Taskuparkki onnistuisi, jos olisi yksikin hole

Perjantai 28.9.2018 klo 16.42 - Kauko Niemi

Huomenna vietetään Kansallista pysäköintipäivää ja päivän kunniaksi järjestetään Espoon Tapiolassa Taskuparkin SM-kisat. Minulla on tuollainen kisa joka päivä.

Nyt eletään sitä aikaa, kun joka ilta Töölössä (Ooppera, Finlandia-talo, Musiikkitalo, Temppeliaukio, Tennispalatsi) paikoittaa 600-800 ylimääräistä autoa.

Tällä viikolla erehdyin aikataulusuunnittelussa pahasti ja palasin autolla kotiin 18:00 – 19:00 välillä. Parinkymmenen minuutin surfailun jälkeen hermo petti ja jätin autoni aika lähelle suojatietä. Seuraavana päivä tuo etäisyys tarkentui virhemaksukuitista 4,1 metriksi.

Jäin miettimään, kun ministeri Soinikin sai anteeksi Eduskunnassa, niin miksen minäkin paikoituksessa. Lappuliisa voisi todeta asukaspysäköintilapusta, että auto asuu alueella ja tarkistaa tietokannastaan, että hän on saanut edellisen virhemaksun yli vuosi sitten, joten annetaan olla tämä 90 cm. Ja näköjään tunnollisesti maksanut kaikki aiemmat virheensä. Eli kuinka tarkasti sääntöjä noudatetaan.

 

Edellisen kerran pohdin asiaa lauantai 9.1.2010

Helsingin asukaspysäköinti on varmasti yksi maailman parhaimmista bisnes-malleista. Asiakas ostaa tuotteen, jonka saannista ei anneta mitään takuuta. Moni lentoyhtiö on kateudesta kalpeena. Nekin ovat yrittäneet ylibookata koneitaan ja kun kaikki eivät ole koneeseen mahtuneet, niin lentoyhtiöt ovat sovinnolla maksaneet aivan kohtuullisia korvauksia.

Asukaspysäköintikyltti autossa ei anna mitään takuuta siitä, että löydät paikan autollesi siltä alueelta, johon kyltti oikeuttaa auton jättämään. Minkähän kannan kuluttajaviranomainen tähän ottaisi. Ehkä sitäkin pitää jonain päivänä kysyä.

Kaupunki myy kaikille paikkaan oikeutetulle pysäköintitunnuksen riippumatta siitä onko alueella paikkoja vai ei.

Asukaspysäköintiä tarjoava taho, Helsingin kaupunki, kasaa parhaillaan lumikasoja asukaspysäköintipaikoille. Yhdessäkään lumikassa en ole nähnyt asukaspysäköinti kylttiä saati pysäköintivirhemaksua, vaikka lumikasat ovat pysäköity väärin.

Kilpailua ei myöskään ole. Kaupunki korotti vuoden vaihteessa maksun 36 eurosta 100 euroon. (312€/2019) Ei mikään pieni yksipuolinen korotus vaihtoehdottomassa tilanteessa. Tosin kaupungin kassa karttuu yhdestä 2,7 miljoonaan euroon.

Rahahan tässä ei kuitenkaan ole ydinkysymys vaan se, että jos jotain ostaa, niin tuote tai palvelu pitäisi myös saada. Muutoinhan se täyttää petoksen tunnusmerkit.

Nyt vedotaan, että kadun varret ovat kesäautojen säilytyspaikkoina. Eikö silloin olisi järkevämpää tarjota kesäautoille talvisäilytyspaikka jossakin tattarinsuolla. Onhan veneillekin osoitettu talvisäilytysalueita, jopa Helsingin paraatipaikalla.

