Yksi kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaaSunnuntai 25.8.2019 klo 8.54 - Kauko Niemi Vai mitenkähän päin se nyt oikeasti olikaan. Joka takauksessa kuvien manipulointi on nykyisin jokaisen käynnykänkäyttäjän keino saada kuville tykkäyksiä. Kuvankäsittelyssä ei tarvitse kuin valehdella värien säädöillä ja kerää heti peukkuja. Yksikin auringonlaskukuva luonnollisimmillaan on jo turruttanut katsojat ja nyt pitää saada paljon lisää värejä ja dramatiikkaa. Värisäädöt kaakkoon ja taas tulee peukkuja Lohdutan teitä jokaista, etten minäkään julkaise yhtään kuvaa suoraan kamerasta. Kameroiden tekniikat eivät sittenkään ole kilpailukykyisiä silmälle. Kuvia terävöitän teknisesti, suoristan horisontit sekä rajaan epäolennaisia reunoja pois. Myös moni kuvaussuunnitelma saa myös odottaa oikea valaistusta, jos vaan ikinä on aikaa. Harva tavallinen kuvien katselija tiedostaa olenko ottanut kuvan kännykällä vai järjestelmäkameralla. Molempien kuva-aihiot tulevat raakakuvina. Tokihan kuvakerronnassa voi ja osin jopa pitää joitakin asioita korostaa, kun taas dokumentissa ei passaisi liioitella. Kun laitat vaikkapa tavaraa nettipalstalle myyntiin, niin kyllähän se on perempi olla totuudenmukainen kuva myytävästä tuotteesta. Viime aikoina kiinteistövälittäjät ovat saaneet tutaa täysin väärän mielikuvan luonnista myytävästä kohteesta. Laihduttaminen, lihottaminen tai jotenkin muuten vaikkapa ihmisen mittasuhteiden muuttaminen ei ole teknisesti järin vaikeaa, saati kuvien yhdistäminen. Lähettää selfieitä Kiovasta vaikka todellisuudessa olisi Kälviällä. Tänään kuka tahansa pystyy käsittelemään kuvia siinä missä reilu 10 vuotta sitten käsittelyn hoiti huippuammattilainen erikoislaitteillaan. Nyt nämä ammattilaiset joutuvat tekniikan vyöryssä miettimään elantonsa uudelleen. Esimerkiksi yhdysvaltalainen kuvaaja on erikoistunut toimeentulonsa takaamiseksi on lasten hampaisiin. Hän lupaa rakentaa kuvien lapsille virheettömät hampaat siis ainakin hymykuvissa. Tässä sitten mennäänkin jo kovasti paljon valheelliselle linjalle. Viime viikolla ilmestyneen Tommi Läntisen kirjan kansikuva on niin siloteltu, että kovasti vaikea on tunnistaa itse kohdetta. Miksi? Kuitenkin haastattelukuvissa 60 vuotias pörrötukka näyttää Tommi Läntiseltä studiomeikeissään. Kuvilla hauskutteluun lankesi varsin moni suomalainenkin. Facebookissa ilmestyi ”hauska” leikki, miltä minä näytän vanhana. Niin sanottu tekoäly muokkasi hetkessä jokaisesta vanhuudenkuvan. Pian paljastui, että operaation takana oli venäläinen enemmän tai vähemmän hakkerihenkinen tiedonkeruu projekti. Tähän mennessä ei kuitenkaan ole tullut julkisuuteen, kuinka tietoja olisi todellisuudessa käytetty. Ehkä sekin aika vielä tulee. Viimeaikaiset uutiset ovat paljastaneet, ettei paparatsien työ olekaan niin kovin vaikeata ja haasteellista kuvata salaa julkkiksia ja juoruillen paljastaa julkkisten yksityiselämää koko maailmalle. Maailmantähdet lavastavat surutta paparazzikuvia pysyäkseen pintakermassa. Ilmiö on yllättävän yleinen, vaikka siitä ei juuri puhuta. Näin pysytään julkisuudessa tarkasti varjellun salarakkaan kanssa. Kaikki edellä mainittu on enemmän ja vähemmän harmitonta asioiden korostusta ja vääristelyä ja fiinistelyä, jotka sitten joskus kolahtavat kuvaajan tai mallin omaan nilkkaan. Kokonaan eri asia on informaatiovaikuttaminen, missä suurella rahalla tuotetaan jatkuvaa kuvavalehtelua. Tuorein esimerkki vaikkapa viime viikolta, missä vanhalla videolla luotiin huhua huippunyrkkeilyottelusta, jota ei ollut tarkoituskaan koskaan toteuttaa. Kahden minuutin videosta maksettiin yli kahden miljoonan dollarin kuvauspalkkio entiselle maailmanmestarille. Monet muistavat Ranskan keltaliivien