissä on julkaistu 2218 uutista, joissa käsitellään tai perustuvat johonkin tutkimukseen. Sisällöstä en tietenkään ole varma, sillä tuollaista määrää uutisia ei pysty lukemaan saimaan sällikään, mutta tutkimus on kova sana.

Medialukutaidon näkökulmasta tutkimus-sanana on varmasti yksi eniten väärinkäytetty sana suomen kielessä. Tutkimus, selvitys, kysely, gallup, mittaus, tieteellinen tutkimus, mielipidemittaus, tai mitä niitä nyt onkaan ymmärtämättä mitä ne käytännössä tarkoittavat. Ja tuskin ymmärtävät käyttäjät itsekään.

Vähän niin kuin ennen vuodenvaihdetta media esitteli bulgarialaismummo Baba Vangan ennusteet vuodelle 2020: hän povaa tälle vuodelle vedenpaisumusta, Putinin murhayritystä ja Trumpin kuuroutumista.

Edellisessä blogissani nostin esiin tapauksen, missä tutkimusväitteillä virallisessa terveydenhoidossa ei ole mitään perää.  Ben Furmanin omalla palstallaan julkaisema ihmettely - Duodecimin Masennuksen Käypä hoito-suosituksesta.

Furman tarkisti viitteet. Löysin netistä kaikki kymmenen artikkelia ja luki huolella jokaisen artikkelin yhteenvedon ja johtopäätökset. Yllätyksekseni jouduin toteamaan, että yksikään näistä kymmenestä artikkelista ei puhunut väitteen puolesta, jotkut eivät liittyneet aiheeseen mitenkään ja jotkut puhuivat vastakkaista kieltä.

Juuri julkaistu Ylen puolueiden kannatusmittaus ja sen tulkinta ei saa myöskään kovinkaan korkeita pisteitä.

Journalistikonkari Antti-Pekka Pietilä kommentoi mittausta osuvasti. Ennen kuin kukaan repii pelihousujaan tai vetää voitonlippua salkoon, kannattaa perehtyä Ylen puolueiden kannatusmittauksen taustatietoihin.

”Joulun ja uuden vuoden juhlakauden vuoksi mittausta varten haastateltujen määrä oli tällä kertaa tavallista pienempi, alle 1500 henkilöä, joten myös mittauksen virhemarginaali on tavanomaista leveämpi eli suurimpien puolueiden lukemissa +/-2,5 prosenttiyksikköä, kuvailee Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja kannatusmuutoksia.

Näin ollen demarien, keskustan, kokoomuksen ja vihreiden kannatuksen muutokset ovat virhemarginaalin sisällä. Kansalaisten todellisen tiedonsaannin turvaamiseksi olisi toivottavaa, että mediat huomioisivat mittauksen taustatiedot omissa kommenteissaan.

Niin sanottuja tutkimuksia voidaan pitää arveluttavina keppihevosina, kun jätetään tarkemmat tulkinnat tekemättä ja rakennetaan viestit vain tutkimus-sanan varaan. Kuulostaahan se niin luotettavalta, kun on oikein tutkittu.

Jopa tieteellisissä tutkimuksissa on vaaransa. Tutkimuksia tehdään niin tolkuttoman pienistä yksityiskohdista. Tutkimus sinänsä voi olla ihan tarkka ja relevantti yksityiskohta, mutta kukaan ei tiedä eikä ota vastuuta siitä, kuinka se vaikuttaa kokonaisuuteen.

Tämä tulee esiin jatkuvasti terveyttä, hyvinvointia ja ravitsemusta käsittelevissä tutkimuksissa. Elävä olento ei koskaan ole yhden yksittäisen asian varassa, vaan kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on suunnittelemassa tutkitun tiedon teema vuotta. Ei voi muuta kun toivottaa teemavuodella 2021 mitä parhainta menestystä tässä valemaailmassa.

