Tietovuoto muuttaa muotoaan

Maanantai 14.7.2025 klo 20.23 - Kauko Niemi

Trump3.jpg

Aikoinaan erittäin vakava termi tietovuoto on nyt menettänyt merkityksensä. Nykyään tieto vuotaa jo ennen kuin se on edes kunnolla syntynytkään.

Virallisesti tietovuoto tarkoittaa salassa pidettävän tiedon levittämistä ulkopuolisille. Tietovuodon tekevä henkilö yleensä hakkeroi yrityksen tai palvelun tietokannan ja julkaisee siellä olevaa tietoa.

Tietovuotajilla on yleensä hirvittävä tarve päästä julkisuuteen hyvällä tai pahalla – jopa rikollisia temppuja käyttäen. Tosin some palvelee näitä itsensä tyrkyttäjiä melkoisen tehokkaasti.

Vuonna 2003 tapahtui muun muassa Irak-vuoto koskien pääministeri Paavo Lipposen kaupankäyntiä Yhdysvaltain johtajien kanssa. Tämähän johti muun muassa pääministeri Anneli Jäätteenmäen eroon. Tietovuoto pyöri viikkotolkulla mediassa.

Lipposen muutkin puuhastelut ovat vuotaneet viime aikoina julkisuuteen vastikään julkaistun kirjan myötä.

Vuonna 1972 tapahtui korkeantason Zavidovo-vuoto koskien Kekkosen ja Brežnevin keskustelua Suomen ja Euroopan talousyhteisön vapaakauppasopimuksesta.

Aikoinaan Julian Assange perusti vuotoja helpottavan WikiLeaks-sivuston, jonka tarkoituksena oli luoda ihmisille mahdollisuus vuotaa salaisia poliittisia tai kaupallisia dokumentteja julkisuuteen ilman kiinnijäämisen pelkoa. Siis helpottaa salatun tiedon kulkua. Näin rehellistä reittiä ei hyväksytty ja Assangen loppuelämä kului enemmän tai vähemmän lusimisena.

Tänään mikään tieto ei pysy salassa, eikä sillä sinänsä ole väliäkään. Se mitä Donald Trump tänään vuotaa suustaan on jo huomenna merkityksetöntä, sillä tieto on jo muuttanut merkittävästi muotoaan ja sisältöään. Vuoto ei ole enää tietovuotoa vaan yhden miehen merkityksetöntä höpinää, jonka lopullisesta lopputulemasta ei ota selvää saimaansällikään.

Trumpin jälkeen pohdimme tekoälyn roolia tietovuodoissa. Tekoälyä emme pysty enää väistämään. Kuinka tieto vuotaa ja kuinka rehellisesti tekoälyn saattelemana.

Tekoäly muovaa toimintaympäristöämme ja todellisuuttamme jatkuvasti kiihtyvällä tahdilla, ja sen vaikutukset heijastuvat meihin kaikkiin. Vaikka itse ei koskisi yhteenkään tekoälytyökaluun, joutuu astumaan informaatiotodellisuuteen, jossa tekoäly on tavalla tai toisella mukana kaikessa.

You Tube muuttaa parhaillaan omia säännöksiään, kun jo liian merkittävä osuus videoista on tekoälyllä tuotettua. YouTuben säännökset edellyttävät jo nyt, että palveluun ladattu sisältö on ”alkuperäistä” sekä ”autenttista”, mikä ei monestikaan sovellu kuvaamaan tekoälyllä tuotettuja videoita. Meistä harva edes tajuaa, kuinka video on syntynyt.

Oikea ja rehellinen tieto takaisi avoimen ja luotettavan demokratian. Nyt on asennoiduttava uudelleen Trumpin jälkeiseen tekoälyaikaan. Paluuta vanhaan kulisseissa syntyneen tiedon vuotoihin ei enää ole.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tietovuoto, Paavo Lipponen, Anneli Jäätteenmäki, Donald Trump, Urho Kekkonen, Julian Assange, You Tube,

Onko valehtelulla pitkät jäljet, elämmekö maailman parhaassa maassa

Sunnuntai 6.12.2015 klo 11.04 - Kauko Niemi

Vanhakansa sanoo, että valehtelulla on pitkät jäljet. Onko tosiaan niin? Hieman kait riippuu tilanteesta ja asiasta.

Politiikassa ja markkinoinnissa valehdellaan jatkuvasti. Silti vuodesta toiseen samat valehtelijat nousevat vaalien jälkeen pramille. Poliittinen muisti on lyhyt. Se on lyhyt jo senkin takia, että politiikkojen puheita ei kuunnella niin kovin vakavasti, että ne jäisivät lähtemättömästi mieleen.

Paitsi silloin kun raja jollakin tavalla ylittyy ja siitä jää verekseltään kiinni. Anneli Jäätteenmäen tekemisistä minulla ei ole oikein selkeää kuvaa kuin yhdestä. Ilkka Kanervan muista lähinnä naisseikkailuista ja veron kierrosta muistan Heidi Hautalan. Soinismi oli jollakin tavalla kielellisesti hauskaa aikansa, mutta ei enää aikoihin ole herättänyt minkään tason luottamusta toistettaessa samoja asioita innottomasta ja väsähtäneestä suusta.

Aleksander Stubbin tämän päiväinen viesti Facebookissa olisi mennyt ohi ihan sukkana vielä kuukausi sitten, mutta tänään kun hän viestittää, että elämme maailman parhaassa maassa, se ei ole enää uskottavaa. Nyt viimeaikaiset tapahtumat pysäyttävät miettimään oikeasti faktoja - millä mittarilla Stubb tämän parhauden mittaa ja todistaa oikeaksi. Onko se 90 prosenttisesti totta vai ei lainkaan.

Volkswagen konserni jäi kiinni todella laajasta ja tarkoituksellisesta huijauksesta. En usko, että kukaan jättää volkkaria ostamatta sen takia, että se ihan oikeasti saastuttaa aavistuksen verran enemmän ilmaa kuin papereissa luvataan. Se joka on huolestunut autojen ilmansaastuttamisesta, eivät hanki autoa lainkaan.

Toki leimattujen autojen omistajat, siis uskolliset omistajat ja asiakkaat ovat harmistuneita autonsa jälleenmyyntiarvon roimasta pudotuksesta, jos ylipäätään saa autoaan kaupaksi.

Valehtelu on vaikuttanut eniten VW-konsernin pörssiarvoon. Volkkareiden maailmanlaajuinen myynti on toki pudonnut ja jatkaa laskuaan jo toista kuukautta peräkkäin. Ensimmäisen täyden kuukauden myynti huijausten paljastuttua, laski lokakuussa vain 3,5 prosenttia. Marraskuussa luvut olivat jo toisenlaiset. Volkswagenin myynti laski Yhdysvalloissa 25 prosenttia ja Englannissa 20 prosenttia. Tosin koko konsernin lukuja tasoittaa jonkin verran se, että esimerkiksi Audin myynti kasvoi marraskuussa noin prosentin verran.

Vanha sananlasku valheen pitkistä jäljistä pitänee paikkansa. Silloin kun ihminen ei luota ja vaikkei hän tietoisesti tekisikään päätöksiä sen pohjalta keneen luottaa ja keneen ei, niin alitajuisesti näin tapahtuu.

Omalta kohdaltani voisin nostaa esimerkiksi kuinka toimittajana valitsin haastateltavia. Ajan myötä syntyi selkeät ryhmät ihmisiä, joiden puheisiin pystyi luottamaan, ihmisiä, joiden puhumiset oli aina tarkistettava tavalla tai toisella, ihmisiä joiden puppupuheista piti työläästi etsimällä etsiä faktat ja totuudet.

Kiireinen työrytmi ohjasi toimintaa selkeästi syvällisemmin miettimättä. Ei voinut haastatella henkilöä, jonka puheisiin ei pystynyt luottamaan, etenkään silloin kun ei juurikaan ollut aikaa moniin tarkistuksiin.

Näin joskus aikoinaan muunneltua totuutta välittänyt henkilö oli pitkään tarkistettavien tapausten luokassa, eikä ollut ensimmäisten joukossa, jota halusi haastatella juttua varten.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Aleksander Stubb, totuus, viestintä, Timo Soini, Anneli Jäätteenmäki