Somen algoritmit siirtyvät pikkuhiljaa oikeaan elämään

Lauantai 1.4.2023 - Kauko Niemi

 

Sosiaalista mediaa on haukuttu vihan lietsonnasta. Niinhän se on tietoisesti rakennettukin, että mitä ärhäkkäämpää kommentointia saat aikaan, sitä enemmän koneet viestiäsi jakavat. Sopusointuinen viesti ei somessa laajalle leviä.

Algoritmit ovat muuttaneet asiallisen ja sivistyneen nettikeskustelun enemmän ja vähemmän rähjääväksi, missä faktoilla ei ole suurtakaan painoarvoa.

Nyt on vaalikampanjoinnissa sama ilmiö siirtynyt toreille ja turuille. Rähjääminen on yltänyt sellaiselle tasolle, etten ole juurikaan katsonut vaalikeskusteluja. Yrittänyt kyllä, mutta jos sivistynyt keskustelutaito on kateissa, niin se tuntuu minulle liian pahalta. Ennakkoääneni kävin kuitenkin antamassa.

Toisaalta valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo ennustaa hyvää äänestysprosenttia eduskuntavaaleissa, ja siihen on hänen mielestään kaksi syytä. Puolueet eroavat selvästi toisistaan vastakkainasettelun voimistumisen myötä ja suosituimpien puolueiden väliset kannatuserot ovat pienen pieniä.

Hänen mukaansa fyysiset hyökkäykset ovat saaneet alkunsa toimintakulttuurista, joka oikeuttaa väkivallan. Kyseinen toimintakulttuuri on lähtenyt liikkeelle verkosta, missä saa usein puhua mitä tahansa ilman, että kukaan tuomitsee. Vähitellen sama toiminta valuu myös vaaliteltoille.

Ennakkoäänestys oli tällä kertaa historian vilkkain. Eduskuntavaalien 2023 ennakkoäänestyksessä annettiin yli 1 712300 ääntä, joten ennakkoon äänesti noin 40 prosenttia Suomessa asuvista äänioikeutetuista. Ja mikäli nuoret ovat liikkeellä, vaalien lopputulos voi olla yllättävä. Tätä blogia kirjoitettaessani oli varsinaisen äänestyspäivän tulos vielä suuri kysymysmerkki.

Vahvoja ennusteita yllätyksistäkin on ollut ilmassa. Nuoriso, joka ei välttämättä seuraa päivän politiikkauutisia, eivätkä lueskele kadulla olevia vaalimainoksia, voi rakentaa yllätyksiä. Kuinka ehdokkaat ovat osanneet hyödyntää nuorison käyttämää sosiaalista mediaa. Kuinka ovat osanneet valita oikeat nettikanavat ja kuinka viestien sisältö ja sävy kohtaavat nuoret.

Omalla kohdallani ennakkoäänestyspaikan tiskillä ehdin kohdata kolme muuta äänestäjää ja jokaiselta kysyttiin – onko ensimmäiset eduskuntavaalit – onneksi olkoon.

Somen tehosta esimerkkinä vaikkapa Sanna Marinin sometaustaryhmä, joka on saanut paljon aikaan niin hyvässä kuin pahassa. Livealgoritmina toimii oikein hyvin myös Riikka Purra, joka onnistuu ärsyttämään kumppaneitaan asiassa kuin asiassa.

Jos ja kun huolestuttava someäksyily on siirtynyt livelavoille, niin vieläkin huolestuttavaa on ollut, miten vihapuhe on alkanut kanavoitua vihateoiksi. Fyysinen väkivalta on aina tuomittavaa, mutta silloin kun se kohdistuu vaaliehdokasta kohtaan, kyseessä on hyökkäys myös demokratiaa vastaan. Tässäkin toiminnassa on selvää kasvua nähtävissä.

Elämme selkeästi siirtymävaihetta ja neljän vuoden kuluttua on monta uutta vaikuttamiskeinoa käytössä ja todennäköisesti kadunvarsi mainosrivit vähissä.

Toimintakulttuurit kehittyvät hitaasti mutta toisaalta perääntymättömästi ja äärimmilleen vietynä vähän kuin yhdysvaltalaiset kouluampumiset tai hiljalleen kasvava suomalainen katuväkivalta.

Kaikista uusista tempuista ja algoritmeistä huolimatta toivon ja äänestän edelleen henkilöä, joka osaa esittää asiansa suuta soittamatta ja riitelemättä. Käytöstavat ovat myös aina esimerkkinä ja politiikoilla julkisina esimerkkinä, kuinka asioita tulisi yhteisesti ja rakentavasti hoitaa. Turha syyttää perheitä ja vanhempia huonojen mallien näyttämisestä. Vain olenko väärässä?

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradion kanavilla 3.4.2023 alkaen:

Lisää aiheesta:

 
Voittaako kiljuva veronkiristäjä-Marin, köyhien kurittaja Orpo vai mamuja ruoskiva Purra?

Meta pohtii kieltävänsä poliittisen mainonnan Euroopassa

Arvaa kuka puheenjohtaja

Tekoäly mullistaa maailmaa, mutta ehdokkaita se ei hetkauttanut

Pohdinnan paikka mistä ihmisten omituinen käytös johtuu

 

 

 

Välistä vetäjiä riittää

Lauantai 11.3.2023 klo 11.03 - Kauko Niemi

Kaiken maailman asioita joutuu epäilemään, vai ollaanko peräti jo siinä pisteessä, että on parasta, kun epäilet kaikkea.

Luottamus ja luottamuksellisuus olisi niin hieno ja rauhoittava asia elämässä. Se helpottaisi kaikkea toimintaa ja rakentaisi positiivista mielenrauhaa.

Olen tässä muutaman kuukauden miettinyt sitäkin, että jos nuorella miehellä on loistavat it-taidot, niin miksi ihmeessä hän käyttää niitä Vastaamon hakkerointiin ja tietojen vahingolliseen levittämiseen. Toinen vaihtoehto olisi ollut tehdä taidoillaan muhkean tilin it-liiketoiminnassa ja elää vapaudessa.

Tällä esimerkillä en ole millään tavalla puolustamassa hänen tekojaan. Eikö kukaan lähipiirissä osannut epäillä ja olisi pystynyt auttamaan nuorta miestä oikeaan ja luottamukselliseen suuntaan.

Ja sitten Länsi-Uudenmaan poliisi on talven aikana kirjannut yli 20 tapausta, joissa uhreja on erehdytetty autokaupoilla. Ensin yksi tekijöistä soittaa autoaan myyvälle uhrille, ja sopii kaupoista. Ostaja kertoo ottavansa pikavipin maksaakseen auton.

Sen jälkeen uhrille soittaa toinen ostaja, joka tarjoaa korkeampaa hintaa. Kun uhri soittaa ensimmäiselle tarjoajalle, tämä vaatii uhria korvaamaan pikavipin kulut peruuntuneiden kauppojen vuoksi. Yhtään kauppaa ei ole syntynyt. Poliisin tiedon mukaan huijariryhmä asuu Forssan seudulla.

Mitäs pakkaat matkalaukkuusi? Luotatko matkatavaroiden koskemattomuuteen? Kaksi Teneriffan eteläisen lentoaseman työntekijää on pidätetty epäiltyinä tavaroiden varastamisesta matkustajien matkalaukuista. Asiasta kertovat useat paikalliset mediat, kuten Canarias7. Epäillyt olivat lastaamassa matkatavaroita lentokoneeseen, kun heidän huomattiin penkovan jotakin laukuista.

Luottamuksellisuus on ennen kaikkea myös kulttuurillinen ja kasvatuksellinen asia. Veikkaan, että itä-naapurissa luottamuksella tuskin olisi koskaan pysynyt hengissä, ei ainakaan tällä hetkellä. Italialaisten luottamuksellisuus minun suomalaisin silmin ja korvin tuntuu oudolta, mutta italialaisten oma hokema kuuluukin, ettei mitään tapahdu sovitusti, mutta kaikki järjestyy.

Pari viikkoa sitten Kyberturvallisuuskeskus kertoi saaneensa useita ilmoituksia huijauksesta, jossa ihmisiä houkutellaan tekstiviesteillä siirtämään vuokrarahoja rikollisille. Keskuksen mukaan kyseessä on uusi huijausmuoto, ja osa huijauksen kohteista on päätynyt jo antamaan rikollisille rahaa.

Suomalaiset menettivät viime vuonna huijareille yli 30 miljoonaa euroa. Huijattuja rahoja onnistuttiin palauttamaan reilut 14 miljoonaa euroa. Kyse ei siis ole mistään harmittomista tempuista, joita keksitään jatkuvasti uusia. Siis kaikkea normaalista poikkeavaa toimintatapaa kannattaa tosiaan epäillä.

Poliisi on saamassa valmiiksi esitutkinnan laajassa petostapauksessa, jossa tekijät saivat yli 40 000 euroa tekaistuilla netin myynti-ilmoituksilla.

Petoksen tekijät julkaisivat myynti-ilmoituksia netin kauppasivustoilla. Kun halukas ostaja oli ottanut yhteyttä myynti-ilmoituksesta, häntä pyydettiin maksamaan käsirahaa. Kun käsiraha oli maksettu, myynti-ilmoitus poistettiin.

Porissa puolestaan on kaupungin sähköpostiosoitteista lähetetty viime päivinä tietojenkalasteluviestejä. Porin kaupungin tiedotteesta ilmenee, että "muutaman käyttäjän" sähköpostitunnukset on otettu haltuun ulkopuolelta ja kalasteluviestejä on lähetetty näistä sähköpostiosoitteista. Ministeri Lintilän tilikaappaukseen en nyt ota kantaa tällä kertaa.

Jatkuvaa ja laajaa huijausta tapahtuu jatkuvasti. Todella vaikeaa on tavallisen ihmisen tulkita erilaisia vaikuttamisyrityksiä, etenkin jos olet samassa kuplassa vaikuttajan kanssa. Innolla toimit kätyrinä ja jatkolähetät viestejä, joiden alkuperä ajaa jotakin agendaa.

Tällä hetkellä ajankohtaista on vaalihäirintä. Se on verkossa koko ajan helpompaa tekniikan kehittyessä. Esimerkiksi valeuutissivuja on helppo rakentaa hetkessä. Pari viikkoa sitten vaalihäirintää nähtiin Twitterissä. Siellä trollitilit tekeytyivät suomalaisiksi henkilöiksi, jotka varoittivat Nato-jäsenyydestä sanomalla, että "Nato ei teitä tallenna". Kyseessä lienee konekäännösvirhe, ja oikea muoto olisi ollut "Nato ei teitä pelasta". Onneksi Suomen kieli tekee tepposensa konekääntäjille.

Pienikin epäilys ja kannattaa heti pysähtyä tarkistamaan ja miettimään todellista luottamusta. Ja niin kuin heti alussa arvelin ehkä kannattaa epäillä vähän kaikkea, vaikkei se niin kovin miellyttävää olekaan.

Kiitokset asiantuntija Petteri Järviselle. Hän on viime aikoina paljastanut ja kommentoinut kiitettävällä aktiivisuudella huijareiden tekosia. Näin pitäisi kaikkien toimia, jotta heidän temppunsa nyykähtäisi heti alkumetreillä.

 

 

Lisää aiheesta:

Pelottava huijaus tekee tuloaan: Lapsen hätäinen soitto

Poliisi varoittaa Whatsup-huijauksista

Verkkopankkihuijaukset ovat entistä yleisempiä

Googlessa vaani viheliäinen ansa OmaVeroa hakevalle: ”Ovelaa ja vaarallista”

Nainen oli menettää tonneja, mutta havahtui viime hetkellä – Suomalaisia yritetään nyt vedättää taitavilla kikoilla

 

 

 

 

Virallista valehtelua

Perjantai 6.1.2023 klo 9.14 - Kauko Niemi

 

Vuodenvaihde oli taas se hetki, kun maailmalle levitettiin virallisia valheita yllin kyllin. Valtioiden päämiehet pitivät virallisia puheitaan, joita on sitten ruodittu mikä on totta, mikä propagandaa ja mikä suoranaista valehtelua. Virallisessa valehtelussa esimerkiksi Putin pärjäsi valehtelussa oikein hyvin eikä ollut missään nimessä ainut pärjääjä.

Suomalaisen median tulkinta Putinin puheesta oli, että siitä oli yksi asia, joka piti paikkaansa.

Varsin huonosti virallisessa valehtelussa pärjäsi oma presidenttimme Sauli Niinistö. Tosin Niinistön sanavalinnoistakin jaksettiin vääntää tulkintoja päivätolkulla. Osaltaanhan nekin sitten vääntyivät liki valheeksi, kun keksimällä keksittiin mitä Sauli tarkoitti vaikkapa - Paha kun on taitava löytämään sen kaikkein löysimmän. Siihen löytyi runsaasti vaihtoehtoja. Sanat kun saavat merkityksen vastaanottajan päässä.

Politiikka kaiken kaikkiaan on varmasti se toimiala missä virallista valehtelua tapahtuu jatkuvasti. Seuraava puolivuotta saakin kuunnella valheita korvat punaisina.

Yhdysvalloissa maan voimakkaasti jakautunut kulttuuri jo suosii valehtelua tai ainakin reipasta liioittelua. Tätä kirjoitettaessa kongressi ei ole ollut sataan vuoteen niin sekaisin kuin nyt. Viralliseksi valehtelun teki hyvin ansiokkaasti presidentti Donald Trump. Tosin Trumpkin taitaa jäädä reilusti kakkoseksi republikaanien marraskuussa valitulle kongressiedustajalle George Santosille.

Santos on nyt jäänyt kiinni taustoistaan valehtelemisesta. Hän tunnusti värittäneensä totuutta koulutuksestaan, työurastaan ja omaisuudestaan. Lisäksi hän on antanut harhaanjohtavia tietoja muun muassa juutalaisuudestaan ja avioliitostaan. Hän sanoo vain koristelleensa ansioluetteloaan. Hän valehteli myös koulutuksensa.

Kotimaisessa politiikkatotuudessa varsin kummallisia piirteitä syntyi vaikkapa Wille Rydmanin tapauksen, missä ulkopuoliset syystä tai toisesta luovat valheellista totuutta. Viralliset laintulkitsijat eivät kuitenkaan nähneet tapauksessa mitään lainvastaista.

Tämän tapauksen aktivisteilta löytyy taustalta mitä kummallisimpia koukeroita. Naisryhmä on jo aiemmin osallistunut vastaavaan mustamaalaamiseen. Yhdellä Helsingin Sanomien Wille Rydman -paljastusjutun kirjoittaneista toimittajista, Samuli Suonpäällä, on raskas rikostausta. Suonpään rikokset ovat jatkuneet vuosien ajan, ja hänellä on tuomiota lukuisista törkeistä rikoksista. Helsingin Sanomien ylin johto ei kuitenkaan pidä toimittajansa rankkaa rikostaustaa ongelmana vaan liputtaa täyttä luottamusta. Ehkä se on Hesarin tämän hetken toimituksellinen linjaus.

Politiikan ulkopuolelta näin vai noin -mestariluokkaan kuuluu Elon Musk. Hänen kohdallaan ei vain kukaan kerkeä tajuta onko kyseessä suoranaisesti virallinen valehtelu. Hän vain vaihtaa mielipidettään niin sukkelasti, ettei kukaan ehdi perässä. Silloinkin kun kyseessä on vaikka 44 miljardin Twitter-kauppa.

Entäs vaikkapa saksalaislääkäri, joka sai kahden vuoden ja yhdeksän kuukauden vankeustuomion myönnettyään yli 4 000 henkilölle laittomasti poikkeusluvan olla käyttämättä kasvomaskia koronapandemian aikana.

Naislääkäri oli myöntänyt lupia eri puolille Saksaa ihmisille, joita ei koskaan ollut tavannut tai tutkinut.

Sosiaalisessa mediassa pikavauhtia suursuosioon noussut yhdysvaltalainen Liver King, oikealta nimeltään Brian Johnson, jäi vastikään kiinni steroidien käytöstä.

Kanteessa sanotaan, että Johnson johti asiakkaitaan harhaan ja ostamaan tuotteitaan valheellisin keinoin. Johnson on väittänyt, että elinten syöminen ja muutenkin vahvasti lihaa painottava ruokavalio on avittanut häntä valtavien lihasten ja onnellisuuden saavuttamisessa.

Johnson on myynyt yrityksensä kautta elintarvikkeita ja lisäravinteita, jotka perustuvat hänen mainostamaansa ruokavalioon ja elämäntyyliin.

Todellisuudessa mies kuitenkin käytti valtavien lihasten saavuttamiseen suuria määriä anabolisia steroideja. Johnson käytti kuukaudessa peräti 11 000 dollaria steroideihin omien ja näyttävien lihastensa kasvattamiseen.

Näiden kaupallisten virallisten valehtelijoiden joukkoon olen jo aiemminkin liittänyt kiinteistövälittäjät, jotka stailaamalla tai digistailaamalla johtavat asiakkaitaan kauas todellisuudesta. Lainsäädäntöä pitäisi näissä tapauksissa muuttaa niin, että muunneltutotuus pitäisi selkeästi mainita aineistossa.

Virallinen valehtelu on minusta varsin vakavaa. Sitä kohtaa ja joutuu sietämään nyt seuraavat kuukaudet mennen tullen koko tulevan kevään, kun vaalikoneistot pääsevät pian vauhtiin.

 

Lisää aiheesta:

Putinin valheverkkoon on uinut monta kalaa

Jokos pelkkien klikkien sijaan ryhdytään ajattelemaan lukijoita

Torstai 15.12.2022 klo 19.23 - Kauko Niemi

 

Pieniä viitteitä on ilmassa, että media olisi taas kiinnostunut lukijoistaan, eikä vain markkinointiosastoille tuotetusta statistiikasta, joka saattaa näyttää hyvältä muttei kerro totuutta lukijoista.

Itse törmäsin päivittäiseen verkkostatistiikkaan jo vuonna 1998. Sitkeästi tehtiin journalistisin periaattein juttuja WOW:n sivuille, mutta tuolloin statistiikalla tutkittiin lähinnä verkkopalvelun toimivia rakenteita. Mutta ei kuitenkaan tarpeeksi, sillä WOW oli 10 vuotta aikaansa edellä, eikä saavuttanut nettikansaa.

Tuohon aikaan ihminen sieti kaksi klikkausta, mutta kolmas oli jo liikaa ja juttu jäi lukematta. Kieltämättä statistiikka kyllä houkuttelee tekemään melkein mitä vaan, kun palaute on välitöntä ja vähintäänkin mainostilakauppiaat ovat erittäin innostuneita klikeistä. Paperilehden aikaan tehtiin harvakseltaan lukijatutkimuksia, joiden tarkkuus oli suuntaa antava.

Tosin vielä tänäkin vuonna minua on lähestytty lehden mediatutkimuksilla. Mutta enhän minä mitään mediaa käytä vakituisesti päivästä toiseen. Minähän etsin uutisaiheita, eikä sillä ole väliä mikä media sen on julkaissut, kunhan on tehnyt asiallisen jutun ilman turhia liioitteluja.

Viime viikon lumisadejutut olivat taas sellaista kuraa, että mitähän sanoja ja adjektiivejä käytettäisiin sitten ihan oikean myrskyn tullessa. Monesti olenkin miettinyt, että tekisin olemassa olevista mediajutuista sellaisia versiota, joissa adjektiivien käyttö olisi kielletty. Uutisoitaisiin vain itse asia – onko tuulen nopeus 15 m/s vai 29 m/s. Nyt ei muodostunut suurtakaan eroa Helsingin lumisateelle ja Ukrainan sodalle.

Qatarin jalkapallon MM kisoissa oli sensaatio, kun Marokko lähetti Portugalin maitojunalla kotiin. Onkos se nyt muka sensaatio, jos parempi voittaa. Näinhän kaikissa kilpailuissa tuppaa käymään, että paras voittaa. Sensaatio tulee pramille, jos voitto on ostettu tai muuten järjestetty. Toki sekin olisi ollut mahdollista qatarilaisissa kisoissa.

Media on ajautunut maalailuillaan niin päin seinää, että ilmaisut ja adjektiivit loppuvat kesken. Kohta nähdään super-hyper moukarointia, kun sataa lunta ihan normaalisti enemmän kuin kaksi senttiä.

Helsingin Sanomat aloitti kesällä 2022 hankkeen, jossa se kehitti verkon uutisotsikoitaan. Taustalla oli niin lukijoilta kuin toimituksen sisältä tullut palaute, jossa paheksuttiin “pitkiä klikkiotsikoita”. Näin asian ilmaiseen Helsingin Sanomien päätoimittaja Laura Saarikoski Suomen lehdistössä.

Ajatus on erinomainen, että klikkiotsikoita ryhdytään karsimaa. Valitettavasti minä en kuitenkaan ole tuota muutosta Hesarin kohdalla vielä toistaiseksi huomannut.

Sen sijaan olen huomannut ja kiitollisuudella vastaanottanut Ylen ison muutoksen uutistarjonnassa. Uutiset lyhyesti ja selkeä luokittelu antaa nopeasti lukijalle kuvan kuinka maapallo makaa. Parina päivänä olen tietoisesti kahlannut läpi koko Ylen uutisvirran, enkä löytänyt otsikoista yhtään liioittelevaa adjektiivia, enkä yhtään tyhjääkin tyhjempää tyrkkyjulkkista.

Hesarin lukemisen olen jättänyt myöhään iltapäivään, kun en halua pilata päivääni heti aamusta. Hesarin uutisten pääsisältö rakentuu negaation kautta pettureista, murhaajista ja muista pahantekijöistä. Veikkaan että maailmassa tapahtuu myös merkityksellisiä hyviä asioita.

Joka tapauksessa kummankin siirto on varsin oikeaan suuntaan – kiitos heräämisestä. Kilpaillaan lukijoista oikeilla uutisilla ja tarkistetuilla tiedoilla, eikä keksimällä ja somesta noukituilla kaiken maailman tarinoita ja värittämällä niitä. Toimittajan kaikkein tärkein tiedostamisentaso on, että sanat saavat merkityksen vastaanottajan eli lukijoiden päässä.

Lisää aiheesta:

Toimituksellinen sisältö ja markkinointi sekaisin

Mediapolitiikkaa tarvitaan demokratian suojaamiseen

 

 

 

 

Palvelua hyvässä ja pahassa

Perjantai 11.11.2022 klo 13.11 - Kauko Niemi

Tuntuuko sinusta hyvältä, kun joku passaa sinua? Minulle se on tavattoman vastenmielistä asettua jonkun yläpuolelle ja odotta häneltä toimenpiteitä minun hyväksi. Itse voin kyllä passata jotakin, jos hän on oikeasti ja rehellisesti palvelun tai auttamisen tarpeessa, mutten rahasta.

Aiemmin kirjoitin elämäni toistaiseksi epämiellyttävimmästä hotellivisiitistä Madridin Ritzissä. Se on varmasti ihan kannattava, toimiva, ja monen toiveet täyttävä paikka. Minä vaan olin ihan väärää kohderyhmää ja sain kokea sen luissa ja ytimissäni.

Mitä se palvelu sitten ihan oikeasti on muuta kuin yritysten hokemaa niin sanottua lisäarvoa. No tietysti se on jokaiselle ihmiselle erilainen kokemuspohjainen tilanne. Wikipedia kertoo, palvelun tarkoittavan taloustieteessä aineettoman hyödykkeen tuotantoa asiakkaalle. Hmm mutta jos ei tarvitse tällaista aineetonta hyödykettä.

Palvelut määritellään yleensä suhteessa konkreettisiin hyödykkeisiin, jolloin niillä voidaan nähdä olevan seuraavat neljä erityispiirrettä:

    Palvelut ovat ainakin osaksi aineettomia.

    Palvelut ovat prosesseja tai toimintasarjoja.

    Palvelut kulutetaan (tai koetaan) samanaikaisesti kun niitä tuotetaan.

    Käyttäessään palveluja asiakas itse osallistuu palvelutapahtuman tuottamiseen.

No miksi nyt ryhdyin pohtimaan palvelua ja sen merkitystä keskellä pimeyttä ja lunta odotellessa. Lähinnä varmaan, että kohtasin hyvää palvelua DNA:n Kampin myymälässä ja toisaalta olen pitkään pohtinut syitä, miksi minun on niin tavattoman vastenmielistä olla ravintolassa passattavana.

Joskus olen kohdannut loistavaa palvelua, kun myyjä on todennut, ettei tämä etsimäsi tuote sovellu sinun tarpeisiisi - ei kannata ostaa. Mikseivät kaikki myyjät tarkista, että ostettava tuote varmasti ratkaisee ostajan tarpeet. Ei muuta kuin viivakoodia kassakoneeseen ja kortti vinkumaan.

Tuon DNA:n kohdalla minulla tuli taloyhtiön päätöksen kautta ainutlaatuinen tilaisuus parantaa nettiyhteyttäni ja nostaa sen nopeutta. Virallisesti tilanne päivittyy tulevan joulukuun alussa, mutta hiljaisten signaalien tulkinnoilla arvelin, että se olisi jo teknisesti valmis. DNA:n nuorimies tarkisti henkilöllisyyteni ja osoitteeni ja kertoi tavattoman selkeästi mitä minulla on nyt tarjolla ja miksi en voi sitä hoitaa itse netissä. Sopimushan siitä syntyi ja kaikki pelasi niin täsmällisesti kuin tämä myyntimies kertoi. Ja lisäpisteet tulivat siitä, ettei hän tyrkyttänyt yhtään mitään muuta. Palvelutapahtuman tuottaminen molemmin puolin oli just eikä melkein. Käväsin seuraavana päivänä kauppareissulla kiittämässä häntä.

Niin monesti olen miettinyt, paitsi tuolla Ritzissä, miksi menen ABC:n seisovaan pöytään mieluummin kuin valkoisella liinalla peitetyn pöydän ääreen. En vaan tunne mitään tarvetta, kaipuuta tai mielihyvää olla muodollisesti passattavana. Passausta, joka näkyy laskun loppusummassa rahana toteutuksesta riippumatta.

Minähän voisin ihan hyvin mennä vaikka keittiöön auttamaan ja samalla toteamaan, että annoksen raaka-aineet ovat luvatun laatuisia. Yhteistyö kokin kanssa tuottaisi paljon mielihyvää toisen auttamisesta, eikä laskun loppusumman tarvitsisi olla yhtään pienempi. Siis tehtävänkuvien mukaiset muodollisuudet ei ole minulle palvelua.

Tällä hetkellä on kaksi toimialaa, joilla palvelu on erittäin pahasti hakusessa ja tulevaisuudessa tapahtuu paljon. Media ja verkkokauppa. Tai jos median tavoitteena on palvella lukijoita, jotka ovat kiinnostuneita vain viihteellisestä lifestyle-elämästä tyrkkyjulkkiksia markkinoimalla, niin sittenhän palvelu pelaa. Sehän näkyi selvääkin selvemmin viime viikon verokoneissa.

Mutta jos median lähtökohtana olisi välittää journalistisen periaatteen mukaista puolueetonta ja luotettavaa tietoa, niin sitten ei juurikaan niitä lukijoita palvella.

Nettikaupat ovat toistaiseksi todellisessa pulassa. Kokonaisuudesta on vaikea erottaa sitä osuutta, kun ei oikein tiedä tuleeko se vaiko ei se tule ja milloin se tulee. Logistiikka näyttää olevan tavattoman vaikeasti hallittava ja yhteensovitettava asia, ainakin sillä tasolla, että voisi asiakkaana mitenkään olla mukana palvelun tuottamisessa.

Nettikaupan kokonaispaketti on eittämättä se tulevaisuuden suurin haaste. Niin että se tuntuu oikeasti hyvältä ja luotettavalta alusta loppuun.

Tämä on kuultavissa ääniversiona 14.11.2022 alkaen www.finnradio.fm kanavalla

 

 

 

 

Minun asukaspysäköintini kallistuu vuoden sisällä 445 prosenttia

Perjantai 4.11.2022 klo 10.49 - Kauko Niemi

 Tällaisten kuvien kuvaaminen Helsingissä ei ole työlästä eikä sattumanvaraista

Helsinki, missä asun, on kovaa vauhtia ajamassa asukkaitaan patikoimaan. Toki päämäärätön kuljeskelu kävelyalueilla on ihan mukavaa, jos ei tarvitse hoitaa mitään asioita, eikä kanniskella painavia tavaroita kaukana paikoitettuihin autoihin. Se vaan ei ole realistista ja parhaimmillaankin nautittavaa vain kesäaikana.

Onko Keskuskadusta tai Iso-Roobertinkadusta muodostunut jotakin ylitse muiden – no ei ole. Onko autoton Aleksi noussut arvoon arvaamattomaan – no ei ole – pikemminkin päinvastoin.

Positiivisin muutos lienee Baana Kansalaistorilta Ruoholahteen. Ennen etätöiden alkamista sitä käytti miljoona fillaristia vuodessa. Ja nyt suunnitellaan Baanan päälle asuinkerrostaloja. Kuka haluaa sen jälkeen liikkua kenenkään kellarissa.

Viime tiistaisessa kaupunkiympäristölautakunnan kokouksen esityslistalla oli kohta, jonka mukaan Pohjois- ja Eteläesplanadille lisättäisiin kävelyalueita. Alustavien suunnitelmien mukaan tämä tapahtuisi siten, että kummankin kadun ajoradalta otettaisiin toinen kaista kevyen liikenteen käyttöön. Ei ihan vielä päätetty.

Korona toi etätyöt enemmän ja vähemmän pysyviksi. Se muutti lopullisesti asenteita, ettei tarvitse asua mahdollisimman sujuvalla etäisyydellä työpaikasta. Asunnon valinnassa on paljon enemmän vapauksia ja ennen kaikkea säästömahdollisuuksia, kun toteuttaa vaikkapa nurmijärvi-ilmiötä.

Omalla kohdallani kotikaupunkini Helsinki nostaa asukaspysäköintimaksua vuoden sisällä 445 prosenttia. Luovunko autosta vai muutanko pois? Jos näistä pitäisi valita jompi kumpi, niin muutan pois. Helsingin keskustan kuihtuminen on niin konkreettista, etten tunne menettäväni yhtään mitään. Ehkä kuitenkin pitää olla hätiköimättä ja katsoa onko koronan jälkeistä paluuta tapahtumassa.

Toisaalta asukaspysäköintiin on tulevina vuosina luvassa lisää reiluja korotuksia. Että mistäkö minun huimat prosentit tulevat? Tämän vuoden alussa kaupunki keksi poistaa 50 prosentin alennuksen bensa/hybridiautoilta ja sitten tulevassa vuodenvaihteessa päästäänkin jo 720 euron vuositasolle.

Hulppeita korotuksia lätkäistiin myös Helsingin julkiseen liikenteeseen. Bussit, junat, ratikat ja metrot kallistuvat kaksinumeroisilla prosenttiluvuilla. Ei siis paljoa lohduta luopua autosta ja siirtyä julkisten käyttöön.

Erittäin postitiivistä toki on se, jos ihmiset siirtyvät kävelemään ja säästämään energiaa ja samalla kohottamaan terveyttään. Siihen en kuitenkaan usko, että Helsingin kaupunki olisi suuressa viisaudessaan ryhtynyt tätä kautta pienentämään sairaanhoitokulujaan.

Helsingin keskusta kuihtuu ja hiipuu. Metrolla pääsee viiden minuutin välein aina uuteen ostoskeskukseen, missä samat liikkeet samassa järjestyksessä samoilla alennuskampanjoillaan siis samaan aikaan kun Aleksanterinkadulla ei juurikaan ostoskasseja näy.

Mikä on syy ja mikä seuraus? Se selviää vasta muutaman vuoden kuluttua, mutta pahaa pelkään, että kuihtuminen jatkuu. Helsingin ongelman ovat myös niin sanotut ooppera-asunnot. Keskustan asunnot, joissa ei asuta vakituisesti lainkaan. Niitä käytetään vain hotellien korvikkeena Helsingin reissuilla.

Muutaman vuoden sisällä selviää myös Helsingin vetovoima suhteessa Turkuun ja Tampereeseen. Tässä kolmikosta Tampere näyttäisi olevan hyvinkin vetovoimainen ja se on jo mallikkaasti muutaman kerran kampittanut Helsingin. Tampere on myös sijainniltaan keskeinen.

Eikä ole mikään harvinaisuus sekään, että asutaan ja tehdään etätöitä Tampereella ja piipahdetaan kerran tai kahdesti viikossa työpaikan toimistossa Helsingissä. Asuminen Tampereella on niin paljon edullisempaa, että budjetti sietää tarvittavat matkat Helsingin toimistoon.

Koronavuodet ovat tutustuttaneet suomalaiset myös moniin kotimaisiin paikkakuntiin ja keskuksiin sekä avanneet niitä pinttyneitä mielikuvia, jotta Suomessa olisi vain yksi asumiskelpoinen paikka – Helsinki. Tilastokeskuksen mukaan tämän vuoden tammi-helmikuun aikana kuntien välisiä muuttoja tehtiin 39 956. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2020 Kuntien välisessä muuttoliikkeessä Helsingin (1 044 henkilöä) ja Espoon (602 henkilöä) muuttotappiot olivat määrällisesti Suomen suurimmat.

 

Lisää aiheesta

Helsinki ei pääse 10 vetovoimaisemman kunnan joukkoon

Turku on niin hidas

Maailman paras bines-malli

 

 

 

 

 

Nettiturvallisuuteen ei tarvita insinööritutkintoa

Lauantai 15.10.2022 klo 13.59 - Kauko Niemi

Jos sinua lyödään lekalla päähän, huomaat se melko nopeasti. Tietoverkoissa olet seurannassa ja vaikuttaminen ja hyökkääminen tapahtuu huomaamattasi vakavin seurauksen.

Suomessa tuskin on montaakaan netinkäyttäjää, joka ei olisi joutunut jonkinlaisen häiriköinnin kohteeksi. Tässäkin pätee vanha totuus – kaiken mitä ihminen rakentaa sen pystyy särkemään. Siis yhtään täysin luotettavaa tietotekniikkajärjestelmää ei maailmassa ole, eikä tule olemaan.

Kenenkään ei pidä hävetä tätä normaalia tilannetta ja vaieta asiasta - No kun minä olen niin avuton ja huono näissä nettihommissa. Näin kasvatat kaiken maailman hakkereille aina vaan lisää mahdollisuuksia ja annat heille lisää aikaa inhottavaan ja rikolliseen puuhasteluun. Tai rehellisyyden nimissä saattaa olla näitä nettirakkaushuijauksia, joista tapauskohtaisesti voi olla parempi rajoittaa tiedon jakelua.

Heitä heti häpeä nurkkaan ja kerro ja varoita heti ystäviäsi ja tuttujasi, millaista soopaa on liikkeellä ja tee huijareiden tie hankalammaksi. Tälläkin hetkellä on melko paljon erilaisia huonolla Suomen kielellä liikkuvia viestejä, joiden linkkien avaaminen johtaa nopeasti ties mihin. Pahimmassa tauksessa jopa raha liikahtaa paikasta toiseen. Suomalaiset ovat menettäneet virallisten arvioiden mukaan ainakin 13 miljoonaa euroa vääriin käsiin todellisuudessa paljon enemmän. Tuore uutinen kertoo pariskunnasta, joka menetti 45.000 euroa. Ja toinen uutinen viikolta, missä 83 vuotias meni pankin nimissä tehtyyn huijaukseen ja menetti 64.000 euroa.

Niin kuin jo mainitsin kaikissa ohjelmissa ja systeemeissä on vikoja ja hakkerin mentäviä reikiä. Sinun ei tarvitse olla it-ammattilainen, kun saat tosi paljon aikaiseksi ihan vaan päivittämällä käyttämäsi koneet ja sovellukset. Itse olen päivittänyt tällä viikolla 32 sovellusta ja kolme konetta. Vähintäänkin yhtä monta tirtoturvareikää olen siis tukkinut.

Jos haluat edes pikkuisen lisää turvaa, niin sitäkin voi hankkia ilman it-tutkintoa. Tietoturvaohjelmat koneellasi kuntoon ja ajan tasalle. Minulle Adblocker ilmoitti tällä viikolla, että ohjelma on estänyt 10.000 mainoksen näyttämisen minulle. Vaikkeivat mainokset nyt suoranaisesti olekaan vahingollisia paitsi lompakollesi. Ne palvelevat tietojen kalastajia ymmärtämään kuinka sinua voi helpoiten vedättää.

Tietoturvaohjelmistoni (F-secure) statistiikka näyttää, että se on estänyt koneideni pääsyn 2377 haitalliselle sivustolle ja estänyt noin 120.000 seurantayritystä. Isoja lukuja muutaman vuoden ajalta yhdeltä ihmiseltä.

Sinuahan siis seurataan ja paikannetaan jatkuvasti missä menet ja keitä tapaat ja sitten tekoäly muodostaa sen niin sanotun algoritmin ja tietojenkalastajatkin tietävät mitkä asiat sinuun vetoavat ja syöttävät sellaisia ansoja. Ei suinkaan ole pakko antaa ohjelmien paikantaa sijaitiasi. Asetuksista vaan paikannukset pois ja sitten niille lupa vain käytettäessä, joita todella tarvitset, vaikkapa löytääksesi Pihtiputaalle.

Selaimilla on taipumus tallentaa muistiinsa mitä olet selaillut – muka helpottaakseen seuraavia hakuja. Itse olen tehnyt sellaisen ratkaisun, että Facebookia käytän vain yhdellä selaimella, enkä samalla selaimella tee mitään muuta. Googlen Chrome selainta en käytä lainkaan, koska en luota Googleen sen enempää kuin Metaverseenkään  ja pankkiinkin menen selaimella, jolla ei sitten tehdä yhtään mitään muuta.

Kaiken tämän jälkeen en missään tapauksessa vannota, ettenkö voisi mennä halpaan ja joutua hakkereiden uhriksi. Se on ihan yhtä todennäköistä kuin korona-tartunta. Tälläkin viikolla olen saanut ainakin kolme viestiä, joiden taustalla ei ollut puhtaita jauhoja.

Suuret kiitokset tuttavalleni, joka avoimesti kertoi menneensä halpaan. Tämä Facebook-päivitys keräsi lukuisia kommentteja erilaisista muiden kokemista tapauksista. Todella hyvää valistusta ja häpeän heittämistä nurkkaan.

Tuttavani sai kaveripyynnön ihailemaltaan taiteilijalta. Hyväksynnän jälkeen taiteilijalta alkoikin tulla ystävällisiä viestejä, joihin tuttavani vastaili. Viestien sävy alkoi kuitenkin vähitellen muuttua asiallisesta kovin tuttavalliseksi, suorastaan äiteläksi. Seuraavaksi tuli videopuhelu, jossa hän näki taiteilijan kasvot, mutta puhelu katkesi nopeasti. Tämä toistui muutaman kerran. Viestit näyttivätkin tulleen Puolasta.

Seuraavaan Puolan-viestiin tuttavani vastasi vain, että olen nyt keskustellut oikean taiteilijan kanssa ja tämä hulluus loppuu nyt tähän.

Potkin (kuvaannollisesti) itseäni takamukseen, miksen reagoinut varoituskellojen kilinään nopeammin ja katkaisssut viestittelyä alkuunsa. Kuulunko aikuisena naisena huijareiden lempikohderyhmään?

Jälkiviisauden kajossa tuttavani teki itselleen ja meille kaikille ohjeet vastaisen varalle. Nämä esimerkiksi ovat varoitussignaaleja:

1. Lähestyminen tuntuu epätodennäköiseltä.

2. Et ole kuullut ihmisestä vuosiin tai olette lähinnä hyvänpäivän tuttuja ja yhtäkkiä tulee ylen tuttavallinen viesti.

3. Tuntemasi ihmisen kirjoitus/puhe/tyyli vaikuttaa oudolta.

4. Sinulta pyydetään puhelinnumeroa tai osallistumaan joihinkin ihmearpajaisiin.

5. Jos et ole varma, onko viestittelijä oikea henkilö, soita tai ota muuten selvää. Lopeta viestittely.

Tähän hyvään listaan lisäisin vielä sen, että ”tarjous” on ainutkertainen, jos tekee päätöksen per heti.

 

Viime torstaina Traficomin Cyperturvallisuuskeskus järjesti tunnin keskustelutilaisuuden, missä pohdittiin monestakin näkökulmasta näitä tietoturva-asioita ja jopa melko kansantajuisesti. Tuo tunti kannatta uhrata ja katsoa opiksi ja ojennukseksi. Jätä vaikka seuraavat sohvaperunat katsomatta.

Tuossa bodcastissa todettiin todella myönteisenä kehityksenä, että asioista on ryhdytty keskustelemaan ja varoittelemaan. Se vie asioita eteenpäin ja vaikka kaikkien ohjeiden mukaan teet heti ilmoituksen omalle pankillesi tai rikosilmoituksen poliisille, niin kannatta ilmoittaa myös Traficomin Cyberturvallisuuskeskukselle ja tuttaville sekä ystäville. Muiden varoittaminen on joukkovoimaa, jolla pidetään nettiturvallisuutta paremmin aisoissa.

Yksityiset henkilöt, yritykset ja organisaatiot voivat ilmoittaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskukselle niihin kohdistuneista tietoturvaloukkauksista, kuten tietojen kalastelusta tai palvelunestohyökkäyksistä, sekä näiden loukkausten yrityksistä.

Traficomin  Ilmoituslomake häiriöiden ilmoittamiseen

Traficomin Cyberturvallisuuskeskuksen tunnin kestävä tietoturvapaketti 

( nähtävissä myös Youtube-kanavalla)

 

Lisää aiheesta;

Neuvoja salasanan hallintasovelluksen käyttöönottoon | Kyberturvallisuuskeskus

Rikollisten salainen ase

Tunnista digihuijaus

Neuvoja salasanan hallintasovelluksen käyttöönottoon

Tarkkana +44- ja +49-numeroiden kanssa – näin suomalaisia huijataan nyt

 

Mitä hautajaisilla halutaan viestiä

Perjantai 16.9.2022 klo 13.00 - Kauko Niemi

Lähipäivinä taitaa loppua musta painoväri, kun media revittelee hautajaisilla. Maanantaina kuningatar Elisabethin ja tiistaina Vesa-Matti Loirin viralliset hautaan siunaustapahtumat.

Onko kyse muistamisesta, kunnioittamisesta, vainajan toiveista, näyttäytymisestä, kuulumisesta joukkoon, näyttelemisestä, pelkästä rituaalista vai mitä hautajaisilla viestitään tai halutaan viestiä?

Sittenhän pyörii myös pilakuva, missä suntio ja pappi ihmettelevät kun ei ole ensimmäistäkään saattajaa, vaikka vainajalla on yli 2000 kaveria facebookissa.

Koskettavin toteamus kohdallani olivat papin sanat, kun hyvin läheisen ystäväni uurna laskettiin hautaan – kuolemaa sietää niin kauan, kun se ei tule omasta ovesta sisään. Fyysisesti läheisin kuoleman kokemukseni on ollut puolimetriä viimeisestä henkäyksestä.

Viime viikkoisessa blogissani ihmettelin elinaikaodotteen lyhenemisestä ja nyt sitten päästiinkin yllättäen itse asiaan.

Maanantaiset ja tiistaiset tilaisuudet ovat varmasti ainutlaatuiset. Britanniassa kaikkien arvostama henkilö tuskin saa maanantaina mitään inspiroivia hetkiä, sillä protokollat määrittävät millin tarkasti, kuinka edetään ja aivan varmasti jokainen asia oli myös etukäteen suunniteltu ja päätetty.

Nyt jo tiedämme, kuinka Britanniassa lähipiiri pukeutuu, kuka saa käyttää minkäkinlaista asua, eikä niillä määrittelyillä ole paljoakaan tekoa itse vainajan yksityisen ajattelun kanssa. Eikä liion samisykköjen kannata tehdä mediassa omia tulkintojaan kenenkäkin nappirivistön salaisista viesteistä. Kaiken tämän seremonian säestämänä toki voi ja kannattaakin muistella huikean pitkää kuningattaren tasapainoista uraa.

Ainakin kaksi on pidätetty Britanniassa, jotka ovat huudelleet muuta kuin mitä yleinen mielipide ja brotokolla sallii.

Johanneksen kirkossa, Helsingissä tiistaina onkin jo sitten kovasti paljon eri tunnelma, kun Vesa-Matti Loiri saa viimeisen siunauksen. Tilaisuus ehdittiin jo lanseerata poikkeuksellisena, kaikille avoimena. Kirkkoon olisi mahtunut reilut 2000 ihmistä seuraamaan tilaisuutta.

Nyt kuitenkin omaiset toivovat, että siunaustilaisuus vietetään vain läheisten ja tilaisuuteen kutsuttujen kesken. Omaiset toivovat, että myös tiedotusvälineet kunnioittaisivat tilaisuuden yksityistä luonnetta, eikä kirkkotilassa sisällä kuvattaisi.

Varmaa olisi ollut, että jos kirkko olisi ollut täpötäyttä, olisi myös some ollut pullollaan kuvia tilaisuudesta – olinhan siellä minäkin. Vaikka olisi kerran elämässään nähnyt Loirin vilaukselta livenä.

Loirin kuolemalla ehdittiin jo keräämään poliittisia irtopisteitäkin ehdottamalla valtiollisia hautajaisia. Valtiovalta on nyt edustettuna kutsuttujen joukossa niin kuin presidentin puoliso Jenni Haukiokin. Loiria on muisteltu sivutolkulla. Kuinka moni oikeasti tunsi ja tiesi muuta kuin ulkokuoren ja sen monet eri ilmentymät. Ne vaan eivät ole hautajaisten keskeisintä sanomaa.

Hautajaisia toki ylipäätään leimaa merkittävästi millaiseen uskonnolliseen yhteisöön vainaja on kuulunut. Kirkkojen säännöt ja kaavat ovat melko tarkkoja ja jokaisella omansa. Suomalaisen Evlut kirkon kaavassa on jonkin verran joustoa. Ainakin jos haluaa täyttää kaikki mahdolliset musiikkipaikat ja itse musiikin sisältökin kannattaa aina tarkistaa ja hakea hyväksyntä seurakunnalta.

Muutama vuosi sitten olin siunaustilaisuudessa, missä soi harmonikka. Ei kovin yleinen, mutta vainajan koko elämässä ei ollut kovinkaan montaa päivää ilman haitaria.

Mieleeni on jäänyt myös työ- ja harrastuskaverini viimeinen matka ilman kirkollisia seremonioita, missä tuhka ripoteltiin mereen. Minne käy tuulen ilmassa tie – oli minun lauluosuuteni veneessä.

Evlut kirkko on monitulkintaisuudellaan saattaa tuottaa seurakuntakohtaisesti tai jopa pappi-kohtaisesti vääntöä viimeiselle matkalle. Valitettava tilanne tapahtui pari kuukautta sitten kun siunausta toimittava pappi oli niin juovuksissa, että siunaustilaisuus piti keskeyttää.

Itse olin viime viikolla ystävän äidin uurnanlaskutilaisuudessa. Vainaja oli ollut kaikki 89 vuotta kirkon jäsen, mutta eläessään vakaasti sitä mieltä, ettei halua kirkollista seremoniaa. Niinpä seurakunnalta saatiin lupa vain laskea tuhkauurna maanlepoon.

Tilaisuus oli pieni ja kaukana perinteisistä hautajaisista. Luettiin muutama vainajan kirjoittama runo ja yksi laulu. Tunnelma oli kertakaikkisen aito ja erilaisen teeskentelemätön. Ulkopuolisenakin pystyin aistimaan ne keskustelut, joita kuolemaa odotellessa oli käyty.

Sittenhän on niitäkin, joka eivät kuulu kirkkoon, mutta viime hetkellä haluavatkin kirkollisen seremonian. Järjestelyt vaativat joustavuutta seurakunnalta ja papilta.

Toisen elämää arvostaen ja kunnioittaen voidaan tehdä paljon muutakin kuin käydä ostamassa pieneksi hetkeksi kallis kukkalaite. Viime perjantaina klo 12:00 Suomen taksiautoilijat pysähtyivät minuutiksi ja nousivat autoistaan minuutiksi kunnioittamaan Asikkalan taksimurhan uhria. Vaikuttava, vilpitön ja laaja operaatio.

Helmikuussa 2020 Jörn Donnerin siunaustilaisuudessa kappelissa arkkuun sai kiinnittää post it -lappuja. Donner käytti aina paljon post it -lappuja, kun hänellä oli paljon muistettavaa. Kaikki saivat laittaa kappelissa arkkuun lapun ja kirjoittaa terveisensä Jörnille. Tässäkin toteutettiin vainajan tahtoa, joka oli kieltänyt kukat.

Valitettavan harvat keskustelevat aidon rehellisesti viimeisistä toiveista silloin kun ajatus vielä kulkee. Tai sitten lähtö tulee niin pikavauhdilla, ettei ole ollut mahdollisuuksia keskustella. Huonoin vaihtoehto on siinä vaiheessa ryhtyä googlaamaan, kuinkas nyt edetään tai toteuttaa tiukasti uskonnollista kaavaa. Lopputulemana on tilaisuus muiden joukossa, missä aitous ja läsnäolo ovat poissa.

Toki hautajaiset ovat usein niitä tilaisuuksia, missä tavataan harvemmin nähtyjä sukulaisia.  Donnerin kaikki lapset olivat ensi kertaa fyysisesti koolla isänsä hautajaisissa. Mutta kaikkein nolointa on vetää tällaiset juhlat näyttävästi överiksi, vaikka olisi millainen sankari arkussa.

 

 

Mikäs menee pieleen - kuolemme nuorempana kuin aiemmin

Lauantai 10.9.2022 klo 8.18 - Kauko Niemi

 

Elinajanodote on Yhdysvalloissa yksi teollisuusmaiden alhaisimpia. Maailmanpankin tilastojen mukaan korkeimmat lukemat ovat Hongkongissa ja Japanissa, 85 vuotta, ja Singaporessa 84. Suomessa elinajanodote oli vuonna 2020 Duodecimin mukaan 82 vuotta.

Kun vuonna 2019 syntyneen yhdysvaltalaisen eliniäksi arvioitiin keskimäärin 79 vuotta, oli luku viime vuonna enää 76,1 vuotta.

Nyt väännetään kättä eri tahojen välillä syistä, mitkä vaikuttavat näinkin suureen muutokseen ja näin lyhyellä ajalla. Helpoin syyllinen on tietysti korona ja joidenkin mukaan korona-rokotukset.

Entäs sitten muut elämäntavat, jotka näyttävät väistämättä johtavan lihavuuteen. Mikä ei Yhdysvalloissa ole harvinaisuus. Toki lihavuuden olemuksia nimenomaan terveyden kannalta on monia. Tilastoissa onkin usein eritelty ylipainoisuus ja lihavuus.

Suomessakin ylipainoisten osuus väestöstä on 62 prosenttia naisista ja 72 prosenttia miehistä. Nuorisolääkäri, dosentti Silja Kosola, on huolestunut nuorisostamme. koululaisten keskuudessa meillä on parhaillaan kaksi pandemiaa yli muiden: lihominen ja mielenterveysongelmat. Näin siis Kosola Kimppakyyti-ohjelmassa.

Näin puolestaan THL raportoi suomen tilannetta. Suomalaisista 2–16-vuotiaista tytöistä 18 prosenttia ja pojista 29 prosenttia on ylipainoisia (ml. lihavuus). Lihavia on samanikäisistä tytöistä 4 ja pojista 9 prosenttia.

Nuorista eli 18–29-vuotiaista aikuisista ylipainoisia (ml. lihavuus) on naisista 35 ja miehistä lähes puolet, eli 47 prosenttia. Samanikäisistä naisista lihavia on 19 ja miehistä 17 prosenttia.

Yli 30-vuotiaista suomalaisista aikuisista ylipainoisia (ml. lihavuus) on 63 prosenttia naisista ja 72 prosenttia miehistä. Lihavia on naisista 28 ja miehistä 26 prosenttia. Lähes joka toinen (46 %) mies ja nainen on vyötärölihava, mikä enteilee sisäelinten rasvoittumista.

Vuodesta 1999–2000 vuoteen 2017–maaliskuuhun 2020 liikalihavuuden esiintyvyys Yhdysvalloissa kasvoi 30,5 prosentista 41,9 prosenttiin. Samaan aikaan vakavan liikalihavuuden esiintyvyys nousi 4,7 prosentista 9,2 prosenttiin. (NHANES, 2021)

Liikalihavuuteen liittyviä sairauksia on paljon riippuen tietysti lihavuuden luonteesta. Merkittävä ero onko rasva kertynyt jalkoihin vai sisäelinten ympärille.

Lihavuuden arvioidut lääketieteelliset kustannukset Yhdysvalloissa olivat lähes 173 miljardia dollaria vuonna 2019. Lihavia aikuisia sairastavien sairaanhoitokustannukset olivat 1 861 dollaria korkeammat kuin terveen painoisten ihmisten vuosittaiset hoitokulut.

Kysäisin mielipidettä Antti Heikkilältä, jonka mielipiteet ovat ennustaneet tämän kehityksen jo vuosia, mutta hänet on teilattu moneen kertaan. Vastaus oli lyhyt - tuo on johdonmukainen seuraus vallitsevien suositusten takia.

Heikkilä on aiemmin julkaissut muun mussa - tilastojen mukaan Yhdysvalloissa 2016 mennessä yhtään ihmistä ei ole kuollut vitamiineihin eikä lisäravinteisiin. Kukaan ei ole kuollut myöskään 32 vuotena ennen tuota aikaa, jolloin tätäkin asiaa on alettu rekisteröidä. Vuositasolla USA:ssa kuolee lääkkeiden sivuvaikutuksiin arvioiden noin 150 000 ihmistä.

Kaksi suurinta huoltahan tässä menossa on, että ratkaisuksi tarjotaan piikkiä ja pilleriä. Ja toisaalta kuinka tarkkaan seurataan erilaisia suosituksia ja ohjeistuksia suhteessa tapahtuviin pitkäaikaisiin muutoksiin. Jos ne ovat kaksi eri maailmaa, joita rahoittaa elintarvike- ja lääketeollisuus, ollaan varsin heikolla pohjalla.

Ehkä vielä jonakin päivänä kuulemme tuon Yhdysvaltain jyrkän kehityksen todelliset syyt. Ainakin jos elinajanodotukset laskevat vielä koronan helpottaessakin.

 

Some on osoittanut konkreettisesti vaarallisen kehityksensä

Lauantai 27.8.2022 klo 11.29 - Kauko Niemi

Heti kättelyyn painotan, että olen kyllä muodostanut itselleni selkeän kannan Sanna Marinista ihmisenä, Sanna Marinista pääministerinä, pääministeri-instituutiosta ja niihin en nyt ota kantaa tässä blogissani. Eikä sinun kannata yrittää tulkita minun kantoja, mutta tapaukset ja niiden ympärillä jatkuva kuohunta on syytä ottaa opiksi. Tosin menemällä faceeni ja katsomalla päivityksiäni, niin asiasta ei ole tulkinnanvaraa.

Se, mitä voimme muuttaa on oma asenteemme. Elämässä 10 prosenttia on sitä mikä tapahtuu meille. 90 prosenttia on sitä, miten me reagoimme siihen.

En yhtään ihmettele, että on yhä enemmän tilaisuuksia, joiden kutsuissa ilmoitetaan, ettei tilaisuudesta saa somettaa. Enkä yhtään ihmettele, vaikka jonkun ajan kuluttua tilaisuuksiin ilmestyisi kännykkänarikka. Ihmisiin kun ei valitettavasti voi täysillä luottaa.

Itsekin opettelen joka päivä kuvankäsittelyä ja nyt minulla on jo käsitys siitä, kuinka tavattoman helppoa kuvien manipulointi on ihan tavalliselle tallaajallekin. Itse olen pyrkinyt pitäytymään kuitenkin melkolailla totuudessa.

Koskaan ei voi arvata mitä kuville tapahtuu. Kuinka ne irrotetaan alkuperäisestä kontekstista ja mikä onkaan sitten lopulta täysin vinksallaan oleva visuaalinen kerronta yhtä kuvaa väärin käytettynä. Yksi kuva valehtelee tässä tapauksessa enemmän kuin tuhat sanaa.

Maailma on pullollaan julkkistyrkkyjä ja muitakin tyrkkyjä, jotka hinnalla millä hyvänsä haluaa olla esillä keinoja kaihtamatta. Kaikkein ikävintähän tässä on huomata, että media lähtee täysillä tällaiseen mukaan. Some ja media sekoittuvat keskivertoihmisen silmissä ja ajtuksissa. Katleena Kortesuon tuore kirja juuri ennen Marin-kohuja – Median kuolema – on täynnä vakavasti otettavaa pohdintaa. Medialukutaitoa on peräänkuulutettu jo vuosia, mutta nyt se vasta tosi tärkeää onkin.

Oma periaatteeni on ollut, etten julkaise somessa kuvia muista ihmisistä. Minulla on facessa noin 5000 kuvaa ja montaakaan kuvaa siellä ei ole bileistä, tuttavista tai kavereista. Kaikki kuvat enemmän ja vähemmän tietoisesti harkittuja. Minulle ei ole lainkaan tärkeää kenen seurassa olen milloinkin ollut. Enkä halua itse tulla tyrkylle kenenkään sivuille – en edes pääministerin.

Mitäs kun lapsesi tai lapsenlapsesi on vuosien päästä jossakin merkittävässä asemassa ja media kaivaa kuinka hänellä oli jo lapsena omituinen tapa olla potalla. Entä kun kaverisi lähipiirille paljastuu asioita, joista et itse mitenkään ole tietoinen tai ymmärtänyt. Olen julkaissut toki muutaman vaikkapa kuorokuvan konserttipaikalta ja olettanut, että kuorolaisen lähipiiri on tietoinen kyseisestä konsertista ja tietää että Ville laulaa basso-rivissä. Siis julkaissut selvittämättä jokaiselta kuorolaiselta erikseen kuvan mahdollisesti aiheuttamaa reaktiota.

Herkkä asia on myös paikantaminen kaikissa eri muodoissaan. Sinuahan ja tekemisiäsi seurataan, jos sen sallit, metrin tarkkuudella kaiken aikaa ja paikkakin vaikuttaa algoritmiisi. Itse käytän tietyssä määrin tekniikkaa, joka on estänyt reilusti yli 100 000 seurantayritystä. Osin myös hankaloittanut elämää, vaikkapa niin, etten näe Ylen suoria uutislähetyksiä tietokoneen ruudulta. Mutta eihän se hirveästi haittaa, kun muutaman minuutin kuluttua näen ne Areenasta, jos enää kiinnostaa.

Bilekuvat tai jopa synttärikuvat voivat paljastaa aivan vääriä asioita. Kaverisi lähipiiri voi hyvin ryhtyä ihmettelemään miten sinä olet kuvassa Klippanilla vaikka sanoit olevasi Talissa keilaamassa. Siis älä koskaan julkaise kaveristasi kuvia, joista selviää kuvauspaikka. Tai olet päämisterin vessassa Kesärannassa vaikka piti olla luontoa kuvaamassa Kirkkonummella.

Kuvista pitää miettiä muutakin, kuin onko huulet hyvin ja näytänkö nuorelta vai vanhalta. Kokonaan oma tarinansa on sitten ne tyrkyt, jotka tietoisesti käyttävät jokaisen tilanteen hyväkseen toisten kustannuksella keinoja kaihtamatta. Aina kun sellaisen mahdollisuuden tarjoat kaikista tekijänoikeuksista huolimatta.

Näitähän nyt tulevaisuudessa vaanii jokaisella nurkalla. Lyöttäydytkö porukkaan, vaikka olisi pääministeri vai ei, on harkinnan arvoinen asia. Jo tapahtuneen painoarvo muuttuu ajan myötä ja sitä et hevin pysty muuttamaan, oikomaan tai saamaan anteeksi.

Kaiken kaikkiaan viimeaikaisista tapahtumista kannattaa ottaa opiksi. Sabina Särkän tissit eivät ihan heti maailmaa mullista. Ympärillämme satavarmasti pyörii jatkuvasti viestejä, joita on muokattu ja mukaeltu Putinin pajassa. Niihin höyrähtäminen on jo kokonaan toista luokkaa. Niin sanottu vaikuttajamarkkinointi on kova sana tuotteissa, politiikassa ja eiköhän sitä ole jo aikoja testattu erilaisissa uskonnollisissa ryhmissä ja somekuplissa.

Tervettä epäilyä nyt peliin ja laajempaa näkemystä ja ymmärrystä kuin - onks mun huulet hyvin - omiin tekemisiin. Äläkä pakahduta toisia omilla luuloillasi.

Kännykällä otetusta kuvasta voi jäljentää kotiavaimesi

Pääministeri Marin ja Sabina Särkän rinnat – tätä on uuden ajan politiikka

LASITALOSSA EI OLE MITÄÄN VIKAA (polemis.fi)

Mediatutkija pääministeri Marinista

Anni Vuohijoki pitää Sanna Marinin bileporukkaa huolestuttavana

Kännykkäkielto ravintoloihin

Vallan vahtikoira ei ole erehtymätön

 

Sähkönkulutukseni on laskenut 60 prosenttia

Perjantai 12.8.2022 klo 20.38 - Kauko Niemi

 

Minun henkilökohtainen energiakriisini alkoi vuonna 2014. Tuolloin meni vaihtoon viimeiset vuonna 2001 hankitut kodinkoneet. Tuolloin alkoi myös voimakkaampi siirtymä järkevään sähkönkäyttöön. Siis jo 8 vuotta ennen tämän hetken kriisiytymistä.

Nyt kun vertaan vuoden 2014 ja vuoden 2021 kulutustani niin pudotusta on tasan 60 prosenttia.

Tietenkään minun yhden ihmisen talouteni ei maailmaa pelasta, mutta osoitus, että lyhyelläkin aikajaksolla voi saada paljon aikaan. Jos kaikki Suomen kotitaloudet puolittaisivat sähkönkulutuksensa, olisi talkoilla jo suuri merkitys.

Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä, että sähköä olisi yllin kyllin tarjolla huolettomaan pilkkahintaan. Maamme sähkönkulutuksesta noin 40 prosenttia kuitenkin kuluu tavalla tai toisella asumisessa. Siis pieninä puroina tuulisina, aurinkoisina, sateisina ja pilvisinä päivinä.

Pieniä puroja on helpompi ruopata parempaan kuntoon kuin suuria valtameriä tai odottaa Putinin ja muiden kahjojen leppymistä. Vakaan sähkönhinnan ajat ovat nyt historiaa.

Viime päivinä on uutisoitu tapauksista, joissa on tehty omatoimisia energiaratkaisuja. Yle uutisoi Mika Kurun vesivoimalasta. Hänen maillaan sattuu olemaan noin 70–80 vuotta sähköä tuottanut vesivoimala. Sen voimin on pyöritetty aikoinaan niin myllyä kuin sahaa. Nykyään vesivoimalasta tulee sähköä ympäri vuoden Kurun perheen sekä hänen äitinsä koteihin ja puusepänverstaaseen. Ylijäämä menee Parikkalan Valolle.

Kaskilan maitotilalla Punkaharjulla on tämän kesän aurinkoiset päivät otettu erityisellä ilolla vastaan. Valoisat pitkät päivät nimittäin tietävät ilmaista sähköä tilalle, jossa sitä kuluu noin 160 000 kilowattituntia vuodessa.

Varastohallin katolle kesän alussa asennetut 260 aurinkosähköpaneelia ovat tuottaneet muutamassa kuukaudessa jo yli 20 000 kilowattituntia sähköä.

Monet aurinkopaneelien omistajat ovat alkaneet myydä sähköä. Ilmiö on uusi, sillä tätä ennen aurinkopaneelit on sähköyhtiöiden mukaan hankittu lähinnä oman kodin tarpeisiin. Tämän vuoden aikana yksityisten sähköntuottajien sopimusmäärät ovat moninkertaistunet.

Tätä blogiani varten tiedustelin Museoviraston halukkuutta lähteä mukaan energiatalokoisiin ja löysätä lupakäytäntöjään. Ulla Salmelan vastaus Museovirastosta on ympäripyöreä puppusanageneraattorilla tuotettua teksti ilman mitään konkretiaa. Museovirastolta ja muilta paikallisilta viranomaisilta ei ole luvassa lähiaikoina mitään merkittäviä helpotuksia.

EU on voimakkaasti ajamassa rakennusteollisuuden huomiota rakennuskohtaiseen energiantuotantoon.

Tekniikka on kysynnän takia kehittynyt varsin verkkaisesti. Nyt on odotettavissa markkinoiden selvää kasvua ja sitä kautta tekniikan kiihtyvää kehitystä. Lupaavia näyttöjä on jo siitäkin, että ikkunat toimisivat aurinkokennoina. Aurinkokennojen ominaisuudet sekä ulkonäkö kehittyvät voimakkaasti. Ehkä niinkin hyvin, että Museovirastokin pystyisi kurkottamaan poterostaan.

Tuleva talvi kääntää mielipiteitämme viimeistään silloin kun sähkölasku ilmestyy ruudulle hyväksyttäväksi tai pahimpien skenaarioiden toteutuessa sähkökatkojen muodossa. Tai kun asunnon lämpötila alkaa laskea sietorajan alle.

Siirtymä uuteen aikaan on kuitenkin hallittavissa ja sitä auttanee osaltaan ilmaston lämpeneminen, mikä puolestaan onkin jo paljon suurempi ongelma.

Palaan vielä tähän omakohtaiseen ja vapaaehtoiseen sähkönkulutuksen laskuun. Eittämättä suurin tekijä on kodinkoneiden vaihto uusiin, kun olivat 14 vuoden elinkaarensa päässä. En ostanut alennusprosentteja, vaan parasta mahdollista energialuokkaa ja käytettävyyttä. Veikkaan, että korkeampihinta on nyt jo maksettu takaisin.

Jonkinmoinen merkitys on myös joka päivä käytössä olevalla induktioliedellä. Kaiken suuhunpantavan teen omassa keittiössäni ja siksi se on käytössä päivittäin. Käsin en tiskaa mitään, eikä minulla ole edes kuivauskaappia.

Pikkuhiljaa valaistus on siirtynyt ledi-kantaan ja se ohjaus osin automatisoitunut. Syttyy kun olen hollilla ja sammuu poistuessani. ”Viihdekaappini” sähkösyöttö on aina poissa kun ei ole käyttöä. Samoin muutama muukin sähkönsyöttö tai latauspiste käynnistyvät älyrasian ja kännykän avulla.

Sähköyhtiö Helen tarjoaa innostavan seurantamahdollisuuden. Pakkop tunnustaa, että sen verran koukuttavan informatiivinen tuo Helenin appi on, että vähintään kuukausittain tulee tarkkailtua, että kuinkas meni.

Säästö prosenteissa on siis hurja, mutta yhden ihmisen taloudessa rahassa mitattuna se ei tee minua miljonääriksi, mutta suosittelen jokaista miettimään omia prosenttejaan ja ratkaisujaan.

Lisää aiheesta:

Myös Suomi hyötyy aurinkopaneeleista, vaikka aurinko ei paista Espanjan malliin

Aurinkopaneelien tuottamasta sähköstä saa nyt moninkertaisen hinnan aiempaan verrattuna

Tiilikaton korvaaja

 

Kuuntelen, kirjoitan ja luen

Sunnuntai 31.7.2022 klo 16.06 - Kauko Niemi

Uutiset - Juttu on julkaistu ensi kerran 31.8.2021

Lauantai 23.7.2022 klo 21.41 - Kauko Niemi

Kaikki oli arvattavissa helpommin - ainakin netissä

Perjantai 6.5.2022 klo 20.28 - Kauko Niemi

Edellä mainitut tapaukset ovat sikäli helppoja, että tiedät tasan tarkkaan mitä on tapahtunut ja huijaus on jäänyt kertaluoteiseksi. Entäs kun erikoisoperaatio alkaa jo vuosia ennen kuin se näkyy millään tavoin käytännön aktiviteettina. Siis markkinoidaan ja manipuloidaan ihmismieliä haluttuun suuntaan. Sitä tapahtuu nyt harvinaisen voimakkaasti kaikenlaisilla valheellisilla tiedoilla ja tahallisen tietoisilla painotuksilla.

Venäjä on ollut mestari tässä lajissa jo vuosia erikoisoperaatioineen. Se on pysynyt luomaan haluttuja ristiriitatilanteita ja saanut jopa länsimaita kiistelemään keskenään halutulla tavalla. Venäjän kansa on valtaosin tehokkaasti aivopesty. Todistetusti suuri määrä olemattomien ihmisten kaveripyyntöjä suomalaisillekin on kotoisin jostakin rajan takaa.

Korona sai liikkeelle mitä kummallisempia salaliittoteorioita. Saimaan sällikään ei enää ottanut selvää mihin ne kaikki hölmöydet perustuivat ja saivat voimaa taakseen ihan järkevienkin ihmisten kannanotoissa.

Niin sanottujen somevaikuttajien rooli on kasvanut huolestuttavasti. Toki siellä on mukana ihan asiallisten asioidenkin edistäjiä. Harva ihminen vain oikeesti arvioi viestien sisältöä, kunhan vaan seuraa ja pikku hiljaa alkaa salakavalasti ollakin samaa mieltä ja levittää sanomia.

Viimeaikaiset uutiset alkavat vilkuttamaan varoitusvaloja näistä iholle hiljaa asettuvista vaaroista. Mitä tapahtuukaan Twitterissä jos Elon Musk saa vallan ohjata maailman sananvapautta ja rakentaa vaikuttamiselle uudet normit.

Yle nosti ansiokkaasti esiin kuinka asiat saavat aivan käsittämättömiä mittasuhteita kuten huhtikuussa 2019 Länsi-Tampereella missä levisi pelkoa herättävä huhu. Kaksi alakouluikäistä lasta oli raiskattu – ja tekijä oli vapaana.

Rikosta seuraavana päivänä poliisi kertoi tutkivansa Tampereen tapauksia. Tiedossa ei ollut mitään sellaista, minkä perusteella olisi aihetta yleisempään pelkoon, poliisi tiedotti. Kyse oli ihonvärin mustamaalaamisesta

Ylen jutussa "Marko" on yksi suomenkielisen Twitterin aktiivisista maahanmuuttajien rikollisuutta jakavista keskustelijoista. Marko kieltäytyi esiintymästä "Ylen vedätyksenä" pitämässään jutussa, eikä Yle tiedä varmasti hänen oikeaa nimeään.

Marko käy tilillään yhteiskunnallista keskustelua rikoksista, mutta valikoiden – kiinnostus rajautuu lähes täysin tekijän ihonvärin mukaan. Se johtuu hänen mukaansa siitä, että "valtamediat" tarkoituksellisesti peittelevät maahanmuuttajataustaista rikollisuutta.

 

Median on todella katsottava myös peiliin. Suomi putosi maailman lehdistönvapausindeksin kakkossijalta viidenneksi. Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuosittain laatima indeksi julkaistiin viime viikolla.

Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan median polarisaatio uhkasi merkittävästi lehdistönvapautta viime vuonna. Järjestön pääsihteeri Christophe Deloire varoittaa etenkin niin sanotusta "Fox News -mallista", jossa media houkuttelee yleisöä jyrkillä mielipiteillä. Mallin lisääntyminen mediassa on kuolemanvaara demokratioille, koska malli horjuttaa yhteiskuntien sisäisen harmonian ja suvaitsevan julkisen keskustelun perustaa.

Järjestön mukaan sosiaalisessa mediassa leviävä disinformaatio kiihdyttää myös sitä, että ihmiset jakautuvat mielipiteiltään ääripäihin.

Aktiivisen toimittajaurani aikana jäi myös liian usein mielikuva siitä – kuka meistä toimittajista uskaltaa sen pahimmin ilmaista.

 

Katri Saarikiven mielestä nykyhetki vaatiikin meiltä aivan uudenlaisia resilienssin taitoja, koska uhat ovat osin uusia. Hän kirjoittaa tuoreessa kolumnissaan kuinka luottamus on meihin sisäänrakennettu. Kyberresilienssin kannalta tärkeää on oppia tarkemmin havaitsemaan, milloin luottamusta manipuloidaan.

Tieteelliseen menetelmään tutustunut osaa puolestaan paremmin arvioida, onko vaikkapa netissä esitetyille väitteille oikeaa perustaa, tai kuinka luotettava muiden levittämä tutkimus on.

 

Nyt on siis oikea hetki paitsi olla varovainen tiedon suhteen mitä meille tyrkytetään, niin myös oppia jokapäiväistämään, ettei kaikki erikoisasiantuntijan sanomiset ole totta. Taustalla voi olla jonkun tahon erikoisoperaatio. Vähän niin kuin ostaisit joka viikko uuden television, kun hintahuijaus kertoo, että viikon erikoiskampanja tarjoaa juuri nyt 70 prosentin alennuksen. Ja mikä onkaan se oikea hinta.

Ja muista myös jokainen kuva ja video on äärettömän helposti manipuloitavissa, muokattavissa, yhdistettävissä pois alkuperäisestä yhteydestä. Yhtä helppoa nykyisin kuin paskan puhuminen kautta aikojen.

 

Lisää aiheesta:

”Kaikki sotilaamme eivät ymmärrä kuolemansa tarpeellisuutta”

Johanna Vehkoon esille tuomat valeuutiset, vihapuheet ja vaientamiset toivat sananvapauspalkinnon

Venäjä mustamaalaa nyt Suomea

Venäjä maalittaa suomalaista mediaa

Ano Turtiainen kertoi Venäjän tv:ssä "globalistien" vallankaappauksesta Suomessa

Olen vihdoin valinnut poliittisen linjani

Lauantai 30.4.2022 klo 15.05 - Kauko Niemi

 

Olen valinnut loppuelämäni poliittisen linjani ja muunkin kanssakäymisen linjani. Ne jotka eivät osaa kuunnella eivätkä osaa tai halua keskustella, ovat kovin heikoilla minun valinnoissani.

Tähän mennessä olen esimerkiksi äänestyksissä valintani tehnyt asioiden pohjalta puolueista välittämättä ja lopuksi arponut asiaa kannattavien keskuudesta sen äänestysnumeron, jonka olen äänestyslippuun piirtänyt. Nyt siis arpajaisetkin jäävät pois, kun ehdokaskarsintaa teen kaiken aikaa. Räksyttäjät, oman ainoan hyväksyttävän asian ajaminen kapeasta näkökulmasta ei enää minulle riitä. Eikä sekään, että onks mun tukka hyvin.

Viime viikolla ryhdistäydyin myös somessa ja poistin yhden keskusteluketjun, joka alkoi sauhuta ilman että sillä olisi ollut mitään yhteyttä alkuperäiseen kuvaan ja tekstiin.

Miten se onkaan mahdollista, että huutamalla ja räyhäämällä pärjää ainakin tarkasti ajoitetun hetken. Toisista piittaamatta saa tehdä ja räksyttää utopistisia asioita ja jopa päästä vielä hetkelliseen suosioon. Putin tosin ei räksytä kuten Trump ja tekee asioita hiljaa hiuttamalla ja huomaamatta. Sekin on yksi tie tyranniaan.

Parhaillaan Turussa ihmetellään kuuinka Turun kaupunki on antanut Venäjän diplomaateille käyttöön kesä¬mökin ja kirkon kaupungin parhailta paikoilta. Kukaan ei tunnu tietävän miten asia on hoitunut, mutta Turun kaupunki on maksanut venäläisten puolesta vuokraa alueen omistajille.

Myös Turun keskustassa Venäjän pääkonsulaatin vieressä sijaitseva talo on ollut konsulaatin käytössä jo 1980-luvun lopulta tai 1990-luvun alusta lähtien. Talo on osa Luostarinmäen suojeltua museoaluetta. Se on toiminut vuodesta 2002 lähtien Moskovan patriarkaatin alaisena ortodoksisena kirkkona. Tästäkään rakennuksesta venäläiset eivät ole maksaneet vuokraa museo¬alueen omistajalle eli Turun kaupungille. HS:n mukaan ei ole olemassa tarkkaa tietoa siitä, miten rakennus päätyi venäläisille.

Ranskan presidentin viikon takaiset vaalit ja vaalihistoria valotti melko hyvin räksytyskulttuuria. Marin Le Pen yritti kolmannella kierroksellaan siivota sanojaan sekä itseään. Sehän toikin selvää saalista, mutta suurella osaa ranskalaisista on kuitenkin sen verran poliittista muistia, ettei auttanut voittoon.

Le Penin räksytys yltää vuosikymmenten taakse isän perintönä. Tällä kertaa kampanjoinnissa jätettiin tuo historiallinen sukunimi kokonaan syrjään kampanjoinnissa. Vain ”ihmisläheinen” Marin oli ehdokkaana, joka pukeutui hempeisiin väreihin ja siivosi suunsa. Auttoi vain hiukan.

Le Penin yrityksestä on monia arvioita. Yksi parhaimmista Helsingin Sanomien Heikki Aittokosken katsaus tilenteeseen, joka päättyy havainnollisesti Jean-Jacques Rousseaun ajatukseen. Hän oli 1700-luvun radikaali valistusfilosofi, joka tosin pilkkasi valistusta. Hän oli pienen ihmisen asialla ja hallitsi kaunan kielen:

”Kaikki ylevät puheet yhteiskunnasta, oikeudenmukaisuudesta, laista, toisten puolustamisesta, heikkojen auttamisesta, filosofiasta ja järjen edistysaskelista ovat vain ovelien poliitikkojen tai alhaisten imartelijoiden keksimiä houkuttimia, joiden avulla alistetaan yksinkertaisia.”

Kotomaassa en uskalla ennustaa kovinkaan pitää ja arvostettua taivalta Ano Turtiaiselle. Hänen kielenkäyttönsä on suomalaisessa politiikassa vertaansa vaille. Siistimmällä suulla hän olisi ehkä voinut jatkaa puolustusvaliokunnassa. Turtiaista ei haluttu salaisen turvallisuustiedon äärelle.

Tapaus Tuomioja on myös herättänyt monenkinlaisia arvioita. Oman tiensä kulkijoita on aina arvostettu, mutta jos oma tie ei risteydykkään julkisen tien kanssa sopivassa kohtaa, niin sanomistahan siitä tulee. Pitäisikö Tuomiojan kulkea uskollisesti vain omaa tietä omissa oloissaan?

Tuomioja on joka tapauksessa julkisesti törmännyt etuajo-oikeutetulle tielle ja ansainnut ainakin rikesakot.

Onkohan maailmassa montaakaan tapausta, joissa mikään ääriryhmä olisi saanut ansaitun, historiaa pysyvästi muuttaneen voiton rehellisellä ja avoimella yhteistyöllä.

Parempi olla hiljaa ja antaa ihmisten luulla että on tyhmä kuin avata suunsa ja poistaa kaikki epäilykset.

Lisää aiheesta:

Nyt jos koskaan olisi syytä pysyä sovussa

Kun maahanmuuttajien asioista väitellään sosiaalisessa mediassa, väittelyssä ovat usein mukana kaikki muut paitsi maahanmuuttajat itse.

 

Otetaanpa tietoturva nyt astetta vakavammin

Lauantai 19.3.2022 klo 8.55 - Kauko Niemi

Kolmas mylläkkä toden sanoo

Lauantai 5.3.2022 klo 11.19 - Kauko Niemi

 

Viime viikolla pohdiskelin mielen mylläköitä ja vaikka nyt saataisiin korona ja Putin edes jollakin tasolla kuriin, niin todellista sopeutumista vaatii meiltä jokaiselta ilmastonmuutos. Siihen sopeutuminen sitten viekin enemmän aikaa kuin pari vuotta. Tosin jo nyt olemme osittain myöhässä ja muutos on nopeampaa mihin luonto ja ihmiset kykenevät täysin sopeutumaan.

Viime viikolla jäi pahasti sodan jalkoihin hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC:n raportti, joka on varsin murheellista luettavaa. Lue silti! Ainakin niille, jotka paukuttavat edelleen muka ainoalla oikealla tiellä ja paasaavat seuraavan kvartaalin huikealla talouskasvulla, jota maapallomme ei kestä.

Raportin selväsanainen viesti on, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmiseen ja luontoon ovat aiemmin uskottua nopeampia ja kaoottisempia ja että osa niistä on jo väistämättömiä. Siksi on samaan aikaan hillittävä lisälämpenemistä ja alettava sopeutua vahinkoihin. Vahinkoja ovat esimerkiksi ruuantuotannon ongelmat, helleaallot, vesipula, äärisäät, taudit sekä pakolaisaallot ja konfliktit.

Jos kukaan ei pysähdy tuon listan lukemisen jälkeen, vaan jatkaa miettimistä miltä minä näytän ensi viikolla uusissa muotivaatteissa, niin sopeutuminen saattaa aikanaan koskettaa todella kovaa ja syvältä.

Vähin mitä nyt voin suositella on ryhtyä seuraamaan virallisia tutkimuksia ja raportteja ja luomaan itselle realistista tilannekuvaa ja ymmärrystä mitä on tapahtumassa. Oikea käsitys ei synny istumalla viikonloppua Mannerheimintiellä tukkimassa liikennettä Eduskuntatalon ohitse kuten nyt lauantaina. Keinovalikoima on syytä muuttaa ärsyttämisestä vaikuttamiseen.

IPCC:n raportin mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset koskettavat laajoja ihmisryhmiä sekä vaikuttavat laajasti luontoon ja alueisiin. Helleaallot, kuivuus ja metsäpalot ovat yleistyneet ympäri maailman, mikä vaikuttaa kaikkiin luonnon ekosysteemeihin. Lisäksi ruokaturva ja vesiturvallisuus ovat heikentyneet. Tiedeyhteisön mukaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin vuodelle 2030 on vaikea päästä päätetyillä nykytoimilla. Vaikutukset ja riskit ovat monimutkaisia ja niitä on vaikea ennakoida täsmällisesti.

Tiedeyhteisön viesti on selkeä: ilmastonmuutos ei ole jossain tulevaisuudessa vaan on jo aiheuttanut peruuttamattomia muutoksia. Tarvitaan ajattelun ja järjestelmien muuttamista niin, että ilmastonmuutokseen sopeutumisesta tulee osa kaikkea päätöksentekoa niin kotimaassa, EU:ssa kuin kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Mitä pidemmälle hillintä- ja sopeutumistoimia lykätään, sen kalliimmaksi toimet tulevat niin inhimillisesti, luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta kuin taloudellisestikin tarkasteltuna.

Metsätaloudessa lisääntyvät kuivuus-, myrsky- ja tuholaisriskit. Maataloudessa voidaan saada etujakin, mutta sääheilahtelut ja tuholaiset uhkaavat tehdä ne tyhjiksi. Ja loppujen lopuksi taas tarvitaan lisää kemiaa tuholaisten torjuntaan ja kadotamme luomuruoan.

Ratkaisuksi IPCC ehdottaa monessa kohtaa luonnon omien prosessien tukemista: maaperää elvyttävää ja monipuolista maataloutta, hiilinieluja ja veden kiertoa vahvistavaa suojelutoimintaa, kestävää metsätaloutta ja kaupunkien vihertämistä helteiden viilentämiseksi. Esimerkiksi Helsingin tiukkaakin tiukempi nykyrakentaminen ei ole mitenkään linjassa tulevaisuuden kanssa. Sitten on aikanaan turha surkutella ihmispakoa väljemmille ja siedettävimmille alueille.

Aikaikkuna sopeutumiselle on nyt yllättävän lyhyt. On muutettava elämäntapa, kaupungit ja talousjärjestelmät pohjia myöten, jotta luonnonvarojen käyttö palaisi kestävälle uralle. Pystymmekö me pinnalliset ja mukavuudenhaluiset ihmiset siihen ennen kuin viimeisen pakon edessä.

Ovathan korona ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan tietyllä tapaa olleet opettavaisia uuteen ja vakavaan tilanteeseen.

Lisää aiheesta:
Luontoa ei voi rajata turvaan ihmiseltä

Mielen mylläkät jatkuvat, sisältö vaihtui

Perjantai 25.2.2022 klo 10.46 - Kauko Niemi

Ulkoministeriö valaistuna Ukrainan väreihin 24.2.2022

Ihmismieli on nyt kovilla etenkin nyt kun yhden ihmisen mieli prakasi pahemman kerran.

Ihmisen mieltä on koeteltu koronan voimin jo kaksi vuotta. Aivan liian epämääräistä tietoa tulvii tuutin täydeltä asioista, joista ei ole olemassa todellista faktaa. Nyt kun koronaintohimot ja niiden myötä syntyneet sepitykset ovat selvinneiden totuuksien myötä alkaneet hiipua, niin uusi viestinnällinen tsunami ilmestyi areenalle. Emme saaneet edes lyhyttä luovaa taukoa.

Vain muutamaa tuntia ennen Venäjän torstaiaamuna aloittamia sotatoimia arvostamani kollega Terho Puustinen kirjoitti ylipitkän tilannepäivityksensä Facebookiin. Ylipitkän facebook-mittarilla mitattuna, mutta sisällöllisesti asialliset perustelut kasvattivat tekstimäärää. Pelkät heitot sieltä sun täältä on nyt pitkälti kynnyskysymys meidän henkiseen kehittymiseemme.

Terho Puustinen kirjoittaa: Jokaisen vastuullisena itseään pitävän suomalaisen on hyvä miettiä, millaisia tietoja ja ajatuksia levittää toisille ihmisille. Edistääkö se juttu, mikä mieleeni juuri juolahti, rauhallisuutta ja luottamusta vai toivottomuutta ja levottomuutta? Antaudunko tiedostamattani huonoja tarkoituksia edistävän tahon viestinviejäksi? Toiminko Kremlin propagandan välittämien kuvien ja tunnelmien kaikukammiona? Levitänkö hätääntyneiden suomalaisten viestejä kavereilleni ja toistanko synkkiä uutisia lapsilleni?

Tuossa kohtaa jokaisen kannattaisi pysähtyä miettimään omaa osuuttaan vastuullisuudesta ja oman henkisen tasapainon kehittämistä.

Koronan kohdalla viestintä horjui ja sekoili monin tavoin ja toivottavasti lähivuosina syntyvät arviot opettavat meitä millä perusteilla suuriin ihmisjoukkoihin voidaan vaikuttaa silloin kun totuudesta ei ole vielä mitään varmaa tietoa. Pakottamalla oletettujen ja keksittyjen tarinoiden kautta ei synnytä luottamusta ja kasvata vastuullisuutta yksilötasolla. Koronan kohdalla STM:n käytös oli keksittyä ja alle kaiken arvostelun.

Kun unohdetaan nämä kaksi tiedon hullunmyllyä, jotka tuottavat mielin määrin ja tuutin täydeltä faktatonta tietoa. On se somehömppä ja huono medialukutaito ajan mittaan vaarallista ihmisen mielelle.

Omakohtainen ihmiskokeeni oli varsin antoisa. Koe, jossa sataprosenttisesti uutisnargomaani lähtee aamulla liikkeelle ilman ensimmäistäkään uutissivuston avaamista – siis täysin tyhjällä päällä, avoimena. Kutsuin sitä voittajatunniksi. Kuulin ja näin sekä koin asiat avoimesti. Voittajatuntihan tosin toteutetaan yleensä kellon herätyksellä ennen muiden ”laiskojen” heräämistä. minun tuntini alkoi silloin kun heräsin.

Hieno puolivuotinen kokeiluni päättyi koronaan. Aamulla piti tarkistaa, onko ulkona liikkuminen sallittua. Jatkossa pitää tarkistaa onko Putinin pommiuhka akuutti Helsingissä. Totta kai nämä ovat omassa päässäni muodostuneita, median ja somen kasvattamia harhakuviani, joista oman hyvinvoinnin ehdoilla pitäisi päästä eroon.

Varsin mielenkiintoisen ihmiskokeen toteutti toimittaja Julia Thurén. Hän tilasi mittalaitteen, teippasi elektrodit rintaan ja alkoi somettaa.

Hän oli juuri lukenut eräältä keskustelupalstalta monta sivullista vitsailua naisten hakkaamisesta. Sitä ennen hän oli viettänyt Twitterissä pitkän tovin selaillen saivartelua siitä, että jos fossiilimainonta kiellettäisiin, somen käyttökin pitäisi kieltää, sillä some kuluttaa sähköä. Toki hän scrollaili myös koronadenialistien pitkiä selostuksia siitä, miten Suomi yritetään luovuttaa lääkeyhtiöiden hallintaan.

Myöhemmin kävi ilmi, että hänen sydän todella hakkasi tavallista kovempaan tahtiin tuona maanantai-iltana. Elimistön stressitasot olivat koko illan punaisella. Itsekin huomaan aamuisessa verenpaineen mittauksessani, kuinka paineet nouset sillä kolmannella mittauksella, jolloin olen ehtinyt avata keittiön pöydällä olevan tablettini.

Samoja oireita kuin Julia Thurén ovat monet kokeneet vielä senkin jälkeen, kun ovat viettäneet viikkotolkulla somepaastoa.

Korona huutelut nyt hieman helpottavat, mutta rakas naapurimme huutelee ja toivottavasti vain ja ainoastaan huutelee. Nyt kannattaa todella tiedostaa kuinka stressitasoihin kannattaa ja voi suhtautua, jotta henkilökohtainen palautuminen ehtisi tapahtua yön aikana. Ja kuinka pitää kurissa niiden nousun heti heräämisen jälkeen.

En missään tapauksessa halua luokitella tietomylläköitä pahaksi. Ilman somea en tietäisi sukulaisistani ja kavereistani yhtään mitään. Eristäytyminenkin tuottaa stressiä. Jossakin kulkee hyvinvoinnin kultainen keskitie. Sitä kannattaa nyt etsiä ihan henkilökohtaisesti, eikä luottaa viiteen väärään temppuun.

 

Lisää aiheesta:

https://yle.fi/uutiset/3-12340313

 

 

Pakon edessä on huono vaihtoehto

Lauantai 5.2.2022 klo 11.52 - Kauko Niemi

 Työsuhteissa ei enää tavoitella "kultakelloa"
Työurien pituus muokkaa työsuhdetta, jonka pienetkin asiat puidaan helposti julkisuudessa

Tosi harva työntekijä enää tavoittelee työuraltaan kultakelloa, sitä vuosikymmenten palvelun symbolia. Pakon edessä syntyy harvoin todellisia tuloksia. Työurat eivät paljoa paina ja ylenpalttinen kunnioitus ja nöyristely eivät kuulu nykymenoon.

Toki hyvääkin voi tapahtua, mutta miksi vasta pakon edessä. Osuuspankkiin tehtiin tämän vuoden toisella viikolla kyberhyökkäys. Eli kuormitettiin pankin verkkopankkitoimintaa niin paljon, että palvelu tukkeutui ja jouduttiin sulkemaan useiksi tunneiksi. Asiakkaiden tiedoilla tai rahoilla ei onneksi ollut vaaraa.

Tuon operaation jälkeen pankin verkkopankki toiminta nopeutui ainakin minun kaistallani useita kymmeniä prosentteja. Ennen hyökkäystä kirjautuessa joutui odottelemaan tuskastuttavan pitkiä aikoja ja sietämään epävarmuutta – teinköhän jotain väärin, meniköhän koodit varmasti oikein.

Tämä oli myönteinen kehitys pikku pakon edessä. Miten meni Hesburgerilla, Espresso Housella sekä Mustilla ja Mirrillä? Luvattoman huonosti. Luvattoman huonosti, jos tilanteet tulivat yrityksille sisäisinä yllätyksinä. Jos sen vertaa ei osata haistella, kysellä tai tulkita sisäistä ilmapiiriä, että lasketaan tilanne laukeamaan julkiseksi.

Tänä päivänä ei ole juurikaan mitään rajaa haukkua työnantajaa julkisesti ja erityisesti sen jälkeen, kun lyhyt tai pitkä työsuhde on päättynyt. Tätä sitten boostaavat vielä työsuhteessakin olevat. Tiedot vuotavat jokaisesta raosta ja se pitää huomioida ja varautua julkiseen ryöpytykseen, joka saattaa olla kohtuutontakin nykyisessä somemaailmassa.

Hesburger pahoitteli julkisesti johtamisessa tapahtuneita virheitä. Onneksi ei jäänyt julkiseksi anteeksipyynnöksi.

Yritys avasi henkilöstölle anonyymin palautekanavan ja perusti palvelupuhelimen, josta henkilöstö saa tukea työsuhdeasioissa. Hesburgerin mukaan tänä keväänä henkilöstölle tehdään ulkopuolisen toimijan toteuttama kyselytutkimus, jolla selvitetään syksyn ja talven aikana tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta henkilöstön jaksamiseen ja hyvinvointiin.

Monissa organisaatioissa kyllä tehdään sisäisiä selvityksiä, jotka ei kuitenkaan aina johda mihinkään. Itsekin olen vastannut moniin sisäisiin kyselyihin, mutten huomannut mitään vaikutusta.

Kahvilaketju Espresso House sulkee kohun keskelle joutuneen keskuskeittiönsä. Yhtiön tiedotteen mukaan keittiö suljetaan välittömästi ja sen tilalle ollaan avaamassa uutta keittiötä kevään aikana.

Yhtiö sanoo yrittäneensä parantaa keittiön työoloja ja ruoan käsittelyn laatua viime kesästä lähtien, mutta sulkee keskuskeittiön välittömästi sen jälkeen, kun Yle kertoi muun muassa keittiön ja sen työntekijöiden huonoista työoloista. Yötöitä 190 tuntia kuussa, ruskeaa vettä hanasta, kuskaamista kesärenkailla pakkasilla – Espresso Housen keskuskeittiön työntekijät kertovat kokemuksistaan.

Melkoisen tuore pörssiyhtiö Musti ja Mirri löysi itsensä myös julkisista kanavista. Maajohtaja Timo Tervo on Iltalehden mukaan yllättynyt viime päivinä tulleen kritiikin laajuudesta. Hänen mukaansa henkilöstön kiire on noussut esille aiemminkin, muttei tällaisessa mittakaavassa. Nykyisen viestintäkentän mittakaava saattaa tai useimmiten todella yllättää.

Mustissa ja Mirrissä on tehty säännöllisesti työtyytyväisyyskyselyjä, joita ei siis ole osattu tai haluttu tulkita asiallisesti siinä tilanteessa, kun kannattavuus ja pörssikurssi on ykkösseurannassa. Nyt ketjun johdolle virtaa vihaviestejä.

Suomen parhaita työpaikkoja selvittävän ja listaavan Great Place to Workin (GPTW) ja työnhakupalvelu Duunitorin marraskuussa 2021 toteuttama tutkimus selvittää suomalaisten kokemuksia työpaikoilla.

Suomalaisen työelämän tila -tutkimuksen perusteella vain 39 prosenttia suomalaisista kokee työpaikkansa hyväksi ja asioiden, kuten hyvän viestinnän, osallistumisen ja kehittymismahdollisuuksien toteutuvan omalla työpaikallaan.

Tulos on linjassa konsulttiyhtiö McKinseyn tuoreen tutkimuksen kanssa, jonka mukaan 40 prosenttia työntekijöistä suunnittelee vaihtavansa työtä seuraavien 3–6 kuukauden aikana ja 75 prosenttia henkilöstöstä on ”avoin uudelle”.

Eiköhän ne julkiset kaunopuheet yrityksen arvoista toteudu vasta sen jälkeen, kun toteuttajat tekevät töitään innolla ja antaumuksella. Jos ajatellaan työelämän jatkuvuutta ja kaarta, niin nämä ilmiöt tulevat varmasti kasvamaan yhä lyhenevien työrupeamien seurauksena. Kenenkään ei kannata olla rahan takia toisten kiusattavana. Eikä se liki pakko ole toiminut koronatoimissakaan.

 

 

 

Miksei homehdu

Lauantai 13.11.2021 klo 9.52 - Kauko Niemi

Usein olen miettinyt, että milloinkahan avataan sellainen ruokakauppa, jonka mainoslupaus on, että tuotteemme pilaantuvat kolmessa viikossa.

Tuolloin voisi olla melko varma, ettei tuotteissa ole turhia säilöntäaineita ja teollisen ruokatuotannon prosessoimia, koukuttavia keinomakuja tai itse valmistuksessa käytettäviä tuotantoprosessien sujuvoittamiseen ja halpuuttamiseen tarkoitettuja lisäaineita.

Siis ruokakauppa, joka myisi puhtaita ruokatarvikkeita sekä luomutuotteita ja luomusti valmistettuja eineksiä. Pitäisköhän vinkata vaikka Järvenpään Citymarketille – pyhittäisivät vaikka pienen kulman aluksi. Hehän uskaltavat vaikka mitä.

Jokainenhan muistanee esimerkiksi hampurilaiskokeilun. Vuoden vanhaa hampurilaista tuskin moni erotti viiden minuutin vanhasta. Hirmuiset nuoruuskemikaalit on täytynyt olla pelissä, kun kaipaamaani hometta ei tuossa kokeessa näkynyt missään. Epäilen etteivät nuoruuskemikaalit pidä vatsamme 2,5 kiloista bakteerikantaa nuorena.

Kuulin tuttavaltani, jonka tuttava oli ”pizzatehtaassa” töissä. Hän mätti säkkikaupalla erilaisia jauhoja ja muuta leivonta-aineita pizzanpohjia hierovaan koneeseen kunnes? Nenän limakalvot eivät hommaa kestäneetkään, vaan nenä alkoi vuotamaan aika ajoin verta. Joku mukana ollut aine aiheutti sen, että tämä työ piti lopettaa ja syyllinen ei ehkä kuitenkaan ollut puhdas vehnäjauho.

Vuosien ylistyslaulua soinnutettu rypsiöljyä pidetään terveyden avaimena. Missään ei kerrota, että sen kirkastamiseen käytetään probyleeniglygoolia eli pakkasnestettä. Eikä läheskään kaikki selvitykset ja tutkimukset ole vakuuttamassa, että rypsiöljyn luontainen koostumus muutenkaan olisi parasta mahdollista ihmisen terveydelle.

Muutama kuukausi sitten aasialainen nainen päätti putsata kaikki pahat bakteerit ihostaan. Hän täytti kylpyammeensa alkoholilla ja meni putsautumaan ammeeseen. Nainen kuoli ja hänen alkoholipitoisuus veressä oli 12,7 promillea. Siis ilman ainuttakaan naukkua. Iho hoiti tämän alkoholimyrkytyksen.

Tämä nainen ja moni meistä ei tiedosta ja ymmärrä, että ihomme on meidän suurin elimemme, jota pitää hoitaa ja hoivata myös mahdollisimman luonnonmukaisesti. Se, että iholle läikähtää alkoholia ei varmastikaan tee sinusta rattijuoppoa, mutta jatkuva ihohuokosten tukkiminen jollakin mönjällä vuodesta toiseen saattaa altistaa huonoihin seurauksiin.

Iholla on myös luonnollinen bakteerikanta. Liian tehokkaat puhdistustuotteet sekoittavat ihon luonnollisen mikrobiomin eli bakteeriston. Jos sen hinkkaa ja huuhtelee viemäristä alas, tie iho-ongelmille on entistä avoimempi. Joidenkin neuvojen mukaan päivittäinen suihku ja hinkkaamiset olisivat jopa liikaa ihon terveyden kannalta. Riittää kun pesasee ne tietyt paikat.

Ulkonäköpaineet ovat nostaneet esiin monia ihmisille luonnottomia tehoaineita vaikkapa botoxin. Botuliinitoksiini, tuttavallisemmin botox, jättää vaarallisuudessaan taakseen arsenikin, sariinin ja monet muut kauhua herättävät myrkyt. Vain yksi gramma botuliinia voi tappaa miljoona ihmistä. Hajuton ja mauton myrkky aiheuttaa kuoleman lamauttamalla hengityselimistön. Samalla aineella silotellaan ulkonäköpaineessa sitten paikkoja ”kauniimman näköiseksi.”

Toki nämä esimerkit ovat äärimmäisiä tapauksia, mutta osoitus, että liika on liikaa eikä kaikkea tarvitse edes suun kautta syödä. Elintarvikkeiden lisäaineet on toki tutkittu ja niiden käyttömäärät ovat viranomaisten hyväksymiä.

Sen sijaan on vaikeampi löytää todellista tietoa vaikutuksesta jatkuvassa käytössä yksilötasolla. Ja mahdotonta löytää tietoa eri lisäaineiden yhteisvaikutuksesta, kun lisäaineet ja niiden käyttö selvitetään aine kerrallaan ja kuka on vastuussa yhteisvaikutuksesta.

Tunnetko ja kuinka selkeästi ymmärrät tuoteselosteet ja niiden merkitykset? Tutkiskella tuottuoteselosteita missä lukee pienellä: kasvisrasva tai kovetettu kasvisrasva tai hydralisoitu kasviöljy tai jotain muuta terveellistä kasvis-alkuista, niin todennäköisesti kyse on transrasvasta, jonka lähteenä palmuöljy.

Miksei sanota suoraan ja rehellisesti palmuöljy. Sääntöjen mukaan, jos tuotteessa on riittävän vähän (alle 1,5 prosenttia) jotain ”komponenttia”, sitä ei tarvitse merkitä. Entäs jos tehdään pieni muutos komponenttiin ja annetaan sille uusi nimi? Onkos tämä sitten vaikkapa ruoan hakkerointia, jolle valvovat viranomaiset eivät mahda mitään.

Jokainen miettiköön kohdallaan kuinka prosessoitua ruokaa suuhunsa pistää. Onko se huipputerveellinen kala kasvatettu altaassa? Jos syöt jotakin yksittäistä ruokaa silloin tällöin niin tuskin kannattaa yöuniaan menettää, mutta jos jatkuvaa, pelkkien ruokatehtaiden ruokien syöntiä – kannattaa miettiä.

 

Lisää aiheesta:

“Botuliini on osaamattomissa käsissä hengenvaarallinen” - Maailman voimakkain myrkky silottaa rypyt ja hoitaa sairauksia | Tiede | yle.fi

 

Ihmisten pitkä ikä hämmästyttää Costa Ricassa – näin tervaskannot syövät: ”Sanotaan, että se on hyvää ruokaa”

Palmuöljy on kiistattoman haitallista ympäristölle ja epäterveellistä ihmisille. Silti sitä on lähes mahdotonta välttää. HS selvitti, miksi palmuöljyä käytetään.