Teemavuosi 2021 kutsuu kaikkia mukaan tutustumaan hyvien tietolähteiden monipuolisuuteen aina tutkimustiedosta ja tilastoista erilaisiin selvityksiin ja analyyseihin asti sekä hyödyntämään tietoa omassa toiminnassaan ja kiinnostuksensa mukaan.

Tutkittua tietoa, sen näkyvyyttä ja hyödynnettävyyttä edistetään monin eri tavoin.

Ei muuta kuin kaikkea menestystä totuudessa pysymiseksi.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 13.1.2020  alkaen ma ja ke ja pe klo 08:00 sekä ti ja to klo 15:00 (paikallista, Espanjan aikaa)

 

 

Sote syntyy huonosti lääkärin määräyksenä

Sunnuntai 5.1.2020 klo 10.42 - Kauko Niemi

Millähän reseptillä hoidettaisiin terveydenhuollon sisäisen asenneilmasto ja etenkin johtamiskulttuuri terveeksi? Ennen kuin mitään sotehimmeliä lopullisesti rakennetaan, perustan pitäisi olla jouhevassa kunnossa.

Helsingin Sanomien mielenkiintoisessa artikkelissa asiantuntijat todistelevat toimivaa trendiä nimeltä mukavuus, being nice. Nyt on trendikästä olla ystävällinen.

Huutava pomo tai opettaja, määräävä lääkäri on reliikki menneisyydestä. Nykyajan johtajat tietävät, ettei parasta tulosta tehdä käskyttämällä. Lapsia opetetaan jo päiväkodeissa tunnistamaan omia vahvuuksia ja olemaan muille ystävällinen.

Ja jos asiantuntijoita uskoo, mukavuuden nousu on vain hyvä asia. Ihmiskunnalle se on jopa kohtalonkysymys. Terveydenhuolto ei voi jäädä tämän trendin ulkopuolelle, koska hyvä luottavainen mieli on kaiken paranemisen perusedellytys ennen pillereitä.

Emeritusprofessori Jaakko Valvanne lähti auttamaan vanhustenhoito-ongelmia. Valvanne kiteyttää korjausohjelman kolmeen asiaan: asenteeseen, ammattitaitoon ja johtamiseen. Hyvä hoiva lähtee siitä, että vanhukset ovat oman elämänsä subjekteja eivätkä objekteja. Jos johtaminen on kunnossa, pienelläkin henkilöstömäärällä voi saada aikaan paljon hyvää.

Tapaninpäivänä avautui kansalaisaloite käypähoitosuositusten sisällöistä. Aloitteen tavoite on saattaa Käypä hoito -työryhmät viranomaisvalvonnan alaisuuteen. Lisäksi Käypä hoito -työryhmien asiantuntijalääkäreiden taloudelliset sidonnaisuudet lääketeollisuuteen on kiellettävä, ja kiellon toteutumista tulee tehokkaasti valvoa viranomaisten toimesta.

Nythän käypähoitosuositukset eivät ole myöskään pelkkiä suosituksia vaan jopa määräyksiä, joiden pohjalta lääkäreiden toimintaa Valvira voi rajoittaa lähes mielin määrin.

Asiaa kuvaa erityisen hyvin Ben Furmanin omalla palstallaan julkaisema ihmettely. Luin Duodecimin Masennuksen Käypä hoito-suosituksesta seuraavan väitteen:

”Noin kaksi kolmasosaa masennuslääkettä säännöllisesti käyttävistä saa selvän vasteen ja noin 40-50%:lla oireet häviävät melko täydellisesti noin 6-8 viikon aikana.”

Furman jäi pohtimaan, että mistä ihmeestä suosituksen laatijat ovat näin yltiöpositiivisia lukuja löytäneet. Katsoin tarkemmin. Väitteen tueksi oli listattu peräti 10 tieteellistä artikkelia, joiden perusteella näytön aste oli arvioitu vahvaksi.

