Pysykää perässä - älä unohda tietoturvaa

Perjantai 12.5.2023 klo 11.55 - Kauko Niemi

 Ukrainan presidentin Suomen vierailun aikana jopa Vantaan metsissä ja kallioilla oli oleskelu ja koneiden bongaus kielletty

Pitäisikö meidän jokaisen olla pikku Zelenskyi. Etenkin jos ajatellaan elämää turvallisuuden näkökulmasta. Viime viikon keskiviikkoiseen valtiovierailuun, moni kuten minäkin, havahtui vasta helikoptereiden pörrätessä taivaalla. Ennakkoon ei asiasta kerrottu ja media spekuloi lentojen reittejä. Mistä ja milloin hän saapui Suomeen. Kukaan ei oikein tiennyt eli asiaa ei ainakaan julkisesti paljastettu.

Vaikkei sinulla olekaan yhtä vakavia vihamiehiä kuin Ukrainan presidentillä, niin nettiturvallisuudesta kannattaa joka tapauksessa olla tarkkana. Julkaisuja kannattaa aina hiukan miettiä myös turvallisuuden ja väärinkäytön näkökulmasta.

Muutama vuosi sitten oli varsin yleistä, että toisen omaisuudesta kiinnostuneet kulkivat lentoaseman parkkipaikoilla ja keräsivät rekisteritietoja ja jos tietojen jakelua ei ollut kielletty Traficomin sivuilla, niin sieltähän löytyi matkoilla olevan tiedot ja osoitteet. Ei muuta kuin toimeksi. Ja taitaa löytyä vieläkin, jos et ole jakelua henkilökohtaisesti kieltänyt. Traficom myi noita tietoja ainakin autokauppiaille ja katsastusasemille.

Some tarjoaa melkein yhtä helpot temput. Paikannus ja kunkin päivitysseuranta ovat hyviä keinoja. Päivitykset kuinka seuraavat neljä viikkoa nautiskellaan Espanjan auringon alla. Tai vielä on jäljellä parisen viikkoa täällä keskellä ei mitään. Loppu onkin jo helppo arvata. Altistus on avattu ja siirryt kohderyhmään ”ei ketään kotona” käydäänpä katsomassa ja seuraamassa.

Lähes kaikkien sovellusten asetuksissa toki on vaihtoehto, että paikannusta saa käyttää vain käytettäessä ko sovellusta. Siis yleisesti paikannusta ei kannata pitää puhelimessa päällä. Mitäs se kenellekään kuuluu millaisia reittejä kuljet tai missä maleksit. Jos syntyy oikein suuri hätä, niin viranomaiset saavat kyllä operaattorilta tiedon missä puhelimesi on ja viranomaiset eivät siis käytä puhelimesi paikannustietoja.

 

Tällä hetkellä näyttää olevan myös melkoista muotia tehdä jonkinmoinen kopio fb-tilistäsi ja houkutella kavereitasi tykkäämään siitä. Onneksi valtaosa jo huomaa hämäryyden ja osaa varoittaa julkisesti aitoja kavereitaan.

 

Itse kohtasin taas muutama päivä sitten melkoista sekoilua. Minulle alkoi tulla viestejä Meta-mainostililtäni. Tietääkseni minulla ei ole mainostiliä tai en ainakaan itse ole sellaista luonut. Kun sitten vihdoin löysin mainostilini, niin siellä oli kolme ylläpitäjää eri puolilta maailmaa. Ketään heistä en tuntenut. Poistin ylläpitäjät ja yritin poistaa mainostiliä onnistumatta. Raportoin huijauksesta Meta:lle paitsi en oikein luota heihin.

Mitenköhän tällaista päästään tekemään ja mitähän tästä vielä seuraa. Nyt on jo tarjottu 1,02 euron laskua.

Voi olla, että mainostilini liittyy Metan ilmoittamiin muuttuviin käytäntöihin, jotka muuttuvat heinäkuun alussa vastaamaan eurooppalaisia vaatimuksia. Omalla kohdallani näyttää vahvasti siltä, että minun asetukseni ovat jo heinäkuun alun tasolla. kaikkeen pitäisi muka vastata ja käsitellä Meta-bisneksen kautta.

Klikkaa omaa pärstääsi sivun oikeassa yläkulmassa ja pääset tarkistelemaan omia asetuksiasi.

Vaikea on vielä sanoa mikä Meta todella muuttaa, kun Metan viestien tulkinta ei ole niin yksioikoista;
*Uusi oikeusperusteemme käyttää tiettyjä tietoja mainosten näyttämiseksi sinulle, on oikeutettu etu.

*Tämä tarkoittaa, että sinulla on oikeus vastustaa kyseisten tietojen käyttöämme mainosten näyttämiseksi sinulle.

*Olemme lisänneet käyttöehtoihimme ja tietosuojakäytäntöömme tietoja siitä, miten mainokset toimivat Meta-tuotteissa.

No kuitenkin oikein hyvä, jos minulla on heinäkuun alusta alkaen edes jotain oikeuksia vastustaa.

 

Helsingin vetovoima hiipuu huolestuttavalla vauhdilla

Perjantai 5.5.2023 klo 12.25 - Kauko Niemi

 

Ihminen oppii kahdessa vuodessa pysyvästi uusille tavoille - korona tuon osoitti selkeästi. Niin moni ei enää tarvitse sen enempää ylenpalttista riemua kuin ravintolaakaan. Korona opetti kahdessa vuodessa etätyökulttuurin ja moni muutti Helsingistä kauemmas ja halvemmille seuduilla soveltaen osa-aikaista toimistossa työskentelyä

Nyt Helsinki opettaa selkeästi, ettei keskustaan kannata mennä, kun ympäristöstä löytyvät samat asiat helpommalla ja pienemmällä vaivalla. Asioiden hoito netissä sujuu melko mutkattomasti ja sitten kun tarvitsee rahdata jotakin, niin kätevin muoto ja pitkäaikaisin tottumus on oma auto.

En ihmettelisi, vaikka Tampereesta muodostuisi Suomen pääkaupunki, vaikkei siellä hallinnollisia toimintoja olisikaan.

Neljä vuotta Mannerhimintien korjausta opettaasatavarmasti, että piipahdetaan Lahdessa, Hämeenlinnassa jopa Turussa ja löydetään uutta kivaa. Helsingin keskustan vetovoiman hävitysprojekteja on useita muitakin. Hämeentien yksityisautoilun rajoittamisesta ei kovin montaa irtopistettä ole ollut jaossa.

Maskun kanssa samassa orkesterissa soittaa jäähyväislaulua täysin sekaisin oleva Hakaniemi, Kruunuhaka, Sörnäistenrantatie ja Mäkelänkatu. Kruunuvuoren silta. Vanhankaupungin kosken ja sen luotoympäristöä ihailevat saavat olla kekseliäitä, jos meinaa autolla mennä paikalle. Kaiken kruunaa Esplanaadien rajoitukset. Oman osuutensa on hoitanut Finlandiatalon remontti.

Ratatyöt myös vaikuttavat lähijunien liikenteeseen Heti vapun jälkeen. Junat kulkevat tavallista harvemmin osuuksilla Helsinki-Tikkurila-Kerava ja Helsinki-Tikkurila-Lentoasema.

Tämä kaikkihan on toki ok ja ymmärrettävää niin kauan kuin asiaa ajatellaan insinöörimäisesti yksi tekninen asia kerrallaan. Vanhaa ja huonokuntoista pitää huoltaa ja korjata riippumatta mitä tehdään muualla kaupungissa. Onkohan kokonaisuutta ja sen vaikutusta ajatellut tosissaan tunnetasolla kukaan.

Yksittäinen kaupunkilainen ja vielä vähemmän täällä vieraileva kotimainen tai ulkomainen turisti ei mieti Mannerheimintien ratikkakiskon kuntoa, vaan miettii Helsingin tarjoavaa nautittavuutta ja hyötyä. Sitä kokonaista mielikuvaa kaupungista. Ja jos se on pettymys vuodesta toiseen, vetovoimaisuus heikkenee, jopa katoaa.

Valitettavasti en tunne, enkä tiedä kuinka Helsingissä arvioidaan yksittäisten remonttien vaikutusta kokonaiskuvaan. Onko se tietoista, ettei ydinkeskustasta tai ydinkeskustaan juurikaan pääse autolla idästä eikä pohjoisesta.

”Nykyisellä kaupunkisuunnittelulla ydinkeskustan hiljeneminen jatkuu. Puheet keskustasta kaupunkilaisten olohuoneena voidaan unohtaa. Ydinkeskusta toimii kaupunkilaisten olohuoneena korkeintaan keskikesällä, jos silloinkaan.

Helsingin strategia tulla maailman toimivimmaksi kaupungiksi ei nykymenolla toteudu. Keskustan pitäisi olla täynnä elämää, jotta Helsinki menestyisi Itämeren metropolina ja kiinnostavana, vetovoimaisena kohteena”. Näin arvioi emeritusprofessori  Jorma Paavonen Helsingin Sanomissa.

Vetovoimainen ja moderni kaupunki tarvitsee myös helpon saavutettavuuden tuleville kevyille sähköisille ilma-aluksille, mutta mitä tapahtuu Malmin lentokentälle? Eipä juurikaan tue modernia tulevaisuutta.

Tämä sama ajatus on pyörinyt huolestuttavalla vilkkaudella päässäni aiemminkin, kun seuraan ja ennen kaikkea koen asian päivittäin asuessani 00100 postialueella, Helsingin ydinkeskustassa.

 

 

Lisää aiheesta:

Kauppakeskukset näivettävät Helsingin keskustan

Toinen jättihanke ei mahdu Suvilahteen

Vetovoimaisuutta ilmassa, mutta mihin suuntaan

 

 

Kaksi miljoonaa on hieno luku

Perjantai 5.5.2023 klo 9.56 - Kauko Niemi

Kaksi miljoonaa on hieno luku, jos se on vaikkapa voittamani euromäärä lotossa. Se on hieno luku silloin kun tuo määrä ihmisiä on elämän muutoksilla ilman pillereitä päässyt vaivoistaan. Se olisi hieno luku, jos tuo määrä ukrainalaisia pääsisi takaisin rauhalliseen kotiinsa.

