Hyödyllistä tekniikkaa väärässä käytössä

Perjantai 28.4.2023 klo 9.02 - Kauko Niemi

Yle_vaalit.jpg

 Tätä ei minulle näytetty vedoten tekijänoikeuksiin

Maailma on pullollaan hakkereita ja muita huijareita, jotka tietoisesti yrittävät huijata ja johtaa harhaan ihmisiä ja vetää välistä. Rikollisia, jotka ovat vaikkapa Suomessa saaneet anastettu kymmeniä miljoonia euroja hyväuskoisilta ja tietämättömiltä ihmisiltä. Siis hyödyntävät rikollisesti olemassa olevaa tekniikkaa.

Oman haasteensa tästä päivästä eteenpäin muodostaa tekoäly ja robotit, jotka ovat uuvuttavan väsymättömiä. Luovat valheellista mielikuvaa niin vaaleissa kuin muutoinkin.

Robotit ovat parhaillaan pilaamassa puhelimen perinteisen ja hyödyllisen käytön. Robotit korvaavat soittotehtaiden uupumattomia sokkosoittajia. Omalla kohdallani puhelinnumero on muodostunut yhtä salaiseksi kuin sosiaaliturvatunnus tai pankkien tunnusluvut. Aiemmin puhelin oli varsin käyttökelpoinen apuvälinen monissa asioissa. Onneksi nyt löytyy asetuksista vaihtoehto, ettei puhelimeni noteeraa muita yhteydenottoja kuin ne, jotka ovat osoitekirjassani taltioituna.

Ehkä kaikkein ärsyttävin tapaus Yle. Pakkomaksan 163 euroa vuodessa, eikä minulle näytetä tietokoneen ruudulla esimerkiksi suoria tv-uutislähetyksiä.

Tämä johtuu siitä, että käytän vpn- tietosuojaohjelmaa. Tosin en näe Maikkarinkaan uutisia, koska käytän ad-blogger ohjelmaa. Maikkarin tapauksen ymmärrän, jopa hyväksyn, sillä MTV3 elää mainostuloilla. Samoin kun monet lehdet, joiden artikkeleita ei pääse lukemaan ennen kuin on katsonut mainoksen.

Yle_suora.JPG

Mutta palataanpa tuohon tapaus YLE. Aikoinaan tiedustelin heiltä syytä moiseen temppuun. Vastaukseksi sai, että kyse on tekijänoikeuksista. Kuitenkin muutaman minuutin kuluttua ohjelma on kuitenkin nähtävissä Yle Areenassa.

Jäin myös miettimään millaisia tekijänoikeusrajoituksia sisältyi esimerkiksi juuri ennen vaaleja lähetettyyn Suureen vaalikeskusteluun, kun sitä ei minun tietokoneelleni näytetty. Vakaa epäilyni on, ettei vpn-kiellolla on mitään tekemistä tekijänoikeuksien kanssa.

Yle käyttää oikein hyvää ja hyödyllistä tekniikkaa täysin väärässä tarkoituksessa, yrittäessään todennäköisesti estää Suomen rajojen ulkopuolella olevia ihmisiä näkemästä lähetyksiään.

No miksi en lopeta vpn-tietoturvaohjelman käyttöä, jotta näkisin millaiseen asuun Petteri tai Riikkaa ovat tänään pukeutuneet illan uutislähetyksessä?

Statistiikkani osoittaa, että ”pääkoneellani” F-securen Freedom -ohjelma on estänyt 99071 seurantayritystä, se on estänyt 2382 haitallista sivustoa. Sama ohjelma tekee samaa työtä myös tabletillani ja puhelimessani. Siis reilusti yli satatuhatta seurantayritystä on tullut tiensä päähän.

Tuntuu turvalliselta, vaihtaisinko tämän tv-uutisiin tai muihin suoriin lähetyksiin, joista on jo tullut päivän mittaan tuutin täydeltä tietoa.

Kyse onkin enempi periaatteesta ja siitä onko Yle:llä oikeus käyttää hyvää tekniikkaa väärässä tarkoituksessa.