Furman tarkisti viitteet. Löysin netistä kaikki kymmenen artikkelia ja luin huolella jokaisen artikkelin yhteenvedon ja johtopäätökset. Yllätyksekseni jouduin toteamaan, että yksikään näistä kymmenestä artikkelista ei puhunut väitteen puolesta, jotkut eivät liittyneet aiheeseen mitenkään ja jotkut puhuivat vastakkaista kieltä.

Furmanin löydöksen pohjalta kansalaisaloitteelle on selkeä tarve. Siis aiheesta kun aiheesta on varmaan tehty ja julkaistu 5000 tutkimusta ja sitten joku valitsee itselle ja kavereille sekä bisnekseen sopivat tutkimukset niin sanotuiksi perusteluiksi. Kas siinä on valmis käypähoitosuositus.

Tällaisiin perusteluihin pohjautuvien suositusten pohjalta lääkärit sitten tekevät 15 minuutin työrupeamia per potilas sikäli mikäli potilas pääsee ylipäätään vastaanotolle.

Helsinki maksaa nyt alkaneena vuonna tonnin kuussa ylimääristä saadakseen lääkäreitä terveyskeskuksiin. Tosin raha ei ole ratkaissut aiemmissakaan kokeiluissa. Lääkärit kokevat, etteivät pysty tekemään työtään kunnolla eikä potilaille jää riittävästi aikaa. Potilaat ovat monisairaita ja heillä on usein muitakin kuin lääketieteellisiä ongelmia.

Lääkärit ovat naulittu byrokratiaan ja huonoon johtamiseen sekä monissa tapauksissa täysin vanhentuneisiin käypähoitosuosituksiin

Käypähoitosuositukset ja lääkäripula eivät suinkaan ole ainoa sote-alan ongelma. Koko toimialan johtaminen ja asenneilmasto eivät tue positiivista paranemista.

Yle:n laaja ja perusteellinen artikkeli sairaanhoitajien joukkopaosta antaa kylmää kyytiä johtamiselle.

Johtaminen on vanhanaikaista. Siitä voisi käyttää termiä neuvostoliittolainen. Henkilöstöä ei kuunnella isoissa päätöksissä, vaan ne runnotaan läpi, kokenut sairaanhoitaja Sari Äkäslompolo sanoo artikkelissa.

Aiemmin syksyllä keskustelua herätti esimerkiksi Pohjois-Karjalan sote-palveluista vastaavan Siun soten toimitusjohtajan Ilkka Pirskasen tiukkasanainen videotervehdys henkilöstölle. Siinä toimitusjohtaja penäsi tulosvastuuta lähiesimiehiltä ja kyseenalaisti, ovatko oikeat henkilöt oikeissa tehtävissä, jos parempaa tulosta ei synny.

Yksittäisenä tapauksena kaverini kertoi juuri lääkärissä käynnistään. Kaverini on maailman hiljaisin ja rauhallisin mies. Etelä-Suomesta pohjoiseen keikkaa heittänyt lääkäri ilmoitti vastaanotolla, että hän poistaa aiemman lääkärin määräämän lääkkeen.

Ystäväni alkoi penätä perusteluja moiseen päätökseen. Lääkäri kiepsahti tuoliltaan ylös, käveli ovelle, avasi oven ja ilmoitti, että teidän vastaanottoaikanne on nyt päättynyt. Huolehtivaista asennetta kerrakseen, jos joku haluaa tietää, miksi joku lääkäri on määrännyt jotakin ja nyt se otetaan pois.

Kukahan hoitaisi ensimmäiseksi koko toimialan asennevammat kuntoon, ennen kuin rakennetaan lisää byrokratiaa, jonka taakse voidaan suojautua ja sulkeutua entistä tiukemmin.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 6.1.2020  alkaen ma ja ke ja pe klo 08:00 sekä ti ja to klo 15:00 (paikallista, Espanjan aikaa)