kuvamateriaalia rankoista katutappeluista, mitkä eivät liittyneet lainkaan sen hetkisiin kahakoihin. Tai jos olet seurannut tämän hetkisiä Kiinan ”virallisia” julkaisuja Hongkongin mielenosoituksista. Kuvatuotanto tukee hyvin Kiinan luokittelemaa terrorismi-leimaa. Youtube sulki viime viikolla yli 200 kiinalaista tiliä, jotka tuottivat väärää tietoa Hongkongin demokratialiikkeestä. Kuvilla valehtelu on ihan yhtä todellista kuin puheilla ja kirjoittamalla valehtelu. Medialle tämä on ykkösluokan haaste pysyä totuudessa. Kuvilla kikkailussa on toistaiseksi vielä suurempi vaara jäädä faktantarkistajien haaviin - onneksi! Tämä on kuultavissa podcastina www.finnradio.fm nettiradiossa ma 19.8.2019 alkaen ma ja ke klo 08:00 sekä to ja pe klo 14:00 (paikallista Espanjan aikaa)
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, valokuva, video, kuvamanipulointi, paparazi, keltaliivit, Hongkong |
Aina ei katsoja voi tietää kuinka kuva on syntynytSunnuntai 17.6.2018 klo 10.11 - Kauko Niemi On perjantai aamu ja kokoan Finnradion/Radio Dei:n illan radiolähetykseen ajankohtaisia, uutisellisia puheenaiheita Iltaterassille. Huomaan, että lauantaina Helsingissä tuhannet jalat saavat todella kyytiä. Aamupäivällä puolimaraton ja iltapäivällä Sambakarnevaalit. Samba-karnevaali on selvää pässinlihaa väreineen ja lainahöyhenineen. Alitajuntaani jää kuitenkin hautumaan jotenkin poikkeava juoksukuva. Ajatus kypsyy illan mittaan tavoitteeksi – kuvassa on pelkkiä vauhdikkaan näköisiä epätarkkoja jalkoja, siis liiketerävyydellä leikittelyä ja kuvassa pitäisi kuitenkin olla yksi terävä juoksukenkä. Tutkin netistä reitin. Mietin missä kohtaa valaistus olisi lauantaiaamuna siedettävä. Sitten ajatus käy läpi kameran asetukset ja millä objektiivilla hommaa pitää yrittää. Siis kuvahan on jo liki valmis, vaikka olen vielä kotona. Kahdesti piti muuttaa ennalta suunnittelemiani kameran asetuksia. Paikka oli valon kannalta hyvä. Siinä sitten poltan menemään aivan kadun pinnasta noin 50 – 70 kuvaa sopivista ryhmistä ja sopivan värikkäistä juoksuasuista. Kotona käyn kuvia läpi koneellani. Aika monta kivaa kuvaa, missä on yksi juoksutossu terävänä. Ja hupsista sitten löytyykin yksi otos, jossa on kaksi tossua terävänä. Tämä on todellinen ilobonus kuvaajalle. Siis näin ne kuvat syntyvät yllättäen vuorokauden muhittelun tuloksena. Pisin harkinta aika minulle on ollut 2,5 vuotta. Kuvalle, jonka voi ottaa vain parina päivänä vuoden aikana ja siihen tarvitaan aurinkoa tuomaan varjot.
Kokonaan toinen tilanne on silloin kun kuvia ja kuvaamista pohditaan viestinnän näkökulmasta. Avautuuko ja kantaako kuva jotakin haluttua sanomaa, viestiä? Tukeeko se mahdollisesti mukana kulkevaa tekstiä. Vai onko se selfie, joka pitää selittää tai muisto-näpsy sieltä sun täältä, joka avautuu vain kuvaajalle itselleen. Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, lupaa vanha lausahdus. Kuvakerronta aidommillaan vaatii paisi tekniikan hallintaa jopa muutamissa sekunneissa. Se vaatii myös suunnittelua ja suunnittelu voi mieluusti olla ennakkoon varautumista sekä teknisesti että olosuhteellisesti. Henkilökuvauksissa henkilön tilanne ja tarina syntyy aina kuvattavan henkilön kautta. Kannattaa aina tutustua kuvattavaan ja hänen sielunmaisemaansa. Käytännön kiireessä liian helposti valitaan kuva kuin kuva vain omien mieltymysten, kauniiden värien perusteella tai hassujen ilmeiden perusteella miettimättä kuvan viestinnällistä kerrontaa ja suhdetta julkaisuhetkeen. Visuaalisessa maailmassa kuvan erottautuvuus ja viestinnällinen teho rakentaa yritykselle, kuvan käyttäjälle viestinnällistä pääomaa parhaimmillaan. Ja muistathan, että kuvakin ilmestyy nettihakuihin vuosienkin päästä.