Asukaspysäköinnin erikoisuuksiin kuuluu myös yrityspysäköinti. Esimerkiksi toimisto, jossa työskentelee viisi ihmistä samassa tilassa, samalla alalla. Heistä, jokaisella on oma yhtiönsä. Rakennusviraston mukaan heillä kaikilla on oikeus kolmeen yrityspysäköintipaikkaan. Näin ollen pikku toimistolla on oikeus viiteentoista pysäköintilupaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Asukaspysäköinti, taskuparkki, Helsinki, Töölö, parkkisakko, lappuliisa

Ristiriitaista ravintoa

Lauantai 22.9.2018 klo 12.05 - Kauko Niemi

Onkohan maailmassa mitään niin ristiriitaista, virallista tietoa kuin ruoka- ja terveystieto. Asiaa mutkistaa vielä se, että kumpikin liittyy erottomasti yhteen. Terveyttä on ensisijaisesti syytä hoitaa luonnollisella ravinnolla. Tosin aina viranomaisia myöten nämä kaksi asiaa pidetään erillään ja käsitellään yksi pieni yksityiskohta kerrallaan ilman kokonaisuutta.

Sama linja on ravinnon ja terveyden tutkimuksissa ja yhteen asiaan keskittyviä tutkimuksia rahoittaa useimmiten taho, jolla tuppaa olemaan liiketaloudellinen kiinnostus lopputulokseen. Viikon sisällä on ilmestynyt kaksi varsin mielenkiintoista tutkimusta. Molemmissa on enemmän mukana kokonaisuus.

Onkohan mitään tutkittu niin paljon kuin alkoholia ja sen vaikutusta. Lääketieteellisen Lancet-julkaisun uusimmassa tutkimuksessa selvitettiin alkoholinkäyttöä yhteensä 195 maassa ja tarkasteltiin aikaisempi tutkimuksia, joita on tarjolla arvatenkin tuhansia.

Tällä kerralla tultiin tulokseen, että yksikin annos alkoholia lisää terveysriskejä. Mistään alkoholimäärästä ei tutkimuksen mukaan ole hyötyä terveydelle.

Huomattavaa tässä tutkimuksessa on se, että siinä tarkasteltiin kokonaistaakkaa. Vaikka maltillisesta alkoholinkäytöstä olisi esimerkiksi jonkun tietyn sairauden kohdalla joku pieni hyöty, muiden sairauksien riski kasvaa alkoholia käytettäessä. Esimerkiksi rintasyöpäriski kasvaa suorassa suhteessa annosmääriin.

Aiemmissa tutkimuksissa on päädytty muun muassa siihen, että kohtuukäytöstä – eli yhdestä kahdesta annoksesta päivässä – voi olla esimerkiksi sydänsairauksien ehkäisyssä hyötyä.

Alkoholista löytyy todellakin lukuisia ”virallisia” tutkimuksia, joilla kuka tahansa saa koska tahansa erinomaisen tekosyyn naukkailuun.

Toinen viikon sisällä julkistettu tutkimus tuo vahvistusta kolesterolin vastarintakiikkeelle ja huolestuttaa aivan varmasti lääketehtaita yli kaiken.

Iso-Britannian ja Irlannin media on viime päivinä laajasti kertonut uudesta tutkimuksesta, joka toteaa, ettei kolesteroli aiheuta sydäntautia ja ettei LDL ole lainkaan haitallinen. Johtopäätelmä on syntynyt 1,3 miljoonan henkilön potilastietojen pohjalta.

Asian ongelmaa lisää se, että pelkkien mittausnumeroiden perusteella ihmisille syötetään haittavaikutuksiltaan hankalia statiineja selvittämättä mistä kolesteroliarvot johtuvat. Tuossa tutkimuksessa todettiin, että korkea "huono" kolesteroli on hyödyllinen koko eliniän kannalta.

Ihmisen kokonaisuus unohtuu kolesterolikeskusteluissakin. Kuten yksi lääkäri on verrannut, että ajat autolla ja moottori kuumenee, niin riittääkö sinulle, että väännät vaan lämpömittaria alaspäin välittämättä mitä moottorissa todella tapahtuu. Itse kohtasin yhden lääkärin, joka asiallisesti selvitti kolesterolien merkityksen ja todisteli, että itse luvuilla ei ole suurtakaan merkitystä, kunhan niiden suhde on oikea. Ja kuinka usein sinua on valistettu, että ilman kolesterolia elimistösi ei esimerkiksi pysty hyödyntämään kovin tärkeää D-vitamiinia.

Ravintopuolella saat lukea joka päivä uusia tutkimuksia ja selvityksiä, joka lupaavat yhden yön tempulla terveyttä loppuelämäksi. Paitsi että seuraava päivänä ilmestyy uusi tutkimus, joka kumoaa edellisen ja kaikki viralliset ja epäviralliset ravintosuositukset, siihen asti, kunnes seuraava ”tutkimus” taas ilmestyy.

Kaiken ongelmahan on se, että selvityksiä ja tutkimuksia tehdään yksi asia kerrallaan. Jo senkin takia, ettei kellään olisi varaa tutkia itse asiaa ja sen sivuvaikutuksia eli kokonaisuutta. Eikä kenelläkään ole riittävästi aikaa kokonaisuuden selvittämiseksi. Tähän kun lisätään vielä sekin tosiasia, ettei ole kahta tasan samalla tavalla toimivaa ihmiskoneistoa, niin selvitykset ovat keskivertoarvauksia.

Keneen voit uskoa? Oikeastaan vain itseesi. Opi kuuntelemaan itseäsi ja tee itsesi kanssa ihmiskokeita. Kokeilu ei sitten ole sellainen, että illalla syöt avocadon ja aamulla tiedät sen vaikutuksen. Ensimmäiseksi kannattaakin aloittaa ja oppia ymmärtämään kuinka kauan elimistösi panee muutoksille hanttiin ennen kuin mitään tapahtuu. Se on joka tapauksessa viikkoja.

Äläkä silmät sinisenä usko, mitä tutkijat ovat löytäneet ja ryntää rohdoskauppaan tai apteekkiin ostamaan lisää elinaikaa.

Ja niin kuin olen monesti aiemminkin sanonut, kun jalkasi katkeaa, niin sen kanssa ei kannata aikailla eikä ihmetellä jos kukkaterapia ei auta, vaan anna koululääketieteen pistää palaset paikalleen.

 

https://www.irishtimes.com/news/health/no-evidence-high-cholesterol-causes-heart-disease-say-doctors-1.3627093

 https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(18)31310-2/fulltext

Tämä on kuultavissa podcastina Finnradion taajuudella 104,8 Espanjan Aurinkorannikolla tai Finnradion netti-radiosta www.finnradio.fm maanantain 24.9.2018 klo 20:15 (Espanjan aikaa) alkavassa ohjelmassa.

 

 

 

 

2 kommenttia . Avainsanat: ravinto, tutkimus, terveys, viestintä, Finradio

Sylki ei tuo suuhun vahingossa sanaa ihmisroska

Perjantai 14.9.2018 klo 16.22 - Kauko Niemi

Tällä viikolla siirryttiin sanan varsinaisessa merkityksessä sanoista tekoihin, niin kuin pitääkin. Riikka Moilanen sai potkut Pihlajalinnasta ja Kärsämäen rehtori Tuomo Pesonen pidätettiin heti tehtävistään alatyylisen puheensa jälkeen.

Aiemmin kesällä Porin Jazzin vastanimitetty toimitusjohtaja teki nopean U-käännöksen hänelle henkilökohtaisesti tärkeiden sanojensa seurauksena. Sanojen jotka merkitsivät muille jotain muuta.

Sellainen sana kuin ihmisroska ei tule ulos suusta vahingossa kuten ei, on, juu, eikun, tai, jne jne. Sana on aivan varmasti pyörinyt ihmisen päässä ja aatoksissa ja Riikka Moilanen on antanut sille oman merkityksensä oululaisessa katukuvassa. Sanan käyttäminen julkisesti paljastaa millaisia ajatuksia hänen päässään liikkuu.

Huonosti muotoilussa anteeksipyynnössä oli myös väärä ilmaisu. Ei tapahtunut virhettä. Jos Moilanen olisi sanonut, että Suomessa on 53 miljoonaa asukasta, niin siinä olisi ollut pilkkuvirhe ja sitä voitaisiin nimittää virheeksi. Mutta kun sanalla on tavoiteltu voimakasta tunnelatausta, sitä ei voi kutsua virheeksi edes anteeksipyynnössä. Tai sitten anteeksipyyntö on vain muodollinen hyvitys kuten tässä tapauksessa.

Yli kymmenen vuotta nuorten kasvatustehtävissä Kärsämäellä toiminut rehtori Tuomo Pesonen kommentoi vähättelevästi Ylen MOT:lle koulun suuria seksuaalisen häirinnän lukuja. Tässä tapauksessa nyt käytetyt sanat ja esitystyyli synkkaavat oikein hyvin vuosien varrella syntynyttä käytännön tulosta. Koulu komeilee Suomen koulujen kärkisijoilla seksuaalisen häirinnän tutkimuslistoilla.

Jokainen sana saa merkityksen vasta vastaanottajan päässä hänen tietämyksestään ja taustastaan riippuen. Yksinkertaistaen voitaisiin sanoa - kun sanot sanan ihminen papille, niin hän miettii, että onko ihminen uskovainen vai ateisti, kun sanot sanan ihminen lääkärille, niin hän helposti miettii, onko hän terve vai sairas. Poliitikko miettii onko hän oikeistolainen vai vasemmistolainen. Ja sitten sosiaalisessa mediassa tuhannet eri ihmiset antavat samalle sanalle ihminen tuhansia eri merkityksiä ja nopeassa viestintäverkossa soppa kiehuu hetkessä yli äyräitten. Ilman että kukaan oikeastaan tarkkaan tietää mitä on tarkoitettu. Somessa niin sanotun viestinnällisen kohderyhmäajattelun hallinta on liki mahdotonta.

Sylki ei tuo edes Moilaselle hallitsemattomasti tuollaista ihmisroska-sanaa, vaan se oli typerää ja tavoitteellista sanankäyttöä sellaiselta ihmiseltä, joka on vastuussa sekä Pihlajalinnan johtajana että kaupunginvaltuutettuna ihmisten hyvinvoinnista.

Pihlajalinna teki nopeasti ryhdikkään päätöksen. Yrityksen arvoilla ei ole mitään virkaa, jos ne eivät näy jokapäiväisessä käytännössä. Arvojen ja toiminnan välinen ristiriita ei selittelyillä ja muodollisilla anteeksipyynnöillä parane, vaan kertautuu ja vaikuttaa pian kaikkeen.

Miettikääpä seuraavalla kerralla omaan somepäivitykseenne tulleita kommentteja ja arvioikaa millaisen merkityksen vastaanottaja on antanut käyttämillenne sanoille ja kuville. Mitä paremmin tunnet vastaanottajan (kohderyhmän) sitä paremmin pystyt arvioimaan hänen kommenttiaan. Äläkä koskaan tyydy väärään ratkaisuun, että hänhän on tyhmä. Vaan sinun käyttämäsi sanat ovat olleet hänelle vääriä ja tyhmiä tai yleensä niitä on riittämättömästi oikean ja tavoittelemasi viestin luomiseksi.  Valitettavan usein somessa heitetään muutaman sanan vihjailuja, jotka ovat niitä kaikkein vaarallisimpia päivityksiä, aivan kuin heittäisi bensaa liekkeihin.

Joku päivittää kukan kuvan ja tekstinä on sana kukka. Mitä se tarkoittaa. Minusta kukka on ruma, Tiinasta kukka on kaunis, Kallesta kukka muistuttaa naapurin huonosti hoidettu/rääkättyä kasvia. Muistattehan sen leikin, jossa jokin asia kuiskattiin kiertämään korvasta korvaan ja 20 kuiskauksen jälkeen se oli muuttunut sisällöltään täysin toiseksi.

Itselläni on ikuinen muisto, kun aloittelevana ”viestintäguruna” tein luovan jouluntoivotuksen henkilökunnan sisäiseen lehteen ja sitten jouluaaton iltapäivällä soi puhelin ja yrityksen johtoryhmään kuuluva henkilö soittaa ja kysyy, tarkoititko minua siinä viestissäsi. Minulla ei kertaakaan ollut kyseinen ihminen mielessä viestiä kirjoittaessani. Mutta vuosikymmenten mietintäprosessi siitä onneksi käynnistyi. Miten vaikeaa on saada lähettämilleni sanoille ja niiden yhdistelmille oikea ja luotettava merkitys vastaanottajan päässä.

 

 

Tämä on kuultavissa podcastina Finnradion taajuudella 104,8 Espanjan Aurinkorannikolla tai Finnradion netti-radiosta www.finnradio.fm maanantain 17.9.2018 klo 20:15 (Espanjan aikaa) alkavassa ohjelmassa.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ihmisroska, Riikka Moilanen, Tuomo Pesonen, Kärsämäki, Pihlajalinna, some, viestintä,

Pitääkö lääkärin välttämättä näytellä lääkäriä

Sunnuntai 9.9.2018 klo 11.08 - Kauko Niemi

Lääkäriin rooliin kohdistuu paljon odotuksia. Lääkärin tulee olla vahva, rauhallinen ja itsevarma – ja jos siltä ei tunnu, pitää esittää.

Näin sanoo Reetta Huttunen, itsekin lääkäri, Helsingin Sanomien laajassa artikkelissa, missä hän kuvailee inhimillistä ihmistä valkoisen lääkäritakin takaa haastattelussa ja runoissaan. Artikkeli on arvokas, poikkeuksen avoin, mutta jäin miettimään lääkäreiden viestintätaitoja ja pitääkö todella olla epäaito ja esittää lääkäriä?

Lääkärin työ on paljon muutakin kuin lääketiedettä. Lääketiede on vain pohja työlle, joka kehittyy ja paranee kokemuksen ja käytäntöjen myötä ja erityisen paljon kuuntelemalla potilasta. Lääkärihän ei koskaan ole elänyt ainuttakaan potilaan arkipäivää.

Finnradion haastattelussa Erkki Antila, joka edustaa potilaan kokonaisvaltaista kohtaamista, sanoi osuvasti rakentavansa kumppanuutta potilaan kanssa.

Helsingin Sanomien artikkelissa Huttunen on tutkiskellut runoissaan myös lääkärin osoittamaa empatiaa. Huttusen mielestä lääkärin empatia on ensisijaisesti sitä, että hän kuuntelee potilasta. Sitä kautta usein löytyy ratkaisu potilaan ongelmiinkin. Juurikin näin paitsi byrokratia rajaa kuunteluajaksi 10 minuuttia ja siinä ajassa ehtii tervehtiä.

Jos lääkärin pitää esittää auktoriteettia eli mentaalilla ”lääkäri määrää”, on aika ajanut hänen ohitseen. Auktoriteetti ei kuulu enää tähän päivään lääkärin hommissa, eikä se sovellu oikein mihinkään muuhunkaan työhön. Ei etenkään asiakaspalveluun, jota lääkärintyö pohjimmiltaan on. Minulle lääkärin neuvot ja lääkereseptit ovat suosituksia, jos vain satun ymmärtämään miksi tällaiset neuvot ja tuollaiset pillerit.

Istun vanhemman mieslääkärin vastaanotolla jokunen aika sitten. Kuitenkin reilusti minua nuoremman. Edessä pari labrakoetta ja lääkäri kysyy, haluanko tulla hakemaan tulokset täältä vai lähetetäänkö postitse. Vastaan, että ei kumpaakaan, näen ne netistä. Lääkäri valahtaa punaiseksi ja hätääntyneen tuntuisena kysyy – mitä sinä oikein näet sieltä netistä?

Jokainen potilas tarvitsee uskoa parantumiseen. Enkä nyt puhu henkiparantajista, vaan tavallisen lääkärin viestintäkäyttäytymisestä. Uskoa ei lisää, että lääkäri sanoo kirjoittavansa reseptin ja lääke pitää ottaa ruokailun yhteydessä iltaisin. Lääkäriltä jää usein valistamatta miksi ja miten lääke vaikuttaa. Yksikään lääkäri ei ole minulle kertonut välttämätöntä tietoa siitä, kuinka elimistölle elintärkeät kolesterolit toimivat oikeassa suhteessa. Pelkkä mitattu numero ei kerro totuutta kokonaisuudesta.

Arvovalta kysymyskö, jos potilas tietää liikaa. Lääkäreiden suuri huolenaihe onkin se, että potilaat googlaavat niin paljon tietoa. Tietenkään harvan potilaan tietämys ei riittää tulkitsemaan nettitietoa. Ja sitä onko se ylipäätään luotettavaa. Siinä on paikka myös lääkärin perusteluille.

Terveyskeskuslääkäri soittaa minulle käyntiäni seuraavana päivänä ja sanoo keskustelleensa kollegan kanssa ja tulleensa sellaiseen ratkaisuun, että tarkistetaan vielä B-vitamiinitasoni ja hän on kirjoittanut lähetteen labraan.

Siis terveyskeskuslääkäri on miettinyt minua senkin jälkeen, kun poistuin vastaanotolta. Hän tunnusti rehellisesti, ettei hän kaikkea hoksannut. Arvostan suuresti hänen rehellisyyttään, eikä hänen tarvinnut esittää Jumalasta seuraavaa.

Päinvastainen esimerkki tämän vuoden helmikuulta. Olin niin kiihdyksissä ja verenpaineet varmasti katossa, vaikka niitä paineita olinkin juuri hoidattamassa, etten muista edes tervehtikö lääkäri lainkaan. Hänen ensimmäiset sanansa olivat, että sinulla on huonot ruokailutottumukset, koska mittaukset näyttävät niin. Hän ei siis tiennyt eikä halunnutkaan tietää, että teen itse kaiken suuhunpantavan 99 prosenttisesti hyvistä perusraaka-aineista vain ja ainoastaan terveyden ehdoilla.

Ihmisen parantuminen on pitkälti kiinni lääkärin vuorovaikutuksesta. Sehän on myös tieteellisesti osoitettu monissa lumelääketesteissä, joissa pelkkä sokeripilleri tekee ihmeitä.

Finnradio / Erkki Antila - https://www.facebook.com/finnradio/videos/444087172780331/

Helsingin Sanomat / Reetta Huttunen - https://www.hs.fi/elama/art-2000005808021.html

 

Tämä on kuultavissa podcastina Finnradion taajuudella 104,8 Espanjan Aurinkorannikolla tai Finnradion netti-radiosta www.finnradio.fm maanantain 10.9.2018 klo 13:00 (Espanjan aikaa) alkavassa ohjelmassa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lääkäri, Reetta Huttunen, Finnradio, Erkki Antila, Helsingin Sanomat,

Miten ihmeessä tieto voi kadota mustaan aukkoon

Sunnuntai 2.9.2018 klo 9.50 - Kauko Niemi

Normaalissa elämässä törmää varsin usein tilanteeseen missä en ole kuullutkaan jostain varsin laajasti  ja monipuolisesti levitettystä tiedosta. Aivan kuin minulla olisi silikonikorvat ja tieto olisi kadonnut mustaan aukkoon.

Esimerkiksi viime viikolla poliisi laputti 5500 kuskia ylinopeudesta. Vaikea usko, että joku maksaisi ilomielin kohtuullisen summan ihan vapaaehtoisesti.

Poliisi tiedotti asiasta varsin selkeästi, että jokaisessa peltipoliisissa on kamera käytössä. Tämän lisäksi kaikki liikkuvat yksiköt olivat käytössä. Uutisnarkomaanina en pysty juurikaan mainitsemaan mediaa, missä asiasta ei olisi ainakin kertaalleen uutisoitu.

Ja siis kaiken tämän jälkeen 5500 kuskia kiitää ylinopeutta rysään, eikä malta yhtä vuorokautta noudattaa tieliikennesääntöjä.

Viikko sitten viikonloppuna 60.000 ihmistä oli haltioissaan ja jopa itki Lahden mäkimontussa Cheakin valot sammuu jäähyväiskonsertissa.

Minä ei siellä ollut. Jos minulle soitettaisiin sekalaista musiikkia ja joukossa olisi Suomen menestyvimmän artistin biisejä mukana, niin en pystyisi tunnistamaan ainuttakaan.

Olen ihan varmasti kuullut Cheekin musiikkia, mutta se on mennyt suoraan mustaan aukkoon. Se tieto mikä Cheekistä on tarttunut minun kovalevylle, on herran ylivoimainen tapa hallita julkisuutta ja yksityisyyttä. Lehdistä ei voi lukea kohujuttuja Cheekistä eikä myöskään some-kohuja ole juurikaan noussut pintaan. Todellinen markkinointiguru. Kaikki on suunniteltu millin ja sanatarkasti.

Ilmeisesti hänen musiikkinsa kiinnostaa laajasti, jos 60.000 ihmistä ostaa kalliin lipun ja matkustaa satoja kilometrejä.

Samaan sarjaan kuuluu maailman kuulu ruotsalainen 28 vuotias Avicii, oikealta nimeltään Tim Bergling.  ”kuulin” hänen nimensä ensimmäisen kerran vasta uutisessa hänen itsemurhastaan.

Törmäsin tilanteeseen, missä erään yrityksen työntekijä ihmetteli mitkä juhlat nyt on – koko yrityksen henkilökunta koolla ja kahvia ja kakkua pöydässä.

Yritys juhlisti päivää, jolloin uudet nettisivut otettiin tuotantokäyttöön ja tämä oli ainakin yhdelle henkilölle täysi yllätys. Tai ainakin yhdelle, joka tunnusti asian ääneen.

Kuitenkin projekti oli ollut yrityksen sisällä julkinen jo kahdeksan kuukautta. Siitä oli kerrottu useaan kertaan yrityksen sisäisissä tiedotteissa. Kerrottu projektin etenemisestä. Kertaakaan tuollainen tieto ei osunut menemään perille.

Tällaisten esimerkkien jälkeen tietenkin voi kuvitella markkinamiesten ja tiedottajien tuskan, kun viestit eivät tavoita edes kohderyhmää, uusista potentiaalisista asiakkaista puhumattakaan. Ei edes silloin kun kaiken maailman tietotekniset ratkaisut luovat mitä ihmeellisimpiä algoritmejä. Ja niitä edeltää vaikka millaisia houkutuksia, jotta antaisit tietoja tekemisistäsi ja ajattelustasi.

Muotitermi kupla kyllä kuvaa tilannetta harvinaisen hyvin. Tuossa omassa esimerkissäni olen todella kuplautunut ja kaikki merkit viittaavat siihen, että jo oman pääni moniajojärjestelmä on kehittynyt varsin pitkälle.

Teen päivän hommia melkein poikkeuksetta niin että radiokanavat soivat taustalla. Täydellisenä uutisnarkomaanina kuulet uudet uutiset hälyn joukosta, mutta musiikki menee toisesta korvasta sisään ja toisesta saman tien ulos jättämättä mitään merkintää kovalevylleni. Paitsi jos se on melodista ja kaunista. ”Oikeaa musiikkia” kuuntelen sitten muilta kuin uutis- tai hömppäkanavilta.

Siksi en tunnista sen enempää Cheekin kuin kenenkään muunkaan räppärin musiikkia enkä mitään mikä alkaa jumputuksella. Kerran yhdelle tuttavaurkurille sanoinkin, että nyt tiedän, miksi tykkään urkumusiikista. Siinä kun ei ole mukana teknokomppia.

Tuota ylinopeusrysää on jo kovin vaikea selittää. Ehkä siinä on merkittävänä tekijänä jonkin moinen välinpitämättömyys. Muutama satanen sinne sun tänne, jos alla on yli 50.000 euron auto. Asenteesta kertoo jotakin sekin, kun kiekkoveteraani Juhani Tammiselle kahden kuukauden aikana välähti kolmesti, ja välähdykset toivat kuuden viikon ajokiellon.

- En voi kerta kaikkiaan kuin nauraa. Uskallan väittää, että tämä on maailman mittakaavassa aivan poikkeuksellista, toteaa Tamminen Iltalehdessä.

Millainen kupla on sitten kyseessä, jos oman työpaikan asiat eivät kiinnosta vähääkään. Tai onko kupla sitten niin pieni, ettei sen sisään mahdu omien työtehtävien lisäksi mitään muuta. Voitaisko jollakin motivoinnin pallolaajennustekniikalla saada kuplaa suuremmaksi.

Ps
Roskauton kuljettajakaan tiedot eivät tainneet olla ihan ajantasasalla vaikka kaikki kanavat tuuttasivat Ranskan presidentin vierailusta satasella. Roska-auton kuljettaja kun säntäsi tyhjentämään roskiksia Kesärantaan samaan aikaan pääministeri Juha Sipilän ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin kanssa.

 

 

 Tämä on kuultavissa podcastina Finnradion taajuudella 104,8 Espanjan Aurinkorannikolla tai Finnradion netti-radiosta www.finnradio.fm maanantain 3.9.2018 klo 13:00 (Espanjan aikaa) alkavassa ohjelmassa.

 

1 kommentti . Avainsanat: tieonkulku, viestintä, Cheek, poliisi, ylinopeus