No mitä tuo vpn oikeasti tekee? Se suojaa yksityisyyttä salaamalla verkkoyhteytesi ja piilottamalla oikean IP-osoitteesi verkkosivuilta, joilla vierailet. Seuranta­suojaus estää muun muassa mainostajia seuraamasta sinua verkossa.

Itse olen sen verran rehellinen, että ilmoitan kuitenkin olevani Suomessa. Kerran olin ostamassa lentolippua Helsingistä Wieniin. Tein sen normaalin virheen, että seurasin päivittäin tarjottuja suorien lentojen hintoja. Reilussa viikossa hinta nousi 245 eurosta 356 euroon. Sama ip-osoite toistaa samaa hakua – onhan tuo kaveri  varmaan tosissaan!

Se jälkeen vpn päälle ja sijaintipaikaksi Irlanti. Lento Helsingistä Frankfurtin kautta Wieniin oli 162 euroa. Varaus kiinni heti.

Kannattaa ihan oikeasti miettiä mitä tietoja ja käyttäytymistäsi julistat verkossa ja millaisia profiileita ja algoritmeja sinusta rakennetaan.

PS. VPN:n käytön yleisyydestä ja tarjoamista hyödystä jäi tältä erää kommentoimatta, sillä F-Secure ei pyynnöstä huolimatta suvainnut olla yhteydessä.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm:n kanavilla 30.4.2023 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

 

Lisää aiheesta:

Videosta käräjille

Työkone on tarkoitettu vain töiden tekoon

Chat GPT:n taustalla on salaperäinen nuori nainen, joka varoittaa kaikkia tekoälyn vaaroista

 

Kommentoi kirjoitusta.

Kuinka usein sinä valehtelet?

Perjantai 21.4.2023 klo 14.47 - Kauko Niemi

Oma_terassi_laki_IMG_40181.jpg

 Millaisella totuudella sitä maailmaa ja elämää tulkitaan

Nyt kun aprillipäivä on tältä vuodelta vietetty ja ennen kaikkea eduskuntavaalit äänestetty, niin on hyvä hetki palata rehellisyyteen.

Haastan sinut viikoksi kirjaamaan kaikki ne asiat, jolloin valehtelit tai puhuit asianvierestä päästäksesi pälkähästä. Ei, en halua tietää lopputulostasi. Ei tässä ei kilpailla kenenkään kanssa eikä mistään. En siis puutu rikollisiin valehteluihin, joiden hoito kuuluu poliisille, vaan ihan tavallisen ihmisen vastuullisuuteen.

Viikon mittainen havainnointi ehkä herättää oman tietoisuutesi rehellisyyden ja valehtelun suhteesta, jota harva oikeasti tiedostaa. Jokainen meistä saa usein ystävänsä – ja itsensäkin – kiinni pötypuheesta. Ja sittenhän se vasta noloa onkin, kun ei enää muista mitä tulikaan sanottua ja seuraavassa tilanteessa valehtelee ihan pokkana eri tavalla.

Vuonna 2021 julkaistussa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa pyydettiin 632:ta koehenkilöä laskemaan perättömät puheensa päivittäin. 91 päivän aikana he valehtelivat 116 366 kertaa.

Suurin osa valehteli melko kohtuullisesti, mutta pieni osa suolsi epätotuuksia urakalla.

Noin 75 prosenttia tutkituista puhui palturia korkeintaan kaksi kertaa päivässä. Kovimmat valehtelijat tuottivat muunneltua totuutta yli 15 kertaa vuorokaudessa. Vain yksi prosentti ei valehdellut juuri koskaan.

Valehteleminen on edelleen suuri mysteeri. Se tiedetään, että jokainen valehtelee keskimäärin tuon kaksi kertaa päivässä ja useimmiten äidille tai vaimolle. Valehtelussakin mestariksi tullaan harjoittelemalla ja usein huomaamatta. Siksi tämä viikon kirjanpito on oivallinen pysähtyminen ja tilanteen tiedostaminen.

Valehtelemiseen on monta syytä. Valheella voidaan esimerkiksi välttyä tapaamasta jotakuta, toisinaan taas halutaan pitää muita pilkkanaan.

