Kennelliitto laimentaa kilpailuasennetta?

Perjantai 26.7.2013 klo 16.57

Mikäli oikein tulkitsen tai ainakin haluan tulkita, niin Suomen Kennelliitto on tehnyt ison periaatteellisen päätöksen muuttaessaan vuosittain järjestettävän Suomen suurimman koiratapahtuman nimen.

Mikäli tämä on tietoinen linjanmuutos, ansaitsee Kennelliitto kiitokset kilpailuhengen laimentamisesta. Voittaja-sana on hävitetty tapahtuman nimestä. Seuraava askel olkoon tapahtuman kolmen näyttelyn nimien muuttaminen. Sen olisi toki voinut tehdä jo nyt samalla kertaa.

Kennelliiton joulukuinen koiratapahtuma on nyt nimeltään Koira2013. Koira2013 järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 13.–15.12.2013.

Näyttelyissä kilpaileminen ja pärjääminen ovat jo ajat sitten menneet väärille raiteille. Jos koiralle pitää syöttää rauhoittavia ja värjätä turkkia, puhutaan dopingista ja puhettakaan näyttelyissä pärjäämisen jalostuksellisista vinoumista. Senhän kaikki tietävät ja BBC on jo pariin otteeseen dokumenteillaan todistanut.

Muutosta ei saada aikaan säännöillä ja rajoituksilla, niin kun ei saada viinanjuontiakaan. Sääntöjä pystytään aina kiertämään. Se on jo nähty ihmisurheilussa, missä dopingkäryt seuraavat toinen toistaan jatkuvasta kieltolistojen päivityksistä ja jatkuvasta testaamisesta huolimatta.

Muutos tapahtuu asennetasolla, valitettavan hitaasti mutta tapahtuu. Kun arvostetaan eläimen hyvinvointia ja lopetetaan kilpailuhengen lietsominen. Koira rassukka ei ymmärrä arvostelusta mitään, eikä esittäminen ole rodunomaista toimintaa missään muodossa. Ihminen esittää koiriaan näyttelyssä vain oman kilpailuviettinsä ja oman rahanhimonsa siivittämänä.

Tänä vuonna koiraviikonloppu on kolmepäiväinen. Siis yksi näyttely enemmän kuin aiemmin. Helsinki Winner 2013 järjestetään perjantaina 13.12., Nordic Winner 2013 lauantaina 14.12. ja Voittaja 2013 sunnuntaina 15.12.

Koiratapahtumaan on tulossa toki muutakin ohjelmaa niille, joille turkin valkoisen täplän koko ei romuta koirasuhdetta eikä sitä tee puolisenttiä säkäkorkeudessa.

Perjantai on suunnattu erityisesti nuorille. Tuolloin koira-alan ammattilaiset kertovat työstään nuorille. Paikalla on useita oppilaitoksia, joilta saa tietoa ammatinvalintaan koira-alalle. Perjantaina esitellään myös eri harrastuslajeja kuten rallytokoa, agilitya, Doboa, koirafrisbeetä, flyballia, koirakeilausta, näyttelykoulutusta, koiratanssia ja tottelevaisuuskoulutusta.


Neuvontapisteellä järjestetään myös pieniä tietoiskuja koirien hoitotoimenpiteistä kuten kynsien leikkuusta ja turkin hoidosta. Tietoa eri koiraroduista saa myös Rotutorilta, jossa rotujärjestöt kertovat roduistaan.

Viikonloppuna järjestetään näytöksiä sekä annetaan vinkkejä mm. koiran hihnakäyttäytymiseen ja koiran monipuoliseen aktivointiin.

Koira2013-viikonloppuna voi seurata myös luentoja mm. koiran perusterveydenhuollosta, koirahieronnasta sekä koiran hankinnasta.

Tapahtumaan odotetaan 18 000 koiraa yli 300:sta eri rodusta.

Kumpi on suurempi eläinsuojelurikos potkaista koiraa vai aiheuttaa sille loputonta kärsimystä

Keskiviikko 26.6.2013 klo 22.26 - Kauko Niemi

Tiistai-iltaisen dokumentin jälkeen tulee väistämättä mieleen, että artistin pitäisi maksaa syntyneet vauriot. Oikeus ja kohtuus olisi, että merkittävä osuus näyttelytuotoista, Kennelliiton ja rotujärjestöjen keräämistä maksuista pitäisi ohjata Hannes Lohen tutkimusryhmän rahoitukseen.

Ja jos rahaa ei muka riittäisi jälkien perkaamiseen, niin nostettakoon jäsen- ja näyttelymaksuja niin että riittää. Nythän on joka tapauksessa tehtävä radikaaleja siirtoja ja nopeasti. Ne siirrot, joita nyt muka virallisella tehdään, eivät paranna mitään, jossakin onnellisissa tapauksissa vain loiventaa eläinten tuskaa.

Toinen asia, joka tulee välttämättä mieleeni, on valmisteilla oleva eläinsuojelulaki. Suomi voi nyt näyttää esimerkkiä ja ohittaa lain voimalla sisäsiittoiset kuppikunnat.

Kun oikeus pohtii kuukausikaupalla onko kaupan parkkipaikalla koiraa potkinut ihminen syyllistynyt eläinrääkkäykseen, voi kasvattaja aiheuttaa tuleville koirille loputonta kärsimystä. Eivät tällöin ole asiat oikeassa suhteessa.

Toivoa sopii, että joku koiranomistaja veisi oman tapauksensa oikeuteen ja vaatisi tuomiota eläinrääkkäyksestä jo nykylain aikana. Taitaa ollakin turkistarhaus melko pientä eläinrääkkäystä.

Eläimen hyvinvointi on eläimen kokemus omasta psyykkisestä ja fyysisestä olotilastaan. Näin maa- ja metsätalousministeriön asettama Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta määritteli oman näkemyksensä eläinten hyvinvoinnista, jota tarjotaan pohjaksi lainvalmistelijoille.

Neuvottelukunnan yksi kolmesta pääalueesta on eläimen oikeus hyvään terveyteen ja toimintakykyyn. Jos ihminen tuottaa sellaisia yksilöitä, joiden aivot eivät mahdu pääkoppaan eivätkä eläimet pysty koko elämänsä aikana kunnolla hengittämään, on tämä minun mielestäni rangaistava teko siinä missä koiran potkiminen parkkipaikalla.

Vähin mitä koiraa hankkiva voi tehdä heti huomenna, pyytää kasvattajalta dna-terveyspassin ja selvittänyt muutenkin sukutaulun.

Muutos tapahtuu nopeimmin, kun ostajat tulevat tietoisiksi tulevista tuhansien eurojen terveyskuluista ja kääntävät myyjän markkinat ostajan markkinoiksi.

Jokaisen koiran hankkijan tulisi nähdä nämä kaksi dokumenttia.

Kaksi valkoista paimenkoiraa vapaana

Perjantai 10.5.2013 - Kauko Niemi

Koira kun ei ryhdy hädän hetkellä ajattelemaan, että katsotaan nyt, josko tilanteesta jotenkin selvittäisiin. Se vain vaistovaraisesti puolustautuu sekunnin murto-osassa, hyökkää kimppuun ja puree. Ja sitten päivitellään, kun se ei koskaan aiemmin ole tällaista tehnyt ja aina tottelee kun käsketään. Kyse on vain kahdesta täysin eri asiasta.

Eilinen kuuden ja puolen tunnin patikointi Nuuksion poikki toi vastaa kauniin ja herkässä vaiheessa olevan luonnon sekä kymmenkunta koiraa. Omassa seurueessani oli mukana husky ja osan aikaa australian kelpie.

Koirat olivat lain mukaan asianmukaisesti kytkettynä paitsi kaksi isoa valkoista paimenkoiraa. Koirilla ei ollut edes pantoja, joten niiden välittömästi kytkeminen tuskin olisi onnistunut.  

Kyseisessä tapauksessa näytti myös siltä, että koirien hallinta ei muutoinkaan sujunut kuin strömsöössä. Koirat houkuteltiin reitiltä syrjään ja makupalojen turvin pidettiin koirien katse muualle kuin vastaan tulevaan huskyyn. Koirien katse ohjattiin tiukasti pensaikkoon.

Näissä tapauksissa aina vaan tulee mieleen, että omistaja ei ole ymmärtänyt pätkääkään koiran perusluonnetta. Luontokappale reagoi vaistollaan alle sekunnissa. Niin hyvin kasvatettua ja koulutettua koiraa ei ole olemassakaan, etteikö se hädän hetkellä purisi, hyökkäisi uhkaavan kohteen kimppuun.

Tässä vaiheessa on varmuuden vuoksi alleviivattava, että hädänhetki on koiralle aivan joku muu kuin ihmiselle.

Eilisessä tapauksessakin liikuttiin suositulla liikunta-alueella, missä ihmiset treenaavat juosten, pyöräillen ties minkälaisissa ja värisissä vaatetuksissa.

Tällaisen nopeasti eteen tulevan kohteen koira helposti kokee uhkaksi. Koira kun ei ryhdy ajattelemaan, että katsotaan nyt, josko tilanteesta jotenkin selvittäisiin. Se vain vaistovaraisesti puolustautuu sekunnin murto-osassa. Ja sitten päivitellään, kun se ei koskaan aiemmin ole tällaista tehnyt ja aina tottelee kun käsketään.

Kyse on vain kahdesta täysin eri asiasta.

Metsästyslaissa määrätään koiran kiinnipitovelvollisuudesta, että maaliskuun 1. päivästä elokuun 19. päivään ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä. Taajamissa on kuitenkin voimassa järjestyslaki, jonka mukaan koira on aina pidettävä kytkettynä.

Pesintä on jo käynnissä ja pian luonnossa kaikki on pientä ja hentoa. Tämä on myös koiranomistajan ymmärrettävä.

Ratkaisematon ikuisuusongelma

Tiistai 7.5.2013 klo 23.09 - Kauko Niemi

Pentutehtailu on ikuisuusongelma. Varo koirahuijareita – oli Kennelliiton hallituksen puheenjohtajan Helena Sunin leike 52 vuotta sitten ilmestyneestä lehdestä. tämän päiväisessä seminaarissa. Edellisen kerran kampanjoitiin 8 vuotta sitten. Tilanne muuttuu hitaasti ja valistus ei tavoita oikeita kohderyhmiä. Koira on juridisesti esine, eikä laki estä esineen kauppaamista haluamallaan tavalla. Mistä vyyhtiä pitäisi purkaa sitä pohdittiin jälleen kerran.

Pentutehtailu, koiran pentujen myynti ei varsinaisesti ole lain vastaista, mutta inhimillisesti karmeaa. Taloudellisesti harmaata taloutta. Lääketieteellisesti otetaan käsittämättömiä riskejä sekä eläinten että ihmisten suhteen. Ansaan langenneelle ostajalle syntyy melkoista rahanmenetystä ja inhimillistä kärsimystä.

Tämän päivän pentutehtailukampanjaa tukenut seminaari ei tuonut yhden yön ratkaisuja tilanteen parantamiseksi. Apuja uskotaan löytyvän laajasta lemmikkirekisteristä. Sellainen on kuitenkin vasta haaveissa niin Euroopassa kuin Suomessakin, vaikka Suomen kennelliitolla onkin kattava rotukoiria koskeva tietokanta, johon nyt voidaan rekisteröidä myös muitakin koiria. Hippoksella on toimiva hevosrekisteri. Rekisterit vaatisi kaikkien lemmikkien siruttamisen. Ja suuri kysymysmerkki on se kuka tämän kaiken maksaisi.

Eikä rekisterikään estäisi eläinten salakuljetusta ja pentutehtailua. Jotakin parannusta tilanteeseen tulee kun uusi eläinsuojelulaki valmistuu mahdollisesti ensi vuonna. Sieltä löytyy tarkempia määritteitä lemmikkien pidosta ja kaupittelusta sekä toivottavasti myös joitakin asioita nousee kriminalisoitavaksi.

Tämän päivän seminaarissa ei varmasti ollut yhtään kuulijaa, joka tänään ei tiennyt mitään pentutehtailusta, mutta huomenna hänellä on netistä ostettu koira kotonaan. Minulle kaikki ja heti - on se idioottiryhmä, joka ruokkii pentutehtailua, kuten Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö totesi puheenvuorossaan.

Tällä hetkellä Keltaisessa pörssissä on 2380 ja Tori.fi 1020 koiraa myytävänä. Hatarakin veikkaus osuu oikeaan, jos arvelee suurimman osan näistä ”tuotteita” olevan hämäräihmisten puuhia.

Infektiosairauksien erikoislääkäri, HUS, Katariina Kainulainen ihmettelee ihmisten täydellistä vastuuttomuutta. Hänen esimerkissään Venäjältä tuotu ja sairastunut husky joutui rabies-epäilyksi. Ja kun ryhdyttiin selvittämään kuinka moneen ihmiseen tämä koira on voinut tartuttaa tämän tappavan taudin, niin koiran lähipiiristä löytyi 45 ihmistä. Jokaisen hoito olisi maksanut 1700 euroa. ”Eihän se voi olla niin, että vastuuttomasti tuodaan koira ja annetaan sen levittää mitä tahansa tautia ja bakteereita ja viulut maksatetaan yhteiskunnalla. Onneksi kyseisessä tapauksessa selvittiin säikähdyksellä.”

Hyvää koiranpäivää

Keskiviikko 24.4.2013 klo 9.42 - Kauko Niemi

Koiranpäivälle tavoitellaan paikkaa virallisessa kalenterissa. Tänään koiranpäivää vietetään seitsemättä kertaa. Koiranpäivän ajoittuminen kevääseen keskelle pahinta koiranpaskakeskustelua. Onko tämä ajankohta oikea, jos halutaan myönteistä suhtautumista koiriin.

Keskustelu velloo koiranpäivän aikoihin niin voimakkaana, että päreet palavat jopa niiltäkin, jotka muulloin suhtautuvat myönteisesti koiriin.

Tänä vuonna tosin teemana on  koiranomistajan vastuu siitä, että ulkona voisi kävellä valkoisilla tennareilla. Pitäisikö tämä teema toistua joka vuonna jokaisena koiranpäivänä. Tältä pohjalta ajateltuna koiranpäivän kivijalka on aika hutera.

Koiranpäivän arvostus vaatisi selkeitä irtiottoja. Toimintaa, joka ylittäisi uutiskynnyksiä myös valtakunnan tasolla. Muutaman koirakon, paikallisten järjestöjen aktivistien marssit eivät riitä päivän panostukseksi.

Nyt koiranpäivän ohjelmat ovat kokolailla normaalia päivittäistä toimintaa, jotka ovat ajoitettu huhtikuun 24. päivään. Tosin tästäkin lipsutaan, kuten pääkaupunkiseudulla, missä niin sanottua koiranpäivää vietetään sitten joskus.

Joka viidennessä perheessä on koira. Koira ansaitsee ehdottomasti oman päivänsä. Nyt vain ideoimaan painavampaa sisältöä päivälle. Ensimmäinen ehdotukseni on, että Kennelliiton sankarikoirat julkistetaan koiranpäivänä.

Vitun ääliö - vihapuheet ovat muuttumassa vihateoiksi

Keskiviikko 27.3.2013 klo 12.41 - Kauko Niemi

Kevät on ollut perinteisesti rauhatonta aikaa koiranomistajien ja muiden välillä. Tennarit eivät ole pysyneet valkoisina. Suunsoitto puolin ja toisin yltyy lumien sulaessa. Nettipalstoilla kielenkäyttö yltyy aina vihapuheasteelle.

Koirattomat ihmiset eivät tunne koirille luotuja sääntöjä ja koiranomistajat eivät niitä noudata vaikka tietäisivätkin. Sota on valmis. Kukaan ei siedä huomautteluja ja vähiten ne koiraihmiset, joilla on maailman kiltein  ja söpöin koira, joka saa tehdä mitä tahansa, jopa purra toisia.

Nyt ei enää riitä, että koirattomat ja koiralliset ottavat nokkapokkaa. Vantaalaisnaiset olivat toistensa rinnuksissa kiinni koirapuistossa.

Niin ikään Vantaalla irralleen päässyt iso koira hyökkäsi kahden pienemmän koiran kimppuun ja aiheutti samalla haavan koirien taluttajalle. Koiria taluttaneen naisen mies kävi uhkaamassa ison koiran omistavaa perhettä tappamisella.

Mies uhkasi tappavansa vesurilla perheen koirat ja perheen. Myös uhkailijan isä tuli paikalle ja lateli tappouhkauksia.

Mistä tällainen käytös kumpuaa? Kaikkein syyttömin on joka tapauksessa koira. Se on ja tulee olemaan luontokappale, joka toimii vaistollaan sen mukaan, kuinka uhkaavana tai mukavana se kulloisenkin tilanteen tuntee. Syyllisiä ovat siis koiran omistajat.

Huolestumisensa on osoittanut myös Kennelliitto. Kevään alkajaisiksi, ennen pahinta suunsoittoaikaa se käynnisti valistuskampanjan – valkoiset tennarit.  Asenneviat eivät tietenkään yhdellä kampanjalla tokene, mutta parempi sekin kuin ei mitään.

Netti näyttää olevan yksi vihapuheiden lietsoja, paitsi koiramaailmassa niin vaikkapa silmittömässä susivihassa tai homo- ja maahanmuuttokeskusteluissa. Nettiin kirjoitettaessa pitäisi aina miettiä esittäisikö asian samalla tavalla kasvotusten.

Harvase päivä saa palstoilta poistaa kommentteja, joissa  toisia, eri mieltä olevia käyttäjiä nimitellään vitun ääliöiksi.

Syödään munat sovinnossa - Hyvää pääsiäistä!


 

Koira-doping: kaikki sen tietävät, kukaan ei oikeasti puutu

Tiistai 23.10.2012 klo 13.50 - Kauko Niemi

Eilen illalla A-studio raapaisi koira-dopinkia, muttei valitettavasti päässyt tälläkään kertaa pintaa syvemmälle.

Eniten ohjelmassa huolestutti Kennelliiton hallituksen puheenjohtajan Helena Sunin vähättelevä asenne. ”Suomessa se ei ole laajamittainen ongelma.” Tarkoittaako Suni tosiaan sitä, ettei siihen pidä kajota, ennen kuin kaikki käyttävät mitä erilaisimpia vilunkikonsteja saadakseen koirilleen menestystä = itselleen.

Tämä ajattelumalli tarkoittaisi, ettei se nyt niin nokonnuukaa ole jos joku vähän douppaa olympialaisissa tai muissa kisoissa, kun kaikki eivät kuitenkaan.

Eläinlääkäri Milla Männistö sanoo samassa ohjelmassa, että koirien hengitysteitä availlaan leikkauksilla ja hampaita oiotaan, mutta ne tehdään vain lääketieteellisin perustein. Lääkärin näkökulma on lääketieteellinen vaikka omistajan näkökulma on oma menestyminen. Kenelläkään ei siis ole pahaa oloa paitsi koiralla. Eikö tällaisten koirien lisääntyminen pitäisi kaiken järjen mukaan kieltää?

Käyttötarkoitusjalostamisen voi vielä ymmärtää, mutta ulkomuotojalostus ajaa koko koiramaailman sivuraiteille. A-studion ulkomuototuomari ei kovin vakuuttavaa kuvaa luonut. Kepulikonsteja on vaikea huomata; milloin turkkia on värjätty tai milloin ylivilkkaalle koiralle on syötetty ennen kehää rauhoittavia.

Liian tarkka ulkomuototuomari menettää ”asiakkaitaan” ja tieto tuomarista, joka huomaa liian tarkkaan hampaiden kirurgiset toimenpiteet, leviää koirapiireissä nopeasti. Entä jos ryhdyttäisiin miettimään käytäntöä, ettei näyttelyn tuomareita ilmoitettaisikaan ennakkoon.

Ylen verkkosivuilla olleen tiiseri-jutun kymmenissä kommenteissa ei tähän mennessä ole ainuttakaan nykymenon puolustajaa. Nykyistä ulkomuotojalostusta pidetään koiranäyttelyiden tuotoksena ja ennen kaikkea ihmisten turhamaisuutena eläinten kustannuksella.

Suomessa järjestetään joka vuosi lähes 300 koiranäyttelyä, joissa käy noin 163 000 koiraa ja 400 000 ihmistä. Näyttelyillä rahoitetaan erilaisten järjestöjen ja yhdistysten toimintaa ja ruokitaan ihmisten kilpailuviettiä sekä luodaan pentubisnekselle hinnoittelupohja.

Katso koko juttu

Oliskohan tämä nyt niin luotettava kuin luotettava voi olla

Tiistai 16.10.2012 klo 14.56 - Kauko Niemi

Suomen Kennelliitto on avannut pentuvälityksen. Sinne pääsevät tuotteitaan myymään kennelnimen omaavat kasvattajat ja ne, jotka ovat allekirjoittaneet Kennelliiton kasvattajasitoumuksen.

Tiedot perustuvat Kennelliiton jalostustietojärjestelmään, joka muuttui viime viikolla tosiaikaiseksi. Nyt pennun taustoista on saatavissa faktatietoa niin paljon kuin sitä ylipäätään on tarjolla. Varmaan monelle pennunhankkijalle enemmän kuin olisi osannut edes kysyä.

Pentuekohtaisissa tiedoissa näytetään tiedot kasvattajasta, tietoja rodusta, perustiedot pentujen isästä ja emästä, tiedot pennuista sekä niiden sukutaulun 6 sukupolvea. Lisäksi palvelusta voi tarkastella pentujen isän ja emän terveystiedot, koetulokset sekä näyttelytulokset. Palvelu näyttää myös pentueen isän ja emän aiemmat pentueet ja niiden terveys- ja muut tulokset.

Kasvattajalla on toki valinnanvapaus. Kasvattajalle palvelun käyttö on helppoa. Hänen tarvitsee vain pentueen rekisteröinnin yhteydessä rastittaa kohta: Haluan liittää tämän pentueen Suomen Kennelliiton pentuvälitykseen. Kasvattaja saa pentujaan Kennelliiton pentuvälitykseen ainoastaan Omakoira-palvelun kautta.

Tämän jälkeen jos käyttöehdot täyttävällä kasvattajalla on pentuja vapaana myynnissä, eivätkä ne näy tässä palvelussa, niin mitähän salattavaa kasvattajalla mahtaakaan olla.

Kasvattajasitoumuksen ja virallisen kennelnimen yhdistelmän pitäisi olla niin luotettava kuin luotettava voi ylipäätään olla. Pelkkä kennelnimi ei aina takaa, ettei pentutehtailua tapahtuisi muodossa tai toisessa. Siitä on myös käytännön esimerkkejä.

Kennelliitto sanoo tavoitteekseen, että oikeanrotuinen koira päätyy oikealle omistajalle. Pentuvälityksen kautta koiran hankintaa harkitseva pääsee tutustumaan rotuihin, kasvattajiin ja rotujärjestöihin.

Kyllähän tavoitteena on myös kitkeä pentutehtailua ja avata kanava niille valistuneille ostajille, jotka välittävät eläinten hyvinvoinnista ja haluavat tulevalle koiralleen mahdollisimman tasapainoiset lähtökohdat.

Kyllä minä mieleni pahoitin

Keskiviikko 10.10.2012 klo 15.38 - Kauko Niemi

Viime viikonloppu oli taas mitä mahtavin koirakansan esiinmarssi. Viikonloppuna järjestettiin kaksi suurta maailmanlaajuista tapahtumaa ja ties kuinka monta pientä. En matkustanut fyysisesti Tsekkeihin, enkä Romaniaan. Mutta matkustin netissä kumpaankin paikkaan monta kertaa päivässä koko viikonlopun ajan.

Tässä vaiheessa tuo otsikkolainaus on paikoillaan. Kyllä minä mieleni pahoitin koirakansan puolesta. Siis suurta sääliä, kun molemmat tilaisuudet hassattiin tiedotuksellisesti samalla tavalla kuin lähes kaikki muutkin tilaisuudet.

Tämä vuodatus tulee pahasti jälkijunassa – vasta keskiviikkona, sillä yritin varmistaa, josko näiden tapahtumien sivuille ilmestyisi jälkikäteen jotakin arvokasta tietoa – mutta ei.

Koirauutisoinnista yleisessä mediassa 80 prosenttia on sitä kuinka koira puri tai kuinka koiraa kohdeltiin kaltoin. Kuinka huijarit jymäyttivät hyväuskoisia. Nämä ovat niitä uutisia, joihin on saatavissa faktatietoa, raaka-ainetta poliisilta ja tuomioistuimilta juuri silloin kun jotakin on tapahtunut tässä ja nyt. Näistä raaka-aineista syntyy uutinen mediassa. Jos ei ole raaka-ainetta, ei kovin helposti synny uutista.

Olen vuosikymmenet ansainnut leipäni toimittaja, mutta näin mykkää ja sisäänpäin lämpiävää ”toimialaa” en ole aiemmin kohdannut. Minua oikeasti säälittää, että näin hieno ja ihmisille hyvää oloa tuottava harrastus näkyy ulospäin tiedon puutteen takia vääristyneenä.

Bugarestin näyttelyn ennakkotiedoissa oli sentään mukana muutama fakta koirien kokonaismäärästä roduittain ja maittain. Sivulla press ainoastaan akreditointi ohjeet. Ei ainuttakaan tiedotetta tai taustatietojuttua.

Agilityn MM-kisoissa tilanne oli jonkin verran parempi suomalaisten aktiivisuuden takia useammalla eri kanavalla. Tosin sekin viestintä oli suunnattu vain sisäpiirille ja oikeiden palikoiden asettaminen kohdilleen oli varsin työlästä.

Virallinen kisaorganisaatio muun muassa pudotti yksilökisojen tuloslistoilta osallistujien maatunnukset pois saati, että olisi kertonut menestyjien taustatietoja.

Mitä tahansa muuta kilpailua pystyy nykyisin seuraamaan netissä jopa ajantasaisena ja riittävine taustatietoineen.

Jos koiramaailmasta halutaan rakentaa avoimempaa ja hyväksyttävämpää kuvaa, kannattaisi erilaiset tilaisuuden hyödyntää myös tiedotuksellisesti. Ruokkia mediaa hyödyllisellä raaka-aineella.

Onko vihaisella koiralla vihainen omistaja

Maanantai 17.9.2012 klo 10.47 - Kauko Niemi

Hiljattain raotettiin pohjois-irlantilaista tutkimusta, jonka mukaan vihainen koira kertoo vihaisesta omistajasta. Tutkimus julkaistaan kokonaisuudessaan ensi kuussa.

Pohjoisirlantilaisen tutkimuksen mukaan saksanpaimenkoiria ja rottweilereita pidetään yleisesti aggressiivisina, labradorinnoutajia  ja muita noutajia kiltteinä ja rauhallisina koirina.  

Jos ihminen omistaa yleisesti vihaisena pidetyn koirarodun edustajan, kuten rottweilerin, hän on todennäköisesti luonteeltaan vihaisempi kuin esimerkiksi labradorinnoutajan omistaja.

Tutkimuksen mukaan aggressiiviseksi tyypiteltyjen koirarotujen omistajilla on enemmän psykoottisia taipumuksia, jotka ilmenevät vihana, vihamielisyytenä ja aggressiona.

Tutkimus saattaa osoittaa, että ihmiset valitsevat lemmikkinsä ilmaistakseen omaa persoonallisuuttaan. Näinhän tapahtuu myös autoa ostettaessa. Auto on asenne ja niin on helposti myös koira. Kuvasin Helsingissä muutamassa päivässä kymmeniä mersuja, bmw:tä, audeja, joita ei koskenut tavallisen ihmisen paikoitussäännöt. Ratin ja penkin välissä oli asennevika.

Vuosia jatkunut piina Helsingin Herttoniemessä saatiin ainakin hetkeksi rauhoittumaan. Siellä rottweilerin omistaja ja hänen poikansa uhottelivat koiraihmisiä, kunnes yksi pienempi koira kuoli rottweilerin uhrina. Tässäkään tapauksessa vika ei ollut koiran eikä rodun. Maailmassa on paljon kilttejä rottweilereita, vaikka se onkin ehkä helpompi saada vihaiseksi kuin muut rodut.

Myös aiemmin brittiläisen psykologiseuran tutkimuksessa osoitettiin, että kääpiökoirien omistajat ovat avoimia uusille kokemuksille. Samassa tutkimuksessa todettiin, että paimen- ja palveluskoirien omistajat ovat muita useammin ulospäin suuntautuneita ja sosiaalisia.

Tiedejulkaisu Anthrozoosissa julkaistussa tutkimuksessa puolestaan todettiin, että terrierien omistajat ovat muita riidanhaluisempia.

Tuorein pohjois-irlantilainen tutkimus tehtiin kyselytutkimuksena, jossa 147  koiranomistajaa koirien tottelevaisuuskurssilta Pohjois-Irlannista täyttivät kyselylomakkeen.

Koirat: Huijarit vaihtoivat parkkipaikat nettiin

Perjantai 17.8.2012 klo 17.18 - Kauko Niemi

Parkkipaikat koiran ostopaikkoina vaihtuivat nettiin. Erona on vain se, että koiran ostaminen anonyymiltä myyjältä parkkipaikalta sait koiraa muistuttavan eläimen. Nettiostoissa et saa eläintä vaan menetät rahasi.

Kanta-Hämeen poliisilaitos kehottaa suomalaisia tarkkaavaisuuteen ostaessaan koiraa ulkomailta. Koiraa ei usein nimittäin tule, vaikka raha vaihtaisi omistajaa.

Tällä viikolla kirjattiin Hämeessä kaksi tällaista koirahuijausta, poliisi kertoo.

Ensimmäisessä tapauksessa suomalaisostaja teki koirakauppaa Kreikasta. Kauppaneuvottelut käytiin sähköpostilla, minkä jälkeen suomalainen lähetti ”myyjälle” 375 euroa koirasta ja vielä 500 euroa häkistä.

Toinen tilasi Espanjasta Yorkshiren terrierin ja maksoi 185 euroa. Myyjä pyysi vielä 800 euroa kuljetuksesta ja muista kuluista. Koiraa ei Suomeen ole kuulunut.

Koiran hankkimiseen liittyy aina sekä lain noudattamista sekä moraalisia että eläinsuojelullisia kysymyksiä. Kuka hankkii itselleen haukkuvan tuotteen, jolle ei ole olemassa mitään tuotevastuuta, jonka taustasta ja eläinsuojelullisesta asioista ei ole harmainta aavistusta, jonka lainmukaiset terveysdokumenteista ei ole tietoakaan.

Muutaman satasen menetys on loppujen lopuksi pieni sakko ja muistutus hyväuskoisuudesta ja perin tyhmästä toiminnasta, jossakin hetken hurmoksessa.

On vaikea uskoa, että joku koiraharrastaja tai koirakokemusta omaava hankkisi koiran tuntemattomalta netistä pitkän ja vakaan harkinnan tuloksena tietäen vastuunsa koirasta seuraavat 10 vuotta.

Miten ihmeessä tämä valistus menisi jakeluun, että koiran hankinta on vastuullinen prosessi. Koira hankitaan ensisijaisesti vastuulliselta kasvattajalta kaikkine dokumentteineen.

Tai jos hankit lemmikkisi eläinsuojelullisista syistä kotimaasta tai ulkomailta, niin käytä vastuullista järjestöä, joka on valvonut ja varmistanut koiran terveydelliset ja kaikki lainmukaiset asiat kuntoon.

Juhannuskoiralle kaljaa

Keskiviikko 20.6.2012 klo 11.59 - Kauko Niemi

Yhdysvalloissa tuli myyntiin Bowser beer -merkkinen olut, joka on alkoholiton ja kehitetty juuri hemmottelemaan koirien makunystyröitä. Koiraoluessa ei ole myöskään hiilihappoa.

Oluen kehittäjä Jenny Brown sanoo, että ihmisellä on usein vahva tunneside koiraansa ja on täysin luonnollista, että haluaisimme tarjota heille pitkän päivän päätteeksi oluen.

Voi hyvin kysyä onko se tosiaankin täysin luonnollista ja tarvitseeko koira olutta. Onko se luonnollista koiralle, että viime kesänä Yhdysvalloissa tuli markkinoille koirien jäätelö.

Luonnottomalta tuntuu sekin, että koira tarvitsee juoksumaton olohuoneeseen. Tai tässä tapauksessa sitä tarvitsee laiska koiran omistaja, joka ei itse halua liikkua television äärestä.

Yhdysvalloissa markkinoidaan myös koirienvaunuja, joita on vaikea erottaa lastenvaunuista.

Pitkään on keskusteltu koirien vaatetuksista, joka on kasvanut valtavaksi liiketoiminnaksi. Joissakin tapauksissa suojat ovat tarpeellisia, vaikkapa silloin kun lyhytkarvainen koira käy lenkillä -30 asteen pakkasella.

Oluenkehittäjä on siinä oikeassa, että ihmisellä on vahva tunneside koiraansa. Vahvaa tunnesidettä on helppo käyttää sekä hyvässä että pahassa ja ennen kaikkea turhuudessa.

Parasta A-luokan koiran rakkautta on antaa koiran olla koira. Vain silloin kasvaa tyytyväinen ja tasapainoinen koira.

Omistaja luikki paikalta

Perjantai 15.6.2012 - Kauko Niemi

Kuukauden sisällä on ollut jo kolme koiran purematapausta, josta koiran omistaja on luikkinut tiehensä. Tuntuu käsittämättömältä.

Käsitys siitä, että koiran omistaja olisi keskimääräistä vastuullisempi henkilö alkaa tuntua kovin väärältä luulolta. Ihminen joka ottaa koiran sitoutuu siihen 10 – 15 vuodeksi. Ottaa vastuu eläimen jokapäiväisestä hyvinvoinnista ja sitten yks kaks yllättäen ei otakaan vastuuta siitä mitä lemmikki tekee.

Viimeisin tapaus Vantaalla, missä vapaana ollut koira puri 8-vuotiasta poikaa ja koiran omistaja poistui paikalta purreen koiran ja muiden koiriensa kanssa. Virhe on jo siinä, ettei koiraan voi koskaan luottaa niin paljon, että sitä voisi pitää vapaana. Siksi siihen on säädetty oikein lakikin, jotta asia olisi täysin selvä kaikille koiranomistajille.

Tällä hetkellä luonto on täynnä erilaisia poikasia, jotka herättävät koiran vainut. Siis ei tarvitse olla edes lapsi tai isompi ihminen, kun rakas lemmikki äkkiarvaamatta tekee omia vaistonvaraisia ratkaisujaan, joita ei koirakoulussa opeteta eikä opita. Ne ovat verenperintönä siltä ajalta kun kaikki koirat ovat olleet enemmän tai vähemmän saalistajia. Joillakin nykyroduilla ja yksilöillä ominaisuuden esiintyvät useammin ja herkemmin kuin toisilla.

Vahinkoja tapahtuu kaikissa asioissa ja kaikissa toiminnoissa, niin liikenteessä, harrastuksissa kuin koiran kanssa. Vahingon sattuessa se viimeisin keino pitäisi olla vahinkopaikalta karkaaminen. Voihan kyseessä olla sellainenkin vahinko, jonka uhri tarvitsee apua. Uhrien heitteillejättö on vastuutonta.

Monesti on mietityttänyt, että mikä tällaiseen tilanteeseen ajaa. Onko kyse silloinkin kun koira on ollut kytkettynä oma häpeä, ettei pysty koiraansa hallitsemaan. Onko kyse jopa koiran menettämisen pelko.

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku

Keskiviikko 23.5.2012 - Kauko Niemi

Tiistaisen seminaarin – Jalostettua kärsimystä suurin anti oli se, että kaikki osapuolet tunnustavat tosiasiat. J.K. Paasikiven lausahdusta lainaten tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.