Mutta tänään tuo kaksi miljoonaa on vain sivulatausten määrä minun näillä nettisivuilla www.kakeniemi.fi. No se on silti ihan kiva luku minulle. Sen saavuttamiseen olen pyrkinyt vain asiallisiin näkökantoihin ajankohtaisissa asioissa.

Klikkejä en ole pyrkinyt keräämään julkaisemalla otteita julkkisten ”pillupäiväkirjoista” enkä muistakaan päivän kohinoista.

Kahden miljoonan eurotkin saavat odottaa edelleem tuota lottovoittoa, vaikka muutamaan kertaan onkin oltu yhteydessä ja tiedusteltu, voisiko sivuiltani ostaa mainospaikkoja.

Kirjoittaminen on minulle helpompaa kuin puhuminen – jatketaan näin – kiitos kaikille näillä sivuilla kävijöille.

Vetovoimaisuutta ilmassa - mutta mihin suuntaan

Perjantai 14.4.2023 klo 11.12 - Kauko Niemi

Tätä kylttiä odotta kotikadulle keväisin yhtä innokkaasti kuin muuttolintuja metsään - herää lakaisukoneenkuljettaja. Voisiko tämän tulkita myös muuttokehoitukseksi.

Kaikki on suhteellista. Asun kaupungin keskustassa. Kaupungin, jonka vetovoima on selkeässä alamäessä. Sitä kutsutaan Helsingiksi. Onko tässä mitään järkeä, etenkään taloudellisesti. Entä onko tässä mitään järkeä toiminnallisestikaan, sillä itse ulkoilutan kameraani mielellään luonnossa ja lähimmät henkilökontaktini ovat tällä hetkellä reilun 100 km päässä idässä, lännessä ja pohjoisessa.

Siis voisin periaatteessa asua ihan missä vain metsänlaidassa, enkä paikassa, missä yhdestäkin puusta pitää tapella oikeudessa, jotta saataisiin tilaa betonille. Missä ilman laatu suodattimista ja ilmanputsareista huolimatta on huolestuttavan huono, kevään katupölystä puhumattakaan.

Kaikki on tosiaan suhteellista, kun törmäsin asuntoilmoitukseen, missä 83,5 neliöinen kaksio maksaa 1,65 miljoonaa euroa. Tuosta asunnosta kun kävelee vain 11 minuuttia lännen suuntaan, niin ollaan minun ovellani. Saman neliöhinnan mukaan 1,5 miljoonan euron asunnolla.

No jos joku tulee koputtamaan ovelleni ja ilmoittaa maksavansa 76 neliöisestä, hyväkuntoisesta, ylimmänkerroksen asunnosta 695.000 euroa, niin hän voi muuttaa heti kun viralliset asiat ovat hoidettu kuntoon. Siis liki miljoonan halvemmalla kuin tuossa 850 metrin päässä olevasta naapuristani.

Tämähän ei toki ole ensimmäinen kerta, kun asia pyörii päässäni. Edellinen kerta oli jokin aika sitten kun sain tietää, että autoni ”säilyttäminen” paljaalla kadulla ja tiukasti rajatulla alueella kallistui tänä vuonna 420 prosenttia.

Korona on varsin tehokkaasti kolmessa vuodessa opettanut, ettei joka viikko tarvitse käydä, jossakin massatapahtumassa ja vaihtoehtona metsä ja luonto luo myös nautinnollisen olon. Korona opetti myös, etten välttämättä tarvitse ravintolapalveluita lainkaan. Huoltsikan kahvila riittää erinomaisesti, jos matkalla kahvihammasta pakottaa. Suurimman osan ostoksistani teen joka tapauksessa nettikaupoista. Korona sulatti päivittäiset työmatkat etätyön voimalla.

Tuttavani muutti tuosta lähinaapurista Sisä-Suomen kaupunkiin. Hänen kokemuslistalla on hyviä puolia huomattavasti enemmän kuin huonoja. - asuntojen hintataso selkeästi alempi, koskee myös vastikkeita. Autoilijoita, pyöräilijöitä ja kävelijöitä kohdellaan tasapuolisesti ja kadut puhdistetaan lumesta talvella saman päivän aikana.

Kulttuuripalveluiden monipuolisena käyttäjänä hän toteaa, että kulttuuripalveluja on tarjolla lähes päivittäin ja lippujakin saa lyhyellä varoitusajalla. Muutoinkin erilaiset palvelut ovat nopeasti saavutettavissa eli lyhyet matkat joka paikkaan ja palvelu on ystävällistä.

Huonona asiana hän kokee, että pk-seudulla asuvia ystäviä näkee turhan harvoin ja  julkiset liikenneyhteydet pk-seudulle ovat hitaita. Aika ajoin on ikävä myös Helsingin vanhaa arvokasta arkkitehtuuria.

Minne sitten olen muuttamassa?  Itään, länteen tai pohjoiseen. Etelässä Viro ja siitä eteenpäin ovat toistaiseksi poissa kuvioista. Kouvolassa kerrostalojen keskineliöhinta on 1029 euroa neliö. Nykyisen kokoinen asunto irtoaisi siellä noin 100.000 eurolla, Lahdessa 240.000 eurolla, Turussa 380.000. Suomen tämän hetken vetovoimaisimmassa kaupungissa Tampereella noin 520.000 eurolla. Nämä siis ihan kaupunkien keskustan kerrostaloissa.

Ja sitten kun hillitsee himojaan ja siirtyy ”kaupunkien pääkaduilta” vähän laidemmalle kuten Raisio, niin ollaan 148.000 eurossa, Salo 130.000 ja Heinola 93.000 euroa.

Paikkakuntien hyvä testi, jota olen jonkin verran kokeillut, on käveskellä ja tervehtiä tuntemattomia ihmisiä. Testasin sitä samaa kerran Töölönlahdella. Sain tunnin aikana kolme vastausta tervehdyksiini. Loput eivät olleet näkevinäänkään tai pitivät minua outona. Salon kupeessa pienehköllä kirkonkylällä jokainen koululainenkin moikkaa vastaan tullessaan.

Kaikki on tosiaan suhteellista. Ilman tunteellisia mielihaluja muutto metsään olisi ainoa järkevä toimenpide, kun ei enää ole riippuvainen edes päivittäisistä työmatkoistakaan.

PS hinnat ovat laskettu Etu-ovi palvelun antamien keskiarvojen mukaan.

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

 

Lisää aiheesta:
Asunnon arvo romahti kolmessa vuodessa

Asuntojen hinnat laskevat

Omakotitalojen hintahaitari

Katupöly kymmenkertaistuu

Näitä haetaan Oikotiellä

 

 

 

 

 

Pysähdyttävän kaunista todellisuutta

Torstai 6.4.2023 klo 14.44 - Kauko Niemi

Maailman paras isä -kirja palkittiin - onnistuneet kannet kunniakirjalla

Maailman paras isä (Isukka). Tällä kertaa maailman paras isä ei ole vippaskonsteilla paisutetuilla lihaksilla varustettu ja audilla ajava supermies. Eikä se ole ulkokuorrutettu, naisten jahtaama miesmalli, jota media hehkuttaa jokaisesta pienestäkin yksityiskohdasta.

Maailman paras isä on aidosti isä, joka on ottanut, joutunut ottamaan, halunnut ottaa yksin täyden vastuun lapsiensa kasvamisesta ja kehittymisestä. Hän on saanut vastuun monista viranomaisten vitkuttelusta huolimatta. Hän on siis byrokratian viralliselta statukseltaan yksinhuoltajaisä.

Antti Kirves, yksinhuoltaja itsekin, on kirjoittanut ja kuvannut juuri julkaistun kirjan, missä 26 yksinhuoltajaisää avaa rehellisen reilusti oman tarinansa. Kirja on varmasti arvokasta ja käypää vertaistukea. Yksinhuoltajaisät kun eivät juurikaan ole lööpeissä, vaikka niitä on Suomessa yli 19000. Ja silloin kun media puhuu yksihuoltajuudesta, niin puhutaan etupäässä naisisten surkeasta ja aliarvostetusta pakonomaisesta kohtalosta.

Isästä ei yleensä tule yksinhuoltajaa ilman painavaa syytä. Kirjan esipuheessa arvellaan ehkä sairastui, ehkä valitsi pullon, piikin tai pillerit, ehkä hän kuoli tai lähti muuten vaan. Ehkä kysymyksiä jäi enemmän kuin vastauksia. Tämä kirja antaa 26 rehellistä vastausta.

Viestinnällisesti kirja on pysäyttävä paitsi aihesisällöltään, niin myös tyylilajiltaan. Tunnen kirjoittajan sekä kirjoittajana että kuvaajana ja hänen pelkistetyn ja todellisuuteen perustuvan toimintatavan.

Kirja on myös varsin sisäsiisti. Yksinhuoltajamiesten kuvat ja kokemukset ovat omina ryhminään eri sivuilla ja kukaan ulkopuolinen ei näin ollen pysty yhdistämään mikä on Villen tai mikä on Maxin tarina. Kohteliasta eikä yhtään pilaa arvokasta ja avointa tunnelmaa.

Tämä kirja kasvattaa monin verroin sitä ärtymystä mikä minulle syntyy päivittäin mediasuhteessa. Etsitään mikä tahansa julkkiskuva. Ja tietenkin tyrkkyjulkkikset niitä myös tuputtavat medialle. Mitä vähemmissä vaatteissa sitä parempi. Sitten keksitään mikä tahansa tarina ja sille sopiva klikkiotsikko. Ketä tällainen palvelee paitsi klikkitilastojen pitäjiä.

Kehitys näkyy varsin selvästi. Olen yleisestä mielenkiinnosta pyörittänyt hauva nimistä koira-ryhmää Facebookissa pian 14 vuotta ja keskimäärin kolme päivitystä joka ikinen päivä. Sivu tavoittaa 18000 ihmistä ja siitä tykkää 9700 henkilöä.

Aikaisemmin koirauutisointi oli aitoa koiriin ja koiran kasvatukseen liittyvää hyötytietoa. Tällä hetkellä 80 prosenttia nettihausta on kuinka julkkisten koirat ovat käyttäytyneet tai kuinka joku julkkis on astunut koiran ulosteeseen. Ja tästä kaikesta pitäisi vielä maksaa.

Maailman paras isä kirjassa tunnustetaan, ettei kukaan ole maailman paras isä, mutta ihan varmasti jokainen isä on omille lapsilleen juuri se paras isä.

Kirjan tarinat antavat ymmärtää, ettei miehen virallinen ja lainmukainen yksinhuoltajuus ole aina itsestään selvää. Saman ovat myös huomanneet viranomaiset.

Viime viikolla valmistui työryhmän mietintö osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutetun ”Laki ja perheiden monimuotoisuus” -tutkimushankkeen loppuraportissa ehdotetaan muutoksia suomalaiseen perhelainsäädäntöön, perintökaareen ja sosiaaliturvaan. Tutkimuksessa on tarkasteltu lainsäädännön rakenteita perheiden monimuotoisuuden näkökulmasta.

Maailman paras isä kirja tarjoaa erinomaista vertaistukea tuoreille yh-isille. Niille, jotka ovat juuri nyt uuden edessä. Vastaavaa tietoa ei media tarjoa. Te pärjäätte, te selviätte, parempaa on tulossa.

 

 

PS. Kirjan alkuperäinen idea syntyi Antti Kirveelle, kun hänen pieni tytär toi aikoinaan isukalle avaimenperän, jossa luki - Maailman paras isä.

 

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

 

 

 

 

 

Somen algoritmit siirtyvät pikkuhiljaa oikeaan elämään

Lauantai 1.4.2023 - Kauko Niemi

 

Sosiaalista mediaa on haukuttu vihan lietsonnasta. Niinhän se on tietoisesti rakennettukin, että mitä ärhäkkäämpää kommentointia saat aikaan, sitä enemmän koneet viestiäsi jakavat. Sopusointuinen viesti ei somessa laajalle leviä.

Algoritmit ovat muuttaneet asiallisen ja sivistyneen nettikeskustelun enemmän ja vähemmän rähjääväksi, missä faktoilla ei ole suurtakaan painoarvoa.

Nyt on vaalikampanjoinnissa sama ilmiö siirtynyt toreille ja turuille. Rähjääminen on yltänyt sellaiselle tasolle, etten ole juurikaan katsonut vaalikeskusteluja. Yrittänyt kyllä, mutta jos sivistynyt keskustelutaito on kateissa, niin se tuntuu minulle liian pahalta. Ennakkoääneni kävin kuitenkin antamassa.

Toisaalta valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo ennustaa hyvää äänestysprosenttia eduskuntavaaleissa, ja siihen on hänen mielestään kaksi syytä. Puolueet eroavat selvästi toisistaan vastakkainasettelun voimistumisen myötä ja suosituimpien puolueiden väliset kannatuserot ovat pienen pieniä.

Hänen mukaansa fyysiset hyökkäykset ovat saaneet alkunsa toimintakulttuurista, joka oikeuttaa väkivallan. Kyseinen toimintakulttuuri on lähtenyt liikkeelle verkosta, missä saa usein puhua mitä tahansa ilman, että kukaan tuomitsee. Vähitellen sama toiminta valuu myös vaaliteltoille.

Ennakkoäänestys oli tällä kertaa historian vilkkain. Eduskuntavaalien 2023 ennakkoäänestyksessä annettiin yli 1 712300 ääntä, joten ennakkoon äänesti noin 40 prosenttia Suomessa asuvista äänioikeutetuista. Ja mikäli nuoret ovat liikkeellä, vaalien lopputulos voi olla yllättävä. Tätä blogia kirjoitettaessani oli varsinaisen äänestyspäivän tulos vielä suuri kysymysmerkki.

Vahvoja ennusteita yllätyksistäkin on ollut ilmassa. Nuoriso, joka ei välttämättä seuraa päivän politiikkauutisia, eivätkä lueskele kadulla olevia vaalimainoksia, voi rakentaa yllätyksiä. Kuinka ehdokkaat ovat osanneet hyödyntää nuorison käyttämää sosiaalista mediaa. Kuinka ovat osanneet valita oikeat nettikanavat ja kuinka viestien sisältö ja sävy kohtaavat nuoret.

Omalla kohdallani ennakkoäänestyspaikan tiskillä ehdin kohdata kolme muuta äänestäjää ja jokaiselta kysyttiin – onko ensimmäiset eduskuntavaalit – onneksi olkoon.

Somen tehosta esimerkkinä vaikkapa Sanna Marinin sometaustaryhmä, joka on saanut paljon aikaan niin hyvässä kuin pahassa. Livealgoritmina toimii oikein hyvin myös Riikka Purra, joka onnistuu ärsyttämään kumppaneitaan asiassa kuin asiassa.

Jos ja kun huolestuttava someäksyily on siirtynyt livelavoille, niin vieläkin huolestuttavaa on ollut, miten vihapuhe on alkanut kanavoitua vihateoiksi. Fyysinen väkivalta on aina tuomittavaa, mutta silloin kun se kohdistuu vaaliehdokasta kohtaan, kyseessä on hyökkäys myös demokratiaa vastaan. Tässäkin toiminnassa on selvää kasvua nähtävissä.

Elämme selkeästi siirtymävaihetta ja neljän vuoden kuluttua on monta uutta vaikuttamiskeinoa käytössä ja todennäköisesti kadunvarsi mainosrivit vähissä.

Toimintakulttuurit kehittyvät hitaasti mutta toisaalta perääntymättömästi ja äärimmilleen vietynä vähän kuin yhdysvaltalaiset kouluampumiset tai hiljalleen kasvava suomalainen katuväkivalta.

Kaikista uusista tempuista ja algoritmeistä huolimatta toivon ja äänestän edelleen henkilöä, joka osaa esittää asiansa suuta soittamatta ja riitelemättä. Käytöstavat ovat myös aina esimerkkinä ja politiikoilla julkisina esimerkkinä, kuinka asioita tulisi yhteisesti ja rakentavasti hoitaa. Turha syyttää perheitä ja vanhempia huonojen mallien näyttämisestä. Vain olenko väärässä?

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradion kanavilla 3.4.2023 alkaen:

Lisää aiheesta:

 
Voittaako kiljuva veronkiristäjä-Marin, köyhien kurittaja Orpo vai mamuja ruoskiva Purra?

Meta pohtii kieltävänsä poliittisen mainonnan Euroopassa

Arvaa kuka puheenjohtaja

Tekoäly mullistaa maailmaa, mutta ehdokkaita se ei hetkauttanut

Pohdinnan paikka mistä ihmisten omituinen käytös johtuu

 

 

 

Kohta on hiihdot lopullisesti hiihdetty

Perjantai 17.3.2023 klo 11.35 - Kauko Niemi

Suomen nettoilmastopäästöt eivät ole tavoitteista huolimatta pienentyneet. YK:n luontokokous päätti joulukuussa, että maailman maa- ja merialueista suojellaan 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Energia on kallistunut, ja eri puolueet tekevät erilaisia johtopäätöksiä siitä, miten sen pitäisi vaikuttaa ilmastotoimiin.

Karu ennuste nykymenolla on se, että vuonna 2050 pysyvä lumiraja on hieman Oulun pohjoispuolella. Siis valtaosassa Suomea loppuu hiihtäminen. Valtaosa Suomesta menettää kaiken sen toiminnan ja bisneksen, johon liittyy lumi. Tarvitsemmeko edes talvirenkaita autoihimme?

Lumi on vain yksi, mutta konkreettinen, häviävä elementti. Kukaan ei tiedä mitä kaikkea muuta muuttuu. Esimerkiksi vaikkapa yksittäinen tapaus tilli. Suomalainen tilli on viisi kertaa aromikkaampaa kuin saksalainen tilli. Suomainen aromikkuus syntyy tillin kasvaessa viileässä riittävän hitaasti ja yöttömät yöt boostaavat aromeja.

Kaikkein tärkeintä on muistaa, että luonnon voimien kanssa ei neuvotella. Ne on hyväksyttävä ja toimittava sen mukaan. Tasapainoinen muutos tapahtuu vain ihmisten tasapainoisten toimien kautta. Ei jatkuvan kasvun ja maksimaalisten taloudellisten voittojen kautta. Mutta millaisten toimien, sitä ei tunnu kukaan tietävän eikä aidosti välittävän.

Suomen hiihtoliitto on ainakin herännyt heidän häviävään todellisuuteen. Nyt on toinen vuosi, kun nostetaan kissa pöydälle. Helsingin Olympiastadionilla järjestetään Helsinki Ski Weeksin yhteyteen Olympiastadionille rakentunut ”Lumimuseo – Oodi lumelle.” Se vie meidät tulevaisuuteen, jollaista emme halua. Lumimuseoon on kerätty esineitä, tavaroita, ääniä, joita emme enää vuonna 2050 koe, emmekä kohtaa.

Ski Weeks on kaikkine tapahtumineen pysäyttävä muistutus, mihin me ihmiset olemme tätä palloamme muokkaamassa. Samaa konkreettista varoittelua soisi tapahtuvat ihan kaikilla toimialoilla. Tosin se ei näytä olevan kovinkaan yksinkertaista tai sopusointuista.

Hyvä esimerkki vaikkapa Saksan autoteollisuudesta. Yhteistyö tai edes -ymmärrys siitä, että kaikki autot olisivat täyssähköautona vuoteen 2035, repii jyrkästi eri osapuolia.

Kahlasin jälleen läpi neljä vaalikonetta, selvittääkseni millä keinoin ja tavoittein kansanedustajaehdokkaat toimivat ilmastomuutoksen hillitsemiseksi. Lopputulos on masentava. Siis yhtään konkreettista, mielenkiintoista pointtia ei tullut vastaan.

Kaikki perustelut ilmastomuutoksen hillitsemiseksi olivat yleisiä puppusanageneraattorilla tuotettuja ja kuultuja hokemia. Hiilineutraalisuustavoite on kunnianhimoinen ja kannatettava, mutta en uskalla sanoa onko se realistinen. Varsin yleinen vastaus oli myös - ehdokas ei ole perustellut vastaustaan. Entäs, johtaako tämä perustelu yhtään mihinkään - luonnon tasapaino tulee säilyttää.

Pieni mietintä on matkassa Marcus Rantalalla (RKP). Ilmastonmuutos on tieteellinen tosiasia ja sen seuraukset voivat olla katastrofaaliset koko ihmiskunnalle. Ihmisen toiminnalla on kiistaton vaikutus ilmaston lämpenemiseen ja siksi on toimittava ripeästi ilmastonmuutosta vastaan. Ajattele globaalisti, toimi paikallisesti. Ilmastomuutoksen torjuntaa ei voi, eikä saa siirtää tulevaisuuteen. Se olisi vastuutonta ja tuhoisaa.

Ainoa perustelu, jossa on omaa ajattelua mukana, on Lauri Alhojärvellä (Feministinen puolue) - ns. länsimaat ovat ulkoistaneet tuotantonsa ja päästönsä muualle. Niiden on aika ruveta kantamaan globaali vastuunsa.

Tulevan hallituksen intohimo ei näyttäisi olevat kovinkaan korkealla elinolojemme turvaamisessa.

Nyt olisi jo kiire saada konkretiaa ja muutoksia aikaan. Moni saattaa olla jopa tyytyväinen, jos ei tarvitsisi tehdä lumitöitä, eikä liukastella sairaalakuntoon. Mutta kukaan ei tiedä miten suomalainen luonto muuttuu lämmön myötä. Häviävätkö mustikat metsistä? Muuttuuko puuston rakenne, entä millaisia eläimiä kohtaamme luonnossamme? Miten reakoi viileiden vesien lohi? Millaisia sään ääri-ilmiötä kohtaamme? Kysymysmerkkejä riittää. Kaipaisin konkretiaa, kun näitä vaikutuksia ei muuteta yhdessä yössä!

 

Lisää aiheesta:

Helsinki Ski Weeks

Norjan parlamentti: Metsäteollisuus ei saa enää hävittää luontoarvoja

Poikkeuksellinen helle aiheutti Australiassa valtavan kalakuoleman

Tuhansia ihmisiä marssii luonnon puolesta

 

Välistä vetäjiä riittää

Lauantai 11.3.2023 klo 11.03 - Kauko Niemi

Kaiken maailman asioita joutuu epäilemään, vai ollaanko peräti jo siinä pisteessä, että on parasta, kun epäilet kaikkea.

Luottamus ja luottamuksellisuus olisi niin hieno ja rauhoittava asia elämässä. Se helpottaisi kaikkea toimintaa ja rakentaisi positiivista mielenrauhaa.

Olen tässä muutaman kuukauden miettinyt sitäkin, että jos nuorella miehellä on loistavat it-taidot, niin miksi ihmeessä hän käyttää niitä Vastaamon hakkerointiin ja tietojen vahingolliseen levittämiseen. Toinen vaihtoehto olisi ollut tehdä taidoillaan muhkean tilin it-liiketoiminnassa ja elää vapaudessa.

Tällä esimerkillä en ole millään tavalla puolustamassa hänen tekojaan. Eikö kukaan lähipiirissä osannut epäillä ja olisi pystynyt auttamaan nuorta miestä oikeaan ja luottamukselliseen suuntaan.

Ja sitten Länsi-Uudenmaan poliisi on talven aikana kirjannut yli 20 tapausta, joissa uhreja on erehdytetty autokaupoilla. Ensin yksi tekijöistä soittaa autoaan myyvälle uhrille, ja sopii kaupoista. Ostaja kertoo ottavansa pikavipin maksaakseen auton.

Sen jälkeen uhrille soittaa toinen ostaja, joka tarjoaa korkeampaa hintaa. Kun uhri soittaa ensimmäiselle tarjoajalle, tämä vaatii uhria korvaamaan pikavipin kulut peruuntuneiden kauppojen vuoksi. Yhtään kauppaa ei ole syntynyt. Poliisin tiedon mukaan huijariryhmä asuu Forssan seudulla.

Mitäs pakkaat matkalaukkuusi? Luotatko matkatavaroiden koskemattomuuteen? Kaksi Teneriffan eteläisen lentoaseman työntekijää on pidätetty epäiltyinä tavaroiden varastamisesta matkustajien matkalaukuista. Asiasta kertovat useat paikalliset mediat, kuten Canarias7. Epäillyt olivat lastaamassa matkatavaroita lentokoneeseen, kun heidän huomattiin penkovan jotakin laukuista.

Luottamuksellisuus on ennen kaikkea myös kulttuurillinen ja kasvatuksellinen asia. Veikkaan, että itä-naapurissa luottamuksella tuskin olisi koskaan pysynyt hengissä, ei ainakaan tällä hetkellä. Italialaisten luottamuksellisuus minun suomalaisin silmin ja korvin tuntuu oudolta, mutta italialaisten oma hokema kuuluukin, ettei mitään tapahdu sovitusti, mutta kaikki järjestyy.

Pari viikkoa sitten Kyberturvallisuuskeskus kertoi saaneensa useita ilmoituksia huijauksesta, jossa ihmisiä houkutellaan tekstiviesteillä siirtämään vuokrarahoja rikollisille. Keskuksen mukaan kyseessä on uusi huijausmuoto, ja osa huijauksen kohteista on päätynyt jo antamaan rikollisille rahaa.

Suomalaiset menettivät viime vuonna huijareille yli 30 miljoonaa euroa. Huijattuja rahoja onnistuttiin palauttamaan reilut 14 miljoonaa euroa. Kyse ei siis ole mistään harmittomista tempuista, joita keksitään jatkuvasti uusia. Siis kaikkea normaalista poikkeavaa toimintatapaa kannattaa tosiaan epäillä.

Poliisi on saamassa valmiiksi esitutkinnan laajassa petostapauksessa, jossa tekijät saivat yli 40 000 euroa tekaistuilla netin myynti-ilmoituksilla.

Petoksen tekijät julkaisivat myynti-ilmoituksia netin kauppasivustoilla. Kun halukas ostaja oli ottanut yhteyttä myynti-ilmoituksesta, häntä pyydettiin maksamaan käsirahaa. Kun käsiraha oli maksettu, myynti-ilmoitus poistettiin.

Porissa puolestaan on kaupungin sähköpostiosoitteista lähetetty viime päivinä tietojenkalasteluviestejä. Porin kaupungin tiedotteesta ilmenee, että "muutaman käyttäjän" sähköpostitunnukset on otettu haltuun ulkopuolelta ja kalasteluviestejä on lähetetty näistä sähköpostiosoitteista. Ministeri Lintilän tilikaappaukseen en nyt ota kantaa tällä kertaa.

Jatkuvaa ja laajaa huijausta tapahtuu jatkuvasti. Todella vaikeaa on tavallisen ihmisen tulkita erilaisia vaikuttamisyrityksiä, etenkin jos olet samassa kuplassa vaikuttajan kanssa. Innolla toimit kätyrinä ja jatkolähetät viestejä, joiden alkuperä ajaa jotakin agendaa.

Tällä hetkellä ajankohtaista on vaalihäirintä. Se on verkossa koko ajan helpompaa tekniikan kehittyessä. Esimerkiksi valeuutissivuja on helppo rakentaa hetkessä. Pari viikkoa sitten vaalihäirintää nähtiin Twitterissä. Siellä trollitilit tekeytyivät suomalaisiksi henkilöiksi, jotka varoittivat Nato-jäsenyydestä sanomalla, että "Nato ei teitä tallenna". Kyseessä lienee konekäännösvirhe, ja oikea muoto olisi ollut "Nato ei teitä pelasta". Onneksi Suomen kieli tekee tepposensa konekääntäjille.

Pienikin epäilys ja kannattaa heti pysähtyä tarkistamaan ja miettimään todellista luottamusta. Ja niin kuin heti alussa arvelin ehkä kannattaa epäillä vähän kaikkea, vaikkei se niin kovin miellyttävää olekaan.

Kiitokset asiantuntija Petteri Järviselle. Hän on viime aikoina paljastanut ja kommentoinut kiitettävällä aktiivisuudella huijareiden tekosia. Näin pitäisi kaikkien toimia, jotta heidän temppunsa nyykähtäisi heti alkumetreillä.

 

 

Lisää aiheesta:

Pelottava huijaus tekee tuloaan: Lapsen hätäinen soitto

Poliisi varoittaa Whatsup-huijauksista

Verkkopankkihuijaukset ovat entistä yleisempiä

Googlessa vaani viheliäinen ansa OmaVeroa hakevalle: ”Ovelaa ja vaarallista”

Nainen oli menettää tonneja, mutta havahtui viime hetkellä – Suomalaisia yritetään nyt vedättää taitavilla kikoilla

 

 

 

 

Pitääkö äänestysnumero arpoa

Perjantai 3.3.2023 klo 9.20 - Kauko Niemi

Heitä viisi lapiollista numeroita myllyyn ja pyöritä aikasi, niin saat betonin lujan ehdokkaan

Olen umpikujassa oleva äänestäjä ja kuukausi aikaa. Käytännössä en haluaisi liputtaa jonkun tietyn puolueen nimeen, vaikka oikein hyvin tiedän, että yksittäisen edustajan on varsin vaikea kulkea omia polkujaan ja saada jotain järkevää aikaan ilman puoluekuria.

Päätin auttaa itseäni ja hakukoneella etsin kaikki mahdolliset vaalikoneet ja sitten niitä vaan pyörittämään. Tuota pikaa huomaan, että oikeastaan taitaa olla tällä hetkellä vain kaksi konetta. Sanomien ja Alman. Ei löytynyt ahaa-elämystä sen enempää ehdokkaasta kuin puolueestakaan. Taas olen autiolla, avomeren luodolla ja aivan sama mihin suuntaan tästä lähtisi ja mihin päätyisin kuukaudessa.

Nyt on myös ihan ensimmäinen kerta elämässäni, että olen miettinyt, josko jättäisi väliin koko vaalit. Tähän mennessä olen äänestänyt ihan jokaisessa vaalissa, olipa sitten valinnan kohteena seurakunta tai presidentti.

Nyt jo tiedän, että ainakin ne ehdokkaat, joka eivät kykene keskustelemaan asioista putoavat minun valikoimasta. Omia ajatuksiaan voi ja pitää esittää selkeästi, mutta toisten haukkuminen, jopa nimeltä ja kaikenlainen sättiminen menee minun viemäristäni puhdistuslaitoksen jätealtaaseen.

Erittäin heikoilla ovat ne ehdokkaat, joilla on näkemystä vain juhannukseen asti. Kun pitäisi kaavailla kuinka esimerkiksi suomalaisten terveyttä hoidetaan niin, että 30 vuoden kuluttua ylipaino on väestötasolla alle nykyisen 62 prosentin. Kuinka kakkostyypin diabetes on saatu selkeään laskuun. Haluaisin myös kuulla ne suunnitelmat, kuinka ilmaston lämpeneminen pidetään kurissa seuraavien 30 vuoden aikana. Kuinka lopetetaan tappelut kaduilla ja eduskunnan käytävillä.

Tietenkin ne henkilöt, jotka minut tuntevat, sanovat ettet ole enää tuolloin hengissä. Miksi niistä murehdit? En tosiaan ajattele itseäni, vaan sinua ja teitä ja sitä kokonaisuutta mihin pitkällä aikavälillä ajaudutaan. Ja siihen ei auta pätkääkään, kuinka muodikkaasti Sanna Marin pukeutuu tai millaisella autolla Petteri Orpo ajaa.

Kikka kolmosilla, lyhyillä hauskuutuksilla tai intohimoisilla lööppiratsastuksilla ei tätä menoa kehitetä. Tämä on laaja kokonaisuus ja erityisesti vain keskustelemalla ja tutkimalla löydetään parhaita tapoja toimia. Minä oon oikeessa ja sinä oot väärässä ei ikinä rakenna mitään hyvää.

Viime eduskuntavaaleissa valitsin lopulta toisenlaisen vaihtoehdon. Päätin yhden asian, josta en anna periksi. Sekin oli tietysti asia, joka vaikuttaa hamaan tulevaisuuteen ja kulttuuriimme. Minulle jäi jäljelle Helsingistä kuusi ehdokasta. Heistä olikin sitten kohtuullisen helppo valita sopiva numero.

Nyt en ole löytänyt minulle yhtä selkeää vastaavanlaista arvovalintaa kuin edellisissä vaaleissa. Pyörittelin vaalikoneita mennen tullen saamatta omalle valinnalleni tanakkaa pohjaa.

Jos nyt on yhtään uskonen tämän hetkisiin vaalikoneisiin, niin asetun nelikentän oikeaan alalohkoon. Siis snadisti oikealle ja reilusti liberaaliin kenttään. Kas siellä ei ole yhtään puoluetta minun seuranani. Olo tuntuu yksinäiseltä. Näinhän se vähän tuntui mutunakin ennen vaalikoneiden kanssa leikkimistä.

Onhan tässä nyt vielä kuukausi aikaa kypsytellä asiaa, vaikka näin tärkeää asiaa ei pitäisi missään nimessä päästää kuukauden vaalikampanjoiden pyöritettäväksi vaikka kuinka hyviä tarjoiluja olisikin vaaliteltoilla. Kuukauden pintaliidon julistan pannaan. Kuunneltuani aika monta vaalikeskustelua, on pakko antaa tunnustusta sille taidolle, että ihminen pystyy puhumaan lähes hengittämättä minuuttitolkulla sanomatta mitään, antamatta puheenvuoroa toisille.

Ehdokkaani on siis täysin hakusessa.

 

Lisää aiheesta:

Puolet maailman väestöstä ylipainoisia vuonna 2035

https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-140846?utm_medium=social&utm_source=copy-link-share

 

 

 

Kotien tietotekniikassa muutosta ja kysymysmerkkejä

Perjantai 24.2.2023 klo 10.46 - Kauko Niemi

 

Pysähdyin miettimään, että kuinkahan tuolla Microsoftilla oikein menee. Viikon sisällä sain kolmeen laitteeseeni kaikkiaan 24 päivitystä. Windows 10, Windows 11 ja iPhone. Jotain täytyy olla tekeillä näin vilkkaalla hosumisella.

Hosumiseksi tätä voin kutsua, kun yhdestä satsista päivittyi vain puolet ja ilmoitettiin loppujen epäonnistuneen. Epäonnistuneet ilmestyivät toisella yrittämällä mutteivat onnistuneet silloinkaan ja sen jälkeen päivityksiä ei olekaan näkynyt.

Suurin osa ihan tavallisista tietokoneen käyttäjistä joutuu tekemään kohtuu isoja päätöksiä ja kannanottoja omiin työkaluihin parin vuoden aikajänteellä. Omalla kohdallani muutoksen rahallinen arvio on 2000 - 5000 euroa. Riippuen jatkanko windows-maailmassa vai siirrynkö esimerkiksi Apple-maailmaan. Konekantani menee joka taoauksessa uusiksi.

Johtava käyttöjärjestelmä Windows kehitettiin alun perin vuonna 1985. Tarkoituksena oli parantaa kilpailumahdollisuuksia Applen Macintosh-koneita vastaan. Yhteistyötä tehtiin paljon IBM:n kanssa, ja Microsoft oli kehittämässä IBM:n OS/2-käyttöjärjestelmää. Windows 3.0:n julkaisun jälkeen Microsoft sanoutui irti OS/2-yhteistyöstä.

Vuonna 2020 Windows oli suosituin käyttöjärjestelmä työpöytäkäytössä IDC:n mukaan. Käyttöjärjestelmän osuus oli 80,5 prosenttia, kun Chrome OS:llä oli 10,8 prosentin ja macOS:llä 7,5 prosentin osuus.

Microsoft on ottamassa parhaillaan melkoista riskiä, kun Windows 10 ja valtava määrä vielä vanhempia versioita lakkaavat olemasta. Minullakin kaksi kymppikonetta, joita en kohta pysty päivittämään. Se on kertakaikkinen muutos yksittäiselle käyttäjälle.

Itse hankin Windows 11 tabletin reilu puoli vuotta sitten saadakseni todellisen tuntuman ennen lopullista päätöstäni jatkanko 32 vuotista, jokapäiväistä windows-elämääni. Vuonna 1991 näet siirryin Apple-maailmasta windows-maailmaan.

Eittämättä muistuu mieleeni, kun 1990-luvun lopulla toimittajan ominaisuudessa keskustelin Nokian johtoon kuuluvan henkilön kanssa ja utelin, etteikö heitä yhtään pelota Applen tulo puhelinmarkkinoille. Varmaakin varmempana sain selvityksen kuinka he ovat vähintään viisi vuotta edellä teknologisesti ja Apple ei tule koskaan saamaan kiinni tätä etumatkaa.

Tuolloin alkoivat hälytyskelloni soimaan ja jo työni takia seurasin tarkkaakin tarkemmin molempien kehitystä. Enkä lainkaan yllättynyt miksi Nokian puhelimille kävi niin kuin kävi.

Kokemuksen Windows 11 käytöstä eivät ole järin maarittelevia. Pelin henki on enempi ota tai jätä ja jos en käytä konettani heidän haluamallaan tavalla, pälähtää popup ikkunoita ruudulle, missä jatkuvasti kehotetaan käyttämään konetta suositulla tavalla. Melkoista käyttäjän aliarvioimista.

Toki omat tarpeenikin ovat vuosien varrella muuttuneet. Kirjoittamisen lisäksi koneet pyörittävät nykyisin melkoista määrää itseni ottamia valokuvia. Toistaiseksi kaikki W11 oletus lähtee siitä, että kuvat latautuisivat automaattisesti Microsoftin pilveen ja en ole löytänyt sujuvaa tapaa esimerkiksi esivalita samasta kohteesta otettuja kymmeniäkin kuvia. Ja vielä hankalampaa on yhteensovittaa iPhonea ja Windows 11:sta. Toki tämä kaikki on kohdallani kokeneen windows-ihmisen uusien tapojen etsimistä ja harjoittelua.

Tämä antaa viitteitä, ettei käyttöjärjestelmäylivoima luo mitään itsestään selvyyksiä pärjäämiseen. Käyttäjien kannattaa olla hyvinkin valppaina ja tietoisia missä mennään. Pakkomuutos on joka tapauksessa edessä viimeistään 2025, kun Windows 10 tuki on ilmoitettu ajettavaksi alas. Silloin loppuvat nuo tämän blogin alussa kiroamani päivitykset. Silloin menevät vanhat koneet vaihtoon, joita ei voida päivittää uuteen Windowsiin. Silloin mitattaneen suuria muutoksia myös käyttöjärjestelmien markkinaosuuksissa.

Jonkinlaisia ennakkoviitteitä on muutenkin ilmassa. Microsoft ilmoitti tammikuussa vähentävänsä maailmanlaajuisesti 10 000 työntekijää maaliskuun loppuun mennessä. Irtisanomisten taustalla on heikentynyt taloustilanne.

Yhtiöllä oli viime vuoden kesäkuun lopussa 221 000 työntekijää, joista valtaosa työskentelee Yhdysvalloissa.

Suomen Microsoftilla on parhaillaan käynnissä myös muutosneuvottelut. 65 henkilön työpaikka on uhattuna, ja neuvottelut koskevat yhteensä 157 henkilöä. Kaiken kaikkiaan Suomessa Microsoftilla työskentelee 550 henkilöä. Microsoft ei ole julkisesti kertonut muutosneuvotteluistaan.

Kokonaisuuden ohjaaminen ja hallinta ei aina ole helppoa.

 

Suomessa tapahtuu parhaillaan vallankumous

Perjantai 17.2.2023 klo 17.22 - Kauko Niemi

 Kallion virastotalo Helsingissä kauneimmillaan auringon laskiessa

Viimeaikaiset uutiset ja tiedot osoittavat melko selkeästi, että todellinen valta on siirtymässä lainsäätäjiltä virkamiehille, jotka tekevät mitä kummallisempia päätöksiä omien mieltymystensä ja halujensa mukaan piittaamatta mitä lain hengellä on mahdollisesti tarkoitettu.

Maahanmuutovirasto  on tehnyt ihan omia linjauksiaan. Sisäministeriö tekee tarkastusraportin supon Matti Saarelaista koskevasta selvityksestä.

Supon selvityksen mukaan jäi epäselväksi, miksi Maahanmuuttovirasto ei ollut pyytänyt supolta lausuntoa Suomen kansalaisuutta hakeneesta oligarkki Gennadi Timtshenkosta ja mikä rooli Saarelaisella mahdollisesti oli Timtshenkon kansalaistamisasiassa.

Ylen MOT:n viime maanantaina julkaistussa selvityksessä paljastui, että Maahanmuuttovirasto on poistanut lapsille läheisiä vanhempia maasta, vaikka he eivät ole syyllistyneet rikoksiin. Karkotuspäätökseen on johtanut jopa avioero. Virkamiehet ovat ottaneet mielivallan käyttöönsä. Nyt virasto on jo itsekin myöntänyt päätösten oikeudenmukaisuudet mielivaltaisiksi ja kyseenalaisiksi ja lupaa selvittää asiaa.

Valviran tulkinnat alkoholin verkkokaupasta romuttunevat viime viikkoisen hovioikeuden päätöksen jälkeen. Niin sanotussa Alkotaxi-tapauksessa edustaneelle lakimiehelle Petteri Snellille tuomio merkitsi pitkän väännön loppumista.

”Tämä lopettaa keskustelun siitä, onko etämyynti sallittua vai kiellettyä. Hovioikeuden ratkaisu oli täsmälleen oikein ja se vastaa sitä käsitystä, johon suurin osa suomalaisista uskoo eli etämyyntikielto, jota jotkut yksittäiset Valviran virkamiehet ovat tavoitelleet, ei onnistu”, Snell sanoo Helsingin Sanomissa.

Hovioikeuden mukaan alkoholijuomien maahantuonti ei ole sellaisenaan lainvastaista eikä laista käy ilmi, onko alkoholijuomien etämyynti ostajilta Suomeen kiellettyä ja rangaistavaa.

Ruokavirasto puolestaan ajaa kuin käärmettä pyssyyn koirien rekisteröintiä ja uhkailee sievoisilla sakkosummilla, jos kaikkia koiria ei ole heidän rekisterissään vuoden loppuun mennessä. Tosin tilanne on enemmän kuin sekava, sillä ruokaviraston rekisteri ei toimi ja ihmetystä herättää myös se että suurin osa koirista on jo rekisteröity Kennelliiton rekisteriin.

Ruokaviraston virkamiesten tulkintainto on sanoin kuvaamaton, Ruokaviraston uudet linjaukset koettelevat kansalaisten sananvapauden rajoja, kun yksittäisen kuluttajan luontaistuotteiden käyttökokemuksista ei saa kertoa, vaikka kokemukset olisivat ratkaisevan hyviä ihmisen elämälle.

Ruokaviraston uusista linjauksista nousi jo viime vuoden lopulla kohu, kun tuli ilmi, että keto- ja ayurveda -sanat tultaisiin kieltämään elintarvikevalvonnan piirissä olevien yrityksien viestinnässä ja elintarvikkeiden pakkauksissa.

Nyt on tullut esille, että viraston uudessa ohjeluonnoksessa todetaan, että yksittäisen henkilön omakohtainen kokemus, vaikka olisikin täysin totta kyseisen henkilön kohdalla, ei täytä väiteasetuksen vaatimusta tieteellisestä näytöstä ja ennakkohyväksynnästä.

Tämän vuoksi elintarvikkeiden markkinointi yksittäisen kuluttajan käyttökokemuksen avulla katsotaan ruokaviraston mukaan harhaanjohtavaksi ja väiteasetuksen vastaiseksi. Yrityksen on poistettava verkkokaupastaan, internetsivuiltaan ja sometileiltään lääkkeellisiä väitteitä, hyväksymättömiä terveysväitteitä tai muuta lainsäädännön vastaista tietoa sisältävät kuluttajapalautteet. Sen sijaan hyväksyttyihin terveysväitteisiin liittyvistä kuluttajakokemuksista on luvallista kertoa. Tässähän liikutaan jo sananvapauden alueella.

Moni varmaan muistaa myös Valviran tulkinnat vaikkapa kilpirauhashoidoista ja lääkäreiden oikeuksien rajoituksista. Tässäkään ei ole kyse potilaan vaarantamisesta, vaan suomalaisesta oppikiistasta ja virkamiesten tulkinnasta.

Kuka nyt oikeasti valvoo virkamiesten ja virastojen tulkintoja. Väärinkohdelluilla on mahdollisuus viedä asia toki oikeuteen ja saada ratkaisu suurella rahalla sitten joskus jos silloinkaan.

 

Lisää aikeesta:

Ruokaviraston tulkintoja

Tytti Yli-Viikarin potkut VTV:n johdosta olivat lailliset

Supon päällikkö Pelttari valehteli Matti Saarelaista koskevasta muistiosta

Lääkäri listaa tuotteet, joita ei pitäisi kutsua elintarvikkeiksi ollenkaan

Oligarkin tytär sai Suomen passin pikavauhtia

 

 

 

 

Liiallinen kilpailuvietti pilaa rehdin ja terveellisen urheilun

Torstai 9.2.2023 klo 12.12 - Kauko Niemi

 

Monet Iranin urheilijat ovat vaatineet viime kuukausina loppua hallinnon harjoittamalle sorrolle. Se on käynyt heille kalliiksi.

Olympia-aate rypee niin syvällä, eikä jalkapallojohtajien hattuun tullut yhtään sulkaa Qatarissa – pikemminkin päinvastoin.

Niin reilua ja rehtiä urheilulajia ei ole olemassakaan, että venäläiset urheilijat mahtuisivat tällä hetkellä mukaan.

Fitnessistä on tullut suomalaisen urheilun häpeäpilkku. Lajin parissa vallitsee synkkä doping- ja huumeongelma, josta kaikki lajin sisällä tietävät, mutta josta kukaan ei puhu.

Riikka Smolander-Slotte Ylestä on ehdolla journalistipalkinnon saajaksi Vuoden juttu -kategoriassa jutuillaan rytmisen voimistelun epäasiallisesta urheilukulttuurista.

Sveitsiläinen Andreas Küttel on nyt avannut mäkihypyn sisäpiirihuijauksista. Maailmanmestari muun muassa paljastaa, että on juniorivuosinaan suihkuttanut hyppypukuaan hiussprayllä, jotta ilma läpäisisi sen mahdollisimman huonosti ja hypyt kantaisivat pidemmälle.

 

Tällaisia uutisia urheilusta on saanut viime päivinä lukea. Ettei vaan urheilusivuilla olisi näitä uutisia enemmän kuin tulosuutisia. Ja kokonaan oman ryhmän muodostavat tyrkkyurheilijat. He pyrkivät ja pääsevät julkisuuteen ottamatta ainuttakaan kilpa-askelta, kuka lemmikillään, kuka vaatteillaan ja ties millä tempuilla.

Monet urheilijat varsin hyvin tiedostavat asemansa suosittuina ja seurattuina ihmisinä. He ovat käyttäneet asemaansa ja toimineet kansan äänenä vastustaessaan sortoa ja muita vääryyksiä vastaan. Toisaalta Qatar oli esimerkki, jossa rahalla pyrittiin ostamaan kultaa ja kunniaa. Tosin tässä tapauksessa vallanpesu epäonnistui pahasti.

Tokion olympialaisissa venäläiset urheilijat voittivat 71 mitalia, niistä 45 meni urheilijoille, joiden seura on Central Sports Club of the Russian Army. Ovatko mitalistit nyt hakemassa kultaa ja kunniaa Ukrainassa?

Ihmisoikeusjärjestöt ovat tosiaan raportoineet Iranin mielenosoittajien teloituksista, mielivaltaisista vangitsemisista ja kidutuksista. Julkisuuteen on tullut myös lista useista nuorista urheilijoista, jotka ovat teloitettu kerrottuaan mielipiteensä liian selkokielellä.

Itse en ole koskaan ollut himourheilija, enkä minkään joukkueen himo kannattaja, eikä intohimoni pysty estään pohdintaani kilpaurheilun tulevaisuudesta. Toki jo koulupoikana kävin KPL:n pesäpallo-otteluissa. Katsellut livenä ja telkkarista monenlaista urheilua tuntitolkulla ja ollut oikein tyytyväinen suomalaisten voitoista.

Kaiken voittokiihkoni puutteen syynä lienee se, että minulla on niin tavattoman heikko kilpailuvietti. Kävin kyllä pikkupoikana kulttuurikilpailuissa laulamassa, vaikka tiesin aina etukäteen, etten koskaan voita, en ainakaan jos naapurikylän Esko Airikka on mukana kilpailussa. Minulla on kohta miljoona valokuvaa kovalevyillä, mutta kertaakaan en ole osallistunut minkäänlaisiin kuvakilpailuihin. Sen sijaan ”kuvanäyttely” minulla on somessa liki jokaisena päivänä.

Kilpailuviettiä kasvatetaan jopa koiramaailmassa. Kennelliitto kilpailuttaa koiria pitkälti ulkonäön mukaan, joka sitten vaikuttaa suoraan pentujen hintaan. Koiran ja ihmisen välinen suhde on kaikkea muuta kuin oikea säkäkorkeus. Kilpailuvietti on istutettu tässä tapauksessa aivan väärään paikkaan.

Kilpailuvietti on ylivirittynyt silloin kun viekkaudella ja vääryydellä ja hinnalla millä hyvänsä pitää voittaa. Ja tämähän vielä kertautuu, kun kilpailijan hallitsematonta kilpailuviettiä boostaa hänen valmentajansa ylikehittynyt kilpailuvietti.

Ollaanko pian siinä tilanteessa, että reippaan, terveellisen ja rehdin maineessa oleva urheilu alkaa menettämään vaarallisella tavalla arvostustaan. Olympiarenkaat alkavat rapistumaan. Urheilu alkaa menettämään paitsi kannattajiaan, mutta pahimmassa tapauksessa rahoittajiaan. Haluaako yksikään yritys kehittää mainettaan vilpillisessä riitapesässä. Mites se meneekään kiekkojoukkue Jokereiden kanssa parhaillaan.

Urheilun sponsorointi ei missään tapauksessa ole hyväntekeväisyyttä. Kyllä siinäkin mitataan rahalle saatavaa hyötyä ja viimekädessä myös mainehaittaa.

Nykyisessä viestintäkehityksessä kulissipeli ei yksinkertaisesti pysy enää piilossa. Iranin ja Qatarin sekä Olympiakomitean esimerkit osoittavat, ettei urheilua pystytä enää käyttämään propagandakoneistojen työvälineenä.

Kyseessä on tämän hetken toivottavasti hidas, mutta vääjäämätön trendi, jota voi olla jopa vaikeaa edes pysäyttää, saati käyttää urheilua rakentavana, terveellisenä yhteistyön voimavarana.

 

Lisää aiheesta:

Lista Iranin urheilijoiden kohtaloista on pysäyttävää luettavaa

Saudi-Arabia tarjoutui maksamaan kahden muun isäntä­maan kulut, jotta se saisi 2030 MM-kisat

Mestarisuosikki jälleen talousongelmissa? Valioliiga tiputti tylyn tiedotteen

Räppäri Westin ja Adidaksen sopimuksen purku pudottaa Adidaksen myyntiä noin 1,2 miljardia

 

 

 

 

 

 

Poliittinen ennustaminen

Perjantai 3.2.2023 klo 15.43 - Kauko Niemi

 

Olin lähdössä viikko sitten viikonlopuksi taas uusiin maisemiin ulkoiluttamaan kameraani. Ja kun joutuu jättämään vaatekaapin kotiin, niin pitää ottaa selkoa millaisissa olosuhteissa viikonloppua sitten vietän.

Keskiviikkona iltapäivälehdet riemuiten julkaisivat jopa kelivaroituksiaan lauantaiksi ja maanantaiksi, kun rankat sadealueet pyyhkäisevät Suomen ylitse. Siis jotain tuulen ja sateen kestävää reppuun.

Tosin luottoennustajani yr.no näyttää samaan aikaan vain paria pisaraa lauantaille ja sekin ajoittuu vain kahden tunnin marginaaliin.

Lauantaiaamuna ulkoiluilma näyttäytyy livenä oikein hyvältä ja muutama hiutalointi norjalaisten aiemmin ilmoittamaan aikarakoon. Netistä luen sitten, että Suomen yli liikkuu sadealue. Sadealueen pitäisi meteorologin arvion mukaan kulkea maan yli päivän aikana.  Sademäärät jäävät kuitenkin melko vähäisiksi, sillä lunta tulee yleisesti noin 2–5 senttimetriä. Kelivaroituksista ei enää halaistua sanaa.

Tämähän on ollut siis kolme päivää ennusteilla revittelyä, kun tiedetään, että monet ihmiset seuraavat säätä ja suunnittelevat omia toimiaan, ainakin ulkona tapahtuvia sään mukaan.

Säätä siis ennustetaan vaihtelevalla menestyksellä liioitellen ja vähätellen ja kaikkea siltä väliltä. Tuskin kukaan uskoo satasella sääennusteisiin. Kävelin lauantai-illan lenkillä mitä mukavimmassa kelissä samalla kun Ilta-Sanomat revitteli - Kasvoille vihmoo lunta ja tuuli hipoo myrskylukemia – lauantai-iltana tuuli voi olla puuskissa vaarallisen voimakas. Ja maanantaiksi ennustettu lumimyräkkä ajokelivaroituksineen toteutui minulle ulkoiluna liki D-vitamiinia tankaten.

Minusta olisi asiallista ryhtyä puhumaan myös politiikasta ennustamisena. Riikka Purra ennustaa Suomen eroavan EU:sta. Suomen ja Ruotsin ennustetaan liittyvän Natoon. Donald Trump ennustaa lopettavansa Ukrainan sodan vuorokaudessa.

Ennustamisella kun ei näet tarvitse olla todellisuuden kanssa suurtakaan yhtäläisyyttä, ei ainakaan tarkkaa ajankohtaa, siksi ennustaa sanan käyttö olisi oikein sopiva politiikan uutisoinnissa ja raportoinnissa.

Eivätkä poliitikot tiedä itsekään mikä on totta ja mikä ei. Eivätkä tiedä mikä on realistista ja mikä ei. Sen kun ennustellaan ja muutetaan ennustetta kulloisenkin tilanteen mukaan itselle sopivaksi. USA:n ja Kiinan ennustetaan olevan sodassa vuonna 2025.

Vai olisikohan sittenkin parempi ilmaisu povaaminen. Povaamisella tarkoitetaan näet yleensä asiakkaalle maksua vastaan tai itselle suoritettua tulevaisuuteen katsomista, kun taas ennustamisella voidaan tarkoittaa enteiden tulkitsemista, jolla voi olla myös uskonnollinen ulottuvuus.

Wikipediassa käsitellään Philip E. Tetlockin yli 20 vuotta kestäneistä tutkimuksista kertovasta kirjasta "Superennustajat, Ennustamisen taito ja tiede" (Terra Cognita) politiikan ja talouden alan ennustajat jakautuivat tilastollisesti kahteen ryhmään. Toinen ei onnistunut sattumaa paremmin ja toinen onnistui hieman paremmin.

Tetlockin jatkotutkimuksessa 2 800 vapaaehtoista osallistui hankkeeseen, jossa vastattiin täsmällisiin kysymyksiin kuten leviävätkö Venäjän protestit tai romahtaako kullan hinta tai nouseeko Nikkei yli 9 500 pisteen. Joukosta nousi esiin 58 henkilöä, jotka suoriutuivat 60 prosenttia paremmin kuin muut vastaajat.

Tetlockin mukaan nämä ennustajat ovat älykkäitä ja monipuolisesti maailmaa seuraavia ihmisiä, mutteivät kuitenkaan huippuälykkäitä. Sen sijaan kyse on heidän toiminnastaan ja heidän asenteestaan. He ovat aktiivisesti kiinnostuneita asioista, jotka ovat ristiriidassa heidän maailmankuvansa kanssa – eli ovat hyvin avarakatseisia.

He myös testaavat hypoteesejaan, ovat numerotaitoisia, laskevat todennäköisyyksiä, toimivat ryhmissä ja seuraavat onnistumistaan sekä ovat valmiita myöntämään virheensä. "Heillä on todellinen mitattava taito arvioida, millä todennäköisyydellä suurten panosten tapahtumat toteutuvat kolmen kuukauden, kuuden kuukauden, vuoden, tai puolentoista vuoden kuluttua”, Tetlock kirjoittaa.

Ennustustaito ei ole salaperäinen, syntymässä saatu lahja. Se syntyy erityisistä tavoista ajatella, kerätä informaatiota ja päivittää uskomuksia.

Tältä pohjalta saamme lähiviikkoina kuulla mitä erilaisimpia ennusteita ja kohdata kaiken maailman povareita, joista sitten pitäisi valita joku jollakin perusteella.

 

Lisää aiheesta:

Tutkijan huomio Suomen EU-eroa koskevista puheista SK-blogissa: ”Näin voitaisiin katsoa, bluffaavatko eniten kokoomus, sosialidemokraatit vai perussuomalaiset” | Uusi Suomi

 

 

Virallista valehtelua

Perjantai 6.1.2023 klo 9.14 - Kauko Niemi

 

Vuodenvaihde oli taas se hetki, kun maailmalle levitettiin virallisia valheita yllin kyllin. Valtioiden päämiehet pitivät virallisia puheitaan, joita on sitten ruodittu mikä on totta, mikä propagandaa ja mikä suoranaista valehtelua. Virallisessa valehtelussa esimerkiksi Putin pärjäsi valehtelussa oikein hyvin eikä ollut missään nimessä ainut pärjääjä.

Suomalaisen median tulkinta Putinin puheesta oli, että siitä oli yksi asia, joka piti paikkaansa.

Varsin huonosti virallisessa valehtelussa pärjäsi oma presidenttimme Sauli Niinistö. Tosin Niinistön sanavalinnoistakin jaksettiin vääntää tulkintoja päivätolkulla. Osaltaanhan nekin sitten vääntyivät liki valheeksi, kun keksimällä keksittiin mitä Sauli tarkoitti vaikkapa - Paha kun on taitava löytämään sen kaikkein löysimmän. Siihen löytyi runsaasti vaihtoehtoja. Sanat kun saavat merkityksen vastaanottajan päässä.

Politiikka kaiken kaikkiaan on varmasti se toimiala missä virallista valehtelua tapahtuu jatkuvasti. Seuraava puolivuotta saakin kuunnella valheita korvat punaisina.

Yhdysvalloissa maan voimakkaasti jakautunut kulttuuri jo suosii valehtelua tai ainakin reipasta liioittelua. Tätä kirjoitettaessa kongressi ei ole ollut sataan vuoteen niin sekaisin kuin nyt. Viralliseksi valehtelun teki hyvin ansiokkaasti presidentti Donald Trump. Tosin Trumpkin taitaa jäädä reilusti kakkoseksi republikaanien marraskuussa valitulle kongressiedustajalle George Santosille.

Santos on nyt jäänyt kiinni taustoistaan valehtelemisesta. Hän tunnusti värittäneensä totuutta koulutuksestaan, työurastaan ja omaisuudestaan. Lisäksi hän on antanut harhaanjohtavia tietoja muun muassa juutalaisuudestaan ja avioliitostaan. Hän sanoo vain koristelleensa ansioluetteloaan. Hän valehteli myös koulutuksensa.

Kotimaisessa politiikkatotuudessa varsin kummallisia piirteitä syntyi vaikkapa Wille Rydmanin tapauksen, missä ulkopuoliset syystä tai toisesta luovat valheellista totuutta. Viralliset laintulkitsijat eivät kuitenkaan nähneet tapauksessa mitään lainvastaista.

Tämän tapauksen aktivisteilta löytyy taustalta mitä kummallisimpia koukeroita. Naisryhmä on jo aiemmin osallistunut vastaavaan mustamaalaamiseen. Yhdellä Helsingin Sanomien Wille Rydman -paljastusjutun kirjoittaneista toimittajista, Samuli Suonpäällä, on raskas rikostausta. Suonpään rikokset ovat jatkuneet vuosien ajan, ja hänellä on tuomiota lukuisista törkeistä rikoksista. Helsingin Sanomien ylin johto ei kuitenkaan pidä toimittajansa rankkaa rikostaustaa ongelmana vaan liputtaa täyttä luottamusta. Ehkä se on Hesarin tämän hetken toimituksellinen linjaus.

Politiikan ulkopuolelta näin vai noin -mestariluokkaan kuuluu Elon Musk. Hänen kohdallaan ei vain kukaan kerkeä tajuta onko kyseessä suoranaisesti virallinen valehtelu. Hän vain vaihtaa mielipidettään niin sukkelasti, ettei kukaan ehdi perässä. Silloinkin kun kyseessä on vaikka 44 miljardin Twitter-kauppa.

Entäs vaikkapa saksalaislääkäri, joka sai kahden vuoden ja yhdeksän kuukauden vankeustuomion myönnettyään yli 4 000 henkilölle laittomasti poikkeusluvan olla käyttämättä kasvomaskia koronapandemian aikana.

Naislääkäri oli myöntänyt lupia eri puolille Saksaa ihmisille, joita ei koskaan ollut tavannut tai tutkinut.

Sosiaalisessa mediassa pikavauhtia suursuosioon noussut yhdysvaltalainen Liver King, oikealta nimeltään Brian Johnson, jäi vastikään kiinni steroidien käytöstä.

Kanteessa sanotaan, että Johnson johti asiakkaitaan harhaan ja ostamaan tuotteitaan valheellisin keinoin. Johnson on väittänyt, että elinten syöminen ja muutenkin vahvasti lihaa painottava ruokavalio on avittanut häntä valtavien lihasten ja onnellisuuden saavuttamisessa.

Johnson on myynyt yrityksensä kautta elintarvikkeita ja lisäravinteita, jotka perustuvat hänen mainostamaansa ruokavalioon ja elämäntyyliin.

Todellisuudessa mies kuitenkin käytti valtavien lihasten saavuttamiseen suuria määriä anabolisia steroideja. Johnson käytti kuukaudessa peräti 11 000 dollaria steroideihin omien ja näyttävien lihastensa kasvattamiseen.

Näiden kaupallisten virallisten valehtelijoiden joukkoon olen jo aiemminkin liittänyt kiinteistövälittäjät, jotka stailaamalla tai digistailaamalla johtavat asiakkaitaan kauas todellisuudesta. Lainsäädäntöä pitäisi näissä tapauksissa muuttaa niin, että muunneltutotuus pitäisi selkeästi mainita aineistossa.

Virallinen valehtelu on minusta varsin vakavaa. Sitä kohtaa ja joutuu sietämään nyt seuraavat kuukaudet mennen tullen koko tulevan kevään, kun vaalikoneistot pääsevät pian vauhtiin.

 

Lisää aiheesta:

Putinin valheverkkoon on uinut monta kalaa

Hätähousujen synkkä vuodenvaihde

Sunnuntai 25.12.2022 klo 9.34 - Kauko Niemi

Taas elämme hetkeä, kun perinnepaistokset torttuineen saa niin monet meistä voimaan pahoin. Pahoin todellakin, sillä olemme juuri oppineet ketoilun jalon taidon. Samalla iso osa meistä hätäisistä ihmisistä suunnittelee huikeita uuden vuoden lupauksia – kuinka noudatammekaan terveellisiä elämäntapoja.

Ja kun todellisuus koittaa, niin uuden vuoden lupauksia noudatetaan pari viikkoa, jonka aikana kroppamme ei edes huomaa, eikä reagoi millään tavalla, saati sitten parista joulutortusta. Ryhdytäänpä seuraamaan muutoksiamme kaikessa rauhassa  vuositasolla. Silloin havahdumme todellisiin muutoksiin ja niiden merkityksiin. Mikä onkaan tämän joulun tilanne viime jouluun verrattuna.

Kovasti usein surkuttelemme, kun tämän päivän askeltavoite ei täyttynyt. Kuinkas se sitten täyttyy keskimäärin vuositasolla. Tuskin on suurtakaan merkitystä, jos yhtenä päivänä jää tuhat askelta puuttumaan ja toisena taas ylittyi parilla tuhannella.

Tuoreessa yhdysvaltalaistutkimuksessa potilaiden omien aktiivisuusrannekkeiden tietoja kerättiin neljä vuotta. Tutkimukseen osallistui 6 000 keskimäärin 57-vuotiasta miestä ja naista, jotka jakoivat aktiivisuusrannekkeidensa tiedot tutkijoille. Osallistujat kävelivät keskimäärin 7 700 askelta päivässä nelivuotisen seurannan aikana.

Analyysin perusteella riski sairastua uniapneaan, ruokatorven refluksitautiin tai vakavaan masennukseen oli seurannan aikana pienempi osallistujilla, jotka ottivat vähintään 8 200 askelta päivässä. He myös lihoivat muita vähemmän. Mitä enemmän askeleita sitä voimakkaampia olivat terveysvaikutukset.

Myös diabetes ja korkea verenpaine kehittyivät epätodennäköisemmin osallistujille, jotka liikkuivat keskimääräistä enemmän, mutta hyödyt sai jo 8 000–9 000 päivittäisellä askeleella eikä lisäliikunta vahvistanut yhteyttä.

Tämänhän toki ymmärsi jo vuosikymmeniä sitten UKK-instituutti Suomessa ja julisti terveystavoitteeksi 10000 askelta päivässä. Joillekin se on pyhä luku edelleen ja mitä tuo tuore tutkimus kertoo, ei se ole vuositasolla lainkaan huono.

Oura herätti minut muutama päivä sitten todellisuuteen. Se tuotti minulle päättyvän vuoden vuosiraportin sormuksen keräämien tietojen pohjalta. Minulle kertyi 2.185.293 askelta, siis reilut 6000 joka päivä, vastaa 37 maratonia vuoden aikana. Vajavaiseksi jää siis tuon tutkimuksen ja UKK-instituutin mukaiset terveysvaikutukset. Tässäkään asiassa ei pidä tuijottaa yhteen asiaan ja harmitella ettei elokuun 14. päivänä tullut käveltyä enempää. Vaan mikä oli vuoden kokonaisuus. Kokonaisuus, johon mahtui yhtä sun toista.

Ouran vuosiraportti toki osoittaa, että suurin päivittäinen ja viikoittainen vaihtelu oli kohdallani nimenomaan aktiviteeteissa ja mikä tärkeintä, suhteessa lepoon ja palautumiseen. Ourahan rakentaa päivittäisen aktiviteettitavoitteen sen mukaan, kuinka hyvin olen nukkunut ja palautunut. Siinäpä pohjaa uuden vuoden lupaukselle. Ja erityisesti monipuolistaa aktiviteetteja.

Päähuomioni viime vuosina onkin ollut nukkumisessa. Kun koko elämäni olen elänyt täysin väärällä asenteella – vain laiska tarvitsee paljon unta. Päättyvä vuosi antaa jo toivoa terveempään suuntaan. Keskiverto vuorokauden uni oli 8 tuntia 9 minuuttia. Määrä on ihan ok, mutta laadussa on vielä parantamista. Sykkeeni laskee tavattoman myöhään ja palauttavia tunteja kertyy kokolailla liian vähän. Uuden vuoden lupauslistalle ainakin nykyistä aiemmin punkkaan.

Oikotietä ei löydy onneen lukemalla jonkun terveysgurun yhden asian julistusta iltapäivälehdestä. Pitää vain testailla ja oppia tuntemaan itseään paremmin. Ja ennen kaikkea ymmärtää, että elimistömme pistää aikansa hanttiin kaikkea muutosta ennen kuin antaa periksi. Uuden vuoden lupausten tulokset alkavat siis näkyä vasta joskus helmi – maaliskuussa tai sen jälkeen. Paitsi jos lupaus on jokin ulkopuolinen – vaikkapa tipaton vuosi 2023. Tämän seurantaan ei tarvita elimistön muutoksia.

Tietojen keruuseen on tarjolla monenlaisia tuotteita. Absoluuttista totuutta ne eivät tarjoa eikä niidenkään yksittäisistä luvuista pidä mieltään pahoittaa. Epätarkatkin mittaukset antavat osviittaa muutoksista, mihin suuntaa kannattaa edetä.

Muutama perinteinen pipari ja pari torttua jouluna, ei siis mitenkään romahduta kenenkään vuositason hyviä tai huonpka keskiarvoja. Yksittäisillä murehtimisilla saattaa kuitenkin olla suurikin vaikutus alitajunnan voimaan, jonka ohjaamana teet ratkaisuja toimintaasi lyhyelläkin ajanjaksolla.

 

 

Jokos pelkkien klikkien sijaan ryhdytään ajattelemaan lukijoita

Torstai 15.12.2022 klo 19.23 - Kauko Niemi

 

Pieniä viitteitä on ilmassa, että media olisi taas kiinnostunut lukijoistaan, eikä vain markkinointiosastoille tuotetusta statistiikasta, joka saattaa näyttää hyvältä muttei kerro totuutta lukijoista.

Itse törmäsin päivittäiseen verkkostatistiikkaan jo vuonna 1998. Sitkeästi tehtiin journalistisin periaattein juttuja WOW:n sivuille, mutta tuolloin statistiikalla tutkittiin lähinnä verkkopalvelun toimivia rakenteita. Mutta ei kuitenkaan tarpeeksi, sillä WOW oli 10 vuotta aikaansa edellä, eikä saavuttanut nettikansaa.

Tuohon aikaan ihminen sieti kaksi klikkausta, mutta kolmas oli jo liikaa ja juttu jäi lukematta. Kieltämättä statistiikka kyllä houkuttelee tekemään melkein mitä vaan, kun palaute on välitöntä ja vähintäänkin mainostilakauppiaat ovat erittäin innostuneita klikeistä. Paperilehden aikaan tehtiin harvakseltaan lukijatutkimuksia, joiden tarkkuus oli suuntaa antava.

Tosin vielