Ihmisiä saapuu rajalle nyt ja huomenna vielä paljon enemmän

Perjantai 1.12.2023 klo 15.08 - Kauko Niemi

 

Parhaillaan noin puolet median uutisoinnista käsittelee erilaisia pakolaisia ja eri rajojen ylittämisiä laillisesti tai laittomasti. Syyllisiä tilanteeseen ovat enemmän tai vähemmän vallanhimoiset johtajat, joiden suosio sen kun näyttää kasvavan nykymenolla. Putin ei ole ainoa, vaikka hän otsikoita hallitseekin.

Argentiinan ja Hollannin tuoreet vaalitulokset ovat tuoreimmat haasteet, joiden edessä maailman demokraattiset maat ovat. Nyt on vain muistettava, etteivät pakolaisuutisointi pääty muutaman kahjon johtajan ja heitä kannattavien äärisekopäiden määräaikaiseen suosioon.

Pakolaisvirrat kasvavat kaikilla rajoilla ja tulevat kasvamaan niin kauan kun ihminen ei välitä tekemisistään, vaan tuhoaa rahan ja vallanhimoissaan omaa elinympäristöään elinkelvottomaksi miettimällä vaan seuraavan kvartaalin voittoja.

Suomen ja Venäjän raja suljettiin nyt pariksi viikoksi. Ja jos venäjälainen tarvitsee todellista suojaa, niin eihän Suomi ole ainoa paikka mistä suojaa on mahdollista saada. Matkassa on monta eri tulkintaa.

Sen sijaan viime viikolla maapallon päivittäinen keskilämpötila nousi yli sen kynnyksen, josta tutkijat ovat varoittaneet turhaan jo vuosikymmeniä. Keskilämpötila oli viikko sitten perjantaina ensi kertaa yli kaksi astetta korkeampi kuin ajalla ennen teollistumista. Mitattu muutos ei jää pysyväksi, mutta osoittaa vaarallisen suunnan.

Viime torstaina alkaneessa kokouksessa maailman tärkein ilmastoteko Pariisin ilmastosopimus joutuu uskottavuusvaakaan Dubaissa. Nyt hahmottuu kuinka laajaksi ilmastopakolaisuus kasvaa lähivuosina.

Tuore uutinen kertoo kuinka Perun Andeilla sijaitsevien vuoristojäätiköiden pinta-alasta yli puolet on hävinnyt ilmastonmuutoksen vuoksi edeltävien kuuden vuosikymmenen aikana.  Jatkuvat spekulaatiot Grönlannin ja Etelä-mantereen sulamisista ovat myös karua luettavaa.

Selvityksen mukaan lähes 20 miljoonaa perulaista, eli noin kaksi kolmasosaa maan väestöstä, on hyötynyt jäätiköistä peräisin olevasta vedestä joko suoraan tai epäsuorasti.

Pian eri rajoilla on miljoonia ilmastopakolaisia. Pakolaisia, joka eivät ole hallitsijoiden käsikassaraa, vaan eivät pysty elämään asuinalueellaan lämpötilan ja kasvuston kuoleman takia.

Tutkijat varoittavat nykyisissä raporteissaan, että yhä yleisemmät kuivat jaksot vaarantavat miljoonien ihmisten ruuansaannin ja yhä kauemmas leviävät hyttyset välittämät tartuntataudit, jotka vaarantavat kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokyvyn. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi denguekuumeen leviäminen lisääntyisi yli kolmanneksella, jos maapallo lämpenee kahdella asteella.

Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että hellekuolemat lisääntyvät myös täällä koleassa Suomessa jopa 240 prosenttia vuosina 2031–2080, mikäli ilmastonmuutoksen hillinnässä ei onnistuta.

Tästäkin Suomen helle-ennusteesta huolimatta Suomen rajoille ilmestyy aivan varmasti ilmastopakolaisia. Vuoden 2022 Euroopan helleaaltojen aikana arvioitiin kuolleen noin 60 000 ihmistä – tuolla ei niinkään kaukana meistä.

Eri puolille maailmaa syntyy lukuisia asuinkelvottomia alueita, missä kuivuus, kuumuus tekevät elämisen mahdottomaksi ja silloin on lähdettävä ilmastopakolaiseksi. Etsimään inhimillisyyttä vaikkapa Suomesta. Eikä tämä tapahdu jossakin hamassa tulevaisuudessa, vaan melko pian.

Nykyiset muutaman kymmenen henkilön rajaselkkaukset ovat siis ihan hyvää harjoitusta tulevaisuuden tulkintaan, kun liikkeellä on satoja miljoonia aidossa hädässä olevaa ihmistä.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm kanavalla maanantain 4.12.2023 klo 08.00 ja 16.00

 

 

Lisää aiheesta:

Tämä vuosi lyö kaikki lämpöennätykset – ensi vuonna kuumeneminen jatkuu

Kansainvälisen ilmastokokouksen COP28:in yhteydessä on tänä vuonna ensimmäistä kertaa ilmasto ja terveys -päivä, joka sisältää ministeritason kokouksen. Teemapäivän tavoitteena on nostaa esiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, terveysjärjestelmien ja yhteiskuntien kestävyyteen sekä muistuttaa, että ilmastokriisi on myös terveyskriisi.

Kansainvälinen terveysjärjestö WHO on arvioinut, että ilmastonmuutos on suurin yksittäinen uhka ihmisyydelle 2000-luvulla. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportin mukaan maailmassa arviolta 3,6 miljardia ihmistä elää ympäristöissä, jotka ovat erittäin haavoittuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Globaalisti vuosien 2030-2050 aikana ilmastonmuutoksen odotetaan aiheuttavan noin 250 000 ylimääräistä kuolemaa vuosittain. 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ihminen häviää aina luonnolle

Keskiviikko 23.11.2022 klo 18.59 - Kauko Niemi

 

Kukapa meistä ei olisi omissa pikku päissäimme miettinyt ilmastoasioita. Minäkin mietin harva päivä, mutta en lopeta miettimistäni syvään masennukseen. Enhän minä tiedä eikä kovin moni muukaan tiedä totuutta 1,5 asteesta ja kuinka tuo lämpötilan muutos pidetään aisoissa. Vai tarvitseeko?

Päivittäin törmää myös politikointiin. Ne uutiset eivät sytytä, jos joku ryhmä valjastaa näin vakavan asian omien etujen ajamiseen olipa nyt sitten joku vihreä tai elokapinointi tai joku muu.

Vaikutusvaltaisimmatkaan ihmiset eivät kykene ohittamaan omia etujaan yhteisen hyväksi. Tämä tuli varsin selvästi esille viime viikolla, kun Egyptissä päättyneen YK:n ilmastokokouksen tulokset olivat kaikkien asiantuntijoidenkin mielestä selvä pettymys.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, emeritusprofessori Markku Ollikainen luonnehti kokouksen tuloskokonaisuutta huonoksi kompromissiksi.

Ilman hyvinvoipaa luontoa olisimme nykyistäkin huonommassa tilanteessa. Egyptin ilmastokokouksen epäonnistuminen ei saisi toistua YK:n luontokokouksessa joulukuussa.

Minun ajatteluni perustuu siihen, että ihminen häviää aina satavarmasti luonnolle. Tähän perustuu myös minun ajatuksenjuoksu ilmasto-ongelmista. Luonnon ei tarvitse kinata kenenkään kanssa ja hakea teennäisiä kompromisseja tuottavuuden takaamiseksi seuraavilla kvartaaleilla.

Luonto elää tai kuolee ja mukautuu niihin tilanteisiin mitä on tarjolla. Luonto vain muuttaa toimintaansa sen mukaan mitkä ovat kasvun edellytykset eikä juurikaan anele apua tai jatkoaikaa muka viisaalta ihmiseltä. Etenkään välistävetäjiltä.

Viime viikolla maapallon väkiluku ylitti kahdeksan miljardin ihmisen rajan. Kaikkien näiden ihmisten pitäisi saada päivittäisen ravintonsa. Ja mistäs muualta se saadaan kuin luonnosta.

Tiedämme hyvin, että joka vuotista ylikulutuspäivää vietetään maailman laajuisesti nykyisin jo elokuussa. Tuolloin maapallon uusiutuvat luonnonvarat ovat vuositasolla käytetty. Meillä Suomessahan ylikulutuspäivä on jo keväällä. Pörräävät lentsikat kuljettaa meille kuitenkin herkkuja ympäri maailman ja nautiskellen pysymme hengissä. Samalla nuo lentsikat saastuttavat ilmaa ja ilmaston lämpenevä kierre sen kun kasvaa.

Kun ajattelemme maapallomme kehitystä, niin erilaiset ihmisten keksimät fyysiset rajat eivät ole niin kamalan vanha keksintö. Ihmiset vaeltelivat ja asettuivat sinne missä luonto tarjosi ruokaa ja toimeentuloa.

Olen tavattoman kiitollinen siitä perinnöstä tuolta ajalta eli Suomen jokamiehen oikeuksille liikkua luonnossa. Monessa maassa luonnossa liikkuminen ei olekaan itsestään selvyys vaan vaatii maanomistajan luvan. Rajoja pitää noudattaa ja kunnioittaa.

Sitten kun haen Amppareista uutista maamme itärajan aidasta, niin saan vastaukseksi liki 150 median julkaisemaa artikkelia/uutista uuden raja-aidan rakentamisesta. Eikä yhtään vähemmälle huomiolle jäänyt Trumpin muuri Mexicon rajalla.

Vuosisatojen saatossa rajojen vakiinnuttaminen synnytti myös sodat. Parhaillaan Venäjä ja Ukraina ovat erimielisiä rajoista. Jokainen vahtii omaa reviiriään ja jopa rauhanomainen rajan ylitys vaatii monimutkaisia toimenpiteitä.

No mitä merkitystä tällä kaikella on ilmastokysymyksiin. Vanhat kaavat tuppaavat vain toistumaan enemmän tai vähemmän voimakkaina. Jonakin päivänä, kun luonto on pilattu niin pahasti, ettei se pysty ruokkimaan meitä kaikkia kahdeksaa miljardia ihmistä, niin silloin alkavat erilaiset vaellukset, joita ei pitele aidat eikä muurit.

Yksikään ihminen ei kykene elämään aavikolla eikä vedenpeittämällä maa-alueella. vaan ihmisen on lähdettävä etsimään itselleen paikkaa, missä luonto tarjoaa tavalla tai toisella ravintoa elämiseen ja turvaa olemiseen.

87 prosenttia suomalaisista kokee luonnon erittäin tai melko tärkeäksi elämässään. (Sitran kysely 11.2021) Siis ei mikään marginaaliryhmä.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavilla 28.11.2022 alkaen

Lisää aiheesta

Ilmasto unohtui ilmastohallitukselta

Taas hallitus kinaa luonnonsuojelusta

Suomen ensimmäinen ilmasto-oikedenkäynti

Taas pelkkää politikointia

 

Miksi minua rangaistaan, kun joku on myöhässä

Keskiviikko 17.8.2011 - Kauko Niemi

Muutamia vuosia sitten lehdistötilaisuuden isäntä kysyi tiedotuspäälliköltä tasan yhdeksältä. Aloitammeko? Vastaukseksi hän sai, että yksi ilmoittautunut on tulematta, odotellaan hetki.

Seuraavaksi minä kysyin, että miksi meitä rangaistaan, että joku on myöhässä ja tilaisuus alkoi välittömästi.

Suurin uutinen eilen oli, että Rihanna aloitti konserttinsa tunnin myöhässä, eikä syytä ilmoitettu. Konsertti oli Suomessa ja todennäköisesti maailmantähti Rihanna ei edes huomannut mitään myöhästymistä. Helsingin Hietaniemessä kuultiin jo aaltoina edenneitä buuauksia. Ja Helsingin ulkopuolelta konserttiin tulleet kuulivat vain pari laulua laskettuaan minuutteja suunnitellessaan konserttimatkaansa.

Monesti olen miettinyt kuinka monta kuukautta, jopa vuotta olen elämässäni tuhlannut olemalla ajoissa sovitussa paikassa. Tai jos oikein tarkkoja ollaan, niin 5-10 minuuttia etuajassa. Joskus olen opettelemalla opetellut, että menisin tilaisuuteen reilusti myöhässä. Tämä kouluttautuminen ei ole tuottanut minkäänlaisia tuloksia. Kerrankin jätin tilaisuuteen menemättä, kun en kehdannutkaan mennä 5 minuuttia myöhässä.

Kulttuureissa on valtavia eroja, vaan minulle ei ole koskaan paljastunut se koodisto, jolla esimerkiksi kansainvälisissä  lehdistötapahtumissa toimitaan. Kun on ilmoitettu, että kuljetus lähtee klo 19:00, bussissa istuvat pohjoismaiset toimittajat. Klo 19:10 tulevat saksalaiset, klo 19:15 muut keskieurooppalaiset, klo 19:25 espanjalaiset ja klo 19:40 italialaiset. Odottavan aika on pitkää.

Japanissa ohjelman mukaan kuljetus lähtee 07:30 ja se todella lähti. Päivän ohjelmaan on merkattu 12:04 muistokuvausta (2 minuuttia). Meidän ohjelmaa muutettiin kahdesti päivän aikana. Meidän, ei isäntien toiveesta. Ohjelmaan oli merkattu, että paluu hotellille 21:30. Todellisuudessa se tapahtui 21:32. Tämä kahden minuutin myöhästyminen olikin sitten suurin poikkeama liki viikon reissulla.

Silvio Berlusconi oli puolestaan virallisella vierailulla Saksassa. Angela Merkel odotti punaisen maton päässä valmiina viralliseen vastaanottoon. Berlusconi käveli kännykkä korvallaan kauempana pihalla muina miehinä ja Merkel poistui 20 minuutin odottelun jälkeen sisälle. No odottelihan Katainenkin Putinia tunnin juuri tapahtuneella Shotsin vierailulla.

Kuoron kanssa olen laulanut yli 10 konserttia Italiassa. Kirjaa en ole pitänyt, mutta lyhin ”myöhästyminen” on ollut noin 20 minuuttia. Ja tuossakin konsertissa isäntäkuoro oli jo ohjelmistonsa laulanut kun yleisöä valui sisään. Ja toki sellainenkin konsertti on ollut, joka alkoi puolitoista tuntia myöhässä.

No eipähän Veronan oopperajuhlillakaan ilmoiteta alkamisaikaa sen tarkemmin kuin näytös alkaa auringon laskettua.

Vastavuoroisesti italialaisten vierailut Suomeen aiheuttavat suuria paineita, kuinka saadaan porukka aloittamaan täsmällisesti. Veikkaan, että Suomessa salit olisivat tyhjiä 20 minuutin päästä, jos mitään ei tapahtuisi.

Vaihteleva aikakäsitys on mielenkiintoinen. Kuinka paljon tuhlataan yrityksissä, suomalaisissakin, kokousten alkaessa 5-15 minuuttia myöhässä. Olisi syytä täsmentää alkaako kokous 09:00 vai kokoonnutaanko 09:00 aloittamaan kokousta.

Olipa aikakäsitys mikä tahansa, niin myöhästyminen on asia, joka aina vaan saa minut pois tolaltaan.