Haalistuneet olympiarenkaatSunnuntai 20.2.2022 klo 8.04 - Kauko Niemi
Tällä kerralla Pekingin kisoissa en yltänyt minkään tasoiseen olympiahuumaan. Enkä ole juurikaan kuullut kavereidenkaan hehkutuksia. Mikään intohimoinen penkkiurheilija en toki ole muutenkaan heikohkon kilpailuviettini takia. Pekingin olympialaisissa kilpailtiinkin kolmessa kategoriassa – talviurheilussa, Kiinan ihmisoikeuksissa ja median hömppäuutisissa. Oman ongelmansa muodostaa myös oma laiskuuteni etsiä sellaisia sopivia kanavia katsella tai kuunnella kisoja ilman että pitäisi istua sohvaperunana ja tuijottaa jotakin tv-kanavaa siis siitä televisiovastaanottimesta. Kuten edellisessä blogissani jo valistinkin, niin Yle ja maikkari ovat evänneet minulta suorat lähetykset netissä. Minun tietokoneiden asetukset kun eivät ole heidän kanssaan yhteensopivia. Olen sataprosenttisesti sitä mieltä, että liike on lääke. Nyt näyttää kuitenkin siltä, ettei olympialiike ole oikein minkäänlainen lääke oikein mihinkään. * * * Uiguurit ovat Kiinan Xinjiangissa ja Keski-Aasian valtioissa asuva kansa, josta on viime vuosina luettu paljon ikäviä uutisia. Islaminuskoisia uiguureja on lähetetty Kiinassa vankileireille “uudelleenkoulutettavaksi”, heidän sananvapauttaan ja vapaata liikkuvuuttaan on rajoitettu ja tärkeitä kulttuurisia paikkoja tuhottu. Kiinan tavoite vaikuttaa Amnestyn mukaan olevan se, että uiguurit hylkäisivät uskontonsa ja kulttuurinsa. * * * Aloitin jo ennen kisoja kuuntelemaan äänikirjaa – Totaalinen poliisivaltio, tutkimusmatka Kiinan valvontakoneiston uumeniin. Kirja luo niin häijyjä tunteita, että se piti keskeyttää jatkuvasti. Mielipaha ja verenpaineeni kohosivat liikaa. Voidaanko ihmisiä oikeasti käsitellä tuolla tavalla. Korona on tarjonnut sekä olympialaisten järjestäjille ja mitä todennäköisemmin koko Kiinalle erinomaisen syyn kaiken kattavaan kuplautumiseen, seurantaan ja erittäin kapeisiin näkökulmiin. Kisojen avajaiset näytettiin ainakin kahtena eri versiona. Kansainvälinen versio oli erilainen kuin kiinalaisille näytetty super-versio suurine johtajineen. Toisaalta poliittinen paine kisojen isäntämaata kohtaan on saanut pääsponsorit vähentämään olympialaisiin liittyvää näkyvyyttään länsimaissa. Venäjän ja Ukrainan jännite ei myöskään ole jäänyt paitsioon. Ukrainalainen Skeleton-kelkkailija Vladyslav Heraskevych kohautti, kun mies näytti laskunsa jälkeen tv-kameroille kylttiä, jossa lukee ”Ei sotaa Ukrainassa”. Sääntöjen mukaan urheilijat eivät saa antaa poliittisia lausuntoja olympialaisissa. Kaikkiin kisoihin kuuluvat dopingkohut eivät jääneet vaisuiksi tälläkään kertaa kun vaikkapa 15-vuotiaan, venäjäläisen taiturin testeistä löytyi kolmenlaista sydänlääkettä. Tapauksessa on keskusteltu ja tullaan vielä pitkään keskustelemaan moraalista. Tiesikö tämä lapsi, mitä isoisän juomalasissa oikeasti on ollut. Kaiken kaikkiaan dopingtulkinnat ovat hämmentäviä. Taitoluistelijat selvittäköön lapsiurheilijoiden aseman ja koko lajin pelisäännöt ihan alusta asti uudelleen ilman venäläistä asiantuntijuutta. Kaiken tämän politisoinnin ja varsinaisen urheilun väliin mahtuu sitten melkoinen määrä media-hömppää. Tähän toki osasyynä on kiinalaisittain terästetty koronakupla, ettei urheilijoita olla päästy henkilökohtaisesti haastattelemaan tiukkojen eristystoimien takia. Kaiken maailman somepäivityksistä revitään lööppejä ja otsikoita ilman että pystyttäisiin tarkistamaan taustoja. * * * Jasmi Joensuun kämppään sataa vedet sisään: ”Luulin, että reissussa ei voi mennä enempää pieleen” Huomasitko tätä tv:ssä? Suomalaistähden pinna paloi täysin – näin hän selittää raivokohtaustaan Ruotsalaistoimittaja vihjaili huijauksesta naisten hiihdossa – venäläistähti latasi: ”Miksi et vaadi alusvaatteitani tarkastettavaksi?” William Poromaa kertoi Aftonbladetille, että elämä olympiakylässä on kaukana lemmenlomasta. * * * Toki olympialaisissa on myös kilpailtu ja suomalaisittain oikein hyvällä menestyksellä. Mitaleja ennakoitua enemmän. Näiden kisojen suomalaissankariksi nousi ehdottomasti Iivo Niskanen kolmella mitalillaan, vaikka jättikin kisat ikään kuin kesken. Suomi voitti Pekingin kisoista kahdeksan mitalia. Jääkiekon naisleijonillekin pronssia, vaikka kuukauden verran markkinoitiin täyttä fiaskoa. Miesten jääkiekkokullasta puhettakaan. Iivolle menee irtopisteet myös hänen käyttäytymisestään omine tunteineen ja omine esiintymisineen, jotka ovat olleet tyylikästä katsottavaa ja jopa uskottavaa. Ensimmäisen pronssin jälkeen Iivoa haukuttiin vaitonaiseksi, mutta jos tunne oli se mikä oli, niin miksi pitäisi näytellä yhtään mitään. Pekingin olympialaiset piti olla Kiinan imagon kasvattaja, mutta nyt paistoi niin pahasti ja rumasti läpi, ettei mielikuvaa hevin paikata millään tempuilla. Olympiarenkaat haalistuivat melkoisesti.
Lisää aiheesta:
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, Peking, olympialaiset, Uigurit, Kiina, Totaalinen poliisivaltio, doping, |
Ontuvat selitykset YlelläPerjantai 11.2.2022 klo 14.48 - Kauko Niemi Kas kun en huomannut viime viikolla samaa kuin mitä Yle huomasi. Tekijänoikeuksissa ilmeisesti tapahtui todella suuria muutoksia, kun Yle päätti sulkea Areenan kautta välitettävät suorat uutislähetykset vedoten tekijänoikeuksiin. Tätä ongelmaa ei ole ollut ainakaan viimeiseen kymmeneen vuoteen, kun olen Ylen ajankohtaislähetyksiä katsellut tai pääsääntöisesti kuunnellut tietokoneen tai tabletin kautta. Nyt minulla on ollut korona-aikana tasan yhden kerran auki se ”tavallinen televisio.” Yle otti selvästi toimintamallia Meta-konsernista. Ei turhia selittelyjä käyttäjille – ota tai jätä – ihan miten haluut, me tehdään niin kuin meille parhaiten/helpoimmin sopii. Ruudulle ilmestyi musta kieltomerkki ja teksti – Jotain meni pieleen, yritä hetken kuluttua uudestaan. Viesti ei kerro käyttäjälle muuta kuin Ylellä ehkä on jotakin teknistä häikkää, kokeillaan kohta. Selvittelyjen jälkeen minusta siinä pitäisi olla teksti – valitettavasti emme pysty paikantamaan sinua. MTV3:n, Maikkarin viesti on selkeä. Virhe ladattaessa mainoksia. Kytkethän mainonnanesto-ohjelman (adblockerin) pois päältä, jotta voit katsella videoita. Sisältömme ovat maksuttomia mainonnan ansiosta. Ensimmäinen vastaus Yleltä oli - Hei, kiitos yhteydenotosta. Jos teillä on käytössä VPN palvelu, esim. F-securen Freedome, ottakaa se pois päältä. Omalla kohdallani vpn on estänyt 113000 seurantayritystä ja estänyt 2265 epäluotettavaa sivustoa. Vaihtaisinko nämä tietoturvaluvut Ylen uutisiin - no en! Oman tietoturvan on syytä olla sata kertaa tärkeämpi kuin yhdenkään uutisen. Paikannus on minulle aivan keskeinen tietoturva-asia, kuten nuo luvutkin jo osoittavat. Olen todella huolellisesti käynyt kaikki sovellukseni läpi mikä sovellus voi käyttää ja mikä sovellus saa käyttää paikannustietojani ja missä tilanteessa. Joskus voi sitten jälkikäteen julkisesti kertoa käyneensä Kälviän kirkolla. Lisäkyselyihin Yle vastaa. Sisältöjen jakelua rajoittavat tekijänoikeussopimukset, jotka sitovat Yleä. Maarajattujen sisältöjen tekijänoikeuksien haltijat edellyttävät, että Yle valvoo tehtyjen jakelusopimusten toteutumista. Areena pyrkii estämään VPN käyttöä koska sen avulla voidaan kiertää Areenan tekijänoikeuksia ulkomailla. Teknisesti ei ole mahdollista erottaa välityspalvelimien käyttäjiä toisistaan eikä tunnistaa, mistä maasta VPN-palvelun käyttäjä Areenaan saapuu. Siksi Areenan käyttö VPN-palvelun kautta ei lähtökohtaisesti ole mahdollista. Se miksi suorat eivät nyt näy mutta tallenteet näkyvät johtuu Ylen mukaan siitä, että vpn esto ei pysty kaikkea käyttöä tunnistamaan. Suorat ja tallenteet ovat Yle:llä omissa järjestelmissään ja nyt tuo suorien lähetysten tekniikka päivitettiin ja VPN esto parani. Miten tämä oikotie nyt palvelee lainpykäliä. Väärät temput oikeaan asiaan.
* * * *
Voi te rakkaat ulkosuomalaiset ja maailmalla matkustavat suomalaiset Espanjassa, Italiassa, Briteissä, jenkkilässä ja ties missä. Oletteko todella kiertänyt lakia haitaksi asti. Tottakai Ylen pitää noudattaa lakia ja valoa tekijänoikeuksia. Siitä ei ole epäillystäkään. Nyt jää miettimään millaista tekijänoikeutta rikon, jos loman loppuessa katsoisin millaista säätä Anniina Valtonen lupaa minun paluupäiväksi. Tämä tulkintani tarkoittaa, että onko vpn-blokkaus lähelläkään oikea tapa toteuttaa tekijänoikeussäännöksiä vai onko se teknisesti yksinkertaisin ja halvin pistää toimeksi tuosta vain, yhtenä perjantaina. Entäs sitten, kun Anniinan ennusteet voi kuitenkin katsoa myöhemmin. Kuinka ja missä menevät tekijänoikeuksien tulkinnat. Nyt eivät Ylen keinovalikoima ja lain noudattaminen tainneet ihan kohdata. Ja kuten tuossa aiemmin mainitsin, niin Ylen tyylilajin valinta muistuttaa uhkaavasti Metan viestinnällistä tyylilajia ainakin tässä tapauksessa. Ota tai jätä. Meta Facebookeineen nousi huimaan menestykseen, kun ei asettunut minkäänlaiseen ruotuun asiakkaiden huomioimisessa. Nyt on Metan kohdalla kuitenkin ilmassa sietorajan uudelleen asetuksia. Meta uhoaa nyt, ettei se rupea muokkaamaan palvelujaan Euroopan unionin esittämällä tavalla, vaan lopettaa ainakin Facebookin ja Instagramin palvelut Euroopassa. Eli jos se ei saa täysin vapaasti touhuta omien ehtojensa mukaan. Tiukka uho tuskin toteutuu, sillä Eurooppa toi Metalle viime vuonna neljäsosan koko yhtiön liikevaihdosta, yli 29 miljardia dollaria. Palvelut Facebook ja Instagram kyllä jatkavat toimintaansa Euroopassa – tavalla tai toisella. Viime tiistaina allekirjoitettiin viiden miljoonan sopimus, jolla Suomessa kehitetään verkkoturvallisuuden kansalaistaitojen koulutuspaketti kaikkiin EU jäsenmaihin. Medialukutaito on tärkeä, ettet ole kenenkään vietävissä. Tehtiin sitten niin tai näin verkkoturvallisuudesta ja luottamuksesta ei pidä antaa periksi missään tilanteessa.
Lisää aiheesta: Otteluraportti matsista Yle vs. poistetut videot – mitä kriisiviestinnän opit sanovat?
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, Yle, vpn, tietosuoja, Meta, tekijänoikeudet, Freedom. F-Secure, MTV3, adbocker |
Pakon edessä on huono vaihtoehtoLauantai 5.2.2022 klo 11.52 - Kauko Niemi
Työsuhteissa ei enää tavoitella "kultakelloa" Tosi harva työntekijä enää tavoittelee työuraltaan kultakelloa, sitä vuosikymmenten palvelun symbolia. Pakon edessä syntyy harvoin todellisia tuloksia. Työurat eivät paljoa paina ja ylenpalttinen kunnioitus ja nöyristely eivät kuulu nykymenoon. Toki hyvääkin voi tapahtua, mutta miksi vasta pakon edessä. Osuuspankkiin tehtiin tämän vuoden toisella viikolla kyberhyökkäys. Eli kuormitettiin pankin verkkopankkitoimintaa niin paljon, että palvelu tukkeutui ja jouduttiin sulkemaan useiksi tunneiksi. Asiakkaiden tiedoilla tai rahoilla ei onneksi ollut vaaraa. Tuon operaation jälkeen pankin verkkopankki toiminta nopeutui ainakin minun kaistallani useita kymmeniä prosentteja. Ennen hyökkäystä kirjautuessa joutui odottelemaan tuskastuttavan pitkiä aikoja ja sietämään epävarmuutta – teinköhän jotain väärin, meniköhän koodit varmasti oikein. Tämä oli myönteinen kehitys pikku pakon edessä. Miten meni Hesburgerilla, Espresso Housella sekä Mustilla ja Mirrillä? Luvattoman huonosti. Luvattoman huonosti, jos tilanteet tulivat yrityksille sisäisinä yllätyksinä. Jos sen vertaa ei osata haistella, kysellä tai tulkita sisäistä ilmapiiriä, että lasketaan tilanne laukeamaan julkiseksi. Tänä päivänä ei ole juurikaan mitään rajaa haukkua työnantajaa julkisesti ja erityisesti sen jälkeen, kun lyhyt tai pitkä työsuhde on päättynyt. Tätä sitten boostaavat vielä työsuhteessakin olevat. Tiedot vuotavat jokaisesta raosta ja se pitää huomioida ja varautua julkiseen ryöpytykseen, joka saattaa olla kohtuutontakin nykyisessä somemaailmassa. Hesburger pahoitteli julkisesti johtamisessa tapahtuneita virheitä. Onneksi ei jäänyt julkiseksi anteeksipyynnöksi. Yritys avasi henkilöstölle anonyymin palautekanavan ja perusti palvelupuhelimen, josta henkilöstö saa tukea työsuhdeasioissa. Hesburgerin mukaan tänä keväänä henkilöstölle tehdään ulkopuolisen toimijan toteuttama kyselytutkimus, jolla selvitetään syksyn ja talven aikana tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta henkilöstön jaksamiseen ja hyvinvointiin. Monissa organisaatioissa kyllä tehdään sisäisiä selvityksiä, jotka ei kuitenkaan aina johda mihinkään. Itsekin olen vastannut moniin sisäisiin kyselyihin, mutten huomannut mitään vaikutusta. Kahvilaketju Espresso House sulkee kohun keskelle joutuneen keskuskeittiönsä. Yhtiön tiedotteen mukaan keittiö suljetaan välittömästi ja sen tilalle ollaan avaamassa uutta keittiötä kevään aikana. Yhtiö sanoo yrittäneensä parantaa keittiön työoloja ja ruoan käsittelyn laatua viime kesästä lähtien, mutta sulkee keskuskeittiön välittömästi sen jälkeen, kun Yle kertoi muun muassa keittiön ja sen työntekijöiden huonoista työoloista. Yötöitä 190 tuntia kuussa, ruskeaa vettä hanasta, kuskaamista kesärenkailla pakkasilla – Espresso Housen keskuskeittiön työntekijät kertovat kokemuksistaan. Melkoisen tuore pörssiyhtiö Musti ja Mirri löysi itsensä myös julkisista kanavista. Maajohtaja Timo Tervo on Iltalehden mukaan yllättynyt viime päivinä tulleen kritiikin laajuudesta. Hänen mukaansa henkilöstön kiire on noussut esille aiemminkin, muttei tällaisessa mittakaavassa. Nykyisen viestintäkentän mittakaava saattaa tai useimmiten todella yllättää. Mustissa ja Mirrissä on tehty säännöllisesti työtyytyväisyyskyselyjä, joita ei siis ole osattu tai haluttu tulkita asiallisesti siinä tilanteessa, kun kannattavuus ja pörssikurssi on ykkösseurannassa. Nyt ketjun johdolle virtaa vihaviestejä. Suomen parhaita työpaikkoja selvittävän ja listaavan Great Place to Workin (GPTW) ja työnhakupalvelu Duunitorin marraskuussa 2021 toteuttama tutkimus selvittää suomalaisten kokemuksia työpaikoilla. Suomalaisen työelämän tila -tutkimuksen perusteella vain 39 prosenttia suomalaisista kokee työpaikkansa hyväksi ja asioiden, kuten hyvän viestinnän, osallistumisen ja kehittymismahdollisuuksien toteutuvan omalla työpaikallaan. Tulos on linjassa konsulttiyhtiö McKinseyn tuoreen tutkimuksen kanssa, jonka mukaan 40 prosenttia työntekijöistä suunnittelee vaihtavansa työtä seuraavien 3–6 kuukauden aikana ja 75 prosenttia henkilöstöstä on ”avoin uudelle”. Eiköhän ne julkiset kaunopuheet yrityksen arvoista toteudu vasta sen jälkeen, kun toteuttajat tekevät töitään innolla ja antaumuksella. Jos ajatellaan työelämän jatkuvuutta ja kaarta, niin nämä ilmiöt tulevat varmasti kasvamaan yhä lyhenevien työrupeamien seurauksena. Kenenkään ei kannata olla rahan takia toisten kiusattavana. Eikä se liki pakko ole toiminut koronatoimissakaan.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, pakko, pakon edessä, Hesburger, Musti ja Mirri, Espresso House, työelämä, työilmapiiri, sisäinen viestintä |
Rajanvetoa RäsäselläLauantai 29.1.2022 klo 13.05 - Kauko Niemi Monin verroin jännittävämpää kuin yhdetkään vaalit tai yksikään television saippuasarja on Päivi Räsäsen viime maanantaina alkanut oikeudenkäynti. Voiko oikeesti ihmisten sepittämiä tarinoita eli raamattua ja vastaavia käyttää oikeuden päätöksessä minkään arvoisena lähteenä, todisteena siitä mitä on nykylain valossa tapahtunut. Räsäsen esitutkinta aloitettiin valtakunnan syyttäjän toimesta. Oikeudenkäynnissä on kyse sananvapaudesta ja siitä, kuinka sitä voidaan käyttää uskonnollisissa julkaisuissa ja mielipiteissä. Tuomioistuin joutuu tiettävästi ensimmäistä kertaa Suomessa ottamaan kantaa siihen, voiko Raamatun siteeraaminen olla rikos. Raamattu ei voi olla maalaisjärjellä ajateltuna rikosoikeudellisesti totta. Kukaan ei tiedä raamatun tarinoiden todellisuutta. Niihin vaan uskotaan syystä tai toisesta. Toiset uskovat vakaammin ja toiset kevyemmin ja toiset ei lainkaan. Todistettua faktaa ne eivät missään tapauksessa ole. Niiden tarinoiden varjolla on helpotettu joidenkin ihmisten elämää tai päinvastoin saatettu joidenkin ihmisten elämä helvetilliseksi. Jotkin ihmiset ovat hyödyntäneet tarinoita ja onnistuneet nousemaan jumalasta seuraavaksi omine etuineen. Tämähän on tyypillistä lopputulemaa aivan samalla tavalla, jota koemme joka päivä nykyään somessa. Eri asioiden uskovaiset julistavat omaa uskoaan kaikelle kansalle. Eikä millään ole oikeaa ja laillista todellisuusperää. Tässä yhteisessä maailmassamme, missä elämme, on kaikkiaan 138 eri uskonnollista ryhmittymää. Uskonto tarkoittaa uskoa ja siihen liittyvää pyhyyden kokemusta, joka on muotoutunut oppijärjestelmäksi ja ilmenee erilaisina (yhteisöllisinä) tapoina ja (palvonta)menoina. Jokaisella on omat tarinansa, omat kirjansa, omat tulkintansa ja sääntönsä. Näiden keskinäisistä tulkinnoista ja todellisuudesta ei juurikaan käydä oikeutta, mutta sotia on käyty sitäkin enemmän surullisin seurauksin. Ehkä aika moni afganistanilainen ihminen miettii parhaillaan mistä saisi leipämurusen ja onkohan se meidän jumala nyt tosissaan. Nyt tässä Räsäsen prosessissa toivoisi lopputuleman näyttävän, ettei tarinoilla ja niiden tulkinnoilla voi ratsastaa silloin kun tulkitaan lakia. Jos Räsäsen raamatuntulkinnat hyväksytään lakituvassa, niin seuraus tulee olemaan katastrofaalinen. Kyllä ihminen keksii raamattua lukemalla mitä temppuja tahansa ja hakee tarinoista oikeutta tekosilleen. Syntyy raamattu-hakkerointia. Aiemminkin olen todennut, että näillä kirjoituksillani en ole puolesta tai vastaan uskonnollisuutta, jokaisella on oikeus uskoa tai olla uskomatta Raamattuun, Tuntemattomaan sotilaaseen tai Muumipeikko Hattivattien saarella. Mutta keppihevosena niitä ei pidä käyttää lakia rikkoessaan. Päivi Räsänen on taitava politiikko ja manipulaattori. Hän sai laumoittain ihmisiä eroamaan kirkosta, vaikkei hänellä ole osaa eikä arpaa suomalaiseen kansankirkkoon, vaan edustaa omaa lahkoaan, joka tekee omia tulkintojaan raamatusta ja nyt myös Suomen lainsäädännöstä. Viime maanantainen oikeudenistunto ja sen lieveilmiöt osoittivat selkeästi kuinka Päivi Räsäsen esiintyminen ja puheet olivat huolellisesti käsikirjoitettuja lain näkökulmasta. Räsäsen uskonnollinen paatos oli tällä kertaa jätetty siivouskomeroon. Seuraavan kerran asiaa käsitellään 14.2.2022. Räsästä tuskin tullaan tuomitsemaan, mutta rajojen selkeyttäminen on paikallaan. Toivottavasti tämä nyt alkanut oikeudenkäynti vetää selvemmät rajat tarinoiden tulkinnoille, vaikka maanantainen käsittely olikin varsin sekava. Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen kommentoi Iltalehdessä mistä on kysymys. Siis siitä missä asiayhteydessä ja millä tavalla ilmaisuja käytetään. Ei tämä asia ole nytkään sen monimutkaisempi ulkopuolisin silmin tarkasteltuna. Päivi Räsänen on joka tapauksessa hävinnyt taistelunsa homoja vastaan. Tiede ja valtavirrat ihmisten ajattelussa eivät tue Räsästä ja hänen kannattaisi olla raapimatta tulitikkuja ja olla jo hiljaa koko asiasta.
PS. Me emme keskustele teologiasta ja Raamatun tulkinnasta. Me emme keskustele siitä, miten Raamattua voi ja saa tulkita. Emme myöskään keskustele tasa-arvoisesta avioliittonäkemyksestä. Hän sanoo, että oikeudessa ei myöskään keskustella siitä, ovatko Räsäsen lausumat olleet kristinuskon mukaisia. Syyttäjän mukaan oikeudenkäynnissä on kyse seuraavista asioista; – Ovatko Räsäsen lausumat sellaisia muiden perusoikeuksia loukkaavia? Ovatko ne halventavia ja muita loukkaavia riippumatta siitä, ovatko ne löydettävissä Raamatusta? – Täällä ei ole kyse Räsäsen tai toisen osapuolen tulkinnasta ymmärtää oikeudenkäyntiä. Pelkkä Raamatun lauseiden siteeraaminen ei ole rikos. Omien mielipiteiden ilmaiseminen voi olla rikos, vaikka ne kuinka perustuisivat Raamatun tulkintaan. Kyse on siitä, miten Raamattua käytetään.
Lisää aiheesta: https://www.kakeniemi.fi/blogi/2019/8/18/31190 https://www.kakeniemi.fi/blogi/2021/7/24/38756 https://www.kakeniemi.fi/blogi/2019/11/23/32342 https://www.kakeniemi.fi/blogi/2010/10/15/107
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, Päivi Räsänen, uskonto, sananvapaus, raamattu, Matti Tolvanen, Anu Mantila, homous, |
Minua pelottaa myyminenPerjantai 21.1.2022 klo 10.24 - Kauko Niemi
Minusta ei koskaan tullut myyntimiestä, vaikka kävin jo nuorena myymässä äiti-Hellän leipiä Kouvolan torilla, eikä se ollut milloinkaan pelottavaa. Tai eihän se ollut myymistä, kun 130 leipää oli ennakkoon tilattu ja sitten ne käytiin vain jakamassa ja tiedettiin, että leivänhakijat halusivat niitä aiemman kokemuksensa perusteella. Jostain syystä myyminen pelottaa minua aina. Jos vaikka antamani tiedot tuotteesta eivät pitäisikään paikkaansa tai olisin jotenkin antanut väärän mielikuvan tuotteesta ja sen ominaisuuksista ja jos vaikka hinnoitteluni olisi pielessä, vaikka olen päivä tolkulla googlannut ja vertaillut vastaavien tuotteiden hintoja. Ilmeisesti perimmäinen syy on, etten osaa siirtää vastuuta ostajalle. Kun viimeksi vaihdoin kameraa, niin vein vanhan kameran maksulliseen vuositarkastukseen ja sain millintarkan arvion kamerasta ja sen kunnosta. Olin myös selvittänyt otetun kuvamäärän ja tiesin ettei siinä ollut mitään vikaa, vaan hieman parempaa kuvaustekniikkaa oli taas tarjolla. Kun kameran vaihtohetki tuli eteen, en uskaltanutkaan myydä sitä nettipalstoilla, kameroihin erikoistuneellakaan, vaan annoin sen vaihdossa kameraliikkeeseen ja hävisin muutaman satasen ja säilytin mielenrauhani, ettei minusta tullut valehtelevaa myyntimieshuijaria. Jos ostaja olisi löytänyt kamerasta jotakin mitä en itse tiennyt. Tätä taustaa vastaan on helppo ymmärtää, miksi minulla on aivan liikaa turhaa tavaraa. Toki voihan sitä kärrätä SPR:n Konttiin ja tuottaa hyvää jollekin jossakin. Toki olen myös muutaman kerran ilmoittanut netissä ”annetaan” -osastolla. Tällä hetkellä esimerkiksi tori.fi palvelussa on myynnissä 1,6 miljoonaa tuotetta. Entäs sitten ostaminen ja myyntimiehen kohtaaminen. Myyntimiehen armoille en hevin antaudu koskaan. Pienikin sävy tyrkyttämiseen katkaiseen yhteyden takuuvarmasti. Mielipiteen tuotteesta tai palvelusta hankin etukäteen monin eri keinoin ja sitten voin henkilökohtaisessa myyntitilanteessa tarkistaa ja arvioida luomani mielipiteet. Toki voin olla väärässäkin. Vastenmielisin kokemukseni on puhelinmyynti, joka ylittää kaikki sietorajani. Olen minä kyllä kerran tavannut osaavan autokauppiaan. Tuohon aikaan oli markkinoille juuri tullut upouutta moottoritekniikkaa. Menin kauppaan ja siellä oli auto konepelti ylhäällä ja myyjä valmiina kertomaan uudesta 16 venttiilisestä moottorista. Kysyin (tietoisesti), että mihin minä voin käyttää noita kaikkia 16 venttiiliä. Myyjä vaihtoi sujuvasti puheenaihetta ja sulki varovasti konepellin. Elämäni vaikuttavin ja hienoin myyntitapahtuma on juuri toteutunut viime viikolla. Olen kulkenut useita kertoja Art Bouffant taidepajan ohitse ja sen pihalla pieni poika lukee innolla kirjaa. Olen kuvannut sen useampaan kertaan, onhan se niin viisaan näköinen ja aina niin rauhallisen utelias. Yhtenä päivänä tulikin ajatus, että tuo lukutoukka sopisi minun eteiseen muistuttamaan elinikäisestä oppimisesta. Aloitin uteliaisuuteni, niin kuin yleensäkin, tiedustelut sähköpostikirjeenvaihdolla. Olenhan sata kertaa parempi kirjoittaja kuin puhuja. Ja näin tämä osto/myyntitapahtuma sitten eteni ja ostaja ja myyjä niin samalla aaltopituudella pätkääkään tyrkyttämättä.
* Paljonkohan mahtaa maksaa siinä teidän pihalla oleva - tämä kirjaa lukeva poika? * Tervehdys Kauko * Hei vielä - Pystyisitkö antamaan kuinka paljon poika vie tilaa. Nyt en itse ole paikkakunnalla ja en pysty mittaamaan. Sisäeteisessäni olisi tilaa noin 100 x 50 cm * Pojan alustan koko on 44 x 27 ja korkeus on 31 cm. Painoa on kertynyt nuoresta iästä huolimatta 24 kiloa. * Kyllä minä nyt adoptoin tuon pojan ja lupaan saattaa koulutielle * Minäpä kerron Oskarille nyt sitte terveiset. Eipä tarvinnut keksiä pojalle edes nimeä. Nyt Oskari sitten lueskelee kämpilläni muistuttamassa ikuisesta oppimisesta ja rauhallisuudesta.
ps. parhaillaan tutkin, josko Oskarin alustaan saisi automaattisen valaistuksen. Joka kerta kun on liikettä eteisessä, niin älyn valo syttyy 😊
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: FinnRadio.fm, myyminen, Oskari, artbouffant, Ostaminen, |
Aluevaalit tukevat vain byrokratiaaPerjantai 14.1.2022 klo 16.02 - Kauko Niemi
Vaalimainos, jota äänestäisin jos olisi äänioikeus.
Näyttää siltä, että Suomessa ollaan täysin tietämättömiä siitä, mitä EU:ssa on päätetty kokonaisvaltaisesta terveydenhoidosta jo 14 v sitten. Näin päättelevät Amplian Taija ja Jani Somppi kirjassa Parantavat hormonit. Olisiko nyt suurten muutosten yhteydessä syytä miettiä terveyttä enemmän kokonaisuutena, eikä vain sitä missä ja minkälaisessa rakennuksessa istuu päivystävä lääkäri ja mistä saadaan tarvittavat rahat. On tärkeää muistaa, että Euroopan unionin tasolla on todellakin otettu asiaan kantaa kyseisellä päätöksellä siten, että EU:n jäsenvaltioiden tulisi omaksua kokonaisvaltainen lähestymistapa kansanterveyteen, joka huomioi myös lääkkeettömän hoidon mahdollisuuden ihmisten hoitamisessa. Mikäli henkilöllä on jokin lääkehoito, voidaan siihen ottaa rinnalle myös lääkkeetön hoito, jota voidaan kutsua myös rinnakkaishoidoksi. Näin tehdään jatkuvasti esimerkiksi Saksassa ja monissa muissa EU-maissa paitsi Suomessa ilkutaan puoskaroinnista. Monesta hoitomuodosta, kuten kalevalaisesta jäsenkorjauksesta tai osteopatiasta on vuosikymmenien, jopa yli sadan vuoden kokemusperäistä näyttöä, kiinalaisesta lääketieteestä puolestaan tuhansien vuosien kokemusperäistä näyttöä jo ennen varsinaista tieteellistä näyttöä. Kuinka moni nyt ehdolla oleva vaaliehdokas aikoo edistää Euroopan Unionin päätöstä suomalaisessa terveydenhoidossa? Edistäminen olisi yksi kynnyskysymyksistä uudistuvassa SOTE-tulevaisuudessa. Paitsi ettei tämä tule esille missään. Ei siis missään. Vaalikoneet pyörittävät ja tyrkyttävät patavanhoillisia byrokratiamalleja. Todennäköisesti copy/paste-tuotantoa kuntavaalien koneista. Kuten jo edellisessä blogissani kirjoitin, että olen onnellinen, ettei minulla ole äänioikeutta. Eikä minulle ole senkään kirjoituksen jälkeen asiat juurikaan valjenneet. Päätin kuitenkin yrittää sivistää itseäni vaalikoneilla ja tein hakuja kolmella koneella ja kahdella eri paikkakunnalla – Espoo ja Oulu. Ylen vaalikone valitsi minulle espoolaisena puolueen, mutta ei yhtään sopivaa ehdokasta kyseisestä puolueesta. Ehdotetuista viidestä eniten samaa mieltä kanssani olevasta ehdokkaista kaikki olivat eri puolueista. Sopivin espoolainen ehdokas oli 81 prosenttisesti kanssani samaa mieltä. Ylen koneella ehdokasvalinta Oulusta. Viidestä kärkinimestä kaikki eri puolueista. Eniten samaa mieltä oleva ehdokas sielläkin 81 prosenttisesti kannallani. Ja sopivin puolue 81 prosenttisesti samaa mieltä kuin minä. Oulussa minun valitsemassani valtuustossa olisi suurin puolue eri puolue kuin Espoossa. Hesarin koneesta Espoossa kolme kärkinimeä kaikki eri puolueista. Kolme sopivinta ehdokasta olivat kaikki 83 % samaa mieltä kuin minä ja kaikki eri puolueista. Kaikkein kauimpana oleva ehdokas on 52 prosenttia kanssani samaa mieltä. Iltalehden koneen tuloksissa kaikki viisi kärkinimeä olivat samasta puolueesta. Olikohan maksettu mainos? Samoin kolme huonoimmin sopivaa samasta, mutta eri puolueesta kuin kärkinimet. Kolme vaalikonetta ja tuloksissa ei ainuttakaan ahaa-löydöstä terveydenhoidon parantamisesta. Koneiden kysymysten asettelu tukee vain vanhaa poliittista copy/paste-jargoniaa. Vähän kuin Kokoomuksen mainoskampanja. Kokoomuksen kampanja on herättänyt arvailuja puoleen jos toiseen. Fakta on se, ettei sydän ole oikealla – näin sen määrittelee Wikipedia - Sydän on elin, joka pumppaa verta isoon ja pieneen verenkiertoon. Kaikilla kehittyneemmillä lajeilla on sydän. Nisäkkäiden sydän sijaitsee rintaontelossa keuhkojen välissä välikarsinassa. Ihmisen sydän on hiukan kallellaan vasemmalle ja sen massasta suurin osa on kehon vasemmalla puolella. Aikuisen ihmisen sydän painaa noin 250–350 g, mutta hyväkuntoisen urheilijan sydän voi painaa enemmänkin. Siis kokoomuksen oppien mukaan minäkin olisin vasenkätinen. Toki hiirellä teen samat temput sekä oikealla että vasemmalla kädellä yhtä sujuvasti – siis puolueeton. Mutta ajattelu on erittäin vaarallisen vastuutonta nimenomaan terveydenhuollossa. Onhan siellä tapahtunutkin, että potilaalta on amputoitu vasen jalka, joka oli terve ja oikea, kipeäjalka jäi paikoilleen. Terveydenhuollossa on erittäin tärkeää, että oikea ja vasen ei mene sekaisin. Politiikassa se nyt ei ole niin nokon nuukaa. Hyvinvointialueet ovat maallikon silmissä pelkkää politikointia ja ei ole mitään viitteitä, että sairaudenhoitoa, itse toiminnan ydintä kehitettäisiin yksittäisestä pilleristä kokonaisvaltaisempaan suuntaan.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, Amplia, Taija Somppi, Jani Somppi, Eu päätös N:o 1350/2007/EY, sydän ei ole oikealla, |
Jonkinlainen sopu kyllä syntyyLauantai 8.1.2022 klo 22.40 - Kauko Niemi
Tällä viikolla alkaa historian ensimmäisten aluevaalien ennakkoäänestys. Valitettavasti kuvan jonossa ei ole innokkaita äänestäjiä, vaan jonottajia korona-testiin. Koronakin näyttelee jonkinlaista osaa vaaleissa. Otsikon mukainen näkemys on varsin yleinen, kun kuuntelee ja lukee erilaisia kommentteja hyvinvointialueiden hallinnon muodostamisesta. Sekavuudella ja näkemyseroilla ei tunnu olevan rajaa. Millainen sopu sitten tämän vuoden aikana syntyykään, kun ensi vuoden alusta alkavat hyvinvointialueet toimia. Nyt olen onnellinen, että asun Helsingin alueella ja minulla ei ole äänestysoikeutta. Ja miksi onnellinen? Nämä olisivat todennäköisesti elämäni ensimmäiset vaalit, jotka olisin jättänyt väliin. Minulle äänestys on niin tärkeä osa demokratiaa, että olen tähän asti ollut täysin varma miksi äänestän jotakuta ehdokasta. Jos minulla olisi ollut oikeus, olisi nämä todennäköisesti todellakin ollut elämäni ensimmäiset väliin jääneet vaalit. Lueskelin useita sivuja pitkän ministeriön strategiapaperin ja yritin ymmärtää kuinka asiassa edetään. Tavattoman fiiniä tekstiä tuotettuna puppusanageneraattorilla. Kaikki on mahdollista kun vain jonkinlainen sopu syntyy eri kuntien ja kaupunkien välillä. Aika monesti miettinyt, että onko kyseessä vuosien mittaan syntynyt poliittinen pakkomielle, vain syntyisikö ihan oikeasti jotakin toiminnallista hyvää kahdella ikään kuin päällekkäisellä mallilla. Entä jos lakkautettaisiin kunnat ja kaupungit ja siirrettäisiin kaikki toiminnot aluehallinnoille. Ainakin byrokratiaa saataisiin vähennettyä. Olisiko uusista toimintatavoista ja tekniikoista löytynyt ratkaisuja. Näinhän tapahtui Sotkamossa, missä vuoteen ei ole ollut ruuhkia eikä jonoja terveyskeskuksessa ja pääosin kaikki ovat tyytyväisiä. Samaa on yritetty muuallakin Suomessa mutta surkein lopputuloksin. Sotkamolainen lääkäri avasi haastattelussa ihan perusasioita. Hän on toiminut lääkärinä samassa paikassa vuosikymmenet ja tuntee ja tietää tapaukset, joten etähoidon on mahdollista onnistua, kun tunnetaan ja tiedetään kulloinenkin tapaus. Tätä tietoa ei synny silloin kun lääkäri lukee vain kannasta mitä edellinen lääkäri on joskus kirjoittanut jossakin tapauksessa. Jos hyvinvointialueilla on tavoitteena rakentaa huipputehokkaita ja kustannuksia säästäviä terveystuotantolinjoja, joissa mitataan kuinka monta ongelmallista asiakasta saadaan tunnissa läpi ja kuinka pienillä kustannuksilla. Silloin on unohtunut ihan perusasia – henkisen tai fyysisen hoidon tarpeessa oleva yksilöllinen ihminen. Palokuntien kohdalla tilanne saattaa olla hieman helpompi. Kun talo palaa niin se pitää sammuttaa ammattitaidolla kohteen mukaan. Suuri epätietoisuus vallitsee päässäni myös sen suhteen mikä on se paras kombinaatio, joka pitäisi äänestyksessä syntyä. Kuinka suuri osa tulevien hyvinvointialueiden hallinnosta pitäisi olla terveyden ja hyvinvoinnin osaajia ja mikä osuus politiikkaa. Pelkkään polotikointiin en jaksa uskoa, vaikka se lainsäädännöllisesti ja rahoituksellisesti onkin erittäin tärkeää. Poliitikon valinta on myös puolueen valinta. Sitä en ole koskaan tehnyt enkä haluaisi nytkään tehdä. Poliitikko tuskin tässäkään tapauksessa ajattelee ensisijaisesti muuta kuin omaa ja puolueensa saavuttamaa asemaa. Yle aloitti juuri mielenkiintoisen juttusarjan. Yle selvittää, ovatko poliitikkojen vaalikeskusteluissa esittämät väitteet tosia, epätosia vai siltä väliltä. Helsinki onnistui keplottelemaan ulos koko muutoksesta. Onko se hyvä vai huono, sitä ei tiedä kukaan. Omakohtaisesti vain tiedän, ettei itselläni ole yhtään tosimyönteistä kokemusta terveyskeskuskäynneistäni. En ole kertaakaan kohdannut samaa henkilöä kahdesti. Homma alkaa aina alusta ja päätyy johonkin ”kokeiluun.” Tämä blogini on täynnä kysymysmerkkejä ja ihmettelyjä. Sinä joka olet ymmärtänyt mitä kaikkea hyvää muutos tuo tullessaan, niin sinun pitää äänestää ja pitää yllä demokraattisen päätöksenteon perusasetelmaa. Ehkä nämä asiat selkenevät minullekin jossakin vaiheessa ja saattaa olla etten ole ainut ihmettelijä tässä maassa ja tässä tilanteessa.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, aluevaalit, äänestys, hyvinvointialue, |
Voidaanko prosenttiluvulla ohjata ihmisen ostohysteeriaa loputtomastiSunnuntai 2.1.2022 - Kauko Niemi
Maailman suurin shoppailupäivä - sinkkujen päivä – aloittaa nykyään jo Suomessakin ostoskiiman heti lokakuun puolivälin jälkeen. Alennusmyynneistään tunnettua Sinkkujen päivää on vietetty Kiinassa jo 1990-luvulla. Singles' Day on alun perin kiinalainen juhla. Toisin kuin ystävänpäivänä, nyt lahjoja ei osteta muille, vaan itselle: tarkoituksena on juhlistaa sinkkuja. Sinkku-hetki on siis marraskuun 11. päivänä. Juuri kun on päästy sinkuista eroon marraskuun viimeinen perjantai onkin sitten jo täysillä odottamassa mustine hintoineen. Black Friday -tarjoukset jatkuvat suoraan siitä mistä mihin sinkkutarjoukset jäivät. Musta perjantai prosentit vaihtuvat välittömästi jouluprosenteiksi aina joulupäivään asti, jolloin alkavat netissä alennusmyynnit ja tapaninpäivänä kaupoissa ja taas jopa 70 prosentin alennuksia. Mielenkiintoisen poikkeuksen teki ennen uutta vuotta uhkailuillaan kamerakauppa Rajala, joka ilmoitti, että hinnat nousevat tammikuussa – ilman mainintaa prosenteista. Pian alkavat ystävänpäivän alennukset ja niitä seuraa seuraavat alennusmyynnit ja kausialennusmyynnit ja pian ollaankin taas sinkkujen päivässä. Varsinaiset kausialennusmyynnit vaihtuvat siis jatkuviin kampanjoihin ei välttämättä kaupoissa, sillä korona-aikana nettikauppa on kasvanut 50 prosenttia. Tuntuu käsittämättömältä, että ihmisiä voidaan jatkuvasti manipuloida prosenteilla, vaikka oikean vertailukelpoisen hinnan voi hahmottaa netissä kohtuullisen helposti ja melko nopeasti. Päätöksen nopeustarvetta puolestaan sekoitetaan onnistuneesti prosenttitarjousten päätösten ajankohdalla, joka päättyy tänään 20:00. Tosin saattaa taas jatkua muutaman päivän jälkeen. En millään jaksa uskoa, että tämä jatkuisi loputtomiin. Suomessa laki kieltää ennen kampanjointia nostamasta hintoja, jotta alennusprosentit näyttäisivät suuremmilta, vaikka lopullinen myyntihinta olisikin liki sama kuin ”normaalihinta”. Lakipykälää on hankala valvoa ja viimesyksyiset selvitykset antoivat ymmärtää, että hinnoittelu ei ollut kaikilta osin lain ja hyvien tapojen mukaista. Sitä jää myös miettimään, kuinka suuri työ kaupoille on vaihtaa satojen eri tuotteiden tiedot kampanjasta toiseen. Vai hoituuko asia muutamassa sekunnissa vakiopohjilla ja tekoälyllä. Itselläni on hankintalistalla yksi kodinkone. Asialla ei ole kiire, niin kuin minun hankinnoilla ei yleensäkään. Jaksan hyvin seurata ja odottaa useampia kuukausia. Toki ymmärrän, jos jääkaappi brakaa niin silloin on toimittava nopeasti. Vaatekauppojen kampanjointiin en ota kantaa, koska sitä en tunne, en seuraa, eikä kiinnosta. Parhaillaan seuraamalleni tuotteelle ei löytynyt otollista hetkeä sen enempää sinkkupäivänä kuin mustana perjantaina eikä joulumyynnistäkään. Joten seuraan tilannetta edelleen. Hintahaarukoinnin olen tehnyt netissä eri hintavertailukoneilla ja etsinyt referenssejä Amazonista ja muista kansainvälisistä nettikaupoista. Siis olen valmis tekemään ostopäätöksen heti kun sopiva tarjous tulee kohdalle. Vastasin juuri kodinkoneliikkeitä koskevaan markkinatutkimukseen, siis sellaiseen vanhanaikaiseen, kuinka sitoutunut olen tiettyihin liikkeisiin ja suosittelisinko ystävilleni. Loppukommenttiin kirjoitinkin, että valitsen aina ensin tuotteen ja sillä ei ole juurikaan väliä, mistä kaupasta sen lopulta ostan. Mielenkiintoista on seurata kuinka kauan ihmisten manipulointia prosenteilla ja kiireen luomisella pystytään jatkamaan, eli nykyisellä kampanjoinnilla viikosta toiseen kampanjan nimeä vaihtamalla. Ihmisillä olisi jo nyt helpot ja nopeat keinot selvittää, mikä minkäkin tuotteen käypä hinta on. Itse tuotteiden ominaisuuksista netin kautta ei ole myöskään mitään puutetta. Veikkaan, että ihmiset kyllästyvät tähän menoon aika nopeasti. Jonakin päivänä syntyy netissä se ”kikkakolmonen”, jonka kautta ihmiset luovat hintatietoisuuden valmistellessaan ostopäätöstään ja siihen loppuu prosenttikikkailu. Tai jokohan kohta jatkuva hintaheilunta avaa tinkijöiden suut? Sekin taito kannattaa jo treenata.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, Black friday, singlesday, alennusmyynti |
Toinen koronajoulu 2021Lauantai 25.12.2021 klo 17.44 - Kauko Niemi
Tämän vuoden joulu tuli ja meni, joulunaika toki jatkuu ja pian olemme vuodessa 2022, joka alkaa melko tiukoilla rajoituksilla. No ainahan joulu on tullut ja mennyt. Joskus työläästi joskus helposti, jopa nautinnollisesti. Joillekin tämä joulu oli jo toinen piloille mennyt joulu. Mikä sitten on piloille mennyt joulu. Varmaankin sellainen täysin erilainen, kuin mihin on vuosikymmenet tarkkojen perinteiden ja muodollisuuksien säätelemänä tottunut. Joulupukki-ilmoituksiinkin tuli tänä vuonna uusi muoto – Reipas – Raitis – Rokotettu. Joillekin kuten minulle nämä kaksi mennyttä joulua ovat hieman helpottaneet elämää ja muutoshaluja ja asettaneet hyvät ja huomaamattomat viralliset ohjeet joulun suunnattomasta sähläämisestä luopumiselle. Itse aloitin tietoisen luopumisen jo noin 25 vuotta sitten, kun luovuin joulukuusesta. Minun joulukuusiperinnehän jountuu lapsuuteen. Jo kesällä kuljettiin metsissä ja tehtiin jouluarvioita kuusista. Keleistä riippuen kuusi haettiin muutamaa päivää ennen joulua sulamaan. Sisälle se saatiin tuoda aikaisintaan aatonaattoiltana. Tämän takia varmaan en ole koskaan riemastunut jouluhulinasta, joka taitaa alkaa nykyisin jo marraskuun alussa. Ettei vaan jo lokakuun puolella. Joku fiksu tosin hieman helpotti ahdistusta, kun keksi kutsua marraskuun valoja kausivaloiksi. Sitten jollakin aikajänteellä samaiset kausivalot muuttuvat vaivihkaa jouluvaloiksi. Markkinathan ovat asiaa venyttämällä venyttäneet. Ajanjaksoon on leivottu sinkkujen päivä sekä musta perjantai omine huipputarjouksineen. Tosin jotkut selvitykset olivat aika varmoja, että hintoja hilattiin ennakkoon ylös, jotta lain mukaan voidaan tarjoilla huikeita alennusprosentteja. Nopeat innostujat saattoivat mennäkin halpaan, vaikka todellinen hintataso selviää muutamassa minuutissa googlaamalla. Apu-lehti on kaivellut arkistoja ja löytänyt artikkeleita, kuinka joulu tuli liian aikaisin jo 130 vuotta sitten. Onneksi itse kuulunkin enemmistöön, sillä Markus Neuvonen pitää Ylen haastattelussa esiintyneitä todellisia jouluihmisiä lopulta vähemmistönä. Juhlien venyttäminen, koska se on kivaa, ei myöskään tunnu hyvältä ajatukselta. Lahjalla on silloin suurin vaikutus, kun sitä vähiten odottaa. Joulu ei siis pohjimmiltaan tue tätäkään krääsäkauppaa. Mitä se joulu sitten olikaan muutama päivä sitten? Olisiko se ollut pysähtymistä, hiljenemistä, läsnäoloa muutamien tärkeiden ihmisten kanssa. Olisiko tämä sittenkin sen oikean joulun konsepti. Joululla on myös sanomansa, mutta vain osalle maailman ihmisistä. No miksei kaikille? Maailmassa on keksitty kautta ajankulun monenlaisia tarinoita. Joulun tarina lapsen syntymästä on yksi tarina muiden joukossa. Joulun syvimmät juuret ovat talvipäivänseisahduksessa ja monet kiinalaiset perheet söivät yhteisen illallisen viime viikon tiistaina tietämättä kristillisestä joulusta yhtään mitään. Voin vain kuvitella millaista mahtaa olla perheessä, jossa ei uskota Jeesuksen tarinaan ja asutaan vaikkapa Suomessa ja lapset käyvät koulussa missä kaverit vouhottavat joulusta ja lahjoista. Minulta loppuisivat ainakin selitykset kesken. Joulumusiikki on oma lajinsa ja sitä kieltämättä on ikävä. Ei sitä kauppojen tekopirteää pimpeli pompeli musaa, vaan liveä. Nyt kun on ollut - ainakin minulla - kahden vuoden totaalitauko. Olenhan itse kuoroihmisenä kokenut harvinaisen monta kertaa sen sakean tunnelman, kun laulaa sadoille ihmisille. Pikaisen pohdinnan tuloksena uskon laulaneeni 22 vuoden aikana noin tuhannelle ihmiselle jokaisena jouluna. Erään konsertin jälkeisenä aamuna yllätyin, kun ei mitenkään läheinen työkaverini tuli halaten kiittämään konsertista. Hän oli saanut murrosikäisen poikansa houkuteltua konserttiin ja konsertin jälkeen herkistyneet äiti ja poika olivat jutelleet henkeviä kahteen asti yöllä. Asiallinen puheyhteys oli ollut tätä ennen poikki jo reilun vuoden. Siinä oli laulajalle joululahjaa kerrakseen Jos tässä olen nyt niskoitellut joulua ja jouluperinteitä vastaan, niin tuon vuosikymmeniä jatkuneen kuusettomuuden lisäksi olen häivyttänyt paisti lahjaboomia, niin myös vaihtanut jouluherkut enempi terveysperusteiseen arkiruokaan. Toki on alle viisi lahjaa tullut tänä vuonnakin ostettua. Korona on ohjannut mielestäni toimintaa oikeaan suuntaan. Ja jos ennustajaukoksi ryhdyn niin vaikuttaa siltä, että se on kouluttamassa meitä samaan suuntaan myös ensi jouluna. Luottavaista ja sopeutuvaista Uutta Vuotta kaikille! |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, joulu, perinteet, muutos, rajoitukset, korona. covid 19, |
Kaiken minkä ihminen pystyy rakentamaan, sen voi myös särkeäPerjantai 17.12.2021 klo 22.47 - Kauko Niemi Näin raportoi suomalainen F-Secure, kuinka ovat suojanneet meitä tänä vuonna Monikaan ei korvaansa lotkauttanut viimepäivien suurelle nettiuutiselle, joka alkoi jo muistuttamaan bittikoronaa. Otsikot kuuluivat, että internet on tulessa. Hesarin artikkelissa tilannetta verrattiin osuvasti Log4j-internetin yleisessä käytössä olevaa komponenttia suosittuun lukkomalliin. Lukkoon on löydetty yleisavain, jota voidaan käyttää rikollisiin tarkoitusperiin, kuten tietojen kalasteluun. Nyt kaikki lukot on vaihdettava. Ongelma piilee kuitenkin siinä, että sovellusten käyttäjät eivät voi tehdä tätä itse. Internetin haavoittuvuus siis koski tai koskee edelleen meitä kaikkia, jotka käytämme tietokoneellamme erilaisia verkkopalveluja. Puhutaan niin sanotusta avoimesta verkosta, jota käyttää arviolta noin 100 miljoonaa palvelinta. Suuret pelurit ja erilaisten palvelujen tuottajat, joilla on resursseja ja rahaa, saavat nopeasti lukkonsa vaihdetuksi. Mutta vaikkapa sinä, joka käytät omien kotisivujen pyörittämiseen jotain pientä palvelualustaa, on syytä olla tarkkana, kuinka palvelimen päivitys sujuu ja millä aikataululla. Yhden viikonlopun aika arvioitiin tehdyn yli miljoona vihamielistä hyökkäystä eri palvelimiin eri puolilla maailmaa. Tilanne on pääosin rauhoittunut tällä hetkellä. Suomessa Kyberturvallisuus keskus on ollut hyvin kartalla. Kyberturvallisuuskeskus arvioi, että viime viikolla havaittu haavoittuvuus on pahin viime vuosina paljastunut tietoturvaongelma. Kaikkein kriittisimmät palvelut voidaan saada päivitettyä jo lähipäivinä, mutta koko ongelman ratkaisuun menee todennäköisesti viikkoja, jopa kuukausia. Tilanne muistuttaa meitä, ettei verkoissa liiku pelkkiä hyväntahtoisia ja innovatiivisia apureita, jotka tekevät elämästäsi aina vaan helpompaa. Nyt herää ajatus, että voisiko jonakin päivänä todella kaatua koko netti niin totaalisesti ja joudumme pyörittelemään vain peukaloitamme. Saammeko netti/bitti koronan. Siis olemmeko varautuneet siihen, että joku sairaala sammuu tai muu keskeinen toiminto häiriintyy pahasti. Kauanko menee toipumiseen. Ole tyytyväinen, jos et tällä kertaa kokenut kohdallasi muuta kuin ehkä koneen hidastumista, eikä kukaan käynyt louhimassa sinun cryptovaluuttavarantojasi. Seuraavalla kerralla tärkeät ja ajankohtaiset dokumenttisi ja elämäsi kuva-aineisto on pilvessä, johon ei sitten olekaan pääsyä. Mutta tietoturva on vakava asia maallisemmallakin tasolla ja sen eteen kannattaa herättää kaikki mahdolliset hoksottimet. Itse sain viime viikolla ensimmäisen tekstiviestin linkillä, josta olisin muka saanut ohjattua pakettini oikeaan osoitteeseen. Näitä viestejä muodossa jos toisessa on satanut suomalaisiin puhelimiin miljoonia tämän syksyn aikana. Tämä satumainen avuliasuus tarkoittaa, että avatessasi linkin, puhelimeesi tulee haittaohjelma. joka pahimmassa tauksessa saa puhelimessasi olevia tietoja haltuunsa, kuin paraskin pölynimuri. Näillä viesteillä on saatu huijattua tämän vuoden aikana suomalaisilta jo 34 miljoonaa euroa puhdasta rahaa. Jotkut ovat menettäneet koko säästövarantonsa. Ihan ensimmäinen asia mistä kannattaa pitää huolta, on laitteiden ja ohjelmistojen päivitykset. Useinhan päivitysten yhteydessä puhutaan puolitotuuksia. Mainostetaan jotakin uutta superhienoa ominaisuutta, vaikka päivitykseen sisältyy useampikin reiän paikkaus ja turvallisuuden merkittävä parannus. Toki useimpien sovellusten ja laitteiden päivitykset pystyy asetuksissa määrittelemään automaattisiksi. Omalla kohdallani teen ne käsityönä. En oikein siedä, että vanhat toiminnot ovatkin yhtenä päivänä vinksin vonksin. Kun tiedän päivittäneeni ohjelman, tiedän syynkin muutokseen. Ja toki on paljon miellyttävämpää tehdä päivitykset ei niin tärkeään aikaan, kun kesken hektisen työrupeaman. Lienee viime viikkoisten tietoturva-aukkojen maailman laajuisilla paikkauksilla on osa syynsä, että olen viimeisten viikon aikana päivittänyt laitteitani ja ohjelmistoja yli 50 kertaa. Jatkuvasti käytössä olevia laitteita minulla on kolme. Erityisen tärkeänä pidän, että selaimet, joita käytät, ovat aina päivitettynä. Osa selaimista ei automaattisesti tarjoa päivityksiään. Ja tietoturman nimissä selainten asetuksiin kannattaa perehtyä, jotta niistä poistut vanhat tiedot käytön lopetettua. Nämä kaikki saattavat tuntua hankalalta, mutta se vain on toistaiseksi arkielämää tietoverkkojen kanssa. Täytyyhän sinun tutustua autoosikin ja tietää milloin auto pitää tankata tai ladata. Turvallista joulua ja tulevaisuutta!
Lisää aiheesta: Facebook on poistanut 1500 vakoiluun keskittyvää, tekaistua tiliä Facebookin rooli nettivakoilussa
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, tietoturva, F-Secure, internet, haavoittovuus, |
Pääministeriyden nuorennusimagon rakentaminen liian rivakkaaPerjantai 10.12.2021 klo 8.55 - Kauko Niemi ![]() Mistä me muistamme Sanna Marinin muutaman vuoden kuluttua – bilettämisestä. Mistä me muistamme presidentti Martti Ahtisaaren – liukkaista kengistä. Mistä me muistamme Ilkka Kanervan – tekstiviesteistä. Mistä me muistamme Ahti Karjalaisen – missähän kunnossa tänään. Mistä me muistamme Matti Vanhasen – naisseikkailuista.
Vaikka Sanna Marin kuinka selittäisi, että hänellä on myös yksityiselämä, niin se ei nyt vaan ole niin. Hän on nukkuessaankin pääministeri, eikä sitä titteliä voi jättää tuulikaappiin työpäivän päätteeksi. Eikä tilannetta pelasta se, että viimeaikaiset tekoset täyttävät kaikki laillisuuden piirteet ja periaatteet. Pääministeriys edustaa kansakunnan johtajuutta ja sitä kautta uskottavuutta ja luotettavuutta, esimerkkiä on hankala rakentaa, jos puhuu toista ja tekee toista ja joutuu jälkikäteen selittämään tekosiaan. Kaksi oikeusoppinutta totesi Ylen Aamu-tv:ssä, ettei pääministerin toimintaan korona-altistuneena liity suuria laillisuuskysymyksiä, vaikka esimerkillisenä sitä ei voida pitää. "Kyllä tässä on aika paljon tekemällä tehtyä kohua, mikä ei ole suomalaisessa mediajulkisuudessa mitenkään poikkeuksellista viime kuukausina ja vuosina. Medialla on toki iso osansa tässäkin paisuttelussa. Tosin taitava viestittelijä ja hänen esikuntansa pystyisivät tämänkin hanskaamaan. Tai parhaassa tapauksessa oppimaan ensimmäisestä kerrasta. Nyt vaan jatkuu ja jatkuu. En ole puolustamassa patavanhoillista pääministerikulttuuria, vaikka olenkin patavanhoillinen boomeri. En myöskään ota kantaa poliittisin perustein. Olen puolustamassa sellaista muutosta, missä uskottavuus ja luottamus kantavat viestejä ja saavat myönteistä suhtautumista ja muutosta aikaan. Viestinnän näkökulmasta katsottuna on tietysti positiivista, että Marin on rehellinen ja somettaa mennen tullen. Kysymys kuuluukin, että onko some se luotettava kanava, jossa tilanteen voi viestinnällisesti hallita. Ja se kanava missä ansaitaan yli viiden miljoonan ihmisen usko ja luottamus. Seuraava isompi kysymysmerkki onkin sitten puolueen suhtautuminen Marinin valitsemaan linjaan. Hätäisten kommenttien päästelyssä on nyt melko tiukat jarrut päällä. SDP menetti Ylen kyselyssä kakkospaikkansa Perussuomalaisille. Tämä hienoinen muutos pistettiin hallitusvastuun piikkiin. Näinhän on aina käynyt normaalistikin. Tulevat kannatuskyselyt paljastanee enemmän. Esille noussee myös tai on jo noussut asetelma suhtautuminen miehiin ja naisiin. Miehet muka saavat ja ovat kautta aikojen saaneet örveltää miten tahtovat, mutta naiset eivät. Tämä keskustelu ei kuitenkaan johda mihinkään suuntaan, jotta mikä on pääministerin rooli ja tehtävä demokraattisessa valtiossa. Pääministerin, oli sitten kuka tahansa, on tiedostettava nykyaikana, että hänen tekemisensä ja sanomisensa tulevat aina julki hyvässä sekä pahassa. Niitä ei voi piilotella, eikä luokitella yksityisiin tai julkisiin. Sen mukaan on sitten elettävä ja toimittava ja valinta on syytä aina tehdä etukäteen, ettei tarvitse selitellä. Marin ei ollut ainut harkitsematon ministeri. Samassa tilaisuudessa olivat myös elinkeinoministeri Mika Lintilä ja puolustusministeri Antti Kaikkonen. Kumpikaan ei vältellyt julkisia tilaisuuksia viikonloppuna virallisista varoituksista huolimatta. Luetun ja kuullun ymmärtäminen on kovin heikolla tasolla. * Aikataulullisesti Marin, Lintilä, Kaikkonen altistuivat perjantaina
Lisää aiheesta: Ei näytä eikä tunnu oikealta, että pääministeri joraa yökerhossa
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, pääministeriys, Sanna Marin, Antti Kaikkonen, Mika Lintilä, korona, korona-altistus. bilettäminen, Martti Ahtisaari, Ilkka Kanerva, Ahti Karjalainen, Matti, Vanhanen, |
Media matkii somea ja esittää muutaPerjantai 3.12.2021 klo 16.13 - Kauko Niemi
Kenellekään ei varmasti ole epäselvää, että some on täynnä mitä erilaisimpia mielipiteitä ja muunneltua totuutta. Joissakin tapauksissa toki yhden ihmisen kohdalla saattaa olla ihan todellistakin, muttei se kuitenkaan juurikaan muuta maailman menoa. Voit esimerkiksi seurata kahta täysin erilaista Facebookia – suosituimmat ja viimeiset. Viimeisimmät eli tuoreimmat-otsikko on yleensä jossakin sivummalla. Suosituimmat on tavallaan se originaali face, jolla koukutetaan käyttäjät algoritmin tuottaman mielenkiinnon mukaan. Ihminenhän tykkää, jos hänestä tykätään. Itse arvostan kyllä enemmän niitä päivityksiä, jotka saavat peukkujen sijaan paljon asiallisia kommentteja. Jokaisesta kommentista oppii, yhtä arvokasta kuin keskusteluissa kuunteleminen. Miksi ihmeessä media haluaa matkia somea, jolla rakennetaan epämääräistä tiedonkulkua ilman oikeaa ja luotettavaa tietoa. Jahdataan vain tykkäämisiä. Oikeesti median pitäisi jahdata selkeää somesta erottautumista kaikin keinoin ja ennen kaikkea informatiivisuutta ja luotettavuutta. ”Kuinka monta ihmistä tarvitaan yhden laatujutun tekemiseen? Tämä kiinnosti mediakeisari Rupert Murdochia vuonna 2007 kun hän oli ostamassa perinteistä The Wall Street Journal -lehteä.” Näin aloittaa Kauppalehdessä julkaistun kolumninsa Eero Vassinen. Sehän on selvää, ettei yhden toimittajan näkemys voi olla vedenpitävästi puolueeton. Suomalaisessa uutismediassa on kaksi huolestuttavaa trendiä | Kauppalehti Vassinen jatkaa, että henkilövetoisuus on uutisjuttujen viihteellistymisen näkyvimpiä oireita. Laiskuudessaan toimituksissa naamioidaan kevyt henkilöhaastattelu uutiseksi. Taustatyötä ei jakseta tehdä kunnolla, koska se todennäköisesti vain pilaisi klikkejä ja tilauksia ajamaan haettavaa raflaavaa kommenttia. Vassinen esittää asian kiltisti. Kevyet henkilöhaastattelut ovat tyrkkyjulkkisten tuputtamaa postia. Tuosta intoutuneena laskin tämän blogin kirjoituspäivän Ilta-Sanomien ja Iltalehden turhien julkkisten tyrkkyjutut: Ilta-Sanomat 17 ja Iltalehti 15. Sehän on nopeaa ja helppoa toimittamista, kun ei tarvitse kuin ottaa vastaan materiaalia ja syöttää pienillä viilauksilla järjestelmään arkistokuvien kera. Tai useimmissa tapauksissa uusi kuvakin tulee mukana. Toinen helppo ja nopea tapa on julkaista suureellisesti uudelleen joku rikosjuttu ja kertoa viimeisessä kappaleessa, että poliisi on saanut tapauksen esitutkinnan valmiiksi. Jos minä innokkaana luontokuvaajana seuraisin vaikka Facebookin suosituimmat luontokuvat, minulle näytettäisiin 90 prosenttisesti auringonlaskukuvia. Ihmiset peukuttavat värejä, vaikka kuvan viesti ja informaatioarvo, jopa tekninen toteutus olisivat tasan nolla. Kun seuraan Facbookin viimeisimpiä, kohtaan todella hienoja oivalluksia ja tapahtumia, joita luonnossa kohdataan aniharvoin. Niistä oppii aina uutta, vaikkei kuva olisi saanut kuin pari peukkua, eikä koskaan päässyt koneen rakentamalle suosituimmuuslistalle. Olen oppinut myös tuntemaan paremmin monia ystäviäni, kun näen heidän suhtautumisensa asioihin – niitähän ei minulle näytettäisi, jos seuraisin vain suositumpia. Näin se rakentuisi mielenkiintoinen mediakin aikaan ja paikkaan sidottua sekä ennen julkaisematonta tarkistettua tietoa. Media, joka tarjoaisi selkeää lisäaroa. Siitä olisin valmis maksamaan jonkinmoisen tilaushinnankin. 50 vuoden Hesarin tilausputki katkesi tänä syksynä. Tuossa aiemmin referoin iltapäivälehtiä, joissa viihteellisyys ja klikkijouralismi rehottaa somen jatkeena. Mutta kun menen Yle Arenaan, olen täysin hukassa. Sekin matkii someilmiötä. Arena suosittelee tai tarjoaa eniten katsottuja. On todella vaikea löytää jotain ohjelmaa, josta kuulin pätkän vaikkapa autossa. Arena ei ole vielä koskaan onnistunut suosittelemaan minulle sellaista ohjelmaa, johon olisin tarttunut. Ison pajan algoritmit eivät löydä minua - pitäisikö sanoa onneksi. Mutta jos en yläkulman suurennuslasilla löydä jotakin niin sitten menee hankalaksi. Jos media haluaa erottautua somesta, mikä olisi tärkeää, niin aikaan ja paikkaan sidotut uutiset oikeilla faktoilla ilman ylenpalttista viihteellisyyttä on ainoa tie erottautua. Lopuksi lainaan vielä Vanniset asiallisen hyvää kolumnia – ”loppujen lopuksi laadukkaassa uutismediassa ei ole kyse mistään muusta kuin sen tekijöiden määrästä ja laadusta. Media jaksaa juhlapuheissa korostaa omaa yhteiskunnallista tehtäväänsä. Sitä ei voi lunastaa ilman sisällöntuotannon laatua.” Nyt ollaan jo valitettavan myöhässä. Nykyisen tilanteen korjaaminen vie aikaa ja vaatisi varmaan ison rahatukon lisäksi myös somen vastakohtaista media algoritmia, joka ohjaisi toimintaa muilla kriteereillä kuin klikkien määrällä ja artikkelin lukuajalla.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, media, toimitus, Eero Vassinen, Kauppalehti, Facebook, tyrkkyjulkkis, Yle Areena, |
Terveydenhoito, sairaudenhoito - hyvinvointiPerjantai 26.11.2021 klo 22.23 - Kauko Niemi
Otetaanpas nyt hieman vaihtoehdoton näkökanta ammattiyhdistysliikkeen rönsyilyyn ja omien rajojen venyttämiseen. Kyseessä siis Lääkäriliitto ja sen hyveellisyyden verhoon kääritty ”puoskarointi.” Kyseessä ei ole enää vahingossa lipsahtanut ilmaisu, vaan aatteellinen, kyseenalainen probakanda. Omassa ajattelussani jako kahteen ihmisen terveyteen ja sairauteen, vaihtelee varsin paljon yksilöittäin eli geneettisesti. Sellaista tutkittua joukkoa ei ole olemassakaan, jonka pohjalta voitaisiin sanoa, että vain tällainen elämä takaa terveytesi. Geneettisten ominaisuuksien lisäksi jokainen yksilö tekee ja toteuttaa elämäänsä varsin eri tavalla. Jokainen ihminen on jo Suomen lain mukaan vastuussa omasta terveydestään, eikä sitä kukaan voi määrätä. Vastuussa siitä tuottaako vaikkapa omalla rahalla maksettu hieronta rahan arvoista tulosta. Vastuussa siitä syökö lääkärin viranpuolesta suosittelemia käypähoitosuositusten mukaisia pillereitä vai ei. Keskiverto ihmistä ei ole olemassakaan ja siksi terveyden- ja sairaudenhoitoa tulisi toteuttaa yksilöperusteisesti. Terveydenhoito, jota jokainen ihminen hoitaa omien kokemusten ja tietojensa pohjalta arkisessa elämässään - ravinnolla, liikunnalla, kulttuurilla, ihmissuhteilla, luontaishoidoilla. Tähän ei lääkäriä tarvita. Toisaalta en ole koskaan kohdannut lääkäriä, joka olisi hoitanut minun terveyttäni - en ainakaan ole kokenut sellaista. Lääkäriin olen mennyt jonkun sairauden takia. Tai ihan tarkkaan ottaen olen vuosikymmenten aikana kohdannut kolme lääkäriä, jotka ovat auttaneet terveydenhoidossa. Yksi virkaa hoitava ja kaksi yksityistä lääkäriä. Sitten kun terveydenhoito syystä tai toisesta pettää astuu kuvioon sairaudenhoito. Siihen tarvitaan operaatioita, joissakin tapauksissa asiaa lievitetään kemialla. Sairaudenhoito astuu rooliin, kun emme ole vaikkapa hoitaneet riittävästi vastustuskykyämme ja pöpö pääsee riehumaan elimistössämme. Sairaudenhoito astuu rooliin, kun emme ole hoitaneet lihasten kuntoa ja menetämme tasapainomme, kaadumme ja katkaisemme käden. Terveydenhoidon ja sairaudenhoidon raja on toki varsin häilyvä puoleen jos toiseenkin. Yksikään lääkäri ei pysty hoitamaan sairasta potilasta ilman ”puoskarointia”, eli lumevaikutusta. Potilaskokemus on aina keskeinen asia, kuinka asiat lähtevät hoitumaan. Edellä kuvatun työnjaon pohjalta Lääkäriliiton viimeaikaiset puuhat ovat ymmärrettävissä. Jos terveydenhoidon tulokset ovat liian hyviä, niin sairaudenhoitoon ei tule riittävästi asiakkaita ja lääkärit ovat heikoilla. Liiton tehtävä on eittämättä vaikeuttaa kansalaisten terveydenhoitoa levittämällä probakandaa ja puuhaamalla jopa lakia, jolla estetään terveydenhoitoon tarkoitettuja palveluja ja tuotteita. Ensimmäinen askel asioiden selkeyttämiseksi olisi, että annetaan oikeat ja ymmärrettävät nimet toiminnoille. Kaikkien terveyskeskusten nimet pitää muuttaa sairauskeskuksiksi ja siellä ja sairaaloissa lääkärit hoitavat sairaita. Yhteiskunta, joka auttaisi jäseniään terveydenhoidossa, järjestää edullisia ja helppoja terveydenylläpitäviä liikuntapaikkoja. Liike on maailman paras lääke. Ihmisten terveyttä voitaisiin seuloa erilaisilla testeillä ja seulonnoilla. Umpimähkäähän ei kannata napsia ihan mitä tahansa – ”puoskarointikin” hiipuisi itsestään. Syöpäseulonnoilla ja vastaavilla on saatu varsin hyviä tuloksia. Itse olen tarkistanut luulojani monesti muiden muassa Puhdin tai Synlabin testipaketeilla. Mielellään menisin HUSlabiinkin, jos siihen avautuisi mahdollisuuksia. Seuraan nukkumistani ja sen muutoksia siinä missä verenpainetta ja montaa muuta asiaa. Vastustuskyvyn testipaketti paljastaisi niitä tekijöitä, joilla ihmisen vastustuskyvyn heikkeneminen on perusteltavissa. Millaisella ruokavaliolla ja toiminnalla mittausarvoja saataisiin hilattua paremmiksi ilman luuloja ja virheellisiä tietoja. Useilla tarjolla olevilla, edullisilla jopa ilmaisilla testipaketeilla siirryttäisiin yksilöllisempään terveyden ylläpitoon, eikä vain arvailuihin byrokratian säätelemin keskivertosuosituksin. Tavoitteena voisi olla vaikkapa 25 prosentin asiakasmäärän lasku sairauskeskuksissa. Silloin saattaisi löytyä lääkäriltäkin aikaa sairastapauksille enemmän kuin 15 minuuttia.
Lisää aiheesta; Tekniikka kehittyy ja ohjaa meidät pois keskivertoisuuden kierteestä kohti yksilöllisyyttä |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: finnradio.fm, terveydenhoito, sairaudenhoito, Lääkäriliitto, vaihtoehtohoidot, |
Tabletti ja työkalulaukku kuuluvat yhteen kuin paita ja peppuPerjantai 19.11.2021 klo 10.19 - Kauko Niemi
Parin viime viikon uutisia on hallinnut Suomen historian toiseksi suurin yrityskauppa. Woltin siirtyminen yhdysvaltalaiseen omistukseen seitsemällä miljardilla eurolla. Todellista rahaahan ei kukaan tiedä, sillä rahaa ei kaupassa siirtynyt, vaan osakkeita. Tosin ostajan Doordashin osake ampaisi heti yli 12 prosentin nousuun, vaikka New Yorkin pörssi oli muutoin alavireinen. Airbnb on hotelliyhtiö, jolla ei ole ensimmäistäkään hotellia. Uber on taksiyhtiö ilman takseja. Wolt toimittaa ravintolaruokaa kotiovelle, vaikka yhtiöllä ei ole ravintoloita eikä lähettejä. Moni vanhoilla ajatuksilla varustettu kommentoija on ihmetellyt, että miten joku reppuselässä fillaroiva tyyppi voi tehdä noin arvokasta työtä. Mikä tuollaisen touhun arvoa voi oikeesti kasvattaa? Samaa asiaa sivuten jo muutama viikko sitten kirjoitin, että erilaisia alihankintaketjuja rakennellaan ja suunnitellaan kun toimitellaan nettikauppapaketteja silloin kun ehditään. Mutta tilaisinko vaikka hiivaa nettikaupasta kesken leipomisten, kun huomaisin unohtaneeni sen edellisellä kauppareissullani ja saisin sen ehkä ylihuomenna – no en tilaisi. Voisin tilata hiivani woltin kautta ja saada sen puolentunnin kuluttua. Veikkaukseni on, että koronan hiljennettyä sitten joskus, ravintoloden ruoka-annokset eivät ehkä olekaan kuljetuksen keskiössä. Viime viikolla Turussa K-kaupat ja Wolt aloittivat yhteistyön. Toisaalta hämeenlinnalainen ravintola irtisanoi yhteistyön, koska kokee koko ravintolan toiminnan bulkkiutuvan. Kehityksen ytimessä onkin se informaatio ja viestintä, minkä tilaaja kokee oikeana ja täsmällisenä. Toisaalta systeemi kerää tietoja käyttäjistä ja osaa tarjota palveluaan parhaalla mahdollisella tavalla. Siis paljon muuta ja syvempää kuin millainen fillarikuski tilausta toimittaa. Tuttavani ilmalämpöpumppu pitää naksetta ja räminää ja takuu on vielä voimassa. Erinäisten selvittelyjen jälkeen päästään sopuun, että tietyn osan vaihto auttanee asiaa. Osan vaihtopäiväksi sovitaan parin viikon päästä oleva perjantai. Perjantai tuli ja mitään ei kuulunut. Soitto huoltomiehelle – ai sorry unohdin ilmoittaa, että tarvittava osa ei olekaan vielä tullut. Ehkä aika tyypillistä ja normaalia asiakkaan unohtamista, kun taustalla ei ole minkään valtakunnan alustajärjestelmää. Sen sijaan oma kokemukseni parin viikon takaa, kun kuivausrumpuni jätti vaatteet kuivaamatta ja vesisäiliöön ei ilmestynyt tippaakaan vettä. Tein perjantaina huoltotilauksen tietenkin netissä Siemensin kodinkonehuoltoon. Netissä sen takia tietysti, että siellä olivat kaikki tarpeelliset tekstikentät, mitä huollon yhteydessä tarvitaan. Ja olihan siellä toivottu huoltoajankohtakin. Tuotapikaa tulee vahvistus tilaukselle, mutta huoltoajankohdaksi esitetään haluamani päivän seuraavaa aamua klo 07:00 – 12:00 ja luvataan täsmentää ajankohta myöhemmin. Tässä vaiheessa olisi ollut vielä mahdollisuus muuttaa ajankohtaa. Sunnuntai-iltana tulee viesti, että tiistaiaamuinen huoltokäynti tarkentuu 07:00 – 09:00 välille. Maantantaina tulee viesti, että huoltomies Kari soittaa huomenaamulla ja tarkentaa ajan ja minun koneeni on Karin aamun ensimmäinen huoltokohde. Puhelin soi tiistaiaamuna 07:20 ja Kari tarkentaa, että voiko pian tulla. Hän saapui 07:40 ja homma oli valmis 08:10. Lähtiessään huoltomies tarkistaa tabletistaan tiedot ja kysyy voiko laskun lähettää sähköpostilla. Karin lähettyä noin 10 minuutin kuluttua sähköpostiini kilahtaa lasku. Kokonaan eri asia on sitten Siemensin markkinointilupaus, ettei kone tarvitse muuta putsausta kuin nukkasihtien siivoamisen. Veikkaukseni on, että kohtuullisen pitkälle kehitetty alustajärjestelmä piti minut erittäin tietoisena ja ajantasalla tapahtumien kulusta. Toinen veikkaukseni on, ettei Kari ole Siemensin palkkalistoilla, vaan käyttää Siemensin alustajärjestelmää. Kolmas veikkaukseni on, että toivotun ajankohdan siirto takasi Karille useamman keikan Kantakaupungin alueella, eikä aikaa kuluisi turhiin ajeluihin ympäri pääkaupunkiseutua. Huom näille ajatuksilleni ei ole faktista taustatietoa. Missä kaikessa muussa toiminnassa olisikaan syytä rakentaa vastaavaa. Huoltotoiminnan wolt pienille huoltoyhtiöille tai yksittäsille kodinkonekorjaajille tai vaikkapa sille fillarikorjaajalle, joka autosssaan päivystää Uimastadikalla ja korjaa fillarit sillä aikaa kun on uimassa. Vain kekseliäisyydestä kiinni. Maailma on täynnä asioita, joita nykyihminen ei välttämättä halua tehdä itse alusta loppuun.
Lisää aiheesta: Pienille kahviloille yhteinen alusta Ruokalähetin toiminta ja tienestit
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, alustatalous, Siemens, Wolt, Doordash, Uber, Airbnb, |
Miksei homehduLauantai 13.11.2021 klo 9.52 - Kauko Niemi
Usein olen miettinyt, että milloinkahan avataan sellainen ruokakauppa, jonka mainoslupaus on, että tuotteemme pilaantuvat kolmessa viikossa. Tuolloin voisi olla melko varma, ettei tuotteissa ole turhia säilöntäaineita ja teollisen ruokatuotannon prosessoimia, koukuttavia keinomakuja tai itse valmistuksessa käytettäviä tuotantoprosessien sujuvoittamiseen ja halpuuttamiseen tarkoitettuja lisäaineita. Siis ruokakauppa, joka myisi puhtaita ruokatarvikkeita sekä luomutuotteita ja luomusti valmistettuja eineksiä. Pitäisköhän vinkata vaikka Järvenpään Citymarketille – pyhittäisivät vaikka pienen kulman aluksi. Hehän uskaltavat vaikka mitä. Jokainenhan muistanee esimerkiksi hampurilaiskokeilun. Vuoden vanhaa hampurilaista tuskin moni erotti viiden minuutin vanhasta. Hirmuiset nuoruuskemikaalit on täytynyt olla pelissä, kun kaipaamaani hometta ei tuossa kokeessa näkynyt missään. Epäilen etteivät nuoruuskemikaalit pidä vatsamme 2,5 kiloista bakteerikantaa nuorena. Kuulin tuttavaltani, jonka tuttava oli ”pizzatehtaassa” töissä. Hän mätti säkkikaupalla erilaisia jauhoja ja muuta leivonta-aineita pizzanpohjia hierovaan koneeseen kunnes? Nenän limakalvot eivät hommaa kestäneetkään, vaan nenä alkoi vuotamaan aika ajoin verta. Joku mukana ollut aine aiheutti sen, että tämä työ piti lopettaa ja syyllinen ei ehkä kuitenkaan ollut puhdas vehnäjauho. Vuosien ylistyslaulua soinnutettu rypsiöljyä pidetään terveyden avaimena. Missään ei kerrota, että sen kirkastamiseen käytetään probyleeniglygoolia eli pakkasnestettä. Eikä läheskään kaikki selvitykset ja tutkimukset ole vakuuttamassa, että rypsiöljyn luontainen koostumus muutenkaan olisi parasta mahdollista ihmisen terveydelle. Muutama kuukausi sitten aasialainen nainen päätti putsata kaikki pahat bakteerit ihostaan. Hän täytti kylpyammeensa alkoholilla ja meni putsautumaan ammeeseen. Nainen kuoli ja hänen alkoholipitoisuus veressä oli 12,7 promillea. Siis ilman ainuttakaan naukkua. Iho hoiti tämän alkoholimyrkytyksen. Tämä nainen ja moni meistä ei tiedosta ja ymmärrä, että ihomme on meidän suurin elimemme, jota pitää hoitaa ja hoivata myös mahdollisimman luonnonmukaisesti. Se, että iholle läikähtää alkoholia ei varmastikaan tee sinusta rattijuoppoa, mutta jatkuva ihohuokosten tukkiminen jollakin mönjällä vuodesta toiseen saattaa altistaa huonoihin seurauksiin. Iholla on myös luonnollinen bakteerikanta. Liian tehokkaat puhdistustuotteet sekoittavat ihon luonnollisen mikrobiomin eli bakteeriston. Jos sen hinkkaa ja huuhtelee viemäristä alas, tie iho-ongelmille on entistä avoimempi. Joidenkin neuvojen mukaan päivittäinen suihku ja hinkkaamiset olisivat jopa liikaa ihon terveyden kannalta. Riittää kun pesasee ne tietyt paikat. Ulkonäköpaineet ovat nostaneet esiin monia ihmisille luonnottomia tehoaineita vaikkapa botoxin. Botuliinitoksiini, tuttavallisemmin botox, jättää vaarallisuudessaan taakseen arsenikin, sariinin ja monet muut kauhua herättävät myrkyt. Vain yksi gramma botuliinia voi tappaa miljoona ihmistä. Hajuton ja mauton myrkky aiheuttaa kuoleman lamauttamalla hengityselimistön. Samalla aineella silotellaan ulkonäköpaineessa sitten paikkoja ”kauniimman näköiseksi.” Toki nämä esimerkit ovat äärimmäisiä tapauksia, mutta osoitus, että liika on liikaa eikä kaikkea tarvitse edes suun kautta syödä. Elintarvikkeiden lisäaineet on toki tutkittu ja niiden käyttömäärät ovat viranomaisten hyväksymiä. Sen sijaan on vaikeampi löytää todellista tietoa vaikutuksesta jatkuvassa käytössä yksilötasolla. Ja mahdotonta löytää tietoa eri lisäaineiden yhteisvaikutuksesta, kun lisäaineet ja niiden käyttö selvitetään aine kerrallaan ja kuka on vastuussa yhteisvaikutuksesta. Tunnetko ja kuinka selkeästi ymmärrät tuoteselosteet ja niiden merkitykset? Tutkiskella tuottuoteselosteita missä lukee pienellä: kasvisrasva tai kovetettu kasvisrasva tai hydralisoitu kasviöljy tai jotain muuta terveellistä kasvis-alkuista, niin todennäköisesti kyse on transrasvasta, jonka lähteenä palmuöljy. Miksei sanota suoraan ja rehellisesti palmuöljy. Sääntöjen mukaan, jos tuotteessa on riittävän vähän (alle 1,5 prosenttia) jotain ”komponenttia”, sitä ei tarvitse merkitä. Entäs jos tehdään pieni muutos komponenttiin ja annetaan sille uusi nimi? Onkos tämä sitten vaikkapa ruoan hakkerointia, jolle valvovat viranomaiset eivät mahda mitään. Jokainen miettiköön kohdallaan kuinka prosessoitua ruokaa suuhunsa pistää. Onko se huipputerveellinen kala kasvatettu altaassa? Jos syöt jotakin yksittäistä ruokaa silloin tällöin niin tuskin kannattaa yöuniaan menettää, mutta jos jatkuvaa, pelkkien ruokatehtaiden ruokien syöntiä – kannattaa miettiä.
Lisää aiheesta:
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, lisäaineet, botox, alkoholi, bakteerikanta, lisäaineiden yhdistelmät |
Toimitus 14:45Lauantai 6.11.2021 klo 8.31 - Kauko Niemi
Tein nettikauppatilauksen myöhään sunnuntai-iltana. Maanantaina aamupäivällä saan ilmoituksen, että tilauksesi on valmis toimitettavaksi ja samalla Matkahuollon seurantakoodin. Seurantakoodi paljastaa, että jossakin odotetaan pakettia kuljetettavaksi ja illan suussa, että paketti on kuljetuksessa Kuopiosta Helsinkiin. Tiistai aamulla huomaan, että pakettini on jo Helsingissä ja odottaa paikallista jakelua tuohon vajaan viiden minuutin kävelymatkan päässä olevaan Alepan (auki 7/24) lokerikkoon. Tiistai seuranta ilmoittaa 14:04, että paketti oli jätetty lokerikkoon, mutta seurannassa ei ollut avauskoodia. Se tuli tekstiviestinä 15:04. Näin siis Matkahuolto, mikä ei ollut sattumaa. Sattuu näet olemaan useampi täsmäkokemus Matkahuollosta eri puolilta Suomea tilatuista tuotteista. Tämä vastannee tämän hetken minimitasoa, mitä nettiostosten logistiikalta voi odottaa. Sama kuin menisit kauppaan ja näet kun myyjä ottaa maksun, käärii ostoksen pakettiin tai pistää kassiin. Siis tiedät kaiken aikaa mitä tapahtuu, vaikka tapahtumat veisivät hieman pidempään. Asiakkaan pitää olla kaiken aikaa kartalla. Itse en ole käyttänyt Woltin tai Foodoran ruokalähettien palveluita, mutta käsitykseni on, että pystyt seuraamaan kuljetusta. Yksi kokemus on vähän vastaavasta eli ruotsalaisesta Budbee:stä. Kymmenen toimitusta ennen minua näkyi kännykän kartalla ja missä jakeluauto liikkui. Algoritmihan se siellä kuitenkin laskeskeli tehokkaimman reitin kaupungissa ja arvioi, miten kauan kuljetukseen menee ja minä seurasin kännykästä. Kuitenkin odottelu kävi aika pitkäksi. Ihmettelyä herätti myös se, että kuski kävi melkein naapurissa, mutta siirtyi taas kauemmaksi. Kaikki esimerkkini on pääsääntöisesti sitä samaa mitä on toteutettu jo satavuotta.
Tällä hetkellä ruokapalvelut sekä ruotsalainen kylmäkuljetuksiin erikoistunut Gordon Delivery eivät pidä palkkalistoillaan varsinaisia kuljettajia, jotka ovat itseellisiä yrittäjiä. Aivan kuin postin jakajat eivät olisi postin palkkalistoilla. Tosin suomalainen byrokratia yrittää parhaillaan kampittaa tämänkin kehityksen. Asiakkaan aika on kallista, ja käsitys siitä, kuinka pitkän aikaikkunan sisällä pakettia on kohtuullista kotona odottaa, on lyhentynyt, sanoo verkkokauppaa tutkiva Lasse Mitronen Aalto-yliopistosta Ylen artikkelissa. Ruokaostosten verkkokauppa onkin jo pari astetta vaativampaa. Ruokalähetit käyvät kyllä helposti hakemassa kahvipaketin jostakin. Minun innostus nettiruokaostoksissa loppui ensimmäiseen kertaan. Joku päätti puolestani, että maksan voi korvata palapaistilla. Ei nyt sentään. Tämän vuoden puolella on aloittamassa Suomessa norjalainen vain verkossa toimiva ruokakauppa Oda, jolla ei sitten ole yhtään kivijalkakauppaa. Nythän K- ja S-ryhmät keräävät nettitilaukset olemassa olevista myymälöistä. Veikkaukseni on, ettei nykyisillä kärrikuljetuksilla saavuteta koskaan niin tarkkaa aikaikkunaa ja lyhyttä toimitusaikaa, että asiakkaat olisivat tyytyväisiä minuutilleen tapahtuvasta toimituksesta. Kaikki uudet ratkaisut ovat vielä tulossa ja eiköhän jossakin välivaiheessa kaikilla taloyhtiöilläkin ole pakettiautomaatit jossain päin rakennusta tai jotain muuta vastaavaa. Hyvin voisi olettaa myös, että hallitsemattomat liikenneruuhkat, ilman saastuttamista välttäen jonkin tyyppisillä sähkökopteriratkaisuja ilmateitse on tulossa. Joku nerokas keksijä varmasti tekee muskit ja muuttaa nettikaupan voitoksi.
Lisää aiheesta: Tulevaisuus on arvokasta - Wolt myytiin 7 miljardilla
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, logistiikka, nettikauppa, |
Varattu aika 08:30Lauantai 30.10.2021 klo 17.17 - Kauko Niemi ![]() Tällä kertaa kirjoitan blogini käyttäen tarinallista journalismia, joka on nykyisin niin muotia ja minusta niin sapettavan ärsyttävää. Kyllä jutun otsikon ja alun pitää rakentaa selkeä kuva mistä on kyse. Jos et jaksa niin lopeta tähän. No joka tapauksessa minulla oli visiittiaika 8:30. Olinhan itse halunnut käydä paikassa, missä en ollut aiemmin käynyt, koska organisaatio oli sinne muuttanut reilu vuosi sitten. Sitten oli toki vähän oma lehmäkin ojassa, niin kuin politiikoillakin. Neljän viikon ehdottelujen jälkeen sain kun sainkin ajan tiistaiselle aamulle kello 8:30. No melkoisen vitkuttelun jälkeen minun intressini olivat jo laimenneet, mutta vastapuoli senkun innostui. Se lähetti sähköisesti neljä viestiä, ohjeistusta, ettei maalaispoika vaan eksy. Kaikkien viestien sisältö oli tosin ihan sama - muista tulla ajoissa ja varaudu odottamaan. No minulle ajoissa tuleminen on rakkain synnyinlahja, enkä voi olla mistään sen onnellisempi kuin täsmällisistä aikatauluista. Tuo odottamiseen varautuminen ei sitten oikein auennut, mutta katsotaan. Ai niin ja sitten kaikki tuli vielä paperiversiona postissa. No sitähän kuitenkin netti pätkii niin usein ja asiakkaiden koneet tilttailevat harvase päivä. Ja voihan se olla niinkin, että ovat jostain kaivaneet minun ikäni ja epäilevät netin käyttötaitojani. Siis ihan broomer ja syvältä. Tiistai aamu valkenee. Herätyskellokin päällä. Herätyskelloa käytän vain absoluuttisen tärkeissä tilanteissa varmistaakseni rauhallisemmat yöunet ja aina herään kuitenkin ennen kellon soittoa niin kuin nytkin. Osoite on tarkistettu ja paikka tarkoin hahmotettu netin karttapalvelusta. Tosin tuossa samaisessa osoitteessa on taloa kuin pipoa ja sisäänmenoja vieläkin enemmän. Löydän sisäänkäynnin ja info näyttäisi olevan toisessa kerroksessa. Huomaan kuitenkin, että ekan kerroksen käytävällä istuu ikään kuin tilapäinen neuvonta ala korona. Maski naamalla lähestyn häntä ensin. Papereiden kaivelun jälkeen hän tietää kertoa, että tapaamiseni olisi huoneessa 54, tuolla kulman ja noin 20 metrin päässä. Kello on 08:12. Olen siis ohjeen mukaan hyvissä ajoin istumassa huoneen 54 ovenpielessä. Nipistän itseäni ja varmistan, että olenhan tässä. Ihmisiä kulkee ohitse, kukaan ei huomaa minua. Ei edes se nuori nainen, jonka näen viidesti, kun hän piipahtaa huoneessa 54. Kello on jo 08:26, kun tämä ”tilapäisinfohenkilö” tulee huutelemaan käytävälle meille kummallekin odottajalle, että onko täällä se henkilö, jonka ohjasin huoneelle 54. Hänen muistinsa ei siis riittänyt 20 minuutin taakse, jotta olisi tullut henkilökohtaisesti ilmoittamaan, että anteeksi kun ohjasin sinut väärään paikkaan. Olen jokseenkin varma, että huoneessa 54 piipahteleva henkilö oli sittenkin huomannut minut oven pielessä ja käynyt organisaation hierarkian perusteella ilmoittamassa infohenkilölle, että olen väärässä paikassa ja hänet pitää siirtää kulman taakse oikealle tuolille. Siirryin seuraavaan paikkaan 08:29 ja heti sen jälkeen ovi avautuu ja minut kutsutaan tapaamiseen. Ja kuinka ollakaan, virallinen sisäänkutsuja oli tasan tarkasti sama henkilö, jonka olin jo viidesti nähnyt 20 minuutin aikana. Olin siis oman terveyskeskukseni lääkärin vastaanotolla. Olin jo viikkoja aiemmin lähetellyt useampia kuvia selässäni olevasta, 8 viikkoa märkivästä näppylästä, joka ehti hieman ennen käyntiä puhjeta ja vuotaa kuivaksi. Ei tässä mitään ongelmaa ole. - Eikö edes punkkia löydy tai ihosyöpää? – Ei. Poistun huoneesta ja kännykkäni kilahtaa 8:44 – tekstiviesti kertoo, että sinulla on Maisassa uusi merkintä. Käynnykkäni kilahtaa 8:46 ja sama viesti sähköpostitse. Nyt odotan, että viesti tulee vielä paperina postiluukustani. Onko tuo tietoisesti absoluuttisen tunteetonta terveyskeskuksen toimintaa. Jos lääkäri olisi huoneen 54 edessä sanonut inhimillisesti huomenta / moi ja kertonut, että toimenpide tapahtuukin tuossa kulman takana voisitko siirtyä sinne vielä hetkeksi odottamaan. Vai olisiko lääkäriä voitu syyttä tällaisesta tunteellisesta käyttäytymisestä lumehoitamisesta ja puoskaroinnista. Vai olisiko lääkärin arvovalta ja asiakassuhde kärsinyt arvovaltakolauksen. No ei ainakaan minun silmissäni. Nyt olin siis joku työ numero XX - vartalon ihopaise, äkämä tai ajos. Kaikki tämä heti 9,5 viikon jälkeen ilman ainuttakaan tervehdystä
Lisää aiheesta: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008319119.html Hidas, monimutkainen, jopa vaarallinen Apotti https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008349061.html ” Hän olisi toivonut saavansa terveydenhuollon henkilöstöltä enemmän lämpöä ja empatiaa. Syövän mahdollisuus olisi hänen mielestään pitänyt ottaa heti puheeksi. Sen sijaan Nurmisto koki, että esimerkiksi terveyskeskuslääkäri vältteli aihetta käyttämällä suuren osan vastaanottoajasta keskusteluun alkoholinkäytön vaaroista.”
https://www.sttinfo.fi/tiedote/kielilahettilasohjelma-husille?publisherId=23980819&releaseId=69923181 Tänä vuonna Svenska veckan -viikolla lanseerataan HUSin kielilähettiläsohjelma. Viikon tavoitteena on kannustaa henkilöstöä puhumaan rohkeasti eri kieltä kuin omaa äidinkieltään.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, terveysasema, ihosyöpä, äkämä, punkki, |
Onnistuttiinko rokotusviestinnässäPerjantai 22.10.2021 klo 11.34 - Kauko Niemi
Kerään parin tunnin ajan kilometrejä autooni ja samalla kuuntelen radiota. Kaikilta kanavilta pelkkää rokottautumattomien vastuuttomuutta. Alkaa kokolailla mietityttämään, kun kukaan ei tiedä edelleenkään varsinaista totuutta – mitä tapahtuu meille rokotetuille viiden vuoden kuluessa ja mihin on unohdettu luontainen immuniteetti ja sen vaikutukset ja sen kansallinen kehittäminen. Asiallinen viestintä on muuttunut kannustavasta syyllistäväksi ja se ei toimi. Kukaan ei tiedä vielä sataprosenttisella varmuudella mitä kautta syntyy paras lopputulos koronataistelussa. Ensimmäiset tutkimukset jopa viittaavat siihen suuntaan, että koronan sairastaneilla olisi 27 prosenttia tehokkaampi suoja kuin rokotetuilla. Miksi sitten julistetaan vain yhtä ”totuutta” tunnista toiseen ja päivästä toiseen. Jopa pitkä pätkä tekemällä tehtyä ohjelmaa, kuinka helsinkiläiset imaamit ovat suhtautuneet myönteisesti rokotuksiin - yhtään imamia ei ohjelmassa kuultu. Kuinka rokottamattomat kuormittavat tehohoitohenkilökunnan loppuunpalamisen äärille ja huhujen mukaan kyseisessä sairaalassa on kaksi koronan takia tehohoitoa tarvitsevaa potilasta. Ei välttämättä fakta. Piispa Teemu Laajasalo kehottaa rokottautumaan ja 200 eroaa samana päivänä kirkosta. Itse en ole rokotevastainen ja olen ottanut molemmat piikit. Minulla on oikein hyviä kokemuksia rokotuksista sekä erinomaisia kokemuksia rokottamattomuudesta. Olen vain yhden ainoa totuuden vastainen ja perin kyllästynyt siihen, ettei viranomaisten ja median mukaan ole muka vaihtoehtoja, vaikkei kukaan vielä tiedä varmuudella mitä tästä seuraa ja kuinka pitkän aikaa. Ja kaikkein vähiten olen salaliittoteorioiden ja muiden korona höpö höpö -juttujen kannattaja, saati levittäjä, nekin ilman mitään todellisia faktoja, pelkkää vääristelevää luulotautia. Viestinnässä ei nyt ihan olla onnistuttu. Kahden vaihtoehdon välillä on valittava puolesta tai vastaan. Rakentava keskustelu ja erilaisten vaihtoehtojen täysipainoinen huomioiminen veisi asiaa nopeammin ja tasapainoisemmin eteenpäin kuin yhden näennäistotuuden toistaminen tuutin täydeltä. Entä jos selvitettäisiin vaikka ne ihmistyypit, jotka sairastuvat vaikeaan versioon ja heitä rokotettaisiin ja muut hankkisivat, luontaisen vastustuskyvyn sairastamalla taudin. Sekin olisi yksi vaihtoehto. Tällaisen ajattelun jälkeen saattaisi olla strategiana vaikkapa rankan sokeriveron asettaminen ja rokotus estämään vakavaa versiota vain niille, joiden painoindeksi on yli 30. Ja niille, joilla on muita vakavia perussairauksia. Tai jotain ihan muuta. Tai veron alennus niille, joilla on rasvaprosentti kunnossa. Ihan mitä vaan. Aiemmassa blogissani jo kirjoitinkin, että luontaisen vastustuskyvyn luominen ja vahvistaminen olisi tärkeää. Mutta eihän se oikein sovi suomalaiseen terveydenhoitoon, että lääkäri määräisi vitamiinia tai muuta elimistöä boostaavaa ainetta. Pohjimmiltaan taitaa olla niin, ettei lääkäreillä ole edes tietotaitoa niiden suositteluun, vaikka olemme maana allekirjoittaneet vuonna 2007 sellaisen EU-sopimuksen, missä täydentävät hoidot ovat samanarvoisia lääkehoitojen kanssa silloin kun on tutkimus tai kliinistä näyttöä. Johns Hopkinsin lääketieteen laitoksen professori Marty Makary avaa Washington Postin artikkelissa luonnollisen korona-vastustuskyvyn tehoa. Nyt on julkaistu 20 tutkimusta, jotka osoittavat, että korona-infektio tarjoaa vahvan immuniteetin. Miksi luonnollista vastustuskykyä ei ole sisällytetty terveyspolitiikkaan, hän ihmettelee? Miksi tiede jätetään huomiotta, mutta meitä kehotetaan "luottamaan tieteeseen". Israelissa tehdyssä 700 000 hengen tutkimuksessa kävi ilmi, että ne, jotka olivat saaneet aiemmin tartuntoja, saivat 27 kertaa pienemmällä todennäköisyydellä toisen oireellisen koronatartunnan kuin rokotetut. Oikea, luonnollinen tartunta suojaa tämän tutkimuksen mukaan paremmin kuin rokotus. Brittiläisessä Kolumbiassa, Kanadassa, on löydetty koronan vasta-aineita siitä huolimatta, että jotkut heistä eivät ole koskaan saaneet tartuntaa. Siis joku aiemmista flunssista on aktivoinut ihmiskehon myös koronaa vastaan. Tällä hetkellä tutkimukset osoittavat, että luontainen immuniteetti suojaa vähintään vuoden. Tosin pidemmälle emme voikaan tutkimuksia vielä ulottaa. Asia selviää sitten tulevaisuudessa. Esimerkiksi SARS -tartunnan saaneilla ihmisillä on edelleen vahva vasta -ainetaso noin 17 vuoden kuluttua tartunnasta. Vasta tulevaisuudessa saamme vastauksia moniin kysymyksiin. Mitä tapahtuu luonnollisen immuniteetin voimalle rokotettujen suhteen? Voivatko rokotetut silti hyötyä infektiosta yhtä paljon kuin rokottamattomat henkilöt, jotka saavat tartunnan? Asioita pitäisi nyt maltillisesti ja tutkien seurata laajasti, jotta kokonaisuus hahmottuisi oikeassa suhteessa. Rokotus on toki hetkellisesti pelastanut monta henkeä – kiitokset siitä, mutta silti ei pitäisi laukata kuin ravihevoset haavoja suussa ja laput silmillä. Eikä sitäkään pidä unohtaa, että vuonna 2019 lääketeollisuus käytti Yhdysvalloissa lobbaamiseen 219 miljoonaa dollaria. Kauko Niemi Blogi Onnistuttiinko rokotusviestinnässä? - YouTube
Lisää aiheesta https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008342008.html https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008349588.html Rokotemainontaan käytetään satojatuhansia euroja
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, rokotus, korona, |
Laseja enemmäm kuin silmät sietääLauantai 16.10.2021 klo 12.56 - Kauko Niemi
Onkohan minkään muun asian ostaminen yhtä vaikeaa kuin silmälasien. Taas olen ajautunut tilanteeseen missä tekstirivien selkeys vaatii siristelyä, pään keikutusta ja ties mitä ennen kuin asiat selviävät. Muutaman vuoden välein tämä tilanne tulee eteen. Kuitenkin niin harvoin, ettei asiaan tule mitään rutiinia, saati asiantuntemusta. Eikä välillä synny mitään kiihkoa seurata kuinka tämä välttämätön paha kehittyy teknisesti. Puhelimista ja tietokoneista tiedät melkein kaiken, autoistakin aika paljon, vaikken niitä olisi ostamassakaan. Nyt olin tämän näköongelman edessä, tosin melko pitkällä viipeellä, kun noita äänikirjojakin on jo mukavasti tarjolla silmiä siristelemättä. Ajattelin aloittaa prosessin varmuuden vuoksi silmälääkärin kautta. Silmälääkäriin voikin mennä lähes jokaisella kulmalla. Optikkoliikkeet tarjoavat työtilat siellä piipahtaville silmälääkäreille. Miksei muuten samaa systeemiä voisi olla jokaisessa apteekissa ja luontaistuotekaupassa ja miksei myös hierontalaitoksissa tai kuntosaleilla. Lihaskunnon tutkiminen olisi yhtä tärkeää kuin näön tutkiminen tasapainoisen terveyden kannalta. Tai herkkukaupan tuulikaapissa vastaanottoa pitävä lihavuuslääkäriyhdistyksen lääkäri. Silmälääkäriltä sain elävien paperit ja tiedon millaisilla silmälaseilla todennäköisesti pärjäisin kirjojenkin parissa. Siis millaisilla linssiarvoilla eikä millaisilla ulkomuodoilla. Tähän asti olen nyt kuitenkin selkeästi hankintaprosessin kartalla. Nopea vilkaisu optikkokauppojen suuntaan osoittaa, että juuri nyt on huikeita tarjouksia lähes jokaisessa liikkeessä. Kierrän maski naamalla fyysisesti neljä kauppaa ja vaikka jokaisessa keskustelin myyjänkin kanssa, niin en tullut hullua hurskaammaksi paljonko minun lasini tulevat lopulta maksamaan. Päätin uppoutua kävelykierroksen jälkeen netin syövereihin ja selvittää mitä en pystynyt livenä selvittämään. Kolmena iltana kone kuumana ja joitakin teknisiä asioita alkoi hahmottua. Vaikkapa se, että moniteholinsseissä on noin neljä vaihtoehtoa ja parhaassa vai liekö pahimmassa tapauksessa halvimman ja kalleimman linssiparin hintaero on 1150 euroa. Netti-optikkoillat eivät luoneet selkeää kuvaa, mitä minun kannattaisi ostaa ja mistä. En osannut ynnätä paljonko silmälasini tulisivat maksamaan kunkin optikkoliikkeen kampanjahinnoittelulla. Ja sitten vielä sekin, että esimerkiksi Instrumentariumilla oli samaan aikaan kolme eri kampanjavaihtoehtoa rinnakkain. Valitse siitä! Netti-illoista oli kuitenkin se hyöty, että Specsaversin sivuilla on mahdollisuus nettisovittaa kehyksiä. Se paljasti minkä muotoiset kehykset ehkä sopivat ja mahdollistavat monitehoisuuden toteuttamisen. Ulkonäöllä ei sinänsä ole pätkänkään väliä, kun niin harvoin katselen itseäni peilistä. Tässä vaiheessa sain liki ikäiseltäni ystävältä todella merkittävän lohdutuksen. Hän ilmoitti, että minun lasini ovat aina maksaneet noin 650 euroa täysin riippumatta oliko tarjouksia tai ei tai millaisia tarjouksia on käynnissä. Jopas helpotti. En vieläkään halunnut osoittaa tyhmyyttäni ja mennä myyjän manipuloitavaksi tietämättä puhuuko hän totta vai yrittää vain myydä. Seuraavana tiedonhankintakanavana päätin pyytää sähköpostitse kirjallisen tarjouksen, joka auttaisi hahmottamaan mitä nuo kampanjat käytännössä merkitsevät. Lauantai-iltana lähetän neljä kirjallista tarjouspyyntöä. Ensimmäinen automaattinen vastausviesti tulee saman tien. Maanantain Specsaversilta tulee kaksi tarkennuskysymystä ja vielä saman päivän aikana tarjous hintoineen ja ehtoineen. Se olikin sitten ainoa tarjous. Muilta reilun viikon kuluttua ehdotus mennä lähimpään myymälään. Aloitin lähimmän myymälän kierroksen Instrumentariumista ja sain tarjouksen paperilla, missä tarjouspaperin 28:ssa kohdassa oli joku merkintä ja lopullinen paketin hinta yhdellä kampanjalla toteutettuna. Kaksi muuta voimassa olevaa sisäistä kampanjaa eivät tässä tapauksessa pärjänneet. Tai mistä minä tiedän. Eiköhän se ole niin, että suurin osa ikälisiä hankkivista on vanhempaa ikäluokkaa. Onko näin monimutkainen kampanjointi tarkoituksenmukaista? Tarkoituksenmukaista niin, ettei pysty itsekseen hahmottamaan ilman myyjää mikä on lopputulema ja ennen kaikkea mitä on oikeasti ostamassa.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, optikko, silmälasikauppa, tarjoukset, silmälääkäri, |
Yhteen oireeseen kokeillaan yhtä lääkettäPerjantai 1.10.2021 klo 19.31 - Kauko Niemi
Kukaan ei voi olla tietämättä, että ihminen on kokonaisuus. Esimerkiksi ihminen kaatuu ja katkaisee kätensä. Lääkäri valtuuksillaan ja taidoillaan parsii se kasaan. Se on vasta ensiapu. Tämän jälkeen pitää selvittää kaatumisen syyt. Olivatko olosuhteet huonot, onko kaatujalla tasapaino-ongelmia, onko kaatujan lihaskunto riittävällä tasolla horjahdellessa? Paljon tärkeitä asioita selvitettävänä tai jonkin ajan kuluttua sama toistuu ja toistuu. Nyt kun tuota Sotea uudistetaan, niin sopisi miettiä kokonaisuutta ihmisen terveyden kannalta, eikä sitä kuinka kustannustehokkaasti terveyskeskuksen 15 min per potilas ajanvaraus pystytään hanskaamaan. Jos terveyttä hoidetaan yksi oire kerrallaan, rakentaa se tulevaisuudelle kasvavaa hoitovajetta. Suomi kulkee jostain syystä kokonaisterveyden kannalta katsottuna eurooppalaisessa jälkijunassa. EU:ssa on annettu jäsenvaltioille määräyksiäkansallisista terveydenhuoltosuosituksista. Euroopan unionin komission ehdotuksesta on tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös jo 23.10.2007 jonka 24 kohdan mukaan – ohjelmassa olisi tunnustettava, miten tärkeää on omaksua kokonaisvaltainen lähestymistapa kansanterveyteen ja sen mukaisissa toimissa olisi otettava tarvittaessa huomioon täydentävä ja vaihtoehtoinen lääketiede, jos sen tehokkuudesta on olemassa tieteellistä tai kliinistä näyttöä. EU:n päätöksenmukainen täydentävä ja vaihtoehtoinen lääketiede tulee ottaa tarvittaessa käyttöön, jos sen tehokkuudesta on olemassa tieteellistä tai kliinistä näyttöä. Siis huomioi tai -sana. Eli täydentävien ja vaihtoehtoisten lääketieteenmenetelmistä ei välttämättä tarvitse olla tieteellistä tutkimusnäyttöä, vaan niiden sallittavuuteen riittää myös kliininen näyttö eli kokemusperäinen näyttö hoidon vaikuttavuudesta. Tältä pohjalta Suomenkin tulee noudattaa EU:n päätöstä ja synkronoida lääkkeetön rinnakkaishoito kansalliseen terveydenhuoltojärjestelmään. Suomessa on ajauduttu aivan käsittämättömään sanaharkkaan EU:n suositusten näkökulmasta. Euroopassa on maita, joissa kokonaisuus kehittyy hyvin. Pisimmälle asiat ovat edenneet Sveitsissä vaikkei heidän tarvitse EU:n ohjeita noudattaakaan. Saksa on myös hyvin kehityksen kelkassa. Suomestakin käydään saksalaisilla klinikoilla hoidattamassa itseään kokonaisvaltaisesti. Espoossa on esimerkiksi otettu edes pieni askel oikeaan suuntaan. Sen vuoden alussa kun täyttää 68v saat nk seniorirannekkeen. Siinä on sähköinen lukija jolla pääset maksutta uimahalleihin, maauimaloihin, kuntosaleihin ja saaristoveneisiin. Lisäksi kaupunki tarjoaa runsain mitoin ohjattua vesijumppaa, lattiajumppaa ja kuntosaliohjausta, ilman eri ilmoittautumista. Liike on lääke ja jokainen lihastreeni vähentää vaikkapa sitä kaatumisriskiä. Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL ry lähetti Tiede- ja kulttuuriministerille kannanoton valtion tiedonjulkistamispalkinnon myöntämisestä sekä tuonut ilmi tarpeen saada Suomeen lisää tutkimusta luontaishoidoista. Liitto on huolissaan, että julkisessa keskustelussa luontaishoitoihin liitetään paljon virheellisiä väittämiä, vaikka luontaishoidoissa on käynyt tutkimusten mukaan miljoona suomalaista, kansalaisia, jotka haluavat omakustanteisesti panostaa omaan hyvinvointiinsa ja terveyteensä. Kyse ei ole marginaali-ilmiöstä. Ministeri Antti Kurviselle esitettiin pyyntö, että luontaishoitojen tutkimisen tärkeyttä korostettaisiin suomalaisissa yliopistoissa, jotta saadaan tutkittua tietoa julkistettua luontaishoidoista. Samalla liitto ottaa kantaa surkuhupaisaan palkinnon jakoon. Ministeriö jakoi Juhani Knuutille tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon syyskuussa 2021. Yksi mainituista valintakriteereistä oli puuttuminen virheellisiin terveysväittämiin. Kuitenkaan Juhani Knuuti ei ole läheskään aina puuttunut terveysväittämiä vastaan tutkitun tiedon avulla vaan omalla asenteellaan. Esimerkiksi hänen teoksensa Kauppatavarana terveys sisältää ainakin 70 virheellistä väittämää luontaishoidoista. Suomen asiallista ja järkevää kehitystä jarruttaa kaikin keinoin myös Lääkäriliitto. Liitto, joka on ammatillinen liitto siitä missä SAK tai muut vastaavat. Lääkäriliitolle on vain jostain syystä valunut lääketieteellistä vaikutusvaltaa enemmän kuin lääkäri määrää. Liitto on asettanut itsensä ikään kuin virallisten tahojen kuten vaikkapa THL:n yläpuolelle ja sitä kautta he pystyvät pitämään vihollisensa, vaihtoehtohoidot loitolla ja kokonaisvaltaisen terveydenhoidon kehityksen käsijarrun tiukasti päällä.
* * * * *
Lisää aiheesta: Fysioterapian professori Hannu Luomajoki
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio, luontaishoito, Juhan Knuuti, kokonaisterveys, täydentävät hoidot, Antti Kurvinen, Luonnonlääketieteen Keskusliitto, Lääkäriliitto |















