Keskustelu journalismista on oikein tervetullutta

Torstai 28.3.2024 klo 18.24 - Kauko Niemi

Sepittelyä vai faktaa?

Toivottavasti tämä vilkas keskustelu ja monipuolinen kirjoittelu journalismin olemuksesta ja roolista jatkuisi ainakin tämän vuoden loppuun. Nyt löytyy jo satoja juttuja Matti Kuuselan sepittelyistä Aamulehdessä tosijuttujen kanssa sulassa sovussa.

Näiden keskustelujen jälkeen aika monella median kuluttajalla saattaisi olla terveempi käsitys, kuinka ja millä kriteereillä artikkelit ja uutiset syntyvät. Ja voidaanko julkaistuihin juttuihin täysin puolueettomasti luottaa. Kun asiallinen palaute siirtyy lukijoille, sillä on paljon suurempi merkitys, kun toimitusten ja toimittajien keskinäisellä huutelulla.

Nyt en etsi syyllisiä, enkä pyri tulkitsemaan mitä olisi tai ei olisi saanut tai pitänyt kirjoitta ja julkaista. Nyt kannatan avointa ja ymmärrettävää keskustelua koko kansan keskuudessa ja nimenomaan journalismista.

Tällaista keskustelua ei ole riittävästi käyty ja tavallisen tallaajan luottamuksella somen ja journalismin välillä ei ole suurtakaan eroa. Arvokeskustelusta hyötyy eniten ja tarvitsee eniten media tai sitten se menettää lukijansa sekä mainostajansa. Tämä luisuva alamäkikehityshän on jo hyvässä vauhdissa.

Ajatukseni perustuu puhtaasti kokemusasiantuntijuuteeni. Olin ennen eläkkeelle siirtymistäni 19,5 vuotta viidessä eri toimituksellisessa tehtävässä ja sitä ennen 17 vuotta aidan toisella puolella viestimässä medialle yritysten maailman ylivoimaisesti parhaita tekoja.

Milloin tahansa matkani varrella keskustelu siirtyi toimitukselliseen työhön, muiden kuin kollegoitten kanssa, aniharvoin tuli vastaan asiallista tietämystä median työprosesseista. Toimittaja kun kirjoittaa mitä haluaa ja sitten se vaan julkaistaan. Jos erehdyin sanomaan vaikkapa mitä puoluetta äänestin, niin sittenhän se muka näkyi kaikissa jutuissani.

Kohun aiheuttanut Matti Kuusela ihmettelee ääneen, miten on mahdollista, etteivät ihmiset ymmärrä tällaista. Hän siis liihottelee omissa maailmoissaan, eikä tunne kohderyhmäänsä.

Kaduntallaajan tietämys niin sanotun journalismin periaatteista on aivan liian vähäistä, jotta hän pystyisi asiallisesti kritisoimaan tai perustelemaan lehden tai palvelun tilauksen lopettamista. Niin että sillä olisi vaikuttava viesti median päättäjille.

Näitä tieto/ymmärtämisaukkoja kannattaa todella paikata kiireen vilkkaa, kun on alkuun päästy. Laaja ja monipuolinen asioiden esilletuominen rakentaa luottamusta medialle. Ainakin niille medioille, jotka haluavat luottamuksella ja journalistisilla periaatteilla rakentaa tulevaisuuttaan ja erottautua somen puhtaasta mielipidemaailmasta.

Esille on noussut myös rahan rooli median toimituksen ja markkinoinnin välillä. Kuuliaisemmat varoittavat nyt merkinnällä - kaupallinen yhteistyö. Aikoinaan vähänkin toimituksellista taittoa muistuttavasta maksetusta jutusta/mainoksesta piti löytyä selkeä ilmaisu, että kyseessä on mainos, eikä toimituksellinen teksti.

Journalismin tutkija Pauliina Penttilä kirjoitti ansiokkaasti asiasta Suomen Kuvalehdessä maaliskuun puolivälin jälkeen, kuinka suomalaisilla on raadollinen näkemys journalismista: se on bisnestä.

Kun tutkijat kysyivät mediayleisöltä, miten paljon eri henkilöillä tai tekijöillä on vaikutusvaltaa median toimintaan, kolmen kärki oli tyly: 1) liiketoiminnan johtajat, 2) liiketaloudelliset tavoitteet, 3) yrityksen omistaja.

Toimitukset väittävät toisin. Kun sama kysymys esitettiin päätoimittajille, he nostivat kärkeen Journalistin ohjeet, etiikan, uutistoiminnan resurssit ja aikataulupaineet. Ristiriita yleisön ja toimitusten näkemyksissä piirtyy esiin tutkimusraportissa Luottamusta rakentamassa, luottamusta kokemassa.

Medialla ja yleisöllä on siis ristiriitainen ja luottamusta nakertava käsitys tästäkin asiasta. Pahasti harhaanjohtava pitkälle viety analytiikka, joka ohjaa entistä voimakkaammin klikkijournalismiin.

Toivottavasti tämä Aamulehden toimituksellisesta kriittinen kirjoittelu avaa silmiä ja ymmärrystä sekä avaa median toimintatapoja ymmärrettävään muotoon. Se on pitkäjänteistä luottamuksen rakentamista, eikä klikkien laskemista tänään höpö höpö julkkisten siivittämänä.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla maanantaina 1.4.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00

 

Lisää aiheesta:

Kolme cowboyta ratsastaa

Journalismin pitää olla totta

Päätoimittajat teilaavat sepittelyt

Olli Seuri selittää

Aamulehti palauttanee osan jutuista verkkoon tarkistuksen jälkeen

 

 

 

 

 

Kannattaisiko myyjän kuitenkin olla kohteliaan rehellinen

Perjantai 22.3.2024 klo 12.38 - Kauko Niemi

Viime aikoina julkisuuteen on tullut useita asiakkaan vedätystyyppisiä tapauksia. Minun silmääni on erityisesti osunut elektroniikkaa kauppaavia yrityksiä. Toki niiden nettikaupoista olen eniten tavaraa hankkinutkin. Ruokahankinnat netin kautta lopetin ensimmäiseen tilaukseeni.

Gigantti lienee kärjessä. Sen vedätyksiä on tullut julki melko monta ja melko härskejä. Parhaillaan viranomaiset vääntävät kättä Verkkokauppa.comin kanssa 856.000 euron uhkasakon vauhdittamana siitä ollaanko säädöksiä noudatettu oikein vai omia tarkoitusperiä palvellen. Kuinka asiakastietoja on säilytetty, sekä et voi ostaa Verkkokauppa.comin netistä, jos et ole rekisteröity kanta-asiakas.

Elektroniikkakauppiaat toimivat mielenkiintoisessa maailmassa. Vain harva asiakas tuntee ja tietää riittävän tarkasti haluamiaan tuotteita, saati edes omia tarpeitaan. Vielä harvempi hahmottaa millaisia lisäpalveluita tai lisälaitteita niihin kannattaa hankkia. Ja kun asiakkaalla näyttäisi olevan boomerin verran ikää, niin tietämystä nettimaailmasta sitä vähemmän ja sellaista kannattaa lypsää kasvavien boonusten toivossa. Ikäni puolesta kuulun tähän lypsykarjasakkiin.

Itselleni tuli ”tarve” hankkia yksi 60 euron hintaluokassa oleva mokkura. Hankintatyöni alkaa tietenkin nettihauilla. Päädyin tulokseen, että Suomessa sitä löytyy Powerista. Tosin myymäläsaatavuus vain Porissa. Pitkin Eurooppaa löytyisi, mutta toimituksineen loppuhinnassa on vain muutamien eurojen heitto. Pysyn tällä kertaa Suomessa.

Kun tuotetta ei ole Powerin nettipalvelusta tilattavissa, niin sieltä löytyy kuitenkin palvelu, missä voi pyytää ilmoitusta, kun tavaraa on taas saatavana. Sellaisen viestipyynnön sitten jätinkin, koska asialla ei ollut hengen hätää.

Parin viikon päästä sainkin taas viestin, että tuotetta on saatavissa. Sähköposti, jonka luin iltapäivällä oli tullut aamulla ja kun menin nettikaupan sivuille, paljastui että tuote on tilapäisesti loppu. Powerin asiakaspalvelu ilmoitti kylmän rauhallisesti, että todennäköisesti saapuneet tuotteet ehdittiin jo myydä. Olikohan tuotetta tilattu myyntiin vain yksi kappale?

Eipä muuta kuin uusi ilmoituspyyntö vetämään. Parin viikon päästä aamulla seitsemän jälkeen huomasin, että Powerin sähköposti-ilmoitus oli tullut 03.15 yöllä. Säntäsin heti verkkokaupan sivulle ostamaan tuotteen. Kas kummaa tuote oli tilapäisesti loppu ja asiakaspalvelijan kommentti sanasta sanaa sama kuin edelliselläkin kerralla. Mitään uutta vastausta ei henkilöltä tullut, saati halua selvittää mistä on kysymys. En usko, että tämän tuotteen paras myyntiaika olisi aamuyöstä.

Pitäkää tunkkinne. Kolmatta ilmoituspyyntöä en lähettänyt. Sitten eräänä päivä huomasinkin, että nyt tuotetta olisikin muka saatavissa. Pääkaupunkiseudulla jopa kahdessa myymälässä ja nouto varauksesta jopa 30 minuutissa.

Seuraavana päivänä olin menossa Helsingistä länteen, niin en varannut vaan ostin tuotteen ja se noudon Espoon myymälästä. Tilausvahvistuksessa luvattiin vielä ilmoittaa erikseen, milloin tuote on valmis noudettavaksi.

Tekstiviesti-ilmoitus ei tullut 30 minuutin kuluttua vaan seuraavan päivänä.

Hei mahtavia uutisia. Tilauksesi on nyt noudettavissa. Tule PUHELINOSASTOLLEMME, myyjämme auttavat sinua tilauksesi kanssa. Muista henkilöllisyystodistus. Terveisin Power.

Nyt pysähdyin miettimään miksi puhelinosastolle pitäisi mennä. Tuotteella ei ollut pienintäkään tekemistä puhelinten kanssa. Normaalisti tilatut tuotteet noudetaan Kassa/noutopisteestä.

Kuuliaisena miehenä menin puhelinosastolle. Siellä alkoikin välittömästi kuulustelu kenen teleoperaattorin palveluja käytän ja millaisia tietoturvapalveluita käytän. Tässä vaiheessa melkein sydän pysähtyi, kun myyjä katsoo päätteeltään, että liittymäsi hinta on niin hyvä, etten pysty parempaan. Myyjä vaan ihmetteli ääneen, kuka tarvitsee kotonaan noin suurta nopeutta ja ohjaa minut kassalle noutamaan ostamani tuotteen. Koko homma paistoi niin läpi ainakin minulle.

Parhaillaan selvittelen, että onko tietosuoja kohdillaan, jos kuka tahansa myyntimies katselee päätteeltään minkälaisella ja hintaisella nettiliittymällä hoitelen asioitani kotona. Mitä muita tietoja kauppatavarana minusta siellä tarjoillaan? Voinko kieltää tällaisten tietojen levittämisen ja käytön? Operaattorillani DNA:lla ei ollut yksiselitteistä vastausta. Pitää kysyä Kilpailu ja kuluttajavirastosta.

Niin ja puolituntia noudon jälkeen sain Powerilta kaksi viestiä, että tilauksi on nyt noudettavissa.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm kanavalla maanantaina 25.3.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00

Lisää aiheesta

Suomalaisten verkko-ostaminen kutistui

 

 

 

Terveyttä vai kauneutta etsimässä

Perjantai 15.3.2024 klo 14.41 - Kauko Niemi

Tuossa tuokiossa 70 prosenttia suomalaisista on ylipainoisia, siis virallisten ja viranomaisten mittareiden mukaan. Minäkin olen yksi niistä, joilla on rasvaa rakenteissa aivan liikaa.

Toistaiseksi minulla ei ole varmaa tietoa mitä kaikkea terveysvaikutuksia rasvaisuuteni on aiheuttanut. Siitä olen satavarma, ettei ylipainoni tuota minulle mitään ulkonäköongelmia. Olen aina rantakunnossa – ainakin omasta mielestäni, paitsi etten tykkää viettää aikaani biitsillä.

Toisin päin ajateltuna minulle lihava ihminen ei ole ruma eikä kaunis, kunhan on luonnollinen. Usein jään vaan miettimään, että toivottavasti hän pärjää. Toivottavasti ylipaino ei ole aiheuttanut mitään sairauksia. Ylipainolla tuppaa vaan olemaan kaikenlaisia elimistöä liikaa kuormittavia riskitekijöitä. Tosin laihallakin saattaa olla sisäelinrasvaa.

Tuoreessa Global Burden of Disease -tutkimuksessa tarkasteltiin, miten paljon kakkostyypin diabetes, eli sokeritauti, yleistyi Suomessa alle 25-vuotiailla nuorilla vuodesta 1990 vuoteen 2019.

Suomessa kakkostyypin diabeteksen esiintyvyys kasvoi 285 prosenttia. Se tarkoittaa sitä, että sairastavien nuorten määrä lähes nelinkertaistui. Kakkostyypin diabetesta sairastaa Suomessa noin 470 nuorta 100 000 ihmistä kohden. Luku on huolestuttava ja lähes aina tautia on edeltänyt ylipaino.

Tilanteeseen ei auta mikään virallinen lautasmalli. Eikä yhtään se, että houkutellaan pudottamaan painoa ulkonäkösyillä. Kesäksi rantakuntoon. Tosin Yleisesti hyväksytyt ravinto-ohjeet eivät ole tehtykään laihdutukseen. Ne ovat poliittinen päätös, mutta kaikilla pitää olla mahdollisuus syödä terveellisesti.

Näitä ulkonäkökauppiaitahan riittää mennen tullen. Elintarviketeollisuus viis veisaa lautasmalleista, eikä ihmisten terveydestäkään muuten kuin lainsäännösten perusteella. Lainsäädäntöön voisi lisätä reilun sokeriveron. Ja media pelottelee taudeilla ja kuolemalla, muka asiantuntijoita haastatellen.

Me kaikki olemme yksilöitä ja erilaisia, emmekä pääse terveellisiin tuloksiin millään lyhytaikaisilla yleisillä tempuilla. Pahin lopputulos painonpudotuksesta on lihasten häviäminen ja läskin jääminen. Ihannetilanne, ettei paino putoakaan, koska lihakset kasvavat ja läski lähtee.

Tästä blogistani meinasikin tulla keskusteleva podcast, kun näitä tietoja etsiskellessäni tuttavani, terveydestä kiinnostunut Janne lähetti viestissä linkin ihannepainolaskuriin. Laskurin on kehittänyt Muutos.net. Tartuin laskuriin ja ei järin suurta yllätystä, kun minun pitäisi hävittää painoa, niin mieluusti läskiä, vähintään 9 kiloa. Eikä kestäisi kuin 124 päivää.

Kotivaakani osaa arvioida jollakin trendiluotettavuulla häviääkö läskiä vai lihasta. Monissa paikoissa, kauppakeskuksissa löytyy Bodymaja palvelu kunnon laitteella ja sieltä saa tarkkaa tietoa jopa sisäelinrasvoista.

Ja sitten tähän podcast osioon;

Heh… tää on aika hyvä

Joo oon seurannut näitä muuttujia aika pitkään - parasta, ettei kaupata ulkonäköä, vaan terveyttä.

Terve ihminenhän on kaunis. Hänellä on virheetön iho ja hyvä ryhti. Nämä asiat ovat terveyden kannalta tärkeämpää kuin esimerkiksi lievä ylipaino. Kyllä niitä sopii kaupata. Se miten niihin päästään on monesti arveluttavaa.

No tosiaan hyvä ryhti on ennen kaikkea terveyskysymys. Kauneuden takia sitä ei kannata havitella

Jos ihminen on terve, hän on yleensä kaunis, mutta kaunis ihminen voi olla myös sairas.

No kauneus katsojan silmissä - arvostan persoonallisuutta - olkoon sitten jonkun mielestä kaunis tai ruma - mitä lienee tarkoittakaan ja millä mittareilla.

Olen vuodesta -69 harrastanut aktiivisesti urheilua ja liikuntaa. Olen tavannut lukuisia harrastajia tänä aikana. Keskusteluista päätellen jokainen heistä treenaa harrastuksestansa riippuen siihen sopivaa vartalotyyppiä. Voimailijat hakevat lihasta, kestävyystyyppisellä liikunnalla uskotaan keskivartalon kaventuvan. Itsekin olet sanonut, että tavoittelet kapeampaa uumaa. Antti Heikkilä on sanonut, että ainoa liikunta, josta on terveydellistä hyötyä ja joka on tieteellisesti todistettu, on yli 65-vuotiaiden voimaharjoittelu. Kaikki silti haluavat ainakin toissijaisesti muokata kehoaan. Onko se kauneuden kaipuuta. Se on kumminkin katsojan silmissä, kuten sanoit

Heikkilän ajatus on ihan ymmärrettävä ja koen sen itsekin oikein hyvin. Seurauksena siitä on jaksaminen liikkua ja erittäin tärkeä tasapainon hallinta, muttei ulkonäkö.

Se ei ole Heikkilän ajatus vaan hänen ulostuoma fakta. Antin ajatus on se, että kun noudattaa hänen dieettiään ja treeniä pysyy kauniina ja nuorekkaana!

 

Jokainen siis päättäköön ja toimikoon sen mukaan, haluaako pysyä terveenä vai poseerata ulkonäöllään. Terveys on pitkäaikaista ja poseeraus hetkellistä.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm kanavalla maanantaina 18.3.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00

 

 

Lisää aiheesta:

Voisit olla laihempi

Pikaruoka aiheuttaa paitsi lihomista, myös tulehdusta aivoissa

Väsyttääkö ja pätkiikö muisti? Ratkaisu epämääräisiin oireisiin voi olla yksinkertainen | Kauneus ja Terveys (eeva.fi)

 

Kuka olisi oikea jäätanssin joukkueenjohtaja

Perjantai 8.3.2024 klo 13.56 - Kauko Niemi

 Näillä keleillä 70.000 suomalaista tarvitsi lääkärin hoitoa päättyvänä talvena

Kokonaisuus taisi unohtua päättyvän talven jäätansseissa. Taitaa olla kokonaisuus kateissa myös työmarkkinaneuvotteluissakin.

Pohditaan nyt kuitenkin talven jäätanssia, jonka valmentajasta ei ole selkeää tietoa. Ylen saamien tietojen mukaan liukastumisten aiheuttamat sairaanhoitokustannukset Suomessa olisivat jopa 1,4 miljardia vuodessa. Joka vuosi noin 70 000 ihmistä liukastuu Suomessa niin pahoin, että joutuu turvautumaan lääkärin apuun.

Kaupanpäällisiksi runsaasti kipuilua, perheiden arjen sekoilua, joillekin jopa loppuelämän ongelmia.

Kukahan tässä pelissä onnistuu säästämään eniten. Kukahan tienaa eniten ja kukahan onnistuu vetämään välistä. Etenkin kun kokonaisuutta ei mieti kukaan. Kuinkahan monta lapiollista sepeliä saisi 1,4 miljardilla? Rautakangen saa Puuilosta 22,50 eurolla. Sellaisen kauniin punaisen ostin juuri tuttavalleni syntymäpäivälahjaksi. Tosin kangen lisäksi lahjaan sisältyi pihajäiden murskaaminenkin.

Hyvinvointialueiden ahdinko paisuu paisumistaan, eikä ne tarvitsi yhtään ylimääräistä katkennutta kättä tai nyrjähtänyttä nilkkaa hoidettavakseen etenkin kun tämän hetken arvioiden mukaan yli 100 terveysasemaa on sulkemassa ovensa.

Sosiaali- ja terveysministeriön kyselyssä kartoitettiin loka-marraskuussa 2021 hyvinvointialueen näkemyksiä sairaalaselvityksen taustaksi. Siinä kysyttiin muun muassa, liittyykö henkilöstön saatavuuteen epätervettä kilpailua. Alueista vain neljä ei nähnyt ongelmia vuokratyövoiman käytössä.

Keikkafirmat haalivat julkisen puolen lääkäreitä palkkalistoilleen myydäkseen heitä takaisin kalliimmalla, selviää tuosta ministeriön teettämästä kyselystä.

Helsingin kaupunki myöntää epäonnistuneen paikoin lumen auraamisessa ja muussa talvikunnossapidossa tänä talvena. Ongelma ei ole se, etteivätkö auraajat tekisi työtään hyvin, Helsingin kaupungilta arvioidaan. Teitä ei hoideta silloin kuin on hoitotarve olisi, vaan sen mukaan, kuinka monta senttiä lunta on satanut.

Pitäisikö liukkaudeneston ohjaus siirtää hyvinvointialueiden vastuulle. Heidän tavoitteenaan voisi olla mahdollisimman vähän liukastumisesta johtuvia hoitokuluja.

Helsingissä talvikunnossapitoon käytetään vuosittain 55 euroa asukasta kohden. Eniten asukasta kohden käyttää rahaa Lahti, 67 euroa. Vähiten taas Pori, vain 16 euroa.

Jotta kokonaisuus ei hämärtyisi entisestään, niin pitää muistaa, että kaupunkien jalkakäytävien liukkauksista vastaa kukin kiinteistö omalta osuudeltaan.

Somen ja muiden sähköisten kanavien myötä liukkauksista ilmoitetaan, vaaditaan, haukutaan entistä enemmän. Kaupunkien edustajien mukaan se on myönteistä kehitys, kunhan maltetaan pitää joku raja arvostelussa.

Some mahdollistaa toki myös tiedottamisen. Turun kaupunki on kehittänyt kuntalaisille palveluja, joiden avulla voi seurata katujen talvikunnossapitoa aiempaa paremmin. Esimerkiksi kännykällä voi lähes reaaliajassa seurata, mitkä kadut on hiekoitettu ja aurattu tai missä on liukasta. On huomattu, että liukkaus saattaa muuttua jopa alle tunnissa, vaikka katu olisi juuri hiekoitettu.

Liukkaudesta aiheutuvia kustannuksia syntyy todella monissa paikoissa. Toiminnallisia vastuita samoin. Mutta onkohan kukaan ja koskaan miettinyt kokonaisuutta. Ainakin niin ettei hiekoittajia palkita suurista kustannussäästöistä ja samaan aikaan suljeta terveyspalveluita kustannussyistä.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm kanavalla maanantaina 10.3.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00

 

Lisää aiheesta:

Suomesta katoamassa yli 100 terveysasemaa

Näin paljon suurimmat kaupungit käyttävät liukkauden estoon

Näin keikkalääkärit vedättävät

 

 

 

Ettei vaan tulisi takatalvea

Perjantai 1.3.2024 klo 17.36 - Kauko Niemi

 

Herääkö maailma talviuniltaan. Tämän talven lämpötila oli yleisesti 1‒3 astetta pitkän ajan keskiarvoa alempi. Näin tekivät myös Ähtärin eläintarhan karhut viime viikon puolivälissä. Heräämisaika vaihtelee hieman vuosittain, mutta nyt ollaan melko normaalissa syklissä.

Maaliskuun ensimmäisenä Suomi sai virallisesti uuden presidentin. Onnea uuteen pestiin presidentti Stubb. Mediakin on jo ehtinyt avata salaisen arkkunsa, kuinka Sauli huutaa puhelimeen ja ärtsisti komenteli ties ketä. Siis se vakaa ja uskottava tasavallan presidenttikö. Kyllä Niinistö saa joka tapauksessa täydet peukutukset. Onhan hän kyselyn mukaan Suomen kaikkien aikojen paras presidentti.

Samana päivänä monista uhitteluista huolimatta Aleksei Navalnyin muistotilaisuus pidettiin Moskovassa sijaitsevalla Marinon esikaupunkialueella sijaitsevassa kirkossa. Yllätys, yllätys tilaisuus oli avoin. Mitä se avoimuus sitten tarkoittaakaan, kun  naapurin hallintoon on iskenyt synkkä takatalvi ja se kontrolloi nyt suruakin. Yksikään ruumisauto ei ole suostunut/uskaltanut kuljettamaan ruumista siunaustilaisuuteen. Ruumis saatiin kuin saatiinkin kirkolle.

Paperisesta talviunestaan yrittää herätä myös itsetietoisena ja itsevarmana esiintynyt Helsingin Sanomat. Syventävien sisältöjen päätoimittaja Laura Saarikoski on irtisanoutunut HS:n palveluksesta. Parisen kymmentä muuta seuraa Saarikoskea. Päätoimittaja Erja Yläjärven ja Laura Saarikosken tiedotteet olivat melkoista puppusanageneraattorin tuotosta. Sata kertaa enemmän markkinointia kuin journalismia.

Itse olin 46 vuotta putkeen paperisen Hesarin tilaajana. Sen jälkeen hetken sähköinen asiakas. Yhdessä vaiheessa ”myötähäpeäni” oli niin voimakasta, että silmäilin Hesarin vasta iltapäivällä.

Unkari ei meinaa herätä talviunestaan millään. Miten ihmeessä yksi mies voi vitkutella tuolla tavoin. Mielenkiintoista nähdä millaisilla peukutuksilla Orban jatkaa menestystään. Itselläni ei ole muuta kuin turistikokemusta unkarilaisuudesta. Suomessa asuva tuttavani kommentoi tilannetta sanomalla, että häntä hävettää julkisesti tunnustaa itsensä unkarilaiseksi.

Toivottavasti Suomen toiseksi arvostetuin uutisankkuri Matti Rönkä ei vaivu talviunille. Matti Röngän viimeinen uutislähetys viime keskiviikkona kello 20.30 tavoitti 1,3 miljoonaa katsojaa. Röngän viimeinen uutislähetys oli tämän vuoden katsotuin tavallinen uutislähetys. Röngän ansiot perustuvat työn laatuun, eikä somekeikistelyyn. Siinä on iso ero, niin kuin oli suosituimman uutisankkurin Arvi Lindinkin kohdallakin.

Talviunilta on herätelty reserviläisetkin. Puolustusministeri Antti Häkkäsen yksi lausunto, herätteli laajoja joukkoja. Valtaosa aktivoituneista halusi erota reservistä ja tänä vuonna reservistä onkin eronnut yhteensä 1 435 reserviläistä, joista 1 200 helmikuun aikana. Viime vuonna reservistä eronneita oli koko vuonna 1 650.

Toki on sitten sellaisia, jota haluavat takaisin reserviin. Helsingin Sanomien yleisönosastolla 62 vuotias haluaisi palata takaisin reserviin, sillä hän uskoo, että tarpeen niin vaatiessa olisi minulla vielä jotain annettavaa Suomen Puolustusvoimille.

Niinistön viimeiseksi jäänyt armahdus viime viikolla koski sotilasarvon palauttamista. Presidentin esittelyn päätöksestä selviää, että Vantaalta oleva mies oli pyytänyt, että hänen menettämänsä sotilasarvo, tykkimies, palautettaisiin. Toive toteutui.

Minäkin heräsin miettimään, että mikähän mahtaa olla minun sotilasarvoni varusmiespalvelun ja sen jälkeen neljästi kertaamassa olleella? Tätä tietoa ei löytynyt Santahaminan portilta, Uudenmaan aluetoimistosta. Neuvottiin tiedustelemaan Sotilaslääketieteenarkistosta Viitasaarelta. Vastaus oli, että on kansallisarkiston kamaa. Tunnustan – tuplasti arkistokamaa siis.

Mutta eniten tässä menneen talven lumia miettiessä juuri nyt ihmetyttää tuon herra Putinin terveydentila. Millä keinoin tuollaisissa paineissa voi olla sairastumatta. Ei ainakaan niin sanottu normaali ihminen pysyisi terveenä. Olisi varsin mielenkiintoista nähdä herran veriarvot ja muut hyvinvointia mittaavat arvot. Toisaalta emmehän me tietenkään tiedä mitä tai millaisia sairauksia herra on läpikäynyt.

Siinäpä moni hyvinvointiguru, jopa lääketieteen tutkijat voisivat olla huulipyöreänä ja miettiä hyvinvointisuositusten todellista merkitystä. Sinä päivänä, kun tämän herran terveys pettää, soisi maailmalle mahdollisuuden saada tutkimusnäytteitä mitä biologisesti oikeasti on tapahtunut.

Nyt alkavat aamut valoistua, mutta takatalvi iskee liian monella taholla päivittäin, mutta uskotaan Stubbin virkaanastujaispuheen viestiin, ettei kannata kaikkia pelätä.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm kanavalla maanantaina 4.3.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00

Lisää aiheesta:

Navalnyin hautajaiset