Miksi me menemme niin helposti halpaan

Maanantai 11.7.2022 klo 9:03 - Kauko Niemi

Alennus.jpg

 

Ostatko sinä tuotteita ja palveluita vai prosentteja? Eikö meistä kuluttajista löydy sen vertaa jämäkkyyttä, että saisimme jotain rotia kauppojen hintaveivaamiseen. Esimerkiksi urheiluvälinekaupalla on jatkuva ale – jopa tulevan alennuskampanjan ennakkoalennus.

Jatkuvien alennusprosenttien lisäksi ihmisten päätöstä kiihdytetään rajoitetulla ajalla – tarjous on voimassa keskiyöhön asti ja popup-ikkunassa juoksevat minuutit. Ja sekin sama kampanja vielä paremmilla ehdoilla sitten toistuu taas seuraavana viikonloppuna.

Onko meidän pakko hyväksyä tällaista jatkuvaa kusetusta. Onneksi viranomaiset hieman ryhdistäytyivät, kun kuluttaja-asiamiehen mukaan Maskun Kalustetalo johtaa markkinoinnissaan kuluttajia harhaan ja nyt yritykselle esitetään miljoonan euron seuraamusmaksua.

Selvitysten mukaan Maskun markkinoinnissaan ilmoittamat alehinnat on laskettu sellaisista hinnoista, joita yritys ei todellisuudessa ole tuotteistaan perinyt. Huonekaluja on myyty alennus- tai tarjoushinnoilla noin 80–90 prosenttia niiden kokonaismyyntiajasta.

Masku ei todellakaan ole ainoa, joka ihan härskisti harhauttaa kuluttajia. Löytyisikö tai voisiko muodostua kuluttajien jonkinlainen somekanava, joka varoittaisi, vertailisi hinnoittelua. Nettipalvelut kuten Hintavertailu, Hintaopas, Vertaa.fi, Hinta.fi ja muut ovat jotenkin puolitiessään ja kauppiaitten armoilla mitä tietoa myyjät antavat loppujen lopuksi  julkaistavaksi.

Itse luokittelen 70 prosentin huijareiksi yritykset, jotka pyörittävät tuon luokan alennuksia jatkuvana virtana ja pitävät asiakkaita pilkkanaan. Rehellisesti ajateltuna todellisella hinnalla ei ole mitään merkitystä kysynnän ja tarjonnan mukaan. Hintanumerot lätkäistään, jotta pystytään lain sallimissa rajoissa pyörittämään prosentteja. Huijareiden kanssa ei ole kiva asioida.

Toki kaikki kunnia niille yrityksille, jotka pitävät hintakuria yllä ja jälleenmyyjien liikkumarajat ovat säädeltyjä esimerkkinä vaikkapa Apple ja onhan niitä toki muitakin.

Unohda hätäily ja kiire. Jos tarjousprosentit ovat tänään tosi kovat, niin hetken päästä ne ovat vielä kovemmat tai niin sanottu normaalihinta on muutettu suuntaan tai toiseen. Kiireellä sorrut vain vietäväksi markkinoinnin tyrkkykelkkaan.

Tavalliselle kuluttajalle ei ole kovin työlästä muodostaa itselleen tavoitehintaa tarvitsemalleen tuotteelle. Nettihauilla vaikka ympäri maailmaa saa melko hyvän käsityksen mikä on kullekin tuotteelle sopiva käypähinta ja jos hinta on liian korkea, voi tinkiä toiveistaan, jopa tuotteesta.

Itse hankin pari kovalevyä valokuvien varmuuskopioiden säilytykseen. Tiesin, että kuvaustahdillani hankintaan olisi aikaa noin vuosi. Selasin tarjontaa ja samalla hintoja. Muodostin tietyn kokoiselle kovalevylle hintatason, johon ryhdyin vertaamaan erilaisia kampanjoita kaikessa rauhassa eri puolilla maailmaa.

Kesti reilut viisi kuukautta ja markkinoille ilmestyi ominaisuuksiltaan riittävä kovalevy ja hinta reilusti alle tavoitehintani. Olin valmis tekemään kaupat suomalaisen kauppiaan kansa. Kun menin kauppaan, niin kovalevyjä ei ollutkaan hyllyssä hintalappuineen, vaan ne löytyivät jostakin takahuoneesta pienen hymyn kera.

No miksen pistä kuviani pilveen. Niitä on vain niin tuhottoman paljon, että pilvitilaa pitää ostaa jatkuvasti lisää ja sitten ollaan siinä kierteessä, että toisi kalliiksi tulee.

Odotan sitä päivää, kun ihmisten manipulointi mitään merkitesemättömillä prosenteilla loppuu. Kait me jatkuvan huijauksen kohteena olevat pystymme muodostamaan jonkinlaisen me-too eli prosentit helvettiin –kampanjan ja rauhoittamaan tuollaiset maskumaiset vedätykset.

Tämä on ajojahtia, Maskun perustaja Toivo ”Topi” Sukari kuvailee mediassa, mutta loukkaantunut Sukari raottaa koko totuutta sanomalla, että muut huonekaluliikkeet toimivat samalla tavalla.

Toki joskus voi tulla eteen sellainenkin tilaisuus, että ostopäätös on tehtävä nopeasti, mutta silloinkin voi käyttää arkista harkintaa, eikä ostaa prosentteja ja saada kylkiäisenä jonkun tuotteen tai palvelun.

 

Tämän blogin ääniversio on kuultavissa Finnradio.fm sivulla 11.7.2022 alkaen

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, alennusmyynti, alennuskampanjat, kuluttaja-asiamies, Masku, Toivo Sukari, seuraamusmaksu, huijari,

Puhelin johon ei puhuta - onko se viestitin

Sunnuntai 4.11.2018 klo 9:20 - Kauko Niemi

”Valitettavasti en vastaa tuntemattomiin numeroihin - jätäthän viestin, niin otan yhteyttä.”

