Tietovuoto muuttaa muotoaan

Maanantai 14.7.2025 klo 20.23 - Kauko Niemi

Aikoinaan erittäin vakava termi tietovuoto on nyt menettänyt merkityksensä. Nykyään tieto vuotaa jo ennen kuin se on edes kunnolla syntynytkään.

Virallisesti tietovuoto tarkoittaa salassa pidettävän tiedon levittämistä ulkopuolisille. Tietovuodon tekevä henkilö yleensä hakkeroi yrityksen tai palvelun tietokannan ja julkaisee siellä olevaa tietoa.

Tietovuotajilla on yleensä hirvittävä tarve päästä julkisuuteen hyvällä tai pahalla – jopa rikollisia temppuja käyttäen. Tosin some palvelee näitä itsensä tyrkyttäjiä melkoisen tehokkaasti.

Vuonna 2003 tapahtui muun muassa Irak-vuoto koskien pääministeri Paavo Lipposen kaupankäyntiä Yhdysvaltain johtajien kanssa. Tämähän johti muun muassa pääministeri Anneli Jäätteenmäen eroon. Tietovuoto pyöri viikkotolkulla mediassa.

Lipposen muutkin puuhastelut ovat vuotaneet viime aikoina julkisuuteen vastikään julkaistun kirjan myötä.

Vuonna 1972 tapahtui korkeantason Zavidovo-vuoto koskien Kekkosen ja Brežnevin keskustelua Suomen ja Euroopan talousyhteisön vapaakauppasopimuksesta.

Aikoinaan Julian Assange perusti vuotoja helpottavan WikiLeaks-sivuston, jonka tarkoituksena oli luoda ihmisille mahdollisuus vuotaa salaisia poliittisia tai kaupallisia dokumentteja julkisuuteen ilman kiinnijäämisen pelkoa. Siis helpottaa salatun tiedon kulkua. Näin rehellistä reittiä ei hyväksytty ja Assangen loppuelämä kului enemmän tai vähemmän lusimisena.

Tänään mikään tieto ei pysy salassa, eikä sillä sinänsä ole väliäkään. Se mitä Donald Trump tänään vuotaa suustaan on jo huomenna merkityksetöntä, sillä tieto on jo muuttanut merkittävästi muotoaan ja sisältöään. Vuoto ei ole enää tietovuotoa vaan yhden miehen merkityksetöntä höpinää, jonka lopullisesta lopputulemasta ei ota selvää saimaansällikään.

Trumpin jälkeen pohdimme tekoälyn roolia tietovuodoissa. Tekoälyä emme pysty enää väistämään. Kuinka tieto vuotaa ja kuinka rehellisesti tekoälyn saattelemana.

Tekoäly muovaa toimintaympäristöämme ja todellisuuttamme jatkuvasti kiihtyvällä tahdilla, ja sen vaikutukset heijastuvat meihin kaikkiin. Vaikka itse ei koskisi yhteenkään tekoälytyökaluun, joutuu astumaan informaatiotodellisuuteen, jossa tekoäly on tavalla tai toisella mukana kaikessa.

You Tube muuttaa parhaillaan omia säännöksiään, kun jo liian merkittävä osuus videoista on tekoälyllä tuotettua. YouTuben säännökset edellyttävät jo nyt, että palveluun ladattu sisältö on ”alkuperäistä” sekä ”autenttista”, mikä ei monestikaan sovellu kuvaamaan tekoälyllä tuotettuja videoita. Meistä harva edes tajuaa, kuinka video on syntynyt.

Oikea ja rehellinen tieto takaisi avoimen ja luotettavan demokratian. Nyt on asennoiduttava uudelleen Trumpin jälkeiseen tekoälyaikaan. Paluuta vanhaan kulisseissa syntyneen tiedon vuotoihin ei enää ole.

Timo Soini pääsee kuin koira veräjästä

Torstai 22.9.2011 - Kauko Niemi

Presidenttiehdokas Paavo Lipponen asetti viime viikolla kielikuvat pramille  suomiessaan Timo Soinin joukkojen demokraattisia perustaitoja. Lipposen on vaikeauskoa, että Suomen eduskunnassa johtopaikoilla olevat ihmiset avoimesti halveksivat demokratiaa ja näyttävät pääsevän siitä kuin koirat veräjästä.

Googlaan ilmaisun – kuin koira veräjästä – vastauksia tulee noin 142.000. Kaikkia en ryhdy lukemaan läpi, mutta uskon tämän sanonnan olevan varsin yleisessä käytössä. Veräjä-sanaa tuskin juuri normaalissa kielessä ei enää käytetä. Tämä koirasanonta kuvaa kuitenkin koiran vakaata asemaa ihmisen elämässä. Kielikuva on laajahko ajatus siitä, että joku ei saa asianmukaista, yleisen käsitteen mukaista seuraamusta huonosta, vilpillisestä jopa lainvastaisesta käyttäytymisestään ja teoistaan.

Kuinkahan usein Lipposen valkoinen länsiylämaanterrieri Onni on päässyt lujahtamaan veräjästä karkuun?

Koiran varsin vankkaa asemaa kielessä kuvastaa se, että koira-aiheisia sanontoja löytyy paljon. Hauva.comin Facebook-sivulla listattiin hetkessä useita koirasanontoja ja nyt listaan ne tämän blogin loppuun.

Lukuisat elämään jääneet koira-aiheiset sanonnat kuvaavat myös sitä, että koiran asema ihmisen elämässä on vankkumaton. Koiran käytös ja temput ovat laajasti koettuja ja ymmärrettyjä.

Kuinka paikkansapitäviä eri sanonnat ovat, onkin sitten toinen juttu. Koiran ovela karkaaminen ja etenkin jonkun koiruuden jälkeen on jokaiselle tuttua ja ruokkii päivittäin karkaa kuin koira veräjästä –sanonnan vetovoimaa.

Sanonnasta Ei vanha koira opi uusia temppuja – ollaankin jo montaa mieltä sekä todellisuudessa että kielikuvamaailmassa. Niin moni vanhus käyttää ihan sujuvasti nettiä ja oppinut uuden tempun, kokonaan uuden maailman.


Koiranilma
Nukkua koiran unta
Koirakii on hyvä kuoltuaan
Ei ole koiraa karvoihin katsomista
Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa...
Mitä enemmän opin tuntemaan ihmisiä, sitä enemmän pidän koirastani
Ei vanha koira opi uusia temppuja
On kuin uitettu koira
Kyllä koira koiran tuntee
Käy kuin kahden talon koiralle, kuolee portaille
Haukkuva koira ei pure
Ei haukku haavaa tee
Kyllä koira haavansa nuolee
Leipänsä edestä se koirakin haukkuu
Sellainen emäntä/isäntä kuin koira
Etsiä kissojen ja koirien kanssa
Koiran virka
Epäsiisti ihminen jättää kaiken kuin koira paskansa.