Poliittinen intohimoni ei ota syttyäkseen

Lauantai 29.5.2021 klo 13.39 - Kauko Niemi

Edelleen näyttää vahvasti siltä, ettei minulle ole syntynyt poliittista vakaumusta. Olen siis liikkuva äänestäjä ja menen suorittamaan kansalaisvelvollisuuttani niin kuin aina ennenkin.

Tähän mennessä olen elämäni aikana varmaan äänestänyt kaikkia puolueita paitsi yhtä. Ja paljon saa vettä virrata Vantaanjoessa, ennen kuin perusarvoni muuttuvat niin paljon, että äänestäisin perussuomalaisia. He ovat riittävän selkeästi kertoneet niitä asioita, joista olen absoluuttisesti eri mieltä. Olivatpa ne kertomukset sitten puolueen virallista liturgiaa tai yksittäisten ehdokkaiden pinttymiä.

Heiltä ja muiltakin ehdokkailta on jäänyt myös kertomatta millaisiin rikoksiin he ovat syyllistyneet. Helsingin Sanomien selvityksen mukaan pelkästään pääkaupunkiseudun kuntavaaliehdokkaat ovat syyllistyneet kymmeniin tuoreisiin rikoksiin, joista äänestäjät eivät ole saaneet tietoa. Selvityksen mukaan kaikkiaan 59 ehdokasta on tuomittu syylliseksi 97 rikokseen vuosina 2016–2021 Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Perussuomalaisilla on eniten rikostuomion saaneita ehdokkaita ja rikoksia. Ruotsalainen kansanpuolue nousi rikostilastojen toiseksi.

Kaiken kaikkiaan yksittäisen ehdokkaan mielipide ja puolueen ohjelma eivät ole kovin helposti yhdistettävissä. Toisaalta vaikkapa sosiaalisessa mediassa on varsin helposti huomattavissa missä poliittisessa kentässä kukin seisoo. Kun vaikka kaverini kommentoi politiikkojen sanomisia, tekemisiä ja tekemättä jättämisiä, ei ole järin vaikeaa sijoittaa häntä poliittisessa kentässä.

Välillä ihan arkisissakin asioissa jää ihmettelemään, että jonkun luissa ja ytimissä on niin tiukka poliittinen ohjaus, että ilmaisut ovat jotakin poliittista ajattelua vastaan ja jonkin puolesta. Tietenkin vaalien kynnyksellä se voi tuntua helpolta, kun ei tarvitse muuta, kun etsiä ehdokas omasta puolueesta.

Kunnallisvaalit ovatkin se kansalaisvelvollisuuden vaikein rasti, jos kaveriporukassa ei ole sopivaa ja hyvin tuntemaa kandidaattia. Ehkä silloin on parasta päättää pari selkeää asiaa, joista ei anna periksi. Esimerkiksi Helsingissä voisi olla vaikkapa Malmin lentokentän muuttaminen asuinkäyttöön. Autoilu, luonto tai joku muu. Tämän jälkeen suuri osa ehdokkaista on pudonnut pois, eikä vieläkään tarvitse miettiä puoluetta.

Hyvän ja melko helpon jakolinjan muodostaa myös maahanmuutto. Näitä jakolinjoja kannattaa testailla vaikkapa vaalikoneilla. Pidät muut vastauksesi neutraaleina ja sitten otat reippaasti kantaa yhteen asiaan. Näin voit päästä vähän lähemmäksi ajatuksiasi.

Itse kokeilin ja tein kuusi vaalikonetta vastaten kaikkiin kysymyksiin omasta mielestäni ihan rehellisesti. Rehellisyydellä tarkoitan tässä tapauksessa, että ajattelin asioita enkä asioita puolueiden suotimien kautta.

Kun otan jokaisen vaalikoneen viisi kärkiehdokasta, jota kone minulle suosittaa, niin tähän 30 ehdokkaanlistaan mahtuu 11 perinteistä puoluetta ja 19 sitoutumatonta tai muuta ryhmittymää. Siis keskimäärin jokainen vaalikone antoi minulle viiden kärkeen kaksi perinteistä puoluetta edustavaa ehdokasta ja kolme muihin ryhmittymiin kuuluvaa ehdokasta.

Jos ylipäätään tykkäät lottoamisesta ja tietokonepeleistä, niin tässähän on sopivaa viihdettä muutamaksi illaksi. Teet useita vaalikoneita useilla eri yksittäisillä asioilla. Ehkäpä pian hahmottuu, millaisissa asioissa haluat liikkua ajatuksinesi. Käytännön ongelmanhan tietysti muodostaa valtuutetun arkinen työ, kun lopulliset päätökset tulevat olemaan enemmän ja vähemmän ryhmäpäätöksiä ja ryhmät ovat enemmän ja vähemmän puoluepohjaisia.

Nyt kun ennakkoäänestys pyörii jo täysillä ja eikä ole pitkää aikaa varsinaiseen äänestyspäiväänkään, niin kiihtyyköhän tahti? Toivottavasti kenelläkään ei tule mieleenkään liikkua turuilla ja toreilla tapaamassa ehdokkaita, kerjäämässä pullakahveja.

Nyt mennään ilman kontakteja kuta kuinkin median ja netin varassa. Itse en ole törmännyt yhteenkään ”vaalimainokseen” en sähköiseen enkä paperiseen. No paperiseen mainontaan en tosin enää törmää muutenkaan. Olisin luullut, että jo reilu vuosi olisi luonut uusia ideoita vaalikamppailuun, mutta ei ole ollut luovuus kovinkaan kukoistavaa.

Kaikesta huolimatta toivon ja kehotan kaikkia suorittamaan kansalaisvelvollisuutensa ensi viikon keskiviikkoon mennessä tai sitten varsinaisena äänestyspäivänä sunnuntaina 13.6 – tavoitteena hoitaa yhteisiä asioita järkevästi.

Ostatko pelkkiä mielikuvia kun pitäisi ostaa asunto

Sunnuntai 23.5.2021 klo 11.37 - Kauko Niemi

Asuntomarkkinoilla on tällä hetkellä monenlaista ilmaa. Kauppa käy kun kysytään välittäjiltä. Ihmiset ylivelkaantuvat kun kysytään Suomen pankilta. Mökki boomi päättyy pian hintalässähdykseen. Otsikoissa joka päivä uusia varoituksia tai mahdollisuuksia. Kovin monet veikkaavat, että asuntoboomi loppuu pian.

Asuntomarkkinoiden mainonta kuitenkin kaipaisi mielestäni kunnollista siivousta. Ylistävät adjektiivit ja stailaukset ovat syrjäyttäneet faktat. Kyse on normaalin ihmisen elämän suurimmasta investoinnista, jota ei ole syytä tehdä missään tapauksessa ja olosuhteissa pelkällä tunteella.

Ensimmäinen karsinta pitää tehdä jo siinä, ettei kukaan voi myydä tai ostaa kotia. Huoneistosta muodostuu koti vasta, kun ihmiset muuttavat asumaan kaikkine hyveineen ja paheineen.

Luin jokin aika sitten kiinteistövälittäjän haastattelun, missä hän nosti yhdeksi kaikkein tärkeimmäksi päästökriteereiksi millaiset näkymät asunnosta on ulos. Tämä on aivan keskeinen asia, joka ani harvoin tulee esille asuntojen markkinoinnissa.

Kun tulet kotiin näet asunnon ulkoapäin ehkä viisi minuuttia ja kun olet sisällä näkymät ulos ovat silmissäsi useita tunteja eri vuorokauden aikoina. ja silloin ratkaistaan millaisessa valossa joudut olemaan ja kuinka joudut peittelemään elämääsi.

Arkkitehti, Kiasmankin suunnitellut, Steven Holl painotti Töölön suunnittelemansa talon lähtökohdaksi kuinka ja millaista valoa huoneistoihin pystytään ohjaamaan. Siis valon ehdoilla. Huikeaa arkkitehdin ajattelua.

Minulla on menoillaan elämäni 11. asunto ja kutakuinkin kaikkien perusvaatimus on ollut, etten esimerkiksi tarvitse verhoja peitelläkseni omaa toimintaani kotona.

Talojen ulkokuorien esittelyn tavoite voisi olla vaikkapa osoittaa milloin tulee seuraava julkisivuremontti ja 100 – 200 euroa kuukaudessa lisää yhtiövastikkeeseen. Valitettavasti markkinointiviesteillä rakennetaan enempi viestiä kuinka hienossa talossa minä asunkaan – hienommassa kuin sinä.

Aktiivisena valokuvaajana ymmärrän, ettei sisältä otetuissa kuvissa teknisesti voida selkeästi näyttää ulkomaisemia. Itse olin kuvaamassa espoolaista tyhjää pientä kaksiota, jonka ylivoimaisuus oli kauniit luontonäkymät, eikä kenelläkään ollut mahdollisuutta nähdä sisään. Hoidin asian teknisesti niin, että kuvankäsittelyllä sijoitin oikeat maisemat selkeästi ikkunoihin väärentämättä yhtään mitään.

Kuvaustoimeksiannon tehnyt välittäjä jätti laskun maksamatta, kun en ollut stailannut kaksiota. Tyhjään pikku kaksioon olisi varmaan pitänyt vähintään ostaa ruusuja eteiseen ja samppanjapullo keittiön tiskipöydälle. No onneksi puhdas, siisti asunto myytiin nopeasti pelkillä maisemillakin.

Niin sanottu stailaus ja havainnekuvat ovat suurta huijausta ja vielä suurempaa harhaanjohtamista. Mitä tapahtuisi, jos vaikka autokauppiaiden mainoksissa stailattaisiin autot tai missä tahansa markkinoinnissa jätettäisiin faktat syrjään ja stailattaisiin mielikuvia tuotteista.

Törmäsin parisen viikkoa sitten hyvin tuntemani alueen talon myyntiilmoitukseen, missä melko syvässä notkossa sijaitsevasta talosta ei ole vapaata näkymää yli 50 metriä mihinkään suuntaan. Myynti-ilmoituksessa oli noustu montusta kuvauskopterilla niin korkealle, että talo vaikutti olevan lähes järven rannalla. Järvelle on tietä pitkin reilu kilometri. Eikä silloinkaan järvellä ole yleistä rantaa lähihalmeillakaan. Talosta ei ole mitään näköyhteyttä järvelle. Vääriä mielikuvia tarjolla yllin kyllin.

Jos asunnon ostajan omia huonekaluja käytettäisiin havainnekuvina, alkaisi totuus paljastua. Siis siinä tapauksessa, että joku ihminen ei pohjakuvaa nähdessään pystyisikään kuvittelemaan asuntoa omassa käytössään omilla kalusteillaan ja esineillään.

Olen törmännyt pariin välitysyritykseen, jotka näyttävät markkinoinnissaan asunnot tyhjinä ja rinnakkain havainnekuvina kalustettuna. Sellainen on hyvä lähtökohta oman, tulevan kodin suunnittelulla ja se on oikeaa asiakaspalvelu, eikä harhaanjohtavaa mielikuvien rakentamista pelkän myynnin vauhdittamiseksi. Ja ilman kukka-asetelmia, kalliita (lainattuja) taide-esineitä ja samppanjapulloja.

Entäs jos tulevaisuuden asuntomarkkinoinnissa olisikin lähtökohtana hyvä pohjakuva, jos jokainen saisi selville mitkä seinät ovat kantavia ja mitä seiniä voidaan poistaa ja avartaa asuntoa. Uusi tekniikka mahdollistaisi asiakkaan itsensä rakentavan havainnekuvat tarjolla olevilla kalusteilla. Ja tietenkin ikkunoista avautuvat näkymät.

Asuntomarkkinoinnissa on myös vakiintumassa erittäin kummallinen piirre. Asiakkaalle ei näytetä edes pohjakuvia, ennen kuin hän on antanut yksityiskohtaiset tietonsa välittäjälle tai rakentajalle. Jos sinun ehdoton vaade on vaikkapa oma sauna. Niin on aivan turha olla tuputuksen uhri asuntoihin, joissa ei ole tai ei voida rakentaa saunaa. No ymmärrän toki, että myyjät rakentavat asiakasrekistereitä mahdollisista asunnon vaihtajista, heihin voisi olla yhteydessä ja puhua ympäri. Toki olen niitä tietoja saanut, vaikka välillä kyselylomakkeisiin onkin tullut ”kirjoitusvirheitä”. Tosin mieluummin olisin ihan rehellinen.

Miten olisi, jos asuntomarkkinoinnissa 2/3 ylivuotavista adjektiiveistä vaihdettaisiin faktoihin ja kerrottaisiin niin kuin asiat ovat oikeesti, eikä mielikuvissa.

Kirjoittaja on toiminut yli 10 vuotta osallisena kiinteistövälitysyrityksessä ja hoitanut sen markkinointia. Ollut Suomen ensimmäinen, joka on toimittanut lehteen täysin sähköiset ilmoitusmateriaalit. Kuvannut myyntikohteita muillekin. Istuu taloyhtiön hallituksessa, ja käynyt läpi hissin rakentamisen, julkisivuremontin ja suunnittelee laajaa kattoremonttia. Asuu nyt asunnossaan numero 11.

Lue lisää:
Mökkikaupan vilkastuminen nosti hintoja jopa 20 prosenttia

Kokonaisuus jää huomiotta kun hoidetaan oiretta

Sunnuntai 16.5.2021 klo 9.46 - Kauko Niemi

Maalaispojan arkijärjellä ajatellen olen jo vuosia odottanut viime aikaisia uutisia ihmisen kokonaisvaltaisemmasta terveystulkinnoista. Siis enemmän kuin 5 minuutin oirekeskustelun pohjalta ja käypähoitosuosituksen pohjalta määrättävä pilleri kokeeksi, josko se auttaisi.

Tuorein ja erittäin mielenkiintoinen havainto johtanee uusiin hoitomenetelmiin ehkäistä Parkinsonin tautia. Suomalaistutkijoiden mukaan sairaus voi liittyä suolistobakteerien tuottamaan rikkivetyyn.

Tutkijoiden mukaan Parkinsonin tauti voi olla yhteydessä suolistobakteereihin, jotka saavat energiansa vedystä ja rikkiä sisältävästä sulfaatista. Samalla ne tuottavat rikkivetyä.

Suolen solut pystyvät suojautumaan rikkivedyltä tiettyyn rajaan asti. Pieninä pitoisuuksina se suojaa kudoksia tulehdustekijöiltä.

Tutkijat havaitsivat, että sinänsä harmittomia Desulfovibrio-lajin bakteereja esiintyi huomattavasti enemmän Parkinsonin taudista kärsivillä. Rikkivedyn arvellaan edistävän alfa-synukleiiniproteiinin kasautumista, joka leviäisi hermoston kautta lopulta aivoihin.

Eikä ole kauaakaan, kun kansainvälisissä tutkimuksissa todettiin suolistobakteeriston ja aivojen välinen syy/seuraussuhteita. Ihminen on kokonaisuus ja yhden oireen hoitaminen pelkästään kemialla voi sotkea ihmisen sisäistä ekosysteemiä enemmänkin.

Toivottavasti nämä tuoreet tutkimukset pian herättävät siihen todellisuuteen, että yhden oireen hoitaminen ilman juurisyyn selvittämistä johtaa vaarallisiin muutoksiin ihmisen kokonaisuudessa.

Säälittävä esimerkki on antibiootti resistenssi. Ihmisen luonnollinen mukautumiskyky on johtanut antibioottien tehottomuuteen, kun niitä on menneinä vuosia syötetty vastuuttomasti aivan liikaa jokaiseen lähtöön. Periaatteena kun on ollut, että hoidetaan yhtä oiretta välittämättä paljoakaan kokonaisuudesta.

Pilleri kuin pilleri usein tai jatkuvasti käytettynä tappaa sekä niitä pahoja että hyviä bakteereita, joita meillä on 2,5 – 3 kiloa. Tai syövyttävät ja häiritsevät erilaisia kalvoja ja muita rakenteita.

Itsekin kannoin vuosikymmenet buranoita aina mukanani varmuuden vuoksi. Ainahan sitä ihmistä jostain kivistää, kun on rehkinyt liikaa tai pitänyt hauskaa liian kauan. Helpolla pääsee, kun hetkeksi helpottaa, kun pistää napin suuhun. Tarkemmin ajateltuna asiaa lopetin kaiken maailman buranoiden käytön reilut kymmenen vuotta sitten. Joskus kestää kivistys pidempään joskus menee hetkessä ohitse. Tai toki menen vastaanotolle jos ei hellitä.

Maatalon poikana opin jo kolmivuotiaana, että jos lehmää ei lypsetä niin se menee umpeen eli maidontuotanto loppuu. Ja näinhän toimittiin tietoisesti, kun varauduttiin vasikointiin. Luonnon viisauden on jokainen pitempään sänkypotilaana havainnut. Jos lihaksia ei tarvita, niin nehän joutavat surkastumaan. Siksi liike on yksi parhaista lääkkeistämme.

Joko tietoisesti tai tiedostamatta tällaista ajattelua alettiin vainota ja keksittiin nimitys vaihtoehtohoito. Vaihtoehto on täysin väärä termi, jos vaalii luonnollista toimintaa, tukee ja täydentää, antaa mahdollisuuden omalle elimistölleen toimia mahdollisimman luonnonmukaisesti. Ja sellaistakaan virallista lääkärikäyntiä tai muuta hoitoa ei ole olemassakaan, jolla ei olisi positiivista tai negatiivista niin sanottua lumevaikutusta.

Vaihtoehto-käsite lienee lääketeollisuuden tuottama tietoinen mielikuva omien pillereittensä menekin takaamiseksi. Nythän viime viikkoinen uutinen kertoo, että  HUS aloittaa Parkinsonin taudin kokeelliset hoidot ulostesiirroilla. Tavoitteena bakteerikannan tervehdyttäminen.

Lasten vastustuskykyä on pystytty lisäämään vaihtamalla päiväkotien hiekkakenttiä luonnonmultaan ja kasvustoon. Vielä kun isät ja äidit malttaisivat olla torumatta niitä lapsia, jotka tulevat kädet ”likaisina” kotiin vaikkapa metsäretkeltä.

Luonto on aina viisaampi ja sopeutuvaisempi kuin kaikkiviisas ihminen ja luonto voittaa aina. Se kannattaa muistaa vielä senkin jälkeen, kun korona on saatu kuriin. Koronan jälkeenkin tulee seuraava epidemia, jonka syntyyn olemme osallisia jopa syyllisiä, vaikkapa hallitsemattomalla ilmastomuutoksella.

Lue lisää aiheesta - lääkärilehti:

Tutkijat tutkijat havaitsivat suolistomikrobistossa kuolleisuutta ennustavan bakteeriryhman

Pitkä matka asialliseen sensurointiin

Lauantai 8.5.2021 klo 8.19 - Kauko Niemi

Minä olen nyt tuhmien ihmisten kirjoissa, joka ei noudata Facebookin yhteisönormeja. Olen joutunut nyt yhden Tiktok-videon jakamisen jälkeen kahdesti vuorokauden kestävään karanteeniin.

Tässä minun tapauksessa karanteeni tarkoitti, etten voi tehdä päivityksiä enkä tykkäyksiä. Ensimmäinen karanteeni-ilmoitus oli ilmeisesti jonkin koneen tekemä. Siinä ei annettu mitään viitteitä syystä moiseen. Toki arvelin tilanteen johtuvan videosta, kun yksi tuntematon henkilö lähetti minulle yksityisviestin ja haukkui tuohtuneena eläinrääkkääjäksi.

Pari viikkoa tämän jälkeen tuli uusi ilmoitus ja nyt oli mukana tuo video ja vuorokauden toimintakielto uudelleen. Tässä vaiheessa mainittakoon, että kyseinen videopätkä pyörii edelleen kaikessa rauhassa Facebookissa ja ympäri sosiaalista mediaa.

Tästä kiinnostuneena ryhdyin katsomaan tarkemmin omaa tuhmuuttani ja fb-sivulta omat rikkomukseni löysin kolme tapausta, jossa Facebookin mukaan olen rikkonut heidän normejaan. Kaksi oli Ylen tuottamaa materiaalia. Kaikkien kohdalla oli myös anteeksipyyntö ja ilmoitus, että aineisto on palautettu minun sivulle. Tosin en ollut edes huomannut niiden puuttumista, enkä saanut mitään vihiä asiasta.

No löysinpä sieltä ilmoituksen, että olisin nimettömänä tehnyt ilmiannon hyvän ystäväni tilistä, joka on väärennetty. Ei mitään käsitystä mitä on tapahtunut. Kyseessä on sen verran hyvä kaveri, että olisin varmaan soittanut ja sanonut, että älä viitsi. Enkä olisi missään tapauksessa tehnyt nimettömänä ilmiantoa Facebookille.

Toki olen muutaman mainostajan pistänyt boikottiin, mutta mitenkään aktiivinen en ole ollut ilmiantojen suhteen.

Nämä kokemukset ja tapahtumat eivät tietenkään maailmaan hetkauta eikä Facebookin kolmen kuukauden yli 26 miljardin dollarin liikevaihtoa. Nämäkin antavat osaltaan viitteitä siitä, kuinka vaikeaa bisness-koneen on määrittää ja hallita maailmanlaajuisesti eri kulttuurien moraalia. Mitä seurataan, kuka ja kuinka seurataan ja ennen kaikkea missä menee bisneksen ja moraalin raja.

Parhaillaan epäillään Suomen kansanedustajien olevan laajan vaikuttamisen kohteena, johon on myös kytkeytynyt sosiaalinen media. Joku taho tuottaa kansanedustajille tietyn tyyppistä sanomaa. Eikä ole epäilystäkään, etteikö ensi kuun kunnallisvaalien lähestyessä yhteisönormien tulkinnat olisi kovilla.

Minä selvisin kahdella vuorokaudella, mutta Donald Trumpin tilin jäädytys on kestänyt hieman pidempään. Viime keskiviikkona Facebookin oma valvontalautakunta, Oversight Board, päätti jatkaa edelleen Trumpin Facebook-kieltoa.

Monet sosiaalisen median alustat, kuten Twitter, Facebook ja Instagram ovat sulkeneet Yhdysvaltain ex-presidentti Donald Trumpin käyttäjätilit palveluun. Sulku tapahtui sen jälkeen, kun Trumpin kannattajat hyökkäsivät Yhdysvaltain kongressitaloon.

Donald Trump ehti jo hehkuttamaan omaa media-alustaa, joka nyt pikkuhiljaa paljastumaan enemmänkin blogisivustoksi - From the Desk of Donald J.Trump.

Trump on lisännyt sivuilla mahtipontisen videon, jossa hän vakuuttaa uuden sivuston olevan vapaa ja turvallinen.

Nyt on vaan mielenkiintoista veikkailla kuinka kauan muutama yritys maailmassa voi määrittää mitä maailmassa voi sanoa ja kuinka. Tekniikka ei toistaiseksi pysty valvomaan asiasisältöjä vaikkapa sillä perusteella, että kuvassa on 20 prosenttia paljasta ihoa, niin se onkin sitten pornoa.

Suomessa viime kuussa Oikeusministeriön julkaisema Tekoälyn hyödyntäminen vihapuheen seurannassa -raportti tarjoaa kuvaa verkon julkisessa keskustelussa esiintyvästä suomenkielisestä vihapuheesta.

Raportissa vihapuheella tarkoitetaan viestintää, jonka merkitys tai sävy on halventava, nöyryyttävä, uhkaava, vihamielinen, hyökkäävä tai epäinhimillistävä. Kohteena voivat olla henkilökohtaiset ominaisuudet kuten henkilön ikä, uskonto tai vakaumus tai tietty ihmisryhmä.

Raportin mukaan 97 prosenttia vihapuheesta esiintyy verkon keskustelupalstoilla

Julkisilla suomenkielisillä alustoilla on raportin mukaan noin 150 000 vihapuheeksi luokiteltavaa viestiä kuukaudessa. Tämä on 1,8 prosenttia kaikista viesteistä.

Jotain tarttis tehdä, ennen kuin yltyy kovin pahaksi!

Tämän hetken tietojen ja ymmärryksen mukaan . . .

Perjantai 30.4.2021 klo 18.48 - Kauko Niemi

Jos ja kun pohtii koronaviestintää, niin on arvioitava tilannetta kahden ääripään välillä – näpertelyä pikkuyksityiskohtien ja toisaalta taivaanrannan maalailujen välillä. Kumpikaan ääripää tuskin herättää intoa ja luottamusta näinkin vakavassa tilanteessa eikä sitä kaikkein tärkeintä eli vastuun ottamista omasta toiminnasta.

Oman tulkinnan muodostaa itse kukin asian esittäjä. Pääministeri Sanna Marin on saanut arvostelua osakseen tunteettomasta, yksityiskohtien posmittamisesta. Niinkin tärkeässä tehtävässä kuin sosiaali- ja terveysministeriön Aino-Kaisa Pekonen ja Krista Kiuru eivät juurikaan ole luottamuksellisuutta ja vastuullisuutta rakentaneet.

Yle kokosi viestinnän asiantuntijoiden näkemyksiä, jotka eivät nekään irtopisteitä antaneet  torumisista, käskyttämisestä tai teknisistä yksityiskohdista.  Asiantuntijoiden mielestä koronaviestinnässä olisi voinut vedota enemmän suomalaisten yhteisöllisyyteen ja aktiivisuuteen käskyjen ja kieltämisen sijaan.

Käskyttäminen synnyttää helposti juuri niitä vastustajia ja jopa isoja ryhmiä, jotka omissa kuplissaan luovat täysin mielikuvituksellisia tarinoita, joilla ei ollut todellisuusperää. Ryhmittymät hyökkäävät vain käskyjä ja komentelua vastaan ja varsinainen asia eli koronan hillitseminen jäi toissijaiseksi. Meitähän ette komentele, kuten uhmaiässä olevat lapset.

Aika ajoin yritettiin määritellä myös kuka saa sanoa ja mitä. Viestien sisällöt kun eivät olleet niin tärkeitä,  vaan miltä se näyttää ja kuulostaa.

Pienten yksityiskohtien tarjoileminen sopii Sanna Marinille ja hänen tyylilleen oikein hyvin. Paitsi että kuka jaksaa ja ennen kaikkea viitsii perehtyä niihin. Taustalla on ollut kuitenkin se tosiasia, ettei Suomen lainsäädännössä ole jouduttu vastaavaa pandemiaa torjumaan.

Otetaanpa vaikka tilanne, missä ravintolat olisi pistetty kokonaan kiinni niin kuin monessa maassa tehtiinkin. Koronan torjumiseksi se olisi ollut toimiva ratkaisu, mutta perustuslainsäädännöllisesti vapaan ammatinharjoittamisen kieltäminen olisi tarkoittanut melkoisia korvauksia valtion maksettavaksi.

Viestinnässä mennään aina hakoteille, kun ryhdytään tarjoamaan valikoitua faktaa. Koko korona-ajan onnettomin ja tähän mennessä eniten epäluottamusta aiheuttanut viesti oli STM:n maskipuuhastelu. Maskista ei ole mitään hyötyä ja siitä on jopa haittaa. Kaiken kukkuraksi verorahoilla väännettiin totuudenvastainen tutkimus, jolla STM yritti peitellä sanomisiaan. Nyt maski kuitenkin suojaa joka päivä ja toivottavasti kansliapäällikkö Kirsi Varhila jaksaa olla vänkäämättä asiasta.

Viime päivinä on myös paljastunut, ettei kaikkia tosiasioita ole kerrottu ja paljastettu tilastoissa. Nyt on tullut esille, että Suomessa on kuollut rokotettuja ihmisiä. Tautiin menehtyneiden rokotettujen ihmisten tarkka määrä ei ole tiedossa, mutta HUSin infektiotautien apulaisylilääkärin mukaan heitä on alle kymmenen.

Tuon otsikkoni - Tämän hetken tietojen ja ymmärryksen mukaan - valitsin sen takia, että kaikki on tapahtunut nopeasti ja kenelläkään ei ole ollut varmaa tietoa mitä tapahtuu ja miksi. Tämä pitäisi näkyä ja kuulua selkeästi myös viestinnässä. Tänään teemme näin, mutta huomenna tarkistetaan tilanne ja katsomme mitä pitää muuttaa.

Kukaan ei voi olla varma esimerkiksi rokotteiden pikakehityksen lopputuloksesta. Tässä vaiheessa tiedoksenne, että olen ottanut rokotteen ensimmäisen annoksen ja toinen on luvassa kesäkuussa.

Tuore suomalainen tutkimus löysi mekanismin, jolla Pandemrix-rokote laukaisi narkolepsian – siis heti 12 vuoden tutkimusten jälkeen. Pandemrix-rokotteen haittavaikutuksena 235 lasta ja nuorta sai Suomessa vuosina 2009 - 2010 narkolepsian. Kukaan ei voi sanoa varmana asiana, ettei korona rokote aiheuttaisi muuta kuin ani harvoille verenkiertohäiriöitä aivoissa.

Toinenkin tutkimus vahvistaa heti vuoden kuluttua sen mitä vaikkapa eläkeläiskuoro koki käytännössä. Turvavälit ja muutkin suositukset olivat virallisesti kunnossa kuoron harjoituksissa melko väljissä sisätiloissa, silti 16 laulajasta 11 sai tartunnan. Siis sisätilat ja huono ilmastointi on koronalle suosiollinen leviämisympäristö.

Olen lukenut katsellut ja kuunnellut satoja jopa tuhansia juttuja. Seurannut sääntöjä ja pakotteita sekä suosituksia, mutten ole näperrellyt yksityiskohtien kanssa, vaikka Sanna niitä kuinka tyrkyttäisi.

Sanat saavat merkityksen vastaanottajan päässä. Minun päässäni ne ovat saaneet erilaisen merkityksen kuin monen muun päässä. Rakensin itselleni korona ohjekoodiston, enkä usko rikkovani lakia. Toistaiseksi se on toiminut ja tulen päivittämään koodistoni, kun viimeisestä tartunnasta on kulunut puolisen vuotta. Siis joskus vuoden 2022 lopulla tai 2023 alkupuolella.

- sisätiloissa käytän aina maskia, enkä viivy samassa suljetussa tilassa yli 3 minuuttia tuntemattomien ihmisten kanssa, joiden taustaa ja tilannetta en tiedä.

- ruokakauppa valikoituu fyysisen koon mukaan ja käynti ajoittuu hiljaisiin aikoihin. Muihin kauppoihin ei ole asiaa, paitsi nettikauppoihin.

- ulkoillessa en käytä maskia ja huolehdin, etten ole saman ihmisen lähellä ilman turvaväliä yli kahta minuuttia. Valitsen reitit ja ajankohdat tietoisesti lähikontaktia vältellen. Liikennevaloissa odotan kauempana, Töölönlahdella en ulkoile 16:00 - 19:00 välillä kun se on täynnä huohottavia lenkkeilijöitä, umpinaisiin city-käytäviin en mene.

- minulla ei ole mitään tarvetta matkustaa Suomen rajojen ulkopuolelle.

Aika keskittyä rakenteelliseen korruptioon

Lauantai 24.4.2021 klo 9.53 - Kauko Niemi

Tätä jyrää on parempi väistää ajoradalle

Niinkin helpon asian kuin verorahojen käytön seuranta on osoittautunut lähes ylivoimaiseksi. Julkisuus on paljastanut varsin selkeästi VTV:n pääjohtaja Tytti Yli-Viikarin toimintaa, että kyseessä on suomalainen rakenteellinen korruptio.

Jatko sitten näyttää Yli-Viikarin tapauksessa, kuinka tuollaista on ylipäätään voinut tapahtua ja jatko osoittaa myös missä menee laillisuuden ja moraalin raja. Ehkä ja toivottavasti myös selviää, kuka on antanut luvan ja ketkä ovat vastuussa siitä, että rahan oikean käytön tarkistaminen onkin vaivihkaa muuttunut konsultoinniksi.

Tällä hetkellä eduskunnan alaisuudessa toimiva VTV näyttää olevan melkoisen vapaa valtakunta. Eduskunnassa kukaan ei osaa sanoa kuka voisi nyt virasta pidätetylle Tytti Yli-Viikarille antaa potkut. Ehkä kenellekään koskaan ei ole ei ole koskaan tullut mieleenkään, että joku voisi tuossa asemassa käyttäytyä niin kuin Yli-Viikari käyttäytyi.

Suuret kiitokset tästä pitkästä ja työläästä prosessista pitää antaa Iltalehdelle ja sen toimittaja Jarno Liskille. Hän on onnistunut selvittämään asiaa ja painottaa ettei kyse ole henkilöön menevästä ajojahdista. Samaan hengenvetoon pitää innostaa Ylen toimittajaa Riku Roslundia, joka sanoo, että nyt on aika keskittyä rakenteelliseen korruptioon ja hyvä veli -verkostoihin.

Viime päivien uutisten mukaan Puolustusvoimien hommat pyritään hoitamaan poikien kesken. Puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen lausui varsin jyrkkäsanaisesti, ettei puolustusvoimissa ole mitään tuollaista. Uskokoon ken haluaa.

Ylen MOT:n selvitys osoittaa, että Puolustusvoimien työkulttuurissa on monia ongelmia. Henkilökunnan kokemat ongelmat kiertyvät usein niin kutsutun vaikenemisen kulttuurin ympärille, jossa esimiesten väärinkäytöksiin ei uskalleta puuttua.

Palauttakaamme mieliimme, ettei ole kauaakaan, kun selviteltiin puolustusvoimien lapin mökillä poikien kesken tapahtuneita asioita. Penkominen jatkukoon ja rohkeimmat, jotka eivät välitä, että yleneminen tyssää suun aukaisuun, kertokoon asioista niin kun ne ovat.

Tuorein päätös veromuhinoinnista syntyi viime viikolla, kun hallinto-oikeus päätti, että verottaja ei voi pimittää suurituloisten nimiä medialta.

Verottajan täytyy kertoa, ketkä ovat pyytäneet verotietojensa poistoa suurituloisimpien listalta, toteaa hallinto-oikeus. Verohallinto on tarjonnut medioille palvelua, jossa ne ovat saaneet listan vähintään 100 000 euroa vuodessa ansainneista.

231 ihmistä pyysi vuonna 2019 poistamaan tietonsa medialle toimitettavalta listalta vedoten yleisen tietosuoja-asetukseen (GDPR). Verohallinto suostui kaikkiin pyyntöihin. Viime vuonna tietojen poistamispyyntöjä tuli jo 4 600.

Ja tuore esimerkki Yhdysvalloista missä Georg Floydin oikeudenkäynti saatiin päätökseen. Poliisin läpeensä kauniin ja siistin tiedotteen todellisuus paljastui 17-vuotiaan tytön videon perusteella. Yhdysvalloissa muutos on Helsingin Sanomien kirjeenvaihtaja Anna-Sofia Bernerin mukaan usein syntynyt alhaalta ylöspäin, ja kulunut vuosi on kasvattanut ja kouluttanut valtavan määrän uusia aktivisteja. Heille yhden poliisin tuomio ei riitä. He haluavat muuttaa lakeja ja yhteiskuntaa, siivota hyvä veli -verkostoa.

Jos ja kun nyt siivotaan suomalaista rakenteellista korruptiota, niin ihan ensimmäisenä pitää avata Valviran rakenteet ja hyväveliverkosto meidän jokaisen terveyden ja hyvinvoinnin ehdoilla.

Siinä onkin jo aivan eri luokan tapaus, kun vain seurata kuinka asiallisesti käytetään verorahaa. Asiasisällöt ovat vaikeita. Valviran sisäsiittoisuuteen liittyy lääkärien kateellisuutta ja oppiriitoja. Suositusten eli määräysten pohjana käytetään tietoa, joka on syntynyt pitkälti lääke- ja ruokateollisuuden rahoittamana ja ohjaamana. Yksilöllisellä potilaalla ei juurikaan ole arvoa käytännön tasolla.

Eduskunta ja Valvira on saanut esimerkiksi kilpirauhaspotilailta useita kirjallisia kysymyksiä, joilla ei ole ollut mitään merkitystä. Parhaillaan on menossa mielenkiintoinen episodi, missä lääkäri Ville Pöntynen ei väistänytkään takavasemmalle, vaan selvittelee perin pohjin omaa tilannettaan.

Tässä tapauksessa näyttää pahasti siltä, että Valvira ja Aluehallintokeskus tekivät päätöksen lääkärioikeuksien rajoittamisesta ennen ensimmäistäkään selvitystä. Vahvasti näyttää myös siltä, että kantelun tehneet henkilöt toimivat myös asiantuntijoina Valviralle. Painotettakoon, ettei lääkäri Pöntysen toiminnasta ole tehty ainuttakaan potilasvalitusta.

Lisää aiheesta:

Asiantuntija Pauli Vahtera arvioi kiihkottomasti tilintarkastusta

Suomi on hyvien veljien ja siskojen maa

Nettikauppiailla riittää haasteita enemmän kuin tarpeeksi

Perjantai 16.4.2021 klo 15.56 - Kauko Niemi

Tein verkossa nettitilauksen maanantaina kello 10:37. Paketti oli noudettavissa tiistaina aamulla kello 07:38 Matkahuollon pisteessä, joka on noin viiden minuutin kävelymatkan päässä. Nettikauppa itse sijaitsee 389 kilometrin etäisyydellä.

Jäin todella miettimään mihin kivijalkakauppaa tarvitaan ja mitä viimeaikaiset koronasuositukset ja määräykset ovat vaikuttaneet nettikauppaan.

Karu totuus on, että kivijalkakaupat ovat parhaillaan suurissa vaikeuksissa. Turistit ovat kokonaan poissa ja kotona pysyttelevien suomalaisten pankkitileille on karttunut useita miljardeja euroja.

Palaako kaikki entiselleen koronan jälkeen? Ei palaa, sillä nettikaupan osuus tulee edelleen kasvamaan. Kaksi vuotta totuttelua opettaa paljon ja monet asiat muuttuvat jo tuossa ajassa rutiiniksi.

Omalla kohdalla ostoharkinnat ovat hitaita. Olen onnistunut melko hyvin väistämään kaiken markkinatyrkytyksen. Useaan vuoteen en ole saanut postiluukusta ainuttakaan mainosjakelua eikä minulle tule kuin kaksi painettua lehteä ja nekin ilman mainoksia.

Minulla ei ole ollut käsitystä vaikkapa mitä K-kaupassa on tänään tarjouksessa. Sitten kun tarve ilmenee mihin nyt tahansa, alan tutustumaan netissä asiaan moneltakin eri kantilta, vaikka tiedän, että tuossa kulman takana giganteissa tai urheilukaupassa tuote on hyllyssä noutoa valmis ostettavaksi. Lopputulema tällaisessa tiedonhankinnassa onkin melko usein se, että tuote tuleekin ostettua netistä sen sijaan että menisin kauppaan myyjän ohjailtavaksi.

Nettikaupalla on toki paljon vielä opittavaa. Suurin haaste on kuljetukset, vaikka tuossa alkuesimerkissä se olikin yllätyksellisen hyvin hallinnassa. Ruokakuljetukset rakentavat parhaillaan esimerkkiä mihin ollaan menossa. Tiedät minuutin tarkkuudella missä pitsasi kulkee.

Milloin nähdään ensimmäiset dronet kuljettamassa paketteja minuutin tarkkuudella paikasta A paikkaan B. Uusissa taloyhtiöissä on jo melko yleistä, että yleisauloissa on pakettiautomaatteja ja kenenkään ei tarvis tuntitolkulla odotella, että jokohan nyt.

Nettikaupan ilmoitus, että toimitus tapahtuu ehkä ylihuomenna iltapäivällä ei takaa minkäänlaista menestystä. Kun menet kivijalkakauppaan ja kuljetat ostoksesi itse, ei ole epäselvyyttä vastuunjaosta. Nettikaupassa joudutaan tämäkin asia vielä perinpohjin ratkaisemaan. Todellinen vastuuketju katkeaa, kun joku posti sählää välissä.

Reilu vuosi sitten tein ensimmäisen ja toistaiseksi viimeisen ruokatarviketilauksen netissä. Jos ja kun kauppa koostaa ostoskassini, niin tuotevaihdokset eivät ole yhdentekeviä. Tilasin maksaa ja kun ei maksaa sattunutkaan olemaan, niin tilalle toimitettiin palapaistia. Aika kaukana ovat toisistaan. Toinen vaihto oli merkkikohtainen ja vaihtotuotteessa oli käytetty niin paljon suolaa, että meni roskikseen. Ja siinä kolmannessa vaihdossa oli tuplasti liikaa hiilihydraatteja. Siis menen ruokaostoksille itse ja luen jokaisen tuoteselosteen, jos en sitä jo muuten tiedä.

Toki suuri osa kuluttajista haluaa edelleen ja pitkään tulevaisuudessa hiplata himoitsemaansa tuotetta, nähdä sen konkreettisesti. Sovittaa ostamiaan vaatteita ja tehdä selväksi kertakäynnillä sopiiko vai eikö sovi. Miellyttääkö vaiko ei. Nettikaupassa on toki palautusmahdollisuus, mutta nykyisellä meiningillä se on hidasta, monimutkaista ja liian vaivalloista.

Tuoreiden uutisten mukaan esimerkiksi Helsingissä Aleksanterinkadulla ja Pohjoisespalla kivijalkamyymälät ovat kiikun kaakun ja osa keskittyy nyt nettikauppaan. Mutta onko Helsingin ydinkeskusta aivan liian kallista nettikaupalle?

Mitäs jos ja kun kuljetukset saadaan kuntoon, niin nettikauppa sijoittuisi vaikkapa Karhunkorpeen tai Kaukalammelle. Kustannukset olisivat murto-osa Helsinkiin verrattuna. Paikkakunnalta saattaisi heru vielä avustuksia. Kokonaiskuvassa nettikauppa toki taistelee myös ympäristöystävällisyydestä. Varmasti on ympäristöystävällisempää kävellä kivijalkakauppaan, kuin kuskata dieselillä kalsarit vaikkapa Kuopiosta.

Itselleni ehkä sittenkin on se suurin kysymys tieto- ja identiteettisuoja. Nettissä on ja tulee aina olemaan paljon huijarikauppiaita. Viime viikollakin katsoin yhtä T-paitatarjousta ja kahden päivän sisällä samaa t-paita-kuvaa ja tarjousta tyrkytti kolme erinimistä myyjää. Loput voitkin hyvin arvata.

Kun menen kivijalkakauppaan minun ei tarvitse kertoa kuka olen, missä asun, mikä on puhelinnumeroni. Toistaiseksi en ole törmännyt tilanteeseen kivijalkakaupassa - emme voi näyttää teille näitä sukkia ennen kuin olette täyttäneet asiakaslomakkeemme.

Ja sitten kun vielä muistaa maksutilanteessa olla näyttämättä kanta-asiakaskorttia, niin identiteetti on koko lailla suojassa.

Sote-valmisteluryhmään nopeasti liuta insinöörejä ohjaamaan lääkäreitä

Lauantai 10.4.2021 klo 12.39 - Kauko Niemi

 Hiilihydraattia ja sokeria tunkee jokaisesta raosta.
Elimistömme ei sitä kestä ja sokeritaudista eli diabeteksestä on muodostunut vakava terveysongelma.
Sen aiheuttamiin ongelmiin kuolee 270 000 amerikkalaista vuosittain.

”Diabeetikot nielevät noin neljänneksen maan sairaanhoidon dollareista. Suoriin diabeteksen hoitokustannuksiin kuluu Yhdysvaltojen diabetesliiton mukaan yli 230 miljardia dollaria (193 miljardia euroa) vuosittain.”

”Diabetekseen tai siihen liittyvään sairauteen kuolee vuosittain noin 270 000 amerikkalaista. Yli 90 prosenttia heistä sairastaa diabeteksen kakkostyyppiä, joka on seurausta geenien, ympäristötekijöiden ja elintapojen monimutkaisesta vuorovaikutuksesta.”

Näillä ”faktoilla” aloittaa Helsingin Sanomat aukeaman laajuisen toivoa täynnä olevan juttunsa kuinka Sami Inkisen bisness Virta Healthin ravitsemuksellinen lähestyminen perustuu ketogeeniseen ruokavalioon. Se sisältää niukasti hiilihydraatteja mutta runsaasti rasvaa.

Noin 20 000 ihmistä Suomessa sairastuu vuosittain sokeritautiin ja joka viidennellä suomalaisella on esidiabetes, eli sokeritaudin esiaste. Se on sairaus, jossa verensokeri on jatkuvasti koholla. Sairaus kulkee kahdessa luokassa joko synnynnäisesti tai sitten elämäntapatautina.

Samainen Helsingin Sanomat järjesti historian suurimman yksittäisen ajojahdin, kun Antti Heikkilä perusteli kirjassaan miksi ja miten ketogeeninen ruokavalio vaikuttaa insuliiniresistenssiin eli sokeritautiin ja sen syntyyn. Heikkilällä on tästä asiasta myös yli 20 vuoden käytännön kokemus.

Hesarin jututhan ovat lähtökohdiltaan tietenkin erilaiset, vaikka puhuvatkin täsmälleen samasta asiasta. Asiasta, joka taitaa olla jopa vakavampi ongelma länsimaissa kuin korona konsanaan. Helsingin Sanomien tulee kantaa myös vastuu asioiden sekoittamisessa ja sekavan kuvan luomisessa näin keskeisessä asiassa.

Heikkilän lynttääminen oli pitkälti kateellisen ja oman egonsa kanssa kipuilevan Juhani Knuutin mobilisoima ajojahti. Inkisen juttu puolestaan taloustoimituksen tekemä huikea amerikkalainen miljoonaunelma. Sami Inkinen on ollut aina mestari lehdistösuhteissaan ja saanut myönteistä näkyvyyttä bisneksilleen. Heikkilän akilleen kantapää on puolestaan täysi ymmärtämättömyys median toimintatavoista.

Siis saman ongelman kimpussa sekä Heikkilä että Inkinen ja vieläpä täysin samoilla metodeilla. Ja perässä hiihtäjiähän on myös riittävästi. Ketogeenistä ruokavaliota tuputetaan joka ikinen päivä monella foorumilla. Ja jos ketogeeninen ruokavalio ei kelpaa viranomaisille, niin heiltä on lupa odottaa parempia tutkimuksia ja ohjeita, kuinka insuliiniresistenssi pidetään hallinnassa. Käytäntöhän on jo osoittanut, etteivät viralliset ruokasuositukset siihen pysty syystä tai toisesta.

Keinoja pitäisi etsiä sokeri/hiilihydraattiverolla, ruokateollisuuden sääntelyllä ja ties millä. Syytä olisi myös tuoda avoimesti julki kaikki ne tutkimukset, joihin nykyiset suositukset pohjaavat. Kuka on tutkimusten taustalla ja ennen kaikkea kuka on rahoittaja. Ei riitä enää pelkkä yliopiston tai tutkimuslaitoksen nimi.

Jos Sami Inkinen onnistuu omassa perusajatuksessaan, että kaikki mitä pystytään mittaamaan, pystytään myös muuttamaan. Tämähän tarkoittaa, että suomalaisen Sote-työryhmään pitää kiireesti palkata liuta hyviä insinöörejä, joiden johdolla toimintaan saadaan riittävästi faktaa ja ennen kaikkea yksilöllisiä mittauksia, joiden mukaan lähdetään toteuttamaan muutoksia terveelliseen suuntaan.

Tällä hetkellä kaikki viralliset hoitopäätökset tehdään keskiarvosuositusten perusteella, vaikka samassa perheessä samalla ravinnolla toinen saa diabeteksen ja toinen pysyy hoikkana ja terveenä. Ja byrokratiamme varmistaa, ettei lääkäri eikä muukaan hoitohenkilökunta saa puhua eikä hoitaa muuten kuin näiden keskiarvoisten käypähoitosuositusten tai paremminkin määräysten mukaan. Sen jälkeen kaikki muu onkin sitten luokiteltu puoskaroinniksi. Inkinen taitaa jälleen istua tukevan rahakirstun päällä.

Onhan se sääli, että hiilihydraattien laskemiseen perustuva ruokavalio oli käytössä sokeritaudin hoidossa 1700 luvun puolesta välistä asti aina 1980 luvulle. Tuolloin kemiallisesti valmistettu insuliini syrjäytti sen. Luulisi, että liki 300 sadassa vuodessa on joku tutkimuskin tehty ja jonkin verran kokemustakin karttunut. Joka tapauksessa sokeritauti fiinimmin ilmaistuna diabetes on jo räjähtänyt käsiin.

Muistetaanhan tästä lähtien aina puhua sokeritaudista, niin kaikki ymmärtävät taudin ja sen aiheuttajan.

Korona opettaa, muuttaa ja paljastaa viestintää paljon - kiitos siitä

Lauantai 27.3.2021 klo 13.39 - Kauko Niemi

THL ilmoitti kertovansa asioita omassa tahdissaan, johon STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila suhtautui patavanhoillisesti 50 – 60-luvun mentaalilla, ettei sellainen sopisi STM:n piirtaan.

Toisaalta Supo julkaisi vuosikatsauksensa. Tällä kertaa se oli varsin avoin ja informatiivinen maailmassa, missä kyber-vakoilu on kasvanut voimakkaasti. Vuodessa on arvion mukaan tehty 3-5 vuoden digiloikka ja noin 50.000 suomalainen on vuoden aikana joutunut identiteettivarkauden kohteeksi.

Elämme ja tulemme kiihtyvällä vauhdilla elämään sellaisessa maailmassa, missä väärinkäytökset lisääntyvät ja ennen kaikkea nopeutuvat. Jos näitä tietoja pimitetään ja pikkuhiljaa muokkaillaan omiin tarpeisiin sopivaksi aika ajaa ohi ja yhä suuremmat vahingot pääsevät tapahtumaan.

Ajatellaanpa vaikka Varhilan putiikin maskishowta vuosi sitten. Mitä olisikaan taphtunut, jos nyt voimaan tuleva maskipakko olisi otettu käyttöön vuosi sitten. Sen sijaan STM teetätti muka-tutkimuksen, ettei maskista olisi mitään hyötyä.

Viestintälinjaus hallintoalamaisille annettavista määräyksistä ei ole koskaan seurannut suuria voittoja. Valtaosa ihmisistä ymmärtää asioiden vakavuuden, jos heille kerrotaan mitä pitää tehdä mutta ennen kaikkea miksi.

THL:n pitää tiedottaa toimialaansa liittyvistä asioista ja mahdollisimman nopeasti. Avoimuus vakavassa tilanteessa & poikkeusoloissa on kaiken A&O. Demokratian peruskivi on, ettei hallitus tai muu taho sanele, mitä vastuuviranomaiset sanovat.

Riikka Kuuskosken kommentti Iltasanomissa on asiallinen - Saako asiantuntija olla asiantuntija vai pitääkö sanoa, mitä poliitikot haluavat kansalle viestiä? Tällainen linja johtaa totalitaarisen valtion linjoille.

Varhila elää siis jossakin menneisyydessä, eikä tajua kuinka jokainen asia tulee jossakin vaiheessa julkiseksi, kun verkot ja verkostot vuotavat joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin – nykyisin pääsääntöisesti enemmin.

Media voisi nyt viimeistään lopettaa Supon kuvituskuvana vuosikymmeniä käytetyn kuvan käytön, missä Supon pääovi on tiukasti säpissä. Mitään ei tihku ulkopuolelle.

Nyt Supo kertoo avoimesti millaisia uhkia ja minkä asteisia uhat ovat tällä hetkellä. Supo avaa myös Eduskunnan kyberhyökkäyksen yksityiskohtia ja tekijöitä. Supo on nyt ajantasalla ja ymmärtää, että etätyö ja muu hajautus lisää riskejä. Kun ihmiset tietävät, niin pienetkin poikkeamat tulevat helpommin julki ja auttavat tutkijoita oikeaan suuntaan.

Supo avaa, että kymmenien suomalaisten yksityishenkilöiden ja yritysten verkkolaitteita sekä palvelimia on käytetty kansainvälisissä kybervakoiluoperaatioissa.

Supon mukaan vakoilun takana ovat autoritääristen valtioiden tiedustelupalvelut. Ja nykyisin kun vakoilijoiden läsnäolo on hankaloitunut, niin toiminta on siirtynyt verkkoihin.

Supon tuoreimpien havaintojen mukaan murretuksi joutuvat tyypillisimmin kotireitittimet ja verkkotallennusjärjestelmät. Murrot mahdollistavia tekijöitä ovat oletussalasanojen käyttö ja turvattomat asetukset.

Supo eikä kukaan muukaan viranomainen ei pysty valjastamaan sellaisia voimia, että pystyisi kaikessa hiljaisuudessa, omissa kammioissaan pysymään tilanteen tasalla. Siksi oikealla, ymmärrettävällä avoimuudella saa apuja laajalta rintamalta, kun nykyisenä nettiaikana kaikki tapahtuu maailman laajuisesti sekunneissa.

Kaiken pitää tapahtua ennakoivasti ja jokaista tiedonmurua hyödyntäen.

Ryminällä vai vaikuttamalla

Lauantai 13.3.2021 klo 12.22 - Kauko Niemi

Vaikuttamista tämäkin, kun muotia vihaava mies
haluaa olla mahdollisimman kaukana huolitellusta ulkonäöstä.

Tällä kertaa yhdistelen rohkeasti politiikkaa ja viestinnällistä tyyliä vaikuttamisesta räyhäämiseen. Nyt on nimittäin käynnistynyt lyhyt, muutaman viikon suunsoittojakso. Kuka törkeimmin ja kovimmin huutaa toreilla ja turuilla ja etenkin somessa, saa huomiota osakseen. Saattaa saada jopa ääniä vaaleissa. Tätä sanotaan vaalikampanjaksi. Valitettavasti.

Nyt on syytä miettiä kannattaako ylipäätään edetä ryminällä vai vaikuttamalla. Tietysti, jos ei ole mitään näyttöä vaikuttamisesta ja rahaa on riittävästi rymistelyyn, niin vaihtoehdot ovat vähissä.

Ylen jutussa verrataan kahta nuorta miestä jo valtuustoissa istunutta Jaska Muqollia ja Alvar Euroa.  Jaska Muqollin kampanja oli puhdasta vaikuttamista. Hän asuu pienellä paikkakunnalla ja ihan kaikki tuntevat hänet, koska omistaa ravintolan. Istuin pari vaalitupaa ja tulostin kahdellakympillä julisteita, vaalityö oli siinä.

Sen sijaan turkulainen Alvar Euro valmisteli kampanjaa monta kuukautta ja kampanjointi alkoi jo tammikuussa. Minulla oli tilaisuus kirjakaupassa ja sieltä Facebook-live, jaoin suklaakolikoita ja osallistuin puolueen yhteisiin juttuihin.

Kumpikin istui päättyvän kauden valtuustossa. Alvar Euro tunnustaa, että valtuutettuna olen oppinut kyselemään ja neuvottelemaan. Ja olen oppinut poliittisesta prosessista ja taustavaikuttamisesta, asiat päätetään ja toisten pää käännetään aiemmin kuin juuri ennen kokousta.

Entäs milloin suomalaiset perheet politisoituvat sisäisesti? Trump ei järjettömällä rymistelyllään pärjännyt kuin neljä vuotta vaikkei dollareistakaan ollut puutetta. Trump lisäsi vaikuttavuutta kyseenalaisella tavalla. Washingtonilaisen OkCupid-deittisivuston kyselyssä 92 prosenttia itseään liberaaleina pitävistä ja 71 prosenttia konservatiiveista kertoi, ettei voisi tapailla vastakkaisen poliittisen leirin edustajaa. Ulkonäöllä ei niin suurta väliä, kunhan et ole poliittisella vastapuolella. Ja taisihan Trumpin kaudella olla melkoisen kireää monien perheiden sisällä.

Mika Hentunen raportoi Ylen jutussaan, kuinka The League -sivuston 20 000 asiakkaasta kaksi kolmesta oli sitä mieltä, että poliittisesta elämänkatsomuksesta oli viime vuosina tullut aiempaa tärkeämpi kriteeri kumppanin valinassa. Match.comilla 60 prosenttia arvioi muuttuneensa Trumpin kaudella suvaitsemattomammaksi itselleen vastakkaista puoluetta kohtaan. Ulkonäöllä ei niin väliä, kunhan et edusta väärää puoluetta.

Euroopassa on ainakin kolme valtiota missä ”one man show” pyörii aikansa. Viestinnän näkökulmasta Valkovenäjällä, Unkarissa ja Turkissa eletään yhden miehen määrittelemillä ehdoilla ja viestitään sen mukaan. Kun nämä miehet vaikenevat, niin lyhyen sekasorron jälkeen alkaa uusi aika – toivottavasti keskustelevampi ja demokraattisempi. Maailma ei tästä muutoksesta paljoakaan hetkahda.

Sen sijaan vuosi 2024 tulee jo näyttämään hetkahtaako maailma Venäjän presidentinvaaleissa ja mikä on Putinin tulevaisuus. Venäjä on todellisen vaikuttamisen valtakunta ja sille pääjää vain Kiina.

Helsingin Sanomien artikkelissa Putinin entinen päävihollinen Mihail Hodorkovski kuvaa tilannetta osuvasti. Putin on ammattimainen värvääjä. Siksi ei voi koskaan olla varma, mitä hän itse asiassa ajattelee. Hän projisoi keskustelukumppaniinsa sen, mitä haluaa. Todellinen vaikuttaja.

Vaikuttamista, pakottamista, kampanjointia vai mitä? Hodorkovski kuvaa osuvasti kuinka Venäjällä ei nosteta painetta yhteiskunnassa heti 80 prosentilla kuten Lukašenka teki Valkovenäjällä tai Trump Yhdysvalloissa. He kiristävät ruuvia, mutta yrittävät olla rikkomatta kierteitä.

Yksi Venäläisen vaikuttamisen pesäke sijaitsee Berliinissä. Ylen artikkelissa Emilia Seikkanen paljastaa kuinka Kremlistä johdettu Saksaan rekisteröitu Ruptly GmbH ”uutistoimisto” tuottaa maailmanlaajuisesti uutisvideoita. Siis rakennetaan Venäjälle sopivaa maailmankuvaa, missä kannatusta saavat länsimaissa tapahtuvat demokratian vastaiset tapahtumat. 

Ehkä sitä ruuvia kiristetään eniten Kiinassa ja silloin kun siellä jengat rikkoutuvat maailma onkin jo enemmän sekaisin. Hong Kongin itsemääräämisalueella on virallisesti oma hallinto sopimusten mukaan vuoteen 2047. Kiina otti ja kiristi ruuvia, niin että käytännössä tuo vuosiluku saavutettiin reilussa vuodessa. Kiina on vaikuttavuustempuissaan maailmanmestari, joka pitää porukkansa ruodulla ympäri maailmaa ja uigureillakaan ei saisi olla ajatuksissaan omaa kulttuurillista taustaansa.

Vaikuttamisen kautta syntynyt pakko- tai vapaaehtoinen kuuliaisuus on osoittautunut hyödylliseksi ainakin kiinalaisessa koronatorjunnassa.

Jos nyt mietit kampanjoitasi yksi teema tai asia kerrallaan ilman pohjavaikuttamista, niin viestinnällinen pääomasi kehittyy heikosti ota tai jätä periaatteella. Se tulee myös kalliiksi, kun aina aloittaa alusta, eikä asioihin pysty reakoimaan riittävän nopeasti.

Otsikkoon – ryminällä vai vaikuttamalla vastaan, että molemmilla. Kun toteuttaa tehokasta vaikuttamista, niin välillä se kestää ryminääkin.

Susi - on sana, jonka merkitys pysyy ja voimistuu

Lauantai 27.2.2021 klo 12.38 - Kauko Niemi

Onkohan suomenkielessä yhtään muuta sanaa kuin susi, jonka äärimmäinen negatiivisuus on kantanut, jopa syventynyt ilman merkittäviä perusteita maailman muuttuessa ympärillä ilman mitään syytä.

Aikoinaan törmäsin ohjelmistoyritykseen, joka oli hyödyntänyt suden, siis eläimen, käytöstä ja mallintanut sen panssarivaunujen ”laumaohjaukseen”.

Luulisi että viestinnän- ja kielen tutkijat kiinnostuisi arvioimaan, miten yhden sanan merkitys voi olla voimakas ja miksi merkitys on säilynyt vuosisatoja. Siitä voisi oppia paljon myös nykyaikaiseen viestintään.

Susi lampaan vaatteissa on Aisopoksen muistiin kirjaama satu ja siihen viittaava sanonta. Satu elää tänäkin päivänä, kun niin kilttiä ja rehtiä näyttelevä ihminen tekee julmia temppujaan ja vaikkapa pettää ja vetää jatkuvasti välistä.

Hyvän ja pahan vastakkainasettelu löytää juurensa myös raamatusta. Suden ja lampaan asettaminen vastakkain on tapahtunut esimerkiksi Jesajan kirjassa. Ja muuallakin uskonnollisessa viestinnässä susi on luokiteltu julmaksi pedoksi.

Kun mediassa harvase päivä riidellään sudesta ja sen oikeutuksesta, oikeasti kysymyksessä näyttää olevan maailmankatsomusten törmäys. Lumijokelainen Aku Ahlholm osoitti tämän kuun alussa tarkastetussa väitöstutkimuksessaan, miten maailmankatsomukset törmäävät susiuutisoinnissa. Aitoa keskustelua ei synny, koska ihmiset elävät eri sosiaalisissa todellisuuksissa.

Susiuutisissa haastatellaan yleensä viranomaisia ja tutkijoita. Haastatelluista 30 % on viranomaisia, 20 % tutkijoita, 11 % ympäristöjärjestöjen edustajia, 8 % metsästäjiä, 7 % ns. sivullisia, 4 % eläintenomistajia (mm. poronhoitajia) ja 3 % poliitikkoja. Loput ovat muita asiantuntijoita, kuten eläinlääkäreitä, järjestöjen edustajia tai muita toimijoita. Suomessa viranomainen on tavallisesti poliisi ja Ruotsissa ympäristöviraston tai lääninhallituksen edustaja. Toimittajat arvottavat ääniä eri tavoin.

Tänä vuonna on jo tähän mennessä suomalaisessa mediassa julkaistu 91 sutta käsittelevää juttua. Ei nyt ihan koronan tasolle yllä, mutta osoittanee kuitenkin suden tuiki keskeistä merkitystä maassamme, vaikka ani harva ihminen on nähnyt sutta muualla kuin satukirjassa.

Itse olin muutama vuosi sitten maastopyörävaelluksella Lieksassa. Kohtasin paikallisen erämiehen, joka oli 43 vuotta kolunnut paikallisia metsiä ja erämaita. Hän ei ollut kertaakaan kohdannut sutta ja karhunkin vain kolmasti. Ihminen ei osaa niin hiljaa ja varovasti liikkua, etteivätkö villieläimet osaisi väistää.

Susi- ja karhukuvat netissä ovat pääsääntöisesti otettu kuvauskojuista ja järjestetyillä syöteillä.

Susi jo syntyessään. Fiat sai tutaa aikoinaan uuden autonsa mainoskampanjastaan – Petojen sukua. Kansan keskuudessa viesti oli susi jo syntyessään. Ja paljon on muitakin tuotteita, jotka ovat susia. Usein kuulee ilmaisun susiruma, jolla tarkoitetaan äärimmäistä rumuutta. Vaikka terve susi edustaa oikeesti äärimmäistä kauneutta.

Susi siis eläimenä on petoeläin. Susi ja peto yhdistelmänä herättää voimakkaita tunteita. Tarinoiden ja myyttien ruokkima susiviha on johtanut lajiin kohdistuvaan vainoon ympäri maailman. Myös Suomesta laji oli vaarassa kadota ihmisen takia, eikä se ole turvassa vieläkään.

Sudella ei ole luontaisia vihollisia, mutta ihminen on vainonnut sitä kautta aikojen. Miksi? Erilaiset myytit ja tarinat ovat ruokkineet susivihaa. Ehkä äärimmäistä pahuutta edustaa se, että voivat nälkäisinä syödä toisiaan.

Varsin kuvaavaa oli viime syksynä suden metsästystä vaativa kansalaisaloitteen kohtalo. Se keräsi vajaassa viikossa tarvittavat äänet. Onkohan mitään muuta kansalaisaloitetta pidetty näin tärkeänä. Aloitteen saaminen eduskuntaan vaatii siis vähintään 50 000 kannattajaa. Suden vastustajia löytyy siis joka niemestä ja notkosta pelkällä tunnepohjalla. Aloitteen käsittely eduskunnassa valiokuntakäsittelyineen tullee ajankohtaiseksi aikaisintaan ensi syksynä.

Suomen susikanta väheni vuosien 2006 ja 2014 välillä 40 prosentilla ilmeisesti salametsästyksen johdosta. Tällä hetkellä maamme susikanta on 216-246 yksilöä. Suomessa on siis 0,00073 sutta neliökilometrillä.

Kaikki on kovin suhteellista. Suden ei tiedetä vahingoittaneen ihmistä Suomessa vuoden 1882 jälkeen.

Sen sijaan;

Vuonna 2019 Suomessa ihminen surmasi 65 toista ihmistä. Vuonna 2019 ihminen murhasi itsensä 746 kertaa.

Vuonna 2019 alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi 1 718 henkeä.

Vuonna 2019 tapahtui 4 002 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli 211 ja loukkaantui 5 013 ihmistä. Joka neljännessä kuolonkolarissa oli alkoholi osallisena asiaan.

Ja korona on aiheuttanut tähän mennessä Suomessa 734 ihmisen kuoleman (23.2.2021).

Kaikki on niin suhteellista!

Medialukutaitoa hämmentää itse media

Lauantai 20.2.2021 klo 18.17 - Kauko Niemi

Maailmasta ei löydy sellaista rohveettaa, joka pystyisi opettamaan nykytilanteessa luotettavaa medialukutaitoa. Siis sellaista, että lukija heti tajuaisi onko kyseessä luotettava, faktoihin perustuvaa, aikaan ja paikkaan sidottua journalismia vai somen kuplaantuneita mielipiteitä.

Medialla tulisi olla tällä hetkellä yksinkertaisen selkeänä tavoitteena erottautua täysin sekä teknisesti että etenkin sisällöllisesti somen välittämistä viesteistä. Eikä kenelläkään olisi epäselvää, kuinka luettuun, kuultuun tai katsottuun viestiin tulisi suhtautua. Olipa sitten oma viitekehys mikä tahansa.

Siinäkään ei enää näytä olevan suurta eroa, kun somessa joku juttu kiertää jaossa ties kuinka monetta kierrosta ja kuinka monetta vuotta. Medialla raflaavat ostikot ja sitten lopussa kerrotaan, että tämä julkaistu aiemmin silloin ja silloin. Radiossa ja tv:ssä uusintoja on ollut pitkään, mutta onhan ne kuitenkin reilusti kerrottu uusinnoiksi.

Onhan se jotenkin työlästä ensin selvittää, milloin asia on tapahtunut. Kun on 20 vuoden toimittajakokemuksella tottunut siihen, että uutinen on aina aikaan ja paikkaan sidottu. Medialukutaitoa sekin, kun tuttava kertoo innoissaan jostakin, vaikkapa ”uudesta” terveysuutisesta ja sitten pitää toppuutella – olethan nyt varmasti huomannut, että tämä on julkaistu jo 2016. Sen jälkeen kaikki alan tutkimukset ovat jo muuttuneet ja muuttaneet käsitystä vaikkapa D-vitamiinista.

Tämän päivän teknologia mahdollistaa paljon ja pitääkin mahdollistaa kaikkea uutta. Se ovat osoittaneet mm. Facebook, Google ja muut somejätit omine algoritmeineen. Niiden toimintamallit ovat täysin erilaiset kuin journalistiset periaatteet ja siksi niitä ei kannattaisi suoraan matkia, jos todella haluaa erottautua somesta. Siinä missä facebook tyrkyttää kuplaasi eniten tykättyä, niin median pitää tyrkyttää tuoreinta.

Tekniikkaa toki pitää mediankin hyödyntää ja sillä saa paljon aikaiseksi, muttei mallintaa somejättejä. Tai sisällön kustannuksella vain jahdata klikkejä ja pelata voittajaa pelkällä statistiikalla. Itse käyn painia parhaillaan esimerkiksi Hesarin tilauksen kanssa. Lähes joka päivä v-käyrä nousee, kun kokee tulleensa petetyksi. Esimerkkinä vaikkapa - Kaikki muuttui hetkessä – ja itse jutussa mikään ei muuttunut.

Varsin tuore kirja on oikeutetusti varoittava sormi pystyssä. Taloustoimittaja, tietokirjailija Juha-Pekka Raeste on kirjoittanut Ylen MOT:n toimittajan Hannu Sokalan kanssa kirjan - 50 maailman vaarallisinta yritystä.  Kirja tuo esille kuinka teknojätit saavat käyttää valtaansa lähes miten haluaa. Maailman suurimpia vaikuttajia ja niiden seuraamuksia ei oikein kukaan seuraa ja pysty rehellisesti raportoimaan. Putinistakin tiedetään tarkemmin. 

Ylen kehityspäällikkö Kari Haakanan mukaan riippuvuus ulkoisista alustoista on todella ongelmallista. Facebook voisi esimerkiksi rajoittaa sille kriittisen jutun leviämistä, ja ulkopuoliset eivät koskaan saisi tietää sitä. Lisäksi toimitus ei hakukoneissa tai sosiaalisen median alustoilla pysty vaikuttamaan jutun jatkokäyttöön tai julkaisukontekstiin, mikä Haakanan mukaan lähestyy jo toimituksellisen päätösvallan luovuttamista ulkopuoliselle yritykselle.

Todella osuvan ja suorasanaisen kritiikin esittää Tuija Siltamäki Ylen viime viikkoisessa kolumnissaan - Pyydän, lakataan lässyttämästä sananvapaudesta ja aletaan vaahdota mediakritiikistä.

Siltamäki on Ylioppilaslehden päätoimittaja, jota hävettää olla töissä näin typerällä alalla. Kuten hän itsensä esittelee kolumninsa lopussa. No vähän hävettää minuakin kehityksen suunta 20 vuoden toimittajakokemuksella.

Siltamäki aloittaa kolumninsa - Suomalaisessa journalismissa on jokunen hauska erityispiirre. Yksi niistä on moraalinen omahyväisyys. Sananvapauden mallimaa, sanotaan. Siis Suomi.

Jatkossa hän kuvaa konkreettisesti kuinka media-ala syö itseään sisältä käsin. Tilanne ei tietenkään ole helppo tässä taloudellisessa tilanteessa, mutta se ei tule paranemaan ainakaan sillä, että ollaan amerikkalaisten teknologiayritysten armoilla niitä matkien. Arvostus syntyy olemalla selkeästi parempi ja luotettavampi suomalaisen tiedon ja suomalaisen näkökulman tuottajana ja jakelijana.

Siltamäki kiteyttää kolumnissaan - Mitä vähemmän on lehtiä ja toimittajia, sitä vähemmän on moniäänisyyttä ja erilaisia näkökulmia. Mitä useampaa lehteä yhä pienempi porukka väsää, sitä vähemmän on persoonallisia näkökulmia ja luovuutta.

Pakkoyrittäjä-freelancereiden taas ei kannata nähdä "sisältöjen" eteen yhtään enemmän vaivaa kuin on pakko, koska palkkio ei kuitenkaan kompensoi vaivannäköä.

Lopputuloksena syntyy huonoja juttuja. Ketään ei kiinnosta lukea huonoja juttuja, joten tilaajamäärät laskevat, talous menee kuralle ja taas on aika vahvistaa toimintaa leikkaamalla. Näin Siltamäki, johon näkemykseen on helppo yhtyä.

Jos minä nyt tällä hetkellä tekisin epätieteellisen kokeen ja keräisin samasta aiheesta tekstejä mediasta ja somesta, niin veikkaukseni on, että harva ihminen pystyy erittelemään niitä juoruiksi ja jornalistisiksi tuotteiksi.

Esimerkkejä huijatuksi tulemisesta

Helsinkiläisellä lähiöllä on salaa rakennettu identiteetti, joka valkenee vain ilmasta katsottuna – Nyt arkkitehti kertoo, miksi päätyi ratkaisuun, jota kukaan ei maan tasalta näe

Maailman supertähdet matkaavat syrjäisen metsätien päähän tapaamaan suomalaista gurua, jonka ”taikanäpit” tekevät ihmeitä

Kuluttaako sinunkin ilmalämpö­pumppusi piilosähköä, vaikkei olisi päällä? Tämä kikka voi säästää kymmeniä euroja

Keväinen koirankakka jää kakkoseksi

Lauantai 13.2.2021 klo 16.33 - Kauko Niemi

Nyt tulee historian ensimmäinen kevät, kun ei tarvitse kinata ja kiihkoilla koirankakoista. Nyt paljastuu tuhansia kertoja suurempia ongelmia ja tuhansia kertoja laajemmalla alueella kuin koirankakka kotikadulla.

Tänä keväänä paljastuu lumien sulaessa tuhansia vahingossa pudonneita tai huolimattomasti heitettyjä korona-maskeja ja muuta ulkoilujätettä ja eväspaketteja.

Helsingin kaupungin vapaaehtoistyön koordinaattori Armi Koskela painottaa, että ylipäätään roskaantumisessa jokaisen pitäisi ottaa huomioon oma rooli ja vastuu.

Koskelan mukaan yhteiskuntaamme on pesiytynyt asenne, että kunnalla / kaupungilla on velvollisuus huolehtia asukkaiden roskista, ja asukkailla taas on oikeus hankkiutua eroon tuottamistaan roskista mahdollisimman nopeasti ja helposti. Tämä tarkoittaa monille, että jos lähimmälle roska-astialle on yli 50 metriä, niin roskan saa heittää maahan. Kaikkien pitäisi ymmärtää, että vastuu tuottamistaan roskista säilyy niin kauan kuin se on asianmukaisesti hävitetty eli niin, ettei siitä aiheudu ympäristöhaittaa. Jos lähimpää roska-astiaa ei ole näkyvissä, tulee roska kantaa mukanaan, kunnes sellainen löytyy. Tämän on jokaisen velvollisuus. Jos tähän ei pysty, ei pidä tuottaa roskaa. Kaupunki ei voi asentaa roska-astioita ympäri kaupunkia 50 metrin välein, tämä olisi kaupunkikuvallisesti todella epäesteettisen näköistä.

Entäs sitten kun lähdetään varsinaiseen luontoon? Metsähallituksen hoitamien kaikkien valtion suojelualueiden ja asiakaspalvelupisteiden kokonaiskäyntimäärä vuonna 2020 oli 9,2 miljoonaa käyntiä. Tästä kansallispuistojen käyntimäärä oli lähes neljä miljoonaa. Kaikkien maastokohteiden käyntimäärä kasvoi edellisestä vuodesta 17 prosenttia, kansallispuistojen 23 prosenttia.

Metsähallituksen mukaan ensikertalaisten retkeilijöiden ja luonnosta monin eri tavoin nauttivien asiakasryhmien, kuten maastopyöräilijöiden ja nuorten määrät ovat kasvaneet. Tämä kaikki on aivan mahtavaa, jos vain jaksetaan kantaa eväspaperit ja tyhjät juomatölkit takaisin metsästä. Puhettakaan lasisista pulloista, jotka särkyessään aiheuttavat luonnon eläimille vahinkoa.

Helsingin yliopiston kaupunkiekosysteemitutkimuksen professori Heikki Setälän mukaan Ylen haastattelussa tavallisimmat siniset maskit ovat pääosin muovia, tarkemmin sanottuna polypropyleenia, minkä hajoaminen on varsin hidasta. Se on noin 500 vuotta kestävä prosessi. Eikä tämäkään vielä riitä. 500 vuoden päästä maskit ovat hajonneet mikro- ja nanomuovihiukkasiksi, jotka jatkavat ympäristössä omaa elämäänsä vielä paljon pidempään. Hajotessaan maskit päätyvät mikromuoveiksi ja kulkeutuvat usein vesistöihin ja sitä kautta kaloihin ja myös ihmisiin.

Yhdessä tupakan tumppien kanssa olemme hyvin pian mikromuovilla kyllästettyjä ohmisolentoja. Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen kaikilta rannoilta löytyy jo mikromuoveja. Ei siis ole suurimpien asutuskeskusten yksinoikeus.

Olkaamme jokainen tästä hetkestä eteenpäin puistokummeja. Esimerkiksi Helsingin kaupungilla on erityinen puistokummiohjelma. Ja ainakin Keravan kaupungilla on samanniminen ohjelma, ehkä muillakin paikkakunnilla.

Armi Koskelan mukaan Helsingissä on virallisesti puistokummiksi ilmoittautuneita vapaaehtoisia kaikkiaan tällä hetkellä 1483 henkilöä. Määrä vaihtelee helpostikin, sillä puistokummeissa on paljon ryhmiä, ja kun joku ryhmä lopettaa tai uusi aloittaa, saattaa määrä muuttua usealla kymmenellä. Viime vuonna näistä koronan sotkuisista jälkiseurauksista johtuen puistokummien määrä lisääntyi ennätysmäisesti noin 400, kun normaalina vuonna määrä lisääntyy noin 50 – 80 uudella puistokummilla.

Jotkut puistokummit keräävät roskia ympäristöstään päivittäin ulkoilun tai koiran lenkityksen yhteydessä, jolloin tuntimäärät voivat olla useita satoja vuodessa. Toiset taas tekevät toimintaan vain muutaman tunnin vuodessa.

Suuri huoli on todellakin laajat ulkoilualueet, missä ei vakituista siivousta ole. Sieltä poistetaan rojuja vain ilmoitusten perusteella. Tämän blogin kuvan olen ottanut espoolaisesta metsästä ja ilmoittanut siitä Espoon kaupungille.

Jokainen varmasti vierastaa ajatusta, että ryhtyisi käsin noukkimaan vaikkapa maskeja maasta. Heitän haasteen niille valmistajille ja kauppiaille, joiden valikoimissa on niin sanottuja roskapihtejä. Nyt jos koskaan on imagon nostamisen sauma ja aika kampanjoida hyvän puolesta ja tehdä sellaisia tarjouksia, että tänä keväänä olisi suomalaisten käytössä vähintään puolimiljoonaa roskapihtiä.

Retkietiketti

Yllytyshullu ihminen yllättää nopeasti

Lauantai 6.2.2021 klo 12.32 - Kauko Niemi

Tällä hetkellä odotan digimaailman syövereissäni eniten kevään kunnallisvaaleja ja niiden yllätyksiä. Tuntuu jopa ihmeeltä, jos mikään ryhmä ei onnistu sotkemaan perinpohjaisesti perinteistä kunnallisvaalikulttuuria ennen huhtikuun 18. päivää.

Todellisilla asioilla ei tule olemaan vaaleissa suurtakaan merkitystä. Tosin vaalipuheilla ei ole aiemminkaan ollut suurta kytköstä todellisen elämän kanssa. Nyt hetkellinen yllytyshulluus leimahtaa milloin tahansa ja sen mahdollistaa netti niin nopeasti, ettei kukaan mahda eikä ehdi tehdä minkäänlaisia korjausliikkeitä asioiden edetessä.

Agitaattori voi olla yksittäinen ehdokas, mutta todennäköisesti se on kuitenkin joku ryhmä. Ryhmä pystyy laajemmin lietsomaan nopeasti asioita, joita yllytyshullu kansa lähtee ilman ensimmäistäkään ajatusta seuraamaan. Ja kun mennään innokkaasti tunteen vallassa, unohtuvat mahdolliset seuraukset, vastuusta puhumattakaan.

Pimeä porukka, joka käyttää sinistä krakaa ja jopa persutkin Jussi Halla-ahon salamyhkäisyydellä muistuttavat enemmänkin ryhmiä, jotka taistelevat koronaa vastaan. Rajat kiinni ja Suomessa saa olla vain suomalaiset ja varmaan myös toisin päin. Suomalaisia ei saa päästää matkustamaan ja paljastaa kansainvälistä kulttuuria ja elämäntapoja, jotta suomalaisuus ei pääsisi rönsyilemään ja saamaan vaikutteita muualta maailmasta.

Pimeä porukka, Sinimustat, ei ilmeisestikään saa puoluestatusta ennen vaaleja. Yhdistys näet lakkauttaisi maahanmuuton. Se perustaisi rekisterin, jolla seurattaisiin ulkomaalaistaustaisen väestön määrää. Rekisteriin kirjattaisiin ihmisten etnisyys, kieli ja uskonto. Se myös rajoittaisi tapaa, jolla media kertoo suomalaisuudesta ja perhe-elämästä.

Tällaiset ryhmät, jotka eivät kanna vastuuta tekemisistään, voivat luoda yllytyshulluutta ja saada netissä aikaan mitä ihmeellisintä käytöstä ja sotkea perinteiset vaalikuviot.

Hyvässä muistissa on mitä Trump sai aikaan jatkuvilla twiiteillään. Tämä siis yhden miehen show. Miehen, jonka kohdalla viestit pääsivät julkisuuteen aseman takia. Onhan mediallekin tärkeämpään kuka sanoo kuin mitä sanoo.

Trumpin yllytyshullu kannattajajoukko päätyi sitten käsittämättömään loppuratkaisuun mikä ei ollut kenenkään hallussa.

Päättyvällä viikolla Suomen tämän vuoden valtiopäivien avajaispuheessaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti myös yllytyshulluuden esille.

”Moni varmaan muistaa valokuvan vajaan kuukauden takaa: mies, kainalossaan Yhdysvaltain kongressin puhemiehen puhujapönttö ja hämmentynyt hymy huulillaan. Mies, viiden lapsen isä, oli tullut kaukaa näyttämään mielipidettään. Kotioven sulkiessaan hän tuskin osasi kuvitella, että poissaolo voi venähtää hyvin pitkäksi. Poseeratessaan valokuvaan hän ei näyttänyt tajuavan osallistuvansa kapinaan, ja siten rikkovansa oman ja perheensä elämän.”

”Tämä tarina on kova. Hetken huuma tai tunne siitä, että minähän vain menin ja olin siinä kun muutkin, joukossa tai sen jatkeena, ei puolustukseksi riitä. Eikä sekään, että yllyttivät”, Niinistö sanoi.

Netin yllytyshulluus ei suinkaan koske vain intohimoista politiikkaa. Hyvä ja täysin puskista tullut esimerkki on viime viikkoisesta pörssimaailmasta. Missä nuorten kapinallisten joukko heilutti aivan selittämättömällä tavalla vanhoja pörssikäytäntöjä mennen tullen. Osansa sai suomalainen Nokiakin.

Toistaiseksi tutkitaan, ylitettiinkö pörssimiljonäärien tappiokamppailussa laillisuuden rajat. Todennäköisesti ei. Normaalit toimintamallit ja viestintätekniikat vain mahdollistivat tällaisen yllätyksen. Varmasti mietitään, kuinka jatkossa tällainen voidaan estää. Tosin siihen mennessä on jo keksitty seuraava kepponen.

Tuorein esimerkki Yllytyshulluudesta ja netin vimmaisesta käyttäytymisestä tulee Ruotsista. Viisi vuotta sitten Facebookiin perustettu Pink Room -ryhmä on kasvanut nopeasti yhdeksi Ruotsin suosituimmista “kaikkien ei-miesten” keskustelualustoista. Sillä on lähes 160 000 jäsentä.

Ryhmän ylläpitäjille alkoi sadella varoituksia siitä, että ryhmässä julkaistu sisältö rikkoo Facebookin yhteisönormeja. Valitukset koskivat erityisesti miehiin kohdistuvaa vihapuhetta.

Ylläpito sai lopulta kolmen päivän kuluessa varoituksen sadoista julkaisuista ennen kuin Facebook sulki Pink Roomin.

Nostan suomalaiselle sivistykselle pipoani, jos onnistumme viemään kunnallisvaalikampanjat ja itse vaalit läpi ilman ongelmia. Ihminen kun vain tuppaa käyttäytymään verkossa ihan eri tyyppinä kuin kasvotusten. Valtaosalle on myös tahallaan tai tahattomasti ja vastuuttomasti täysin epäselvää millaisen merkityksen hänen sanansa saavat vastaanottajan päässä.

Salailu on terveydenhuollon perussairaus

Lauantai 30.1.2021 klo 11.54 - Kauko Niemi

 Onkohan mitään muuta toimialaa, kun terveydenhuolto, missä viestintä on niin kieroutunutta ja omituista salailua kuin sen on. Viestinnän tutkijoille erinomainen kenttä selvittää koko ketjun toiminnallisuus.

Elämäni aikana olen kohdannut vain yhden lääkärin, joka ilmeisemmin oli tavattoman rehellinen tai ainakin sen tuntuinen. Hän totesi kerrankin, että tietysti tässä nyt pitäisi kirjoittaa sinulle lääkettä, mutta en usko, että se nopeuttaisi kohdallasi paranemista. Lääkärin ennuste ilman lääkettä piti täsmälleen paikkansa. Hän osoitti osaamisensa, eikä toteuttanut viranomaismääräyksiä.

Kaikki muut kohtaamani lääkärit puhuvat jotain jargoniaa – eihän tuo kuitenkaan ymmärrä – en ainakaan joudu vastuuseen sanomisistani – näinhän asia pitää virallisesti esittää -mentaalilla. Ja tilanne muuttuu todella hankalan uhkaavaksi, kun alkaa kysellä luontaishoitojen arvioita tässä tilanteessa.

Ja kerrankin Mehiläisen lääkäri kysyi tulenko hakemaan kokeiden tulokset vai postitetaanko ne sinulle. Kerroin että näen ne kyllä Omamehiläinen nettipalvelusta. Lääkäri, vanhempi herra, valahti täysin punaiseksi ja rupesi kyselemään, mitä kaikkea minä sieltä netistä oikein näen. Jotain suuria salaisuuksia hän oli minusta sinne kirjoittanut, kun noin pelästyi. Näin sen tulkitsin.

Salamyhkäisyys kukoistaa, kun lukee vaikka parin viime viikon uutisia. Koronarokotteet ovat jo aivan omassa luokassaan, joista ei ota saimaan sällikään selkoa kuka vedättää ja ketä. Luottamus ei ainakaan kasva. Nyt ihmetellään, että mihin rokotteet katosivat, vaikka oli ennakkoon jo maksettu satoja miljoonia AstraZenecalle. Totuus selvinnee sitten joskus. Oliko tuote niin huono, että se vaati jatkokehittelyä. Vetikö joku välistä ja monia muita vaihtoehtoja. Joka tapauksessa AstraZenecan virallinen vastaus on, että se leikkaa tuotantoaan 60 prosenttia.

Viimepäivien eipäs juupas -leikkiä. HUSissa tehdään edelleen laittomia ostoksia ainakin kymmenillä miljoonilla vuodessa – Toimitusjohtajan mukaan tilanne on täysin kestämätön. Mutta tähänkin on nyt keksitty lääke siis korona.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) katsoo, että suorahankinnat ovat hankintalain mukaisia, jos ne ovat välttämättömiä ja kiireellisiä. Koronavirusepidemian torjumiseksi tehdyt hankinnat ovat Suomen koronatestausstrategian mukaisia kiireellisiä toimenpiteitä yleisvaarallisen tartuntataudin torjumiseksi, toteaa Hus tiedotteessa. Kuka sanoo ja mitä, aina löytyy selitys.

Uuden tietojärjestelmän hankinnan parin viikon takaisessa uutisoinnissa silmiini tarttui, ettei uudesta hankkeesta saa antaa lausuntoja ulkopuolisille. Avoimen viestinnän negatiivinen perikuva.

Nämä julkisilla rahoilla toteutettu salailu ei ole kuitenkaan mikään uusi tai koronan boostaama ilmiö. Pitkänlinjan, arvostettu tiedetoimittaja Jani Kaaro kirjoitti vuonna 2016 seuraavaa;

Erikoislääkäri sanoi, että on paljon syytä epäillä, että sairastuminen johtui rokotteesta, mutta…

”Mutta?”, kysyn. Nyt erikoislääkäri valpastuu ja sanoo, että jos kirjoitan asiasta sanaakaan, hänen nimensä ei missään tapauksessa saa tulla esiin. Miksi? Erikoislääkäri muuttuu levottomaksi.

– Kai sinä tiedät, mitä tapahtuu, jos tällaisesta asiasta puhuu julkisesti? Joudut median ja bloggareiden hampaisiin. Sinut tuomitaan epäluotettavaksi ja työnantajakin hermostuu.

Ymmärsin lääkärin huolen. Ei kukaan halua sellaista omalle kohdalleen. Mutta eikö se kertonut jonkin olevan aivan kummallisella tavalla vialla. Tokihan lääkärin olisi voitava puhua epäillystä rokotehaitasta ilman julkisen lynkkauksen pelkoa. Kaikki lääkärit tietävät, että rokotteista syntyy joskus haittoja. Ei mikään lääke tai rokote ole vain joko sataprosenttisesti hyvä tai sataprosenttisesti paha. Näin Kaaron kokemuksella.

Toki terveyden kieli on monimutkaista ja lääkärin ja tavallisen ihmisen välinen kommunikointi ei ole kaikkein helpointa. Lääketieteen sanakirja on paisunut jo yli 45 000 sanan eepokseksi ja massiiviseksi paisunutta Lääketieteen termit -sanakirjaa on jälleen viime päivinä päivitetty vaivaisilla 680 uudella termeillä. Entä niiden sisältö?

Terveydenhuollon viestinnän perussairaus on kuitenkin asenne ilmasto. Lääkärit eivät voi tunnustaa erehdyksiään. Ei edes niitä, jotka eivät ole suoraan heidän kontollaan.

Jokainen tietää, että uudet tutkimukset muuttavat jatkuvasti tulkintoja ja tuovat jatkuvasti uutta tietoa. Ei pitäisi olla kovinkaan vaikeaa lääkärille tunnustaa, että tämän hetkisen tiedon mukaan kannattaa kokeilla tätä tai tätä. Sehän olisi normaalia elämää ja tiedonkulkua. Eikä kiemurrella omituisilla ja sekavilla tarinoilla vanhentuneista käsityksistä. Ikään kuin mikään ei olisi oikeasti muuttunut.

Viimepäivien uutisoinnissa on ollut mukana, kuinka edelleen tehdään aivan turhia umpilisäkkeen leikkauksia. Siis käsitys luonnon turhakkeesta vuodelta kivi ja kirves, vaikka tuoreet tutkimukset osoittavat jopa sen tarpeellisuuden.

Lievemmän umpilisäketulehduksen hoito on tehokasta ja turvallista myös pelkästään tablettimuotoisella antibiootilla. Kansainvälisesti merkittävä tutkimustulos tarkoittaa, että lievä tulehdus ei mahdollisesti vaadi edes sairaalahoitoa. Tulos on jatkoa uraauurtavalle, Turusta johdetulle tutkimukselle, joka on jo lähtenyt muuttamaan umpilisäketulehduksen hoitokäytäntöjä.

Korona vuonnakin on kerrottu varmoina asioina asioita, joista ei ole minkään tason varmaa tietoa.  Vuosi sitten maskit olivat vaarallisia. Nyt ei ilman niitä pidä liikkua missään. Koronasta saatava tieto muuttuu jatkuvasti ja sen mukaan pitää myös tehdä suosituksia ja päätöksiä ja ennen kaikkea muuttaa niitä. Eikä siinä pitäisi olla mitään hävettävää tai pelätä oman kaikkitietäväisyyden ja auktoriteettiaseman heikkenemistä.

Oman auktoriteettiaseman puolustaminen ajaa järkyttäviinkin taisteluihin potilaiden kustannuksella. Tätä linjaa edustaa hallinnolliset kaikkitietävät viranomaiset kuten Valvira, joka ei pysty tunnustamaan liki kymmenen vuotta jatkunutta kilpirauhassotaa. Ja ainoa häviäjä tässä sodassa on ollut kilpirauhaspotilas.

Vain avoimuus kasvattaa luottamusta ja uskottavuutta. Ja tässähän on jäänyt kokonaan käsittelemättä lääkäreiden ”jatkokoulutus”, josta vastaavat taloudellista voittoa tavoittelevat lääketehtaat.

Kulissipeli ei voittanut Minskin MM-lätkäkisoja

Lauantai 23.1.2021 klo 13.09 - Kauko Niemi

Taas on puhkeamassa yksi kupla. Liian usein joku jäärä varjelee omaa egoaan ja vallanhimoaan, kunnes tilanne ajautuu omaan mahdottomuuteensa. Tällä kertaa se oli kansainvälisen jääkiekkoliiton puheenjohtaja, sveitsiläinen Rene Fasel.

Fasel on istunut samalla pallilla jo vuodesta 1994. Edes Sveitsin jääkiekkomenestys ei ole ollut vipuvartena näin pitkälle rupeamalle. Erityisesti viime vuosina sveitsiläistä ovat ympäröineet kohut ja korruptiosyytökset. Fasel kävi halaamassa ja lohduttamassa hyvää ystäväänsä, Valkovenäjän diktaattoria Aljaksandr Lukashenkaa. Olihan kisapaikka jo aiheuttanut melkoisen pyörityksen ja piste i:n päällä oli monivuotisen pääsponsorin, Skodan vetäytyminen kisoista.

Tässä siis päärooleissa näyttelivät kaksi vanhaa jäärää Lukashenka ja Fasel omiin pusseihinsa. Fasel menee vaihtoon joka tapauksessa ensi syksynä.

Reilu viikko sitten afrikkalaisessa Ugandassa oli presidentinvaalit ja 36 vuotta valtaa itselleen kahminut Yoweri Museveni on hallinnut maataan presidenttinä vuoden 1986 vallankaappauksesta alkaen. 76-vuotias Museveni halusi kaikin keinoin varmistaa voiton myös tämän vuoden vaaleissa.

Maan poliisi on esimerkiksi pidättänyt vastaehdokkaan Bobi Winen ja käyttänyt koronarajoituksia estämään opposition kokoontumiset. Wineä kannattava viestintä haluttiin estää myös digitaalisissa kanavissa, joten maassa estettiin teknisin keinoin sosiaalisen median palveluiden ja pikaviestinten käyttö. Ja tuskin olivat vaalihuoneistojen ovet sulkeutuneet, kun julistettiin Musevenin voittaneen.

Venäjän tilanne tulee olemaan varsin omituinen, mielivallan alkutahdit naputeltiin viime viikolla. Putin istuu vallassa loppuelämänsä itse kehittelemän lakimuutoksen turvin. Ja eihän näitä ylipitkiä jääräpäitä tarvitse hakea sen kauempaa kuin kotoisesta Tamminiemestämme.

Saksakin kipuilee parhaillaan vallanvaihdon kanssa. Siellä taas aika on ajanut hallintotyylin ohi. Nyt kun uusia valintoja yritetään tehdä 16 vuotta vanhoilla metodeilla, niin nuoriso ei olekaan valmis historiallisiin ratkaisuihin.

Vastaavaa ilmiötä tapaa usein myös yritysmaailmassa. Aika ajaa palvelujen ja tuotekehityksen ohitse ja mistäs muustakaan se johtuu kuin jääräpäisestä johtamisesta. Vain silloin kun avoimesti myöntää virheet ja ongelmat, vain silloin pystyy aidosti kehittymään. Ettei vaan olisi ollut Nokiankin omahyväisyys siellä pohjalla, kun muut ajoivat oikealta ja vasemmalta ohitse.

Kaikkitietävä ja taitava itseään täynnä olevan jäärän kaikki energia menee oman aseman pönkittämiseen ja henkilökohtaisen aseman turvaamiseen. Usein normaalin elämän ja asiakastarpeiden ymmärtämisen puute ajaa ihan ikiomaan kuplaan.

Niinhän sitä sanotaan, että kenenkään ei pitäisi tehdä samaa hommaa 4-5 vuotta kauempaa. Ajan kanssa sorrutaan vanhaan tuttuun ja tehdään aina samalla tavalla ja todellisuudessa kuitenkin odotetaan erilaista tulosta. Näin pääsee tapahtumaan etenkin, jos viivan alla ei ole selkeitä merkkejä muutospaineesta.

Vuosien vieriessä ja etenkin kymmenien vuosien vieriessä aniharva ihminen pystyy muuntautumaan aina uudesta ja uudestaan. Tähän voisi ottaa seurantaan vaikka Teslan Elon Muskin. Kuinka pitkään hän pystyy löytämään aina uusia näkökulmia milloin mihinkin. Tänä vuonna 50 vuotta täyttävä Musk on ollut Teslan johdossa 18 vuotta ja on nyt maailman rikkain mies. Teslan markkina-arvo nousi parisen viikkoa sitten ensimmäistä kertaa yli 800 miljardiin dollariin eli yli 659 miljardiin euroon. Teslan osakkeet käyvät kaupaksi vaikkei yhtiö juurikaan jaa osinkoja.

Miten sitten voitaisiin päästä eroon jääristä ja ylläpitää jatkuvaa ja järkevää kehitystä. Pitäisikö ainakin osa työtehtävistä muuttaa määräaikaisiksi. Silloin kaikki tietäisivät reilusti ja tasapuolisesti, että homma on viiden vuoden kuluttua katkolla. Toki hyvä tekijä voidaan palkata tai valita uudelleen samaan tehtävään. Tosin useimmissa tapauksissa hommien vaihto olisi viisaampaa.

Tosin suomalaisessa julkishallinnossa on jo näitä määräaikaistehtäviä, eikä ne nyt järin suuria hurraahuutoa ole saaneet. Tosin niiden poliittisuus ja muu virkavehkeily ei anna tilaa luovaan kehitykseen.

Milla kokemuksella ja näkemyksellä sitten tällaista asiaa oikein pohdin. Omalla kohdallani on vain hyviä kokemuksia. Itse olin viimeiset 20 työvuottani mediatalo Talentumin palveluksessa ja tuona aikana viidessä eri tehtävässä sekä printin että sähköisten palveluiden puolella. Tuntui oikein hyviltä rupeamilta ja hypätä hommasta toiseen ja oppia aina vain uutta.

Some ei ole enää entisensä

Lauantai 16.1.2021 klo 12.50 - Kauko Niemi

Mutta niinhän sitä sanotaan, että kaiken mitä ihminen pystyy kehittämään ja rakentamaan, ihminen voi myös sen särkeä. Näinhän tietty tapahtuu käytännössä lähes poikkeuksetta tai ainakin vähintäänkin merkittäviä väärinkäytöksiä.

Kuka olisi internetin kehityksen ja kasvun vuosina 1990 luvulla uskonut, että maailmaa parantavan, riippumattoman ja vapaan internetin käytön tuhoamisen aloittaa Yhdysvaltain istuva presidentti. Vai pitäisikö todeta, että maailmassa on aina käynyt niin, että huipulle kivunneet asiat ovat romahtaneet ja nyt on Yhdysvaltojen vuoro luopua maailman johtoasemastaan.

Täysin vapaa internet ja sen luomat some-palvelut ovat nyt ison muutoksen edessä, kun vapaus ja vastuu eivät kulkeneetkaan käsikädessä. Syyttömiä eivät suinkaan ole isot somepalvelujen tarjoajat. Heidän toimintatapa on suosinut erilaisten kuplien rakentamista, joiden touhujen määrittämistä ja rajoja ei kukaan ole kyseenalaistanut ennen Washingtonin tapahtumia.

Trump on johtanut maataan twitterillä ja selvästi myös yllytti hyökkääjiä saapumaan Washingtoniin ja olemaan enemmän tai vähemmän aktiivisia.

Pian suuret some-yritykset joutuivat pakon edessä puuttumaan peliin, mitä kaikkea heidän palvelussaan saa tehdä ja mitä ei. Nyt ollaankin pyhän pietarin portilla ja kukaan ei varmasti tiedä mitä tapahtuu ja miten. Kyse on siis sekä tekniikasta että sisällöstä. Varmasti tulee koskettamaan meitä jokaista tavalla tai toisella.

Monet asiat ovat teknisesti helppoja sen kun vedetään piuhat irti. Toki sattuu ainakin jonkin verran budjettipomojen sydämiin. Hyvä esimerkki on juuri tapahtunut Parler reaktio.

Parler on erityisesti Yhdysvaltain äärioikeiston ja Trumpin ydinkannattajien suosima somekanava, koska se ei ole kitkenyt vihapuhetta samaan tapaan kuin Twitter ja Facebook. Amazon lopetti parin päivän varoituksella pilvipalvelujen myynnin Parlerille, joten Parlerin toiminta hiljeni ainakin toistaiseksi. Muutamaa päivää aiemmin Google ja Apple poistivat Parlerin sovelluskaupoistaan.

Tapaus osoittaa kuinka yksinkertaisesti ja nopeasti tilanne voi teknisesti muuttua suuntaan tai toiseen piuhat irroittamalla.  Parlerissa ovat toimineet aktiivisesti myös ne ääriliikkeet, jotka hyökkäsivät Yhdysvaltain kongressiin.

Facebook on sössinyt omistamansa Whatsupin kanssa ja ilmi on tullut, että Facebook käyttäisi Whatsup-käyttäjien tietoja myös Facebookin toiminnassa. Uudet käyttöehdot ovat parhaillaan käyttäjien hyväksyttävänä – ota tai jätä periaatteella. Facebookilla ei ole tosin ollut muutoinkaan tapana kysellä käyttäjien mielipiteitä yhtään mistään.

Whatsup ehti jo heti vuodenvaihteen jälkeen kehua, kuinka sen WhatsAppissa soitettiin uudenvuodenaattona globaalisti 1,4 miljardia ääni- ja videopuhelua, joka on uusi ennätys. WhatsApp-puhelujen määrä kasvoi yli 50 prosentilla verrattuna vuotta aiempaan.

Joukkopako Whatsupista on jo käynnistymässä ja se muuttanee tai ainakin avaa mahdollisuuksia teleoperaattoreiden eri pelikentillä. Viime viikolla sovelluskauppojen kärkipaikalle liilasivat Signal, Microsoft teams ja Telegram Messenger. Kaikki siis Whatsupin kilpailijoita.

Ehdottomasti tekniikkaa kinkkisempi kenttä on sisältö. Kuka saa sanoa ja mitä. Tapaus Trump olisi jo pitänyt ottaa haltuun paljon aikaisemmin eikä viimeisessä paniikissa.

Some-palveluita rakennettiin ajatukselle, että täysi sananvapaus nostaa esiin parhaat ajatukset ja vapauttaa ihmiskunnan varjoihin kätkeytyvän vallan ja rahan kahleista.

Erityisen kiinnostuneena asiaa nyt seuraa media, missä vastuu julkaisuista on aina ollut päätoimittajalla. Somessa tilanne tulee olemaan hankala. Suuret some-yhtiöthän ovat julistaneet olevansa vain alustantoimittajia, mutta rahankiilto silmissä ovat algoritmeineen olleet pitkälti ohjaamassa millainen sisältö pääsee parhaiten esille, tietenkin rahan ehdoilla.

Nyt nousee suurena ongelmana myös politusoituminen. Viimeaikaiset päätökset kytketään tavalla tai toisella poliittisiksi.

Nyt kääntyy tavalla tai toisella uusi somelehti historiassa. Entinen meno ei voi jatkua sellaisenaan. Monta uutta saumaa avautuu myös erilaisille teleoperaattoreille paitsi tekniikassa, niin myös sisällöissä suoraan tai alihankintoina.

Lisää aiheesta:

Väkivalta kiihdyttämöt saatava aisoihin

Trumpin potkiminen somesta oli PR-temppu, jolla on vaikutuksia sinunkin internetiisi – 6 asiaa jotka sinun pitää tietää

Minusta on hyvää vauhtia tulossa kelpo ateisti

Torstai 7.1.2021 klo 21.15 - Kauko Niemi

Huomaan, että olen kiihtyvää vauhtia kasvamassa, siis muuttumassa ateistiksi. Nimittäin puolueateistiksi. Kirkko jääköön rauhaan tällä kertaa. Poliittisista puolueista on kasvamassa pelkkien omien kupliensa räyhääjiä, vaikka niiden pitäisi ajaa meidän äänestäjien yhteistä hyvää toimintakykyä ja hyvinvointia tänään ja tulevaisuudessa hieman eri puoluepainotteisilla keinovalikoimilla.

Tietenkin yksi hyvä keino tämän kehitykseni pysäyttämiseksi on lopettaa poliittisten puolueiden seuraaminen ja antaa ääni ensi keväänä puhtaasti vaikkapa ulkonäön perusteella, joka sekin on yksi selkeä kriteeri. Kenellä isoimmat tissit tai hauikset.

Sauli Niinistö peräänkuulutti uudenvuoden puheessaan oikeasuhtaisuutta: ilman vastuuta ei ylläpidetä oikeuksiakaan. Peukutus tälle viisaalle ilmaisulle.

Niinistön viisauden takana on täydellinen esimerkki, kun hänet valittiin presidentiksi.  Hän oli kansalaisryhmittymän ehdokas, eikä suoraan minkään puolueen ehdokas. Hän ei jäänyt kiitollisuuden velkaa yhdellekään puolueelle. Mielellään jättäisin poliittisen puolueen väliin tulevissa kunnallisvaaleissakin ja antaisin ääneni jollekin luotettavalle ja sitoutumattomalle järjen äänelle, enkä jonkun puolueen sisäiselle räyhäämiselle.

Puolueiden kuvottavuus syntyy, kun ei pystytä keskustelemaan asioista asioina eri näkökulmista ja niiden merkityksistä. Eri näkemyksiä kyllä pystytään käytännössä yhdistämäänkin. Nyt puolueet pystyvät vain mölisemään ja menemään puoluetasolla jopa henkilökohtaisuuksiin unohtaen itse asia. Toimitaan jatkuvasti jotakin vastaan eikä jonkin puolesta.

Politiikko voisi ottaa oppia vaikka nuorten MM jääkiekon pronssia voittaneen Matias Mäntykivi, 19 kommentista - kun pelataan logolle rinnassa eikä nimelle selässä, peli voitetaan!.

Koronan hoitaminen tai minkä muun kriisin tahansa kuten tällä hetkellä ilmastokriisin pitää varautua etukäteen. Kriisissä ei voi luottaa poliitikkoon, kuvaa hyvin Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Anna-Liina Kauhanen.

Kauhanen kirjoittaa, että koronan aikana virologit joutuivat myös politikoimaan, sillä poliitikon dna:ssa on haluttomuus tehdä ikäviä päätöksiä. Edes ministerit eivät ole tottuneita eivätkä halukkaita aina ajamaan yleistä etua, vaan poliitikko painottaa jonkin tietyn ryhmän etuja. Virologia ei kuitenkaan aina jättänyt poliitikoille vaihtoehtoja.

Poliitikkojen olisi ymmärrettävä tieteen tulokset ja tehtävä niistä johtopäätökset, vaikka päätökset olisivat epäsuosittuja, jatkaa Kauhanen. Silti kovin usein poliitikot päättävät niin kuin kovaäänisimmät vaativat ja jolla saa parhaita tuloksia puolueelle. Enemmistökin voi kuitenkin olla väärässä. Paine voi johtaa paitsi vääriin päätöksiin myös siihen, että päätöksiä ei saada tehtyä lainkaan.

Vaarallisinta demokratialle ja yhteiskunnan selviytymiselle on rikkoa kovaäänisimpien vaatimuksesta hiljaisempien oikeuksia. Kun kriisi vyöryy päälle, valmis vastuunjako, lait ja toimintamallit auttavat selviytymään. Pandemian taittamisessa välttämätöntä on myös yhteistyö yli rajojen.

Suomessa on toivon mukaan ensi keväänä myös vakaita ja valistuneita äänestäjiä, jotka eivät  lähde populistien kelkkaan.

Viime vuodelta on aivan riittävästi esimerkkejä siitä, kuinka puolueiden oma etu ajaa kaiken edelle. Ja Yhdysvaltojen niin sanotusta demokratiasta on jäljellä enää puolueiden toimimaton kahtiajako. Trumpin viimeisten puhelujen nauhoitukset osoittavat millä tolalla Yhdysvalloissa ollaan ja millaista esimerkkiä sieltä otetaan.

Toki ymmärrän, että ideaalitapauksessa puolue ajaa teoriassa jotakin asiaa tai linjaa ja mitä useampi on ajamassa, niin sitä suurempi mahdollisuus on saada edes jotakin aikaiseksi. Mutta kun lukee vaikka Helsingin Sanomien kuukausiliitteen Katri Kulmunin haastattelun, niin puolueiden sisäiset väännöt ovat todella kaukana yhteiskunnan yhteisen hyvän kehittämisestä.

Myötätuntoa Kulmunille tuli muiden eduskuntapuolueiden kollegoilta. Omien kanssa oli toisin. Poliitikon omassa ryhmässä vallitsee aina kilpailu, ja siellä ajatus liikkui jo eteenpäin. Eikä tämä ole suinkaan Keskustapuolueen yksinoikeus.

Minulla ei ole koskaan ollut yhdenkään poliittisen puolueen jäsenkirjaa ja toivottavasti ei tulekaan. Se ohjaisi aivan liian tiukasti ajatuksia johonkin vallalla olevaan, jopa keksittyyn ja markkinoinnin suuntaan. Olen puhtaasti asioiden pohjalta varmaan elämäni aikana äänestänyt kaikkia puolueita jossakin vaiheessa tai jossakin vaaleissa. Paitsi yhtä, jonka esittämät näkökannat eivät millään tavalla istu minun sisäiseen arvomaailmaani.

Tutustumisen arvoisia juttuja

Brexit – temppu ja miten se tehtiin

Suomen vitsikkäin puolue

Ennustajaukko miettii epävarmaa tulevaisuutta

Perjantai 25.12.2020 klo 15.03 - Kauko Niemi

Jälkiviisaus on niin helppoa ja epäluotettavaa, kun joku ilmaisee, että tätähän minä ennustin jo viime vuonna. Kuitenkaan ei ole mitään dokumentteja. Siksi kirjoitan nyt julkisesti ajatuksia tulevasta.

Oikein mielelläni tunnustan vuoden kuluttua, että olin väärässä tai jopa täysin väärässä. Tai sitten viittaan tähän blogiini, että näin tuli arvioituakin. Siis arvioitua, sillä nämä eivät perustu mihinkään laajaan tutkimukseen tai muuhunkaan faktaan. Puhtaasti vain minun intuitioon, joka on joskus oikeassa ja sitten taas toiste ihan pielessä.

Korona on keskuudessamme koko ensi vuoden. Rokotukset hillitsevät jonkin verran, mutta ihmiset eivät malta ottaa asiaa riittävän vakavasti ja viruksen uudet versiot livahtavat keskuuteemme. Kolmas, neljäs ja ties monesko versio ensi vuoden aikana koetaankaan.

Itse en tee mitään suunnitelmia sen enempää kuin tänäkään vuonna ja näin ei tarvitse pettyä, eikä perua matkoja tai ennakkoon ostettuja lippuja.

Ensi vuosi on todellinen koetinkivi matkailulle ja sen ympärillä pyörivälle taloudelle. Siinä ei auta, että Finnairin lentokoneruokia myydään supermarketissa. Ravintolat ovat myös tosipaikan edessä. Ei vain sen takia, että asiakasrajoitteet jatkuvat tavalla tai toisella koko vuoden, vaan ihmiset ovat taas oppineet tekemään hyvää ja terveellistä ruokaa ja jopa nauttimaan luovuudestaan omassa keittiössä.

Kahden vuoden koronasta pitäisi selkeästi paljastua, ettei yksittäisellä valtiolla ole mitään mahdollisuutta selvitä globaalissa maailmassa missä tarvitaan maksimaalista yhteistyötä tällaisten yllätyksellisten asioiden selvittämiseksi ja torjumiseksi. Tämän saavat Britit pian kokea käytännön elämässään.

Suomalainen kaupan grand old Stockmann ei selviä hengissä. Stockmannilla ei ole enää mitään mikä kannattelisi sitä vaikeuksien yli. Nyt ei enää locatiokaan. Palvelu, jota vielä jotkut arvostavat hiipui ja samat tuotemerkit eivät kannattele, joita saa jokaisesta peltomarketista ja nettikaupasta. Stockmann on nyt normaali ostoskeskus ja ongelmia tulee olemaan muillakin ostoskeskuksilla. Korona on opettanut ja opettaa tehokkaasti edelleen ensi vuonnakin nettikaupankäyntiä. Koronan kurittama outlet-kylä Kaakkois-Suomessa siirtyi jo yrityssaneeraukseen.

Ensi vuoden yksi pelottavimmista asioista Yhdysvaltain sisällissota. Toistaiseksi sotaa käydään fyysisesti paikallistasoilla ja suunsoitollisesti kaikkialla. Fyysiset yhteenotot lisääntyvät ja poikkeustilan julkistaminen on ollut viime päivinä viittä vaille valmis.  Poikkeustilaa ei suinkaan harkita koronan takia, vaikka tilanne ei ole lainkaan hallinnassa.

Kostonhimoisen, harhaluuloisen ja salaliittoteorioihin kallellaan olevan Trumpin katkeruus voi purkautua ihan millä arvaamattomalla tavalla tahansa. Etenkin kun hänen syytesuojansa poistuu presidenttikauden jälkeen.

Rallimaailmassa tapahtuu muutoksia merkkikohtaisen kärkipaikan valloituksessa.  Toyota rallitalli menettää asemansa. Uudelle tallipäällikölle Jari-Matti Latvalalle on ehdottomasti tärkeämpää päästä itse lööppeihin, kuin motivoida kuskeja ja tekniikan kehittäjiä ylivoimaisiin suorituksiin.

Suora lainaus Tampereen yliopiston professori Janne Seppäseltä - Olen seurannut nyt jonkin aikaa somekeskusteluja Al-holista haetuista lapsista ja heidän äideistään. Tässä maassa käydään nyt ankaraa yhteiskunnallista kamppailua, jossa käyttövoimana on viha. Se suuntautuu kaikkia niitä kohtaan, jotka yrittävät pitää yllä jonkinlaista inhimillisyyttä, suhteellisuudentajua ja kokonaisnäkemystä tarjolla olleista vaihtoehdoista. Monet kommentoijat menevät todella primitiiviselle tasolle puhuessaan "ihmissaastasta". Oikeistopopulistiset poliitikot valjastavat tämän vihan käyttövoimakseen ja lietsovat sitä. Tämä on helvetin vaarallinen kehityskulku.

Pirullinen populismi muuttuu pahuudeksi, niin kuin yksi kommentoija osuvasti sanoo.

Politiikka muuttuu merkittävästi ja kevään kuntavaalit tulevat olemaan osoitus, kuinka politiikkaa ei enää tehdä kuntien ja kaupunkien yhteiseksi hyväksi, vaan sitä tehdään vain ja ainoastaan yhden puolueen häikäilemättömän pyrkyryyden ehdoilla. Erityisesti tässä ennusteessani toivoisin olevani täysin väärässä.

Toki ensi vuosi tuo onnellisia hetkiä, jos vain ymmärtäisimme mitä se onni on. Suomalaissyntyinen onnellisuustutkija Emma Seppälä paljastaa Helsingin Sanomien haastattelussa selkeästi onnellisuuden perusteet.

Seppälän mukaan on olemassa kahdenlaista onnellisuutta. Ensinnäkin on onnea, jota ihminen saa täyttäessään itsekkäitä halujaan.

”Ruokaa, seksiä, mainetta, valtaa, huumeita, alkoholia, rokkia, rahaa ja vaikkapa Instagram-kuvan tykkäyksiä. Sitä on hedonistinen ja materialistinen onnellisuus.”

Kun hedonistista onnea kerää osakseen, mielihyvähormonit ryöpsähtävät aivoissa mutta katoavat nopeasti. Sen vuoksi iloa tuovia piikkejä janoaa jatkuvasti lisää.

Alituinen asioiden tavoitteleminen oman itsen kustannuksella ajaa ihmisen taistele tai pakene -tilaan, joka on pitkään jatkuessaan uhka terveydelle.

Jatkuva suorittaminen saa ajatukset vaeltelemaan ja vaikeuttaa hetkessä elämistä. Se vie meitä kauemmas onnellisuudesta.

Kun olemme läsnä nykyhetkessä eli ajattelemme sitä, mitä parhaillaan teemme, olemme tutkimusten mukaan onnellisimmillamme riippumatta siitä, tuoko tekeminen iloa vai ei. Lisäksi läsnäolo lisää karismaa muiden silmissä.

Hyvää Uutta Vuotta ja ollaan läsnä.

Ennustamisen olemuksesta laaja artikkeli Helsingin Sanomissa. (tilaajille) Voit tedä oman ennusteesi ja osallistua kilpailuun, jonka voittaja selviää vuoden kuluttua.

Korona on toiminut muutosvoimana

Lauantai 19.12.2020 klo 19.49 - Kauko Niemi

Nyt on pakko jatkaa tämän kuun alussa kirjoittamaani blogia muutoksesta. Ilman koronaa ei valitettavasti olisi tapahtunut mitään merkittävää. Siis vain pientä hivuttautumista suuntaan tai toiseen.

Useampikin viime päivinä julkaistu tutkimus näyttäisi viittaavan siihen suuntaan, että koronasta on ollut paljon hyötyä. Ihmiset ovat joutuneet, onnistuneet, saaneet pysähtyä miettimään asioita, eikä paahtaa rutiinilla ja ympäristöpaineilla entiseen tahtiin.

Yritysasiantuntijat ovat aina sanoneet, että yrityksen suurimmat virheet tapahtuvat silloin, kun ollaan tyytyväisiä toimintaan. Tyytyväisyys hidastaa ja tappaa uuden kehitysksen ja tarpeelliset muutokset.

Muistan kun oli 1990-luvun lopulla haastattelemassa erästä Nokian johtajaa. Tuolloin alkoi olla selkeitä viitteitä Applen tulosta matkapuhelinmarkkinoille. Keskustelun viesti oli selvä. Nokialla oltiin varmoja, että he ovat noin 5 vuotta edellä tekniikassa, eikä Apple voi koskaan saada sitä etumatkaa kiinni. Tyytyväisyys ja varmuus paistoi, eikä ollut epäilystäkään muusta vaihtoehdosta. Todellisuus oli toinen, eikä 5 vuoden etumatka suojannut lainkaan.

Muutos on välttämätöntä, mutta miksi se on niin vaikeaa tehdä vapaaehtoisesti, kuten tuossa joulukuun alun blogissani mietiskelin. Muutoksen nopeus ja suuruus vaikuttavat merkittävästi kuinka sen koemme.

Vuosi koronan kanssa on osoittanut, että nopeus on ollut tässä tapauksessa monelle sietämätöntä. Monelle elämän tilanteen mukaan myös suuruus on koetellut pinnaa. Ja sekin kannattaa istuttaa tulevaisuuden realiteetteihin, että kun kaikki eivät ole pystyneet mukautumaan tilanteeseen, niin ensi joulunakin pähkimme samojen asioiden kanssa – ovatko etäisyydet kunnossa.

Pikkuhiljaa alkavat kuitenkin paljastua, että vuosi on tuonut paljon hyvää, nöyryyttä ja yhteisöllisyyttä, kun on ollut aikaa pysähtyä ja miettiä ihan perusasioita.

Ylen tuoreen selvityksen mukaan Suomalaisista 86 prosenttia on tyytyväisiä elämäänsä. Luku on suurempi kuin vuosi sitten. Lisäksi samaisen tutkimuksen mukaan yli kolmannes suomalaisista uskoo, että vuoden päästä onnellisuus omassa elämässä on lisääntynyt.

Yle on myös uutisoinut aiemmin, että myös huolestuneisuus on vähentynyt tänä vuonna: omasta terveydestä, läheisistä, toimeentulosta ja työssäjaksamisesta erittäin huolestuneiden osuus on pudonnut merkittävästi, alle kymmeneen prosenttiin, edellisiin vuosiin verrattuna.

Kriisit ja onnettomuudet saavat kansalaiset puhaltamaan yhteen hiileen. Sosiaalipsykologian tohtorikoulutettava Jennifer de Paola Helsingin yliopistosta uskoo, että yhteistyötä tehdään kansainvälisen kriisin aikana enemmän, ja se vaikuttaa myös ihmisten onnellisuuteen ja tyytyväisyyteen. Kiitollisuus ja auttamishalu ovat osa onnellisuuden kokemusta.

Jyväskylän yliopiston selvityksessä 72 prosenttia kokee, että koronalla on ollut positiivisia vaikutuksia perheen lasten ja vanhempien välisiin suhteisiin. Toki uusi nopeasti muuttunut tilanne on aiheuttanut lyhytaikaisia ongelmia päivittäisissä järjestelyissä.

Viime viikolla julkaistu Sitran selvitys osoittaa myös, että koronaviruspandemia rajoituksineen on saanut suomalaiset tekemään terveellisempiä ja kestävää kehitystä tukevia valintoja arjessaan.

Sitran kyselyyn vastanneista 32 prosenttia kertoi muun muassa raivanneensa kotejaan ja ostaneensa enemmän kotimaista ruokaa. Sen sijaan kotimaanmatkailu ja maallemuutto eivät osoittautuneet kyselyn valossa niin suosituiksi ilmiöiksi, kuin olisi voinut kuvitella, kertoo Kestävä arki -projektin johtaja Markus Terho Sitrasta.

Sitra tulkitsee myös vahvasti, että osa muutoksista tulee jäämään myös käytäntöön, vaikka pandemia saataisiin nujerrettua.

Suurin kysymys onkin nyt, että kannattaako panna jatkuvasti hanttiin. Vuosikin näyttää olevan ihmiselle todella lyhyt aika tehdä pysyviä muutoksia. Aina kannattaa muistaa, etteivät muutoksien tarvitse olla pysyviä ja iankaikkisia. Aina voi palata takaisin vanhaan tai sitten tehdä vieläkin suuremman ja paremman muutoksen.