Tämän kuulet minun puhelinvastaajastani, silloin jos numero ei ole tallennettu osoitekirjaani. Osoitekirjassani taitaa yleisin nimi numerolle olla henkilö Älä Vastaa.

Puhelimen käyttö puhumiseen on muodostunut ajan mittaan vastenmieliseksi viestintäkanavaksi niin minulle kuin näköjään monelle muullekin. Viimeksi olen vastannut kaverin soittamaan puheluun 22.10, siis pari viikkoa sitten. Viimeksi olen soittanut puhelimella 11.10, siis reilu kolmisen viikkoa sitten. Pari viikkoa sitten on tullut puhelu numerosta, johon en vastannut, eikä kukaan jättänyt viestiä, siis joku kauppias.

Sitten löytyy yksi kaveri, jonka kanssa skypettelemme aika usein ja toinen kaveri, jonka kanssa puhelen Suomen rajojen ulkopuolelle Whatsupilla.

Erakoksi en kuitenkaan ole vielä ryhtynyt. Erilaisia viestejä ja sähköposteja lähtee useita, jopa kymmeniä päivässä. Tähän kirjalliseen viestintään saattaa toki vaikuttaa sekin, että työni puolesta olen ilmaissut itseäni kirjoittamalla oikeastaan koko elämäni. Olen kirjoittanut sanoja moninkertaisen määrän mitä puhunut.

Tämän ajatuksen kanssa en näytä olevan yksin, vaikka en teini enää olekaan. Osaavatko nuoret enää puhua puhelimessa? Kysymystä on pohdittu muiden muassa jyväskyläläisessä markkinatutkimustalo Tietoykkösessä, joka on etsinyt tuloksetta tutkimushaastattelijaa tekemään puhelinhaastatteluita. Aikaisemmin etenkin opiskelijat ovat tarttuneet pesteihin hanakasti, mutta nyt tekijää ei tunnu löytyvän.

Myös vastaajiksi nuoria on vaikea tavoittaa, sillä he eivät vastaa puhelimeen eivätkä soita takaisin.

Minulle henkilökohtaisesti puhelinkulttuurin ovat täysin pilanneet puhelinmyyjät. Puhelinnumeroani ei pitäisi löytyä mistään julkisesta tiedostosta ja silti joku tyrkyttäjä vaan soittaa.

Keskisuomalainen-lehden artikkelissa pohditaan kuinka huonot kokemukset voivat olla yksi syy siihen, että nuoret karttavat puhelimella soittamista. Lehtori Tarja Valkonen Jyväskylän yliopistosta uskoo, että moni nuori kokee saaneensa puhelimessa tylyä kohtelua.

Kyse voi olla myös tottumattomuudesta, puhelintaitojen puutteesta tai viestintäarkuudesta, arvelee Valkonen. Aiemmin oli itsestään selvää, että puhelimessa puhutaan ja osataan puhua, mutta viestintäkulttuuri on muuttumassa.

Puhelinmyynti on kovasti vanhanaikaista. Ihmettelen niitä yrityksiä, jotka sitä edelleen käyttävät. Itse luokittelen soittajat häirinnän pahimpaan luokkaan.
Viime viikolla asiaan puuttui myös Kuluttaja-asiamies, joka vaatii rotia muiden muassa mediataloille. Eivätkö mediatalot ymmärrä, että median sisältöä ja sen markkinointia ei voi erottaa. Ei etenkään, jos kokonaisuuden tavoite on luotettavuus ja hyvä lehti-lukijasuhde.

Pahaa pelkään, jos puhelinoperaattorini, jolla varmasti on numeroni, puhelinmyyjä soittaisi minulle, niin operaattori menisi heti vaihtoon.

Myös tutkimuksiin osallistuminen puhelimessa tuntuu varsin epämiellyttävältä, kun omia asioita pitäisi jakaa pelkän vieraan äänen kanssa.

Eri-ikäiset elävät paraikaa erilaisissa viestintätodellisuuksissa. Chatit lentävät kännykästä toiseen ja ryhmästä toiseen ja vaikea on kuvitella chatit ja viestit vaihtuisivat takaisin puheluihin. Sitä paitsi viesteihin ja sähköposteihin voi vastata silloin kuin parhaiten sopii. Vastaamiseen jää myös enemmän harkinta-aikaa, vaikkei se aina arjessa siltä vaikutakaan.

Verkkoviestinnän opettelussa, yleisellä tasolla on toki nähty ja koettu sen nurjapuoli hyvinkin voimakkaasti. Mutta jos ja kun pysytään tuttavien ja kavereiden tasolla, en usko, että puhelut koskaan palaavat yleiseen höpöttelyyn.

Tämä kaikki näkyy myös suoraan suomalaisten matkapuhelinverkkojen datan käytössä. Operaattoreilta odotan sopimuspakettia, missä myydään dataa kuukausiperusteisesti ja sitten voisin maksaa kuukaudessa kummastakin tekstiviestistä kappalehinnan ja samoin kappalehinnan max viidestä soitetusta puhelusta kuukaudessa.


Tämä on kuultavissa podcastina Finnradion taajuudella 104,8 Espanjan Aurinkorannikolla tai Finnradion netti-radiosta www.finnradio.fm maanantain 5.11.2018 klo 06:15 ja 20:15 (Espanjan aikaa) alkavassa ohjelmassa.

 

 

2 kommenttia . Avainsanat: Puhelin, puhelinkammo, älä vastaa, puhelinmarkkinointi, kuluttaja-asiamies, Tietoykkönen