Koirien jalostus on mennyt pieleen ja aiheuttaa kärsimystä eläimille. Kuinka tästä eteenpäin ja millä keinoin onkin jo toinen asia. Kukaan ei uskalla arvioida konkreettisesti millä aikataululla koirien hyvinvointi paranee ja keinoistakin ollaan montaa eri mieltä.

Eilisen seminaarin järjestelyvastuussa olivat Suomen Eläinlääkäriliitto, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Helsingin Eläinsuojeluyhdistys ja Eläinsuojeluliitto Animalia. Kuvannee hyvin, että kyse on paljon muustakin kuin koiran elinolosuhteiden parantamisesta. Siinä ei paljon häkin koko auta, jos aivot eivät mahdu pääkoppaan. Jos selkäranka on jalostettu vinoksi, eikä normaali liikkuminen enää suju kivutta ja tuskitta.

Koirien terveydentilaa on hyssytelty liian pitkään. Yhden naisen, eilisen pääpuhujan professori emerita Marjatta Snellmanin kiihkoton, tosiasioiden esilletuonti ei ole riittävää, kun vastassa ovat jäykät byrokratiat, sisäsiittoiset rotujärjestöt, rahan kiilto silmissä toimivat kasvattajat ja tietämättömät, tunteella toimivat koirien ostajat.

Eilisistä äänenpainoista voi tulkita, että yksi politikoinnin pääpesäkkeistä on kansainvälinen koirajärjestö FCI. Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja ja FCI:ssäkin toimiva Kirsi Sainio tunnustaa, ettei politikoinnilta vältytty viime viikonlopulla Salzburgissa järjestetyissä Maailman Voittaja 2012 järjestetyssä tapahtumassa.

Rotujärjestöillä, siis liki neljällä sadalla kuppikunnalla on merkittävä rooli koirien terveyskehityksessä. Rotujärjestöistä kaikki eivät ole tosiasioita vielä tunnustaneet. Siinä kohtaa missä kerrotaan rodun kymmen kaunista ja yksitoista hyvää ominaisuutta, pitäisi kertoa totuudenmukaisesti rodun sairaudet.

Rotukoirien rekisteröinnit laskevat niin Suomessa kuin etenkin muualla Euroopassa. Koirien määrä kuitenkin kasvaa. Mistä se kertoo? Kentällä on kaikenlaisia yrittäjiä, joille rekisteröintien välttely on samalla myös vastuun välttelyä. Suomessakin uusia virallisia kasvattajanimiä myönnetään noin 800 vuodessa.

Eteenpäin on menty koirien hyvinvoinnissa, oli eilinen virallinen yhteenveto. Voisiko myös ajatella, että huonompaan suuntaan ei oikeastaan ole tietä olemassakaan.

Ongelmien taustalla on pitkälti vastuuton sisäsiittoisuus koirien jalostuksessa. Tai jalostus lienee väärä sana vaan parempi olisi puhua pentujen teettämisestä. Eikä kyse edes ole pentutehtailusta.

”Suurten massojen itkut itketään eläinlääkärillä”, kuten Snellman eilen sanoi. Avoimuus ja vastuu ovat avain asioita lähitulevaisuudessa. Rotua kun ei voida muuttaa ja tervehdyttää yhdessä yössä. Ostajien valistaminen kaikissa kuppikunnissa koirien terveydellisestä tilanteesta pitää nostaa päällimmäiseksi. Ostajalla on oikeus tiedostaa riskit ja arvioita onko hänellä mahdollisuus maksaa tuhansia euroja eläinlääkärimaksuja ja kärsiä lemmikkinsä rinnalla.

Englannin yleisradioyhtiö BBC on tehnyt arvokasta työtä tiedon levittämissä ja julkistamisessa sekä saanut aikaan nopeitakin ratkaisuja esimerkiksi näyttelyiden suhteen.

Näyttelyiden roolia ja muotoakin tulisi arvioida uudestaan. Jos Suomen vastuullisista ulkomuototuomareista löytyy eläinlääkärikoulutuksen saanut henkilö, joka julkisesti sanoo, että molemminpuolinen lonkkavika ei häiritse, kun koira ei kehässä linkkaa, niin kaukana ollaan terveystavoitteista. Ja yksikin tällainen henkilö on liikaa.

Yleinen laaja ja avoin keskustelu tilanteen vakavuudesta tuo ihmisten tietoisuuteen tosiasiat. Koirakuumeen iskettyä olisi uhrilla valmius puntaroida myös tosiasioita eikä edetä päättömästi tunteiden vallassa.

Koira on onnellinen, jos se saa olla koira. Liikkua vaivattomasti, synnyttää normaalisti ja hengittää vapaasti.

Julkisuuden ja joukon voima

Torstai 17.5.2012 klo 21.24 - Kauko Niemi

Helsingin Herttoniemessä pelkoa kylvänyt, yhden koiran kuoliaaksi purrut koirakko on vihdoin viimein joutunut vastaamaan teoistaan oikeudessa, kun sakot eivät saaneet mitään konkreettista aikaan.

Tällaisessa tapauksessa vuosi tuntuu kovin pitkältä ajalta, ennen kuin poliisi ryhtyy tosi toimiin.

Kyseisellä koiramiehellä on pelottelun ”työkaluna” rotu, jonka yllyttäminen pahantekoon ei ole järin vaikeaa. Luonnevika ei ole koirassa vaan isännässä.

Herttoniemessä ensimmäinen virallinen rikosilmoitus rottweilerin omistajasta tehtiin reilu vuosi sitten. Omistaja on saanut lukuisia sakkoja purematapauksista. Naapuroston pinna petti lopullisesti kun häirikkökoira puri koiratarhassa Tahvo-koiran kuoliaaksi.

Laaja julkisuus ja asukkaiden järjestämä asukastapaaminen, johon kutsuttiin poliisin edustaja mukaan, sai käynnistämään tosi toimet.

Tämä tuntuu kokolailla kohtuuttoman pitkäveteiseltä ratkaisulta, näinkin vakavassa tilanteessa. Jos häiriköintiin ei puututa ripeämmin, syntyy ajan mittaan vääriä signaaleita mitä saa tehdä ja mitä ei.

Nyt kun päästy oikeille raiteille, Helsingin kihlakunnansyyttäjä vaatii Tahvo-koiran tappaneen rottweilerin omistajalle muun muassa eläintenpitokieltoa sekä rottweilerin luovuttamista valtiolle.

Käräjäoikeus aloittaa käsittelyn 23. toukokuuta. Samassa yhteydessä käsitellään koiran omistajan isää vastaan kohdistuneet syytteet.

Isällä ja pojalla on yhteensä kolme rottweileria, joista kahdella omistajat ovat pelotelleet asukkaita.

Käsirahalla koirat kiertoon

Keskiviikko 9.5.2012 - Kauko Niemi

Pakko jatkaa oikeastaan siitä mihin kaksi viikkoa sitten jäin. Nettihuijarinainen sai aikanakin 114 hyväuskoista, koirainnokasta ansaansa.

Seuraavana poliisi selvittelee nyt tapauksia, missä koirasta maksetaan käsiraha, saadaan pentu itselle ja pian se on jo myynnissä, eikä loppumaksusta ole tietoakaan - eikä aikomustakaan koskaan maksaa. Kauppa tehdään väärällä nimellä ja muutoinkin väärillä tiedoilla.

Mikä ihme tekee koirakaupan osapuolet niin sokeiksi, ettei malteta, haluta tai osata tehdä papereita kuntoon ja tarkistaa oikeellisuuksia.

Nettihuijaksia on tehty jo pitkään ja koiran alkuperästä satuiltu mitä sattuu. Suorissa nettikaupoissa se valokuvissa niin söpö pentu jää yleensä saamatta. Tuskin sitä on koskaan edes ollut olemassakaan.

Norjassa liikkui pari vuotta sitten koiravaras, joka myi hyvistä kodeista ja hyvän kasvatuksen saaneita luotettavia koiria, jotka eivät nyt vaan sattuneet olemaan myyjän omia.

Koira on tunteettomalle huijarille vain kauppatavaraa ja sen ympärille on helppo rakentaa markkinointi-ihmisten suosima tarina. Tällainen tarina uppoaa koirakuumeessa kieriskelevään ihmiseen kuin kuuma veitsi voihin. Huijauksen helppoutta kiihdyttää se, että koira on saatava heti – onhan se niin ihanan söpö.

Perussääntönä voisi pitää, että ani harvoin koiran voi saada kuin maitotölkin supermarketista heti mukaansa.  

Se kuinka koirakauppa pitää tehdä, ei tarvitse itse keksiä. Suomen kennelliiton sivuilta on saatavissa muun muassa seuraavia valmiita sopimuspapereita.  Kannattaa panna jäitä hattuun ja aina pitää tehdä kirjallinen sopimus ja tarkistaa ostajan tai myyjän henkilöllisyyden oikeellisuus.

Kennelliiton valmiit lomakkeet ovat pdf-muotoisia.
Osan lomakkeista voi tallentaa täytettyine tietoineen omalle koneelle. Tallennettavan lomakkeen nimen perässä on merkki (T). Tallentaminen edellyttää, että sinulla on Acrobat Reader –ohjelmasta versio 8.0 tai uudempi.

Sopimus koiran kaupasta (T)
Köpeavtal för hund (T)

Sopimus nartun sijoituksesta
Lisäehdot sopimukseen nartun sijoituksesta

Sopimus uroksen sijoituksesta
Lisäehdot sopimukseen uroksen sijoituksesta

Fodervärdsavtal för tik
Fodervärdsavtal för hane

Sopimus koiran astutuksesta
Avtal om betäckning av tik  

Jalostusoikeuden (kasvattajaoikeuden) luovutussopimus / Överlåtelse av avelsrätten (uppfödarrätten)  

Osamaksusopimus

Lue myös:

Tuntuu uskomattomalta että yksi ihminen pystyy huijaamaan ainakin 114 kertaa

Keskiviikko 25.4.2012 - Kauko Niemi

Netti on hyvä informaatiokanava, muttei koskaan lemmikin lopullinen ja ainoa ostokanava. Lemmikin ostossa raha siirtyy vasta kun olet nähnyt kasvuolosuhteet ja kasvattajan ilman hetkellisiä suuria tunteenpurkauksia.

Asiaahan on toitotettu vaikka kuinka paljon ja aina vaan eläinkauppaa käyvät huijarit käärivät sievoiset summat ja vain osa jää kiinni.

Nuori nainen osti hevosta Suomen rajojen ulkopuolelta ja joutui 8500 euron vedätyksen kohteeksi, eikä hevosesta ole mitään tietoa. Poliisi kertoi viime viikolla tutkivansa asiaa.

Keski-Suomen käräjäoikeus vangitsi tällä viikolla vuonna 1990 syntyneen naisen todennäköisin syin petoksesta epäiltynä, kirjoittaa Keskisuomalainen.

Nuoren jyväskyläläisnaisen epäillään huijanneen ihmisiä, kauppaamalla olemattomia kissan- ja koiranpentuja.

Poliisilla on parhaillaan tutkittavana, pelkästään tämän vuoden aikana tapahtuneita, kissan- ja koiranpentuihin liittyviä petosepäilyjä yhteensä 114.

Poliisin mukaan nainen myi eläimiä yhdellä nettipalstalla. Hän uskotteli myyvänsä rutukissoja ja -koiria. Rahat hän sai, kun ihmiset maksoivat eläimistä varausmaksuja.

Jos netissä annettu puhelinnumero on tekaistu, niin kuin tässä Jyväskylän tapauksessa, pitäisi hälytyskellojen soida melko kovaa.

Aika moni jo ymmärtää jättää lähettämättä pankkitilin numeron, kun viestissä kerrotaan, että rikas sukulainen on kuollut Yhdysvalloissa ja miljoona perintö odottaa.

Nyt pitäisi oppia ymmärtämään, ettei lemmikkiä voi ostaa suoraan netistä. Esimerkiksi koiranpennut ensimmäiset viikot ovat kasvatuksen kannalta ja koko koiran eliniän kannalta niin merkittäviä, ettei kenenkään pidä maksaa sellaisesta pennusta, jonka taustasta ei ole tietoa.

Ja jos hyväsydämisyyttäsi haluat pelastaa lemmikin huonoista oloista, niin senkin pitää olla harkittua riskinottoa.

Koirat kärsivät jalostuksesta

Torstai 19.4.2012 - Kauko Niemi

Vain noin kaksi prosenttia uskoo, etteivät koirat kärsi jalostamisesta, ja noin kolme prosenttia ei osaa ottaa kantaa. Huikeat 93 prosenttia, pitivät koirarotuja liian jalostettuina. Suomalaisten käsitys jalostuksen vaikutuksesta koirien terveyteen on varsin selvä.

Luvut selviävät, kun  MTV3:n Helmi-verkkopalvelu kysyi lukijoiltaan, jalostetaanko koirarotuja liikaa. Noin 500 henkilöä kävi kertomassa mielipiteensä kyselyssä, jonka mukaan koirat ovat joutuneet kärsimään jalostamisesta.

Vastaajien mukaan erityisesti saksanpaimenkoira ja lyhytkuonoiset rodut kuten mopsi olivat joutuneet kärsimään jalostamisesta. Vastaajien mukaan jalostaminen aiheutti koirille vikoja ja sairauksia, joilta olisi muuten voinut välttyä.

Kyselyssä moni häpesi ihmisten toimintaa. Kuinka moni sitten oikeasti huomioi koiraa valitessaan koiran mahdolliset kärsimykset saati koiran elinkaarikustannukset.

Jos ihmisten toiminta hävettää, niin siihen voi ottaa selkeästi kantaa karttamalla ongelmarotuja. Koirakaupoissa ovat tunteet aina niin pinnalla, ettei ”tuotevalintaa” pystytä tekemään järkiperustein.

Tuttavani koiran polviremontti on maksanut tähän mennessä 2500 euroa. Eikä kyse ole edes ongelmarodusta. Entä sitten kun koiraansa rakastuneella omistajalla ei olekaan noita tuhansia euroja lääkärikuluihin. Valitettavasti silloin astuu piikkivaihtoehto esiin.

Tarkka rodun ja kennelin valinta sekä kaikin puolin terveellinen elämä saattavat auttaa jonkin verran, mutta nekään eivät takaa koiran elinkaarikustannusten pysymistä kohtuullisina. Perinnöllisiä tauteja on jo paikallistettu satoja. Kaikki enemmän ja vähemmän ihmisten oman edun tavoittelun seurauksena.

Brittiläisessä parin vuoden takaisessa selvityksessä laskettiin, paljonko koirien omistajilta uppoaa rahaa eläinlääkäriin, ruokaa, trimmaukseen, vakuutuksiin ja muihin välttämättömyyksiin.

Halvimmalla selviävät jackrusselterrierin, spanielin ja labradorinnoutajan omistajat. He saattavat päästä koiran omistamisesta jopa 33 000 - 38 000 eurolla. Tutkimukseen vastanneista koiranomistajista 39 prosentilla ei ollut käsitystä, kuinka paljon lemmikkiin kokonaisuudessaan kuluu rahaa. Tutkimuksessa haastateltiin yli 3000 koiranomistajaa.

Tässä listaa brittiläisistä koirakustannuksista, jotka antavat osviittaa Millaiseen määrään euroja pitäisi varautua.

Chihuahua 112 400 euroa
Bokseri 62 100 euroa
Kultainennoutaja 60 800 euroa
Bulldog 43 100 euroa
Beagle 42 000 euroa
Labradorinnoutaja 38 400 euroa
Spanieli 34 100 euroa
Jackrussel 33 400 euroa

Allergia kelpaa selitykseksi

Perjantai 30.3.2012 - Kauko Niemi

Kaikki merkit viittaavat siihen, että allergikot joutuvat lujille tämän kevään aikana. Allergia on vakava tauti ollessaan vakava. Tiedän varmuudella tapauksen, jossa riski mies kuoli ampiaisen pistoon, kun lääkkeet unohtuivat keittiön kaappiin. Tiedän tapauksen, jossa koira on toiminut siedätyshoitajana ja oireilut ovat lieventyneet minimiin.

Jos on koiralle allerginen ja se aiheuttaa voimakkaita reaktioita, niin sellaista rotua ei löydy, joka reaktioita ei aiheuttaisi. Ei kannata tulla petetyksi silla, että jotkut koirat eivät muka aiheuttaisi allergiaa. Eikä se ole edes karvan pituudesta kiinni, sillä pääsääntöinen allergian aiheuttaja on koiran hienon hieno hilse.

Allegia on siis riittävän mystinen tauti, jonka aiheuttajaa eivät asiantuntijatkaan pysty kertomaan. Allergia on hyväksyttävä syy moneen asiaan. Synkimmillään se on silloin kun kyllästytään suurella innolla hankittuun koiraan. Nykyajan koiraihminen ”allergisoituu” yllättävän helposti.

Kouvolan seudun eläinsuojeluyhdistyksen eläintalon johtaja Nina Ledentsa sanoo YLE:n haastattelussa, että ihmiset ottavat lemmikkejä liian heppoisin perustein, eivätkä jaksa huolehtia niistä. Tämä näkyy muun muassa netissä lemmikkien myyntipalstoilla, joissa myyntisyinä mainitaan usein allergia. Ilmiö on Ledentsalle huolestuttavan tuttu.

Monesti meille tulevat kissat ovat 8 kuukauden – 1 vuoden ikäisiä, leikkaamattomia pentuja. Tuolloin kollit alkavat haista ja tyttökissoilla alkaa kiimat. Leikkauksella on hintaa ja kun siitä ei haluta maksaa, puhkeaa allergia, huokaisee Ledentsa.

Jos tunteet ovat kaikonneet kokonaan ja jos koirasta ei ole tiedossa kohtuullista myyntihintaa, viedään entinen rakas piikille. Kukaan ei tarkista todellista syytä ja jälleen allergia on pätevä selitys sekä lääkärille että tuttaville ja naapureille ja voi jatkaa puhtaalla omalla tunnolla ilman koiraa.

Ongelmaryhmänä onkin pääsääntöisesti ne, jotka eivät ole koiriin tutustuneet ja pentu otetaan hetken mielijohteesta ja kun koirakuume on tarttunut tavatusta, niin söpöstä pennusta. Käy kuin aikoinaan Myrsky elokuvassa.

Valistuksen välittäminen kun ei ehdi tavoittaa kovin helposti tätä tietämätöntä ja ymmärtämätöntä ryhmää, jonka on saatava pentu heti seuraavan päivä, kun koirakuume on iskenyt.

Helmi muutti koirien taivaaseen

Keskiviikko 21.3.2012 klo 10.02 - Kauko Niemi

Tätä kirjoittaessani minullekin läheinen Helmi muutti koirien taivaaseen. Helmin terveydessä ei ollut kehumista koko elinaikana. Ja kun tuskat tulevat liian suuriksi, niin sekin on eläinrakkautta päästää Helmi tuskistaan. Eikä Helmi ollut edes niin sanottua riskirotua.

Koiran terveyden kustannuksella ei voi tehdä mitä haluaa. Brittiläinen kennelelämä hakee uutta jämäkämpää otetta koirien jalostuksen aiheuttamaan terveysongelmiin. Ei taida olla muuta mahdollisuutta kuin ottaa tosissaan. Saarivaltion  koiramaailma ja samalla muukin maailma joutui selkä seinää vasten sen jälkeen kun BBC näytti muutama vuosi sitten dokumentin, millaista jälkeä koirajalostus on saanut aikaan.

Britanniaan on perustettu puolueeton koirien terveyttä tarkkaileva ryhmä, joka ei siis ole maan kennelliiton ohjauksessa. Tällä pyritään välttämään sisäsiittoisuutta sekä roduissa että boirabisneksessä.

Koirabisneksen ydin, koiranäyttelyt kun ovat ajaneet etunenässä koirajalostusta sairaalloiseen suuntaan.

Viimeisin siirto valvonnassa tapahtui pari viikkoa sitten, kun maailman suurimassa ja arvostetuimmassa koiranäyttelyssä asetettiin kuusi rodun edustajaa boikottiin. Cruftsin näyttelyssä päätettiin tehdä perusteellinen eläinlääkärintarkastus viidentoista niin sanotun riskirodun rotunsa parhaaksi tulleille koirille.

Jos eläinlääkäri havaitsi niissä sairaalloisia piirteitä, ne eivät päässeet osallistumaan ryhmäkilpailuun.

Näin tapahtui kaikkiaan kuuden rotunsa parhaaksi valitun koiran kohdalla. Ne olivat englanninbulldoggi, mastiffi, napolinmastiffi, basset hound, kiinanpalatsikoira ja clumberinspanieli.

Siis jos liki 50 prosenttia tarkastetuista joutuu boikottiin, niin tilanne ei vaikuta järin puhtoiselta. Milloinkahan Suomessa otetaan järeämmät otteet käyttöön.

Niin hyvää työtä kuin Hannes Lohen geenitutkimusryhmä tekeekin, niin aika ajoin on hyvä palauttaa mieliimme, että he vain paikkaavat miljoonilla euroilla sitä mitä ihminen on aiheuttanut koirien terveydelle hakiessaan vaan omaa etua.

Siinä vaiheessa kun Suomeen laaditaan jonkin moinen ”koiran ajokortti” koiraa hankkiville, pitää siihen sisällyttää tuon BBC:n dokumentin pakollinen katsominen.