ps. kuvaamisinnostus on reilun viikon sisällä kolmasti ylittänyt kaikki rajat. Kolme henkilöä on kuollut ottaessaan selfieitä jyrkänteen laidalla pudottuaan alas.
Tämä on kuultavissa podcastina finnradio.fm taajuudella 104,8 Espanjan Aurinkorannikolla maanantaina 18.6 klo 13:00 (Espanjan aika) alkavassa ohjelmassa tai nettiradiossa www.finnradio.fm
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuvaus, valokuvaus, suunnittelu, kuvaviestintä, viestinnällinen pääoma |
Tänään 5 tuntia 49 minuuttiaTorstai 21.12.2017 klo 11.43 - Kauko Niemi Tämä on vuoden lyhin päivä. Haikeana jätän jäähyväiset tänään 18:28 ajalle, missä valon niukkuus ja väriskaala on luonut monta huikeaa hetkeä. Tämä ei ole puppusanageneraattorilla tuotettua muodin mukaista yltiöpositiivisuutta. Olen aidosti tykästynyt tähän valoon tai valon puutteeseen. Tämä tykästyminen on kasvanut yhdessä kameran kanssa. Vuosi vuodelta näen maailmaa ja elämää yhä voimakkaammin valon kautta. Pimeään aikaan valon luonne on haastava ja moni muotoinen. Pimeys on kokonaan käyttämätön luonnonvara Suomessa. Vaivumme valittaen synkkään kaamokseen. Mietitäänpä vaikka Suomi 100 valaistus projektit. Valaistu Saanatunturi osoitti kuinka kaamoksesta voi ottaa irti melkein mitä tahansa. Jotta kaunis valaistus pääsisi esiin, se vaatii pimeyttä ympärilleen. Kaunis ja älykäs valaistus kertoo vaikka tarinaa, kuten Helsingin Oopperatalon uusi valaistus. Valaistus kertoo ohikulkijoille milloin näyttämöllä ollaan tositoimissa. Mikä yhdistelmä – hiljaisuus ja pimeys. Lappi vetää, jos vielä sattuisi revontulet ilmestymään, paratiisi on ainutkertainen. Tämä ei mielestäni kaipaa sirkushuveja. Pimeys tarjoaa kuvaajalle aivan huikeita mahdollisuuksia kokeilla ja kikkailla kameralla, kun kaiken ei tarvitse tapahtua 1/500 sekunnissa. Esimerkiksi kuvasin täysin luonnottoman kuvan Kansallismuseon joulukuusimetsästä. Vain pitkällä valotuksella voi tuollaista kikkailua tehdä. Mielenkiintoista tässä vain on se, ettei kukaan ole huomauttanut kuvan luonnottomuudesta. Siitä on kuitenkin tykätty tähän mennessä 74 kertaa. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kaamos, valo, valokuvaus, pimeys, valaistus, Saanatunturi |
Käytännön onnistunut tekeminen on reagointiaTiistai 6.10.2015 klo 11.39 - Kauko Niemi Tänä aamuna Aamu-TV:n haastattelussa Simo Valakari loi valaistuksen moneen asiaan. Valakarista ei minulla ole ollut mitään aikaisempaa havaintoa. Tämä johtunee, etten erityisemmin ole ollut kiinnostunut jalkapallosta. Nyt ymmärrän hyvin miksi seinäjokelaiset ovat niin hyviä. Veikkauslliigaa johtavan Seinäjoen jalkapallokerhon luotsi Simo Valakari on ammattijalkapalloilijan uransa jälkeen osoittanut kykynsä myös valmentajana. Toissa vuonna Veikkausliigaan noussut SJK taistelee nyt tosissaan mestaruudesta, kun jäljellä on vain kaksi sarjakierrosta. Kannattaa katsoa mitä Simo Valakari ajattelee jalkapallosta ja valmentamisesta. Itselleni haastattelu vain kolahti ja ymmärrän omaa käyttäytymistäni sata kertaa paremmin. Kaikessa lyhykäisyydessään käytännön tekeminen on reagointia. Näkemys ja tavoite pitää olla todella kirkas. Asiat pitää treenata niin hyvin, että käytännön tekeminen on vain reagointia, joka toteuttaa tavoitetta. Sillä hetkellä kun pitäisi tehdä ja tapahtua, ei yksinkertaisesti ole aikaa miettiä, mitä pitäisi tehdä ja miten pitäisi tehdä. Tietenkin