Lähes 90 prosenttia perättömyyksistä on pieniä valkoisia valheita. Henkilö väittää esimerkiksi pitävänsä saamastaan lahjasta ja eleestä, vaikka totuus on toinen. Joku kertoo valheellisia aikataulujaan, kun ystävä pyytää mukaansa pitämään hauskaa yökerhoon.

Ihminen valehtelee silloin, kun siitä on hänelle jotakin hyötyä – siis poliitikkojen ja myyntimiesten perustaitoja.

Kaikki eivät osaa valehdella yhtä hyvin. Psykopaatit valehtelevat vailla omaatuntoa. Hyvillä luonnollisilla valehtelijoilla taas on oltava ainakin hyvä muisti. Yleensä valhe uppoaa sitä paremmin, mitä paremmin sitä on ehtinyt valmistella.

Me Naiset -lehti teki laajalla kysymyspatterilla kyselyn rehellisyydestä, johon he saivat 235 000 vastausta suomalaisilta ja vastausten perusteella suomalaisia voidaan pitää varsin rehellisinä.

Parissa kysymyksessä rehellisyys joutui koetukselle. 77 prosenttia kyselyn vastaajista ottaisi maasta löytyneen 100 euron setelin itselleen. Vain 23 prosenttia veisi setelin löytötavaratoimistolle. Poliisin mukaan kaikki yli 20 euron arvoiset löytötavarat tai rahasummat tulisi toimittaa heti niiden omistajalle tai löytötavaratoimistoon.

Suuri enemmistö kyselyyn vastanneista unohtaisi rehellisyyden ja toimisi vastoin sääntöjä. 82 prosenttia, eli yli neljä viidestä vastaajasta kävisi kaikessa hiljaisuudessa kääntämässä parkkikiekkoon lisää aikaa, kun pysäköintiaika on loppumassa.

Paljon on ilmassa sitä, että ihminen ei suoraan valehtele, mutta kertoo vähän sinne päin osatotuuksia.

Esimerkiksi dopingkeskustelu on juuri tällaisia esimerkkejä pullollaan. Kysyttäessä urheilijan kiellettyjen aineiden käytöstä, on tyypillinen vastaus, että tämä ei ole koskaan jäänyt dopingtestissä kiinni.

Pari tuoretta uutista kertoo huolestuttavasta valehtelusta. Arvostetun valokuvakilpailun voittaja jätti huomattavan palkinnon noutamatta, kun hän testasi ja tuotti voittajakuvan tekoälyllä ja paljasti valehdelleensa ”valokuvalla.”

Vastaava tapahtui saksalaisessa lehdessä, joka julkaisi isona kansijuttuna Michael Schumacherin haastattelun. Haastattelu osoittautuikin tekoälyn tuottamaksi valheeksi.

Rajanveto totuuden ja valehtelun välillä ei ole yksinkertaista. Kannattaa aina välttää, ettei valehtelu johda henkilökohtaiseen kierteeseen, jolloin valhetta on kasvatettava entistä suuremmaksi. Ehkä vanha totuuskin on hyvä pitää mielessä – valheella on lyhyet jäljet, mutta ennen kaikkea valehtelu murentaa ihmisen henkilökohtaisen vastuun.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradion kanavilla 24.4.2023 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

 

Lisää aiheesta:

Valehtelijan merkit

Seitsemän merkkiä, mistä tunnistaa valehtelijan

Valehtelu helpottaa elämää

Näillä salaliitoilla pärjäsi nyt vaaleissa parhaiten

Perustuslaissa on reikä

 

 

1 kommentti .

Vetovoimaisuutta ilmassa - mutta mihin suuntaan

Perjantai 14.4.2023 klo 11.12 - Kauko Niemi

Kevatsiivous_KN234239.jpg

Tätä kylttiä odotta kotikadulle keväisin yhtä innokkaasti kuin muuttolintuja metsään - herää lakaisukoneenkuljettaja. Voisiko tämän tulkita myös muuttokehoitukseksi.

Kaikki on suhteellista. Asun kaupungin keskustassa. Kaupungin, jonka vetovoima on selkeässä alamäessä. Sitä kutsutaan Helsingiksi. Onko tässä mitään järkeä, etenkään taloudellisesti. Entä onko tässä mitään järkeä toiminnallisestikaan, sillä itse ulkoilutan kameraani mielellään luonnossa ja lähimmät henkilökontaktini ovat tällä hetkellä reilun 100 km päässä idässä, lännessä ja pohjoisessa.

Siis voisin periaatteessa asua ihan missä vain metsänlaidassa, enkä paikassa, missä yhdestäkin puusta pitää tapella oikeudessa, jotta saataisiin tilaa betonille. Missä ilman laatu suodattimista ja ilmanputsareista huolimatta on huolestuttavan huono, kevään katupölystä puhumattakaan.

Kaikki on tosiaan suhteellista, kun törmäsin asuntoilmoitukseen, missä 83,5 neliöinen kaksio maksaa 1,65 miljoonaa euroa. Tuosta asunnosta kun kävelee vain 11 minuuttia lännen suuntaan, niin ollaan minun ovellani. Saman neliöhinnan mukaan 1,5 miljoonan euron asunnolla.

No jos joku tulee koputtamaan ovelleni ja ilmoittaa maksavansa 76 neliöisestä, hyväkuntoisesta, ylimmänkerroksen asunnosta 695.000 euroa, niin hän voi muuttaa heti kun viralliset asiat ovat hoidettu kuntoon. Siis liki miljoonan halvemmalla kuin tuossa 850 metrin päässä olevasta naapuristani.

Tämähän ei toki ole ensimmäinen kerta, kun asia pyörii päässäni. Edellinen kerta oli jokin aika sitten kun sain tietää, että autoni ”säilyttäminen” paljaalla kadulla ja tiukasti rajatulla alueella kallistui tänä vuonna 420 prosenttia.

Korona on varsin tehokkaasti kolmessa vuodessa opettanut, ettei joka viikko tarvitse käydä, jossakin massatapahtumassa ja vaihtoehtona metsä ja luonto luo myös nautinnollisen olon. Korona opetti myös, etten välttämättä tarvitse ravintolapalveluita lainkaan. Huoltsikan kahvila riittää erinomaisesti, jos matkalla kahvihammasta pakottaa. Suurimman osan ostoksistani teen joka tapauksessa nettikaupoista. Korona sulatti päivittäiset työmatkat etätyön voimalla.

Tuttavani muutti tuosta lähinaapurista Sisä-Suomen kaupunkiin. Hänen kokemuslistalla on hyviä puolia huomattavasti enemmän kuin huonoja. - asuntojen hintataso selkeästi alempi, koskee myös vastikkeita. Autoilijoita, pyöräilijöitä ja kävelijöitä kohdellaan tasapuolisesti ja kadut puhdistetaan lumesta talvella saman päivän aikana.

Kulttuuripalveluiden monipuolisena käyttäjänä hän toteaa, että kulttuuripalveluja on tarjolla lähes päivittäin ja lippujakin saa lyhyellä varoitusajalla. Muutoinkin erilaiset palvelut ovat nopeasti saavutettavissa eli lyhyet matkat joka paikkaan ja palvelu on ystävällistä.

Huonona asiana hän kokee, että pk-seudulla asuvia ystäviä näkee turhan harvoin ja  julkiset liikenneyhteydet pk-seudulle ovat hitaita. Aika ajoin on ikävä myös Helsingin vanhaa arvokasta arkkitehtuuria.

Minne sitten olen muuttamassa?  Itään, länteen tai pohjoiseen. Etelässä Viro ja siitä eteenpäin ovat toistaiseksi poissa kuvioista. Kouvolassa kerrostalojen keskineliöhinta on 1029 euroa neliö. Nykyisen kokoinen asunto irtoaisi siellä noin 100.000 eurolla, Lahdessa 240.000 eurolla, Turussa 380.000. Suomen tämän hetken vetovoimaisimmassa kaupungissa Tampereella noin 520.000 eurolla. Nämä siis ihan kaupunkien keskustan kerrostaloissa.

Ja sitten kun hillitsee himojaan ja siirtyy ”kaupunkien pääkaduilta” vähän laidemmalle kuten Raisio, niin ollaan 148.000 eurossa, Salo 130.000 ja Heinola 93.000 euroa.

Paikkakuntien hyvä testi, jota olen jonkin verran kokeillut, on käveskellä ja tervehtiä tuntemattomia ihmisiä. Testasin sitä samaa kerran Töölönlahdella. Sain tunnin aikana kolme vastausta tervehdyksiini. Loput eivät olleet näkevinäänkään tai pitivät minua outona. Salon kupeessa pienehköllä kirkonkylällä jokainen koululainenkin moikkaa vastaan tullessaan.

Kaikki on tosiaan suhteellista. Ilman tunteellisia mielihaluja muutto metsään olisi ainoa järkevä toimenpide, kun ei enää ole riippuvainen edes päivittäisistä työmatkoistakaan.

PS hinnat ovat laskettu Etu-ovi palvelun antamien keskiarvojen mukaan.



Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradion kanavilla 17.4.2023 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

 

Lisää aiheesta:
Asunnon arvo romahti kolmessa vuodessa

Asuntojen hinnat laskevat

Omakotitalojen hintahaitari

Katupöly kymmenkertaistuu

Näitä haetaan Oikotiellä

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: FinnRadio.fm, vetovoima, Helsinki, Tampere, Turku, Lahti, Kouvola, Raisio, Salo, Heinola, muutto, Etu-ovi,

Pysähdyttävän kaunista todellisuutta

Torstai 6.4.2023 klo 14.44 - Kauko Niemi

Parasisa_pieni_KN223414.jpg

Maailman paras isä -kirja palkittiin - onnistuneet kannet kunniakirjalla

Maailman paras isä (Isukka). Tällä kertaa maailman paras isä ei ole vippaskonsteilla paisutetuilla lihaksilla varustettu ja audilla ajava supermies. Eikä se ole ulkokuorrutettu, naisten jahtaama miesmalli, jota media hehkuttaa jokaisesta pienestäkin yksityiskohdasta.

Maailman paras isä on aidosti isä, joka on ottanut, joutunut ottamaan, halunnut ottaa yksin täyden vastuun lapsiensa kasvamisesta ja kehittymisestä. Hän on saanut vastuun monista viranomaisten vitkuttelusta huolimatta. Hän on siis byrokratian viralliselta statukseltaan yksinhuoltajaisä.

Antti Kirves, yksinhuoltaja itsekin, on kirjoittanut ja kuvannut juuri julkaistun kirjan, missä 26 yksinhuoltajaisää avaa rehellisen reilusti oman tarinansa. Kirja on varmasti arvokasta ja käypää vertaistukea. Yksinhuoltajaisät kun eivät juurikaan ole lööpeissä, vaikka niitä on Suomessa yli 19000. Ja silloin kun media puhuu yksihuoltajuudesta, niin puhutaan etupäässä naisisten surkeasta ja aliarvostetusta pakonomaisesta kohtalosta.

Isästä ei yleensä tule yksinhuoltajaa ilman painavaa syytä. Kirjan esipuheessa arvellaan ehkä sairastui, ehkä valitsi pullon, piikin tai pillerit, ehkä hän kuoli tai lähti muuten vaan. Ehkä kysymyksiä jäi enemmän kuin vastauksia. Tämä kirja antaa 26 rehellistä vastausta.

Viestinnällisesti kirja on pysäyttävä paitsi aihesisällöltään, niin myös tyylilajiltaan. Tunnen kirjoittajan sekä kirjoittajana että kuvaajana ja hänen pelkistetyn ja todellisuuteen perustuvan toimintatavan.

Kirja on myös varsin sisäsiisti. Yksinhuoltajamiesten kuvat ja kokemukset ovat omina ryhminään eri sivuilla ja kukaan ulkopuolinen ei näin ollen pysty yhdistämään mikä on Villen tai mikä on Maxin tarina. Kohteliasta eikä yhtään pilaa arvokasta ja avointa tunnelmaa.

Tämä kirja kasvattaa monin verroin sitä ärtymystä mikä minulle syntyy päivittäin mediasuhteessa. Etsitään mikä tahansa julkkiskuva. Ja tietenkin tyrkkyjulkkikset niitä myös tuputtavat medialle. Mitä vähemmissä vaatteissa sitä parempi. Sitten keksitään mikä tahansa tarina ja sille sopiva klikkiotsikko. Ketä tällainen palvelee paitsi klikkitilastojen pitäjiä.

Kehitys näkyy varsin selvästi. Olen yleisestä mielenkiinnosta pyörittänyt hauva nimistä koira-ryhmää Facebookissa pian 14 vuotta ja keskimäärin kolme päivitystä joka ikinen päivä. Sivu tavoittaa 18000 ihmistä ja siitä tykkää 9700 henkilöä.

Aikaisemmin koirauutisointi oli aitoa koiriin ja koiran kasvatukseen liittyvää hyötytietoa. Tällä hetkellä 80 prosenttia nettihausta on kuinka julkkisten koirat ovat käyttäytyneet tai kuinka joku julkkis on astunut koiran ulosteeseen. Ja tästä kaikesta pitäisi vielä maksaa.

Maailman paras isä kirjassa tunnustetaan, ettei kukaan ole maailman paras isä, mutta ihan varmasti jokainen isä on omille lapsilleen juuri se paras isä.

Kirjan tarinat antavat ymmärtää, ettei miehen virallinen ja lainmukainen yksinhuoltajuus ole aina itsestään selvää. Saman ovat myös huomanneet viranomaiset.

Viime viikolla valmistui työryhmän mietintö osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutetun ”Laki ja perheiden monimuotoisuus” -tutkimushankkeen loppuraportissa ehdotetaan muutoksia suomalaiseen perhelainsäädäntöön, perintökaareen ja sosiaaliturvaan. Tutkimuksessa on tarkasteltu lainsäädännön rakenteita perheiden monimuotoisuuden näkökulmasta.

Maailman paras isä kirja tarjoaa erinomaista vertaistukea tuoreille yh-isille. Niille, jotka ovat juuri nyt uuden edessä. Vastaavaa tietoa ei media tarjoa. Te pärjäätte, te selviätte, parempaa on tulossa.

 

 

PS. Kirjan alkuperäinen idea syntyi Antti Kirveelle, kun hänen pieni tytär toi aikoinaan isukalle avaimenperän, jossa luki - Maailman paras isä.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradion kanavilla 10.4.2023 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, Antti Kirves, Maailman paras isä, kirja, yksinhuoltajaisä,

Somen algoritmit siirtyvät pikkuhiljaa oikeaan elämään

Lauantai 1.4.2023 - Kauko Niemi

Vaalimainos_Blogi_IMG_53951.jpg

 

Sosiaalista mediaa on haukuttu vihan lietsonnasta. Niinhän se on tietoisesti rakennettukin, että mitä ärhäkkäämpää kommentointia saat aikaan, sitä enemmän koneet viestiäsi jakavat. Sopusointuinen viesti ei somessa laajalle leviä.

Algoritmit ovat muuttaneet asiallisen ja sivistyneen nettikeskustelun enemmän ja vähemmän rähjääväksi, missä faktoilla ei ole suurtakaan painoarvoa.

Nyt on vaalikampanjoinnissa sama ilmiö siirtynyt toreille ja turuille. Rähjääminen on yltänyt sellaiselle tasolle, etten ole juurikaan katsonut vaalikeskusteluja. Yrittänyt kyllä, mutta jos sivistynyt keskustelutaito on kateissa, niin se tuntuu minulle liian pahalta. Ennakkoääneni kävin kuitenkin antamassa.

Toisaalta valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo ennustaa hyvää äänestysprosenttia eduskuntavaaleissa, ja siihen on hänen mielestään kaksi syytä. Puolueet eroavat selvästi toisistaan vastakkainasettelun voimistumisen myötä ja suosituimpien puolueiden väliset kannatuserot ovat pienen pieniä.

Hänen mukaansa fyysiset hyökkäykset ovat saaneet alkunsa toimintakulttuurista, joka oikeuttaa väkivallan. Kyseinen toimintakulttuuri on lähtenyt liikkeelle verkosta, missä saa usein puhua mitä tahansa ilman, että kukaan tuomitsee. Vähitellen sama toiminta valuu myös vaaliteltoille.

Ennakkoäänestys oli tällä kertaa historian vilkkain. Eduskuntavaalien 2023 ennakkoäänestyksessä annettiin yli 1 712300 ääntä, joten ennakkoon äänesti noin 40 prosenttia Suomessa asuvista äänioikeutetuista. Ja mikäli nuoret ovat liikkeellä, vaalien lopputulos voi olla yllättävä. Tätä blogia kirjoitettaessani oli varsinaisen äänestyspäivän tulos vielä suuri kysymysmerkki.

Vahvoja ennusteita yllätyksistäkin on ollut ilmassa. Nuoriso, joka ei välttämättä seuraa päivän politiikkauutisia, eivätkä lueskele kadulla olevia vaalimainoksia, voi rakentaa yllätyksiä. Kuinka ehdokkaat ovat osanneet hyödyntää nuorison käyttämää sosiaalista mediaa. Kuinka ovat osanneet valita oikeat nettikanavat ja kuinka viestien sisältö ja sävy kohtaavat nuoret.

Omalla kohdallani ennakkoäänestyspaikan tiskillä ehdin kohdata kolme muuta äänestäjää ja jokaiselta kysyttiin – onko ensimmäiset eduskuntavaalit – onneksi olkoon.

Somen tehosta esimerkkinä vaikkapa Sanna Marinin sometaustaryhmä, joka on saanut paljon aikaan niin hyvässä kuin pahassa. Livealgoritmina toimii oikein hyvin myös Riikka Purra, joka onnistuu ärsyttämään kumppaneitaan asiassa kuin asiassa.

Jos ja kun huolestuttava someäksyily on siirtynyt livelavoille, niin vieläkin huolestuttavaa on ollut, miten vihapuhe on alkanut kanavoitua vihateoiksi. Fyysinen väkivalta on aina tuomittavaa, mutta silloin kun se kohdistuu vaaliehdokasta kohtaan, kyseessä on hyökkäys myös demokratiaa vastaan. Tässäkin toiminnassa on selvää kasvua nähtävissä.

Elämme selkeästi siirtymävaihetta ja neljän vuoden kuluttua on monta uutta vaikuttamiskeinoa käytössä ja todennäköisesti kadunvarsi mainosrivit vähissä.

Toimintakulttuurit kehittyvät hitaasti mutta toisaalta perääntymättömästi ja äärimmilleen vietynä vähän kuin yhdysvaltalaiset kouluampumiset tai hiljalleen kasvava suomalainen katuväkivalta.

Kaikista uusista tempuista ja algoritmeistä huolimatta toivon ja äänestän edelleen henkilöä, joka osaa esittää asiansa suuta soittamatta ja riitelemättä. Käytöstavat ovat myös aina esimerkkinä ja politiikoilla julkisina esimerkkinä, kuinka asioita tulisi yhteisesti ja rakentavasti hoitaa. Turha syyttää perheitä ja vanhempia huonojen mallien näyttämisestä. Vain olenko väärässä?

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradion kanavilla 3.4.2023 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

Lisää aiheesta:

 
Voittaako kiljuva veronkiristäjä-Marin, köyhien kurittaja Orpo vai mamuja ruoskiva Purra?

Meta pohtii kieltävänsä poliittisen mainonnan Euroopassa

Arvaa kuka puheenjohtaja

Tekoäly mullistaa maailmaa, mutta ehdokkaita se ei hetkauttanut

Pohdinnan paikka mistä ihmisten omituinen käytös johtuu

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradi.fm, vaalit, eduskunta, some, Riikka Purra, Sanna Marin, someäksyily, keskustelu