ajatus korostuu nopeatempoisessa elämässä kuten jalkapallossa, mutta ihan varmasti kaikessa muussakin elämän menossa. Ilman tavoitteitta ei tapahdu mitään. Toki elämässä pitää olla niitäkin hetkiä jolloin rentoudutaan tai ollaan kuin ellun kanat. Näitä ei kuitenkaan pidä sekoittaa, jos haluaa saada jotain aikaiseksi. Ja silloin kun reagointi tuottaa tavoitteiden mukaisia tuloksia (maaleja, toimivaa musiikkia, hyviä kuvia) ruokkii se mielihyvää. Tiedät itse, oletko onnistunut vai et. Ulkopuolinen kiitos tietty vahvistaa tunnetta. Toisin päin ajateltuna, kun tiedät reagoineesi väärin ja joku kiittää, paljastuu, ettei hän ymmärrä asiasta kovinkaan paljoa. Ettei tämä pohdinta jäisi pelkäksi viisasteluksi, niin muutama esimerkki Alitajunnassani pyörii useampia kuvausprojekteja. Tiedän mitä haluan kuvallisesti tulkita. Joissakin tapauksissa pitää opiskella vielä tekniikkaa ja muuta toteutusta. Opetella maapallon valo-spetrejä. Sitten kun hetki koittaa, voin reagoida välittömästi. Pisimmillään olen ollut ”valmiudessa” tavoitteeni kanssa 2,5 vuotta, ennen kuin kuva toteutui. Kuorossa laulaminen on toinen hyvä esimerkki. Livehetkessä tässä joukkuepelissä on todella tärkeää vain reagoida, silloin kun kaikki ei mene putkeen. Et voi ryhtyä miettimään mitäs nyt pitäisi tehdä. Omat stemmat pitää osata niin hyvin, ettei epäilyille ja harhailuille jää sijaa. Viestintä on mitä parhain esimerkki. Viestinnän onnistumisessa kaikki on kiinni reagoinnista hetkeen. Huomenna kaikki on jo ohitse, etkä pystynyt hyödyntämään tilaisuutta, kun ei ollut valmiuksia reagoida, vaan ryhdyttiin vasta miettimään ja suunnittelemaan. Ei jalkapalloilija pelissä enää ryhdy suunnittelemaan, odottelemaan valmentajan ohjeita, vaan reagoi ja tekee maalin niillä aiemmin luoduilla valmiuksilla.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: reagointi, viestintä, kuoro, laulaminen, valokuvaaminen, tavoite, oasaaminen |
Viikonlopun kaksi kuvaussuunnitelmaa meni pieleenMaanantai 26.1.2015 klo 22.35 - Kauko Niemi Valokuvaus harrastuksena kasvattaa luonnetta ja ennen kaikkea kunnioitusta luontoa kohtaan. Luonto ei kuuntele minun toiveitani niin kuin se ei kuuntele saati tottele edes huipputiedemiehiä, eikä bisnes sankareita. Luonto voittaa aina. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, luonto, luontosuhde |
Onneksi itsesensuuri pettiKeskiviikko 25.6.2014 klo 11.57 - Kauko Niemi Maanantai-iltainen kuvausreissu oli kaikkea muuta kuin tavoiteltua auringonlaskua. Tosin henkisesti osasin varautua myös muuhun. Kyseisellä reitillä kohtaa usein myös eläimiä. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuva, luonto, kuvakerronta |
Valokuvanäyttely verkossa - 100-vuotiaan silminTiistai 6.8.2013 klo 13.07 - Kauko Niemi Etu-TöölössaAsunto Osakeyhtiö Temppelikatu 1 täyttää tänä vuonna 100-vuotta. Asun itse tässä taloyhtiössä.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: As Oy Temppelikatu 1, valokuvanäyttely |
Elämä ei ole näyttelemistäSunnuntai 5.5.2013 klo 1.07 - Kauko Niemi Olen pitkään itsekseni analysoinut, miksi puheteatteri on ainoa taiteenlaji, josta en todellakaan pidä pätkääkään. Olen yrittänyt siedättää itseäni aika ajoin. Tosin kovin harvoin ja aina lopputulos on sama. En pidä, että ihmiset näyttelevät ja teatterissa on pelkkää näyttelemistä, luonnotonta huutamista ja luonnottomia puhetyylejä.
Minulla ei ollut mielessäni mitään taka-ajatuksia, joita muka olisin yrittänyt näytellä katsojille. Minulla ei ollut tarvetta kammata tukkaani, enkä miettinyt ja jännittänyt näyttävätkö huuleni hyviltä. Näyttääkö toinen korva suuremmalta. Kuvaa ei ollut koskaan tarkoitus julkaista, mutta kun tuppaan säilyttämään kaikki kuvat. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: elämä, teatteri, valokuvaus |
Mitähän tapahtuu kameravuodessaKeskiviikko 29.8.2012 - Kauko Niemi Nopea vertailu kuviini Taiteiden yö 2011 ja Taiteiden yö 2012 pysähdytti miettimään mitähän oikeastaan on vuodessa tapahtunut? Vuosi sitten sain yhden kelvollisen kuvan ja tänä vuonna kaikki olivat priimaa. Taiteiden yö 2011 Taiteiden yö 2012 Ero on huikea. Rehellisyyden nimissä, kun tarkkaan en muista vuoden takaista tilannetta, on sanottava, ettei tainnut vuosi sitten olla yökuvaus oikein hallussa. Voi toki olla, että Oopperan valaistus ei ollut vuosi sitten kovin suotuisa. Tämä on kuitenkin marginaalinen tekijä. |
3 kommenttia . Avainsanat: kamera, valokuvaus, Taiteiden yö |
Hyvinvointi: Kolme kesälajia yli muiden, oppimisen iloaLauantai 14.7.2012 - Kauko Niemi Tämän kesän kolme ykköslajia ovat uinti, valokuvaus ja laulu. Näillä mennään tämä kesä ilman suuria matkasuunnitelmia, ilman kalliita lippukuluja, ilman pakollisia kesäsuoritteita, ilman stressiä. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: uinti, valokuvaus, laulu, oppimisen ilo |
Omistan kolmannenkin kannettavan tietokoneen, siinä on linssiPerjantai 29.6.2012 - Kauko Niemi Olen testikuvannut melkein kokonaisen päivän ja tullut tarkkojen testiplanssien jälkeen siihen tulokseen, että yhden objektiivin tarkennus ei suurilla aukkoarvoilla toimi moitteettomasti. Ja muutenkin tuo testikuvaaminen on arvokasta oppimista kuinka kamera todellisuudessa käyttäytyy. Seuraavaksi kameran elektronisista säädöistä voi hakea apua ja virittää tarkennuspiste kohdalleen. Ja jos tämä ei riitä niin sitten mennään optiikka-mestarin pakeille. Päivitystiheys ei nyt aivan yllä windowsin viikkotastasolle, mutta mikäänhän ei periaatteessa erota kameraa tietokoneesta. |
2 kommenttia . Avainsanat: kamera, valokuvaus |
Taidetaan olla jo huijauksen rajoillaKeskiviikko 28.12.2011 - Kauko Niemi Uskomukseni ja luottamukseni ovat koetuksella Canonin toimintaan ja tuotteisiin. Jos objektiivin hinnoittelussa on tyhjää ilmaa 926 euroa, se on paljon, eikä perustu mielestäni mihinkään todellisuuteen. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rajala, Canon, valokuvaus, Simply elektronic |
Ei päivää ettei mitään oppisiLauantai 2.1.2010 - Kauko Niemi Tänään olen opppinut paljon valokuvaamisesta. Ensinnäkin löysin jokin aika sitten erinomaisen valokuvauskirjan, jossa on 101 hyvää neuvoa. Nyt olen neuvon 22 kohdalla. Ja käyttöopastakin piti välillä vastahankaisesti lukea. Yleensä etenen kokeilemalla ja testaamalla. Uusi kukoistus alkoi digijärjestelmään siirtyessäni. Siinä toinen ulottovuus tulee kuvien käsittelyssä tietokoneella. Kamera-tietokoneyhdistelmällä saa paljon aikaan, mutta sillä saa myös paljon huonoa tulosta. Tämä on sitä elinikäistä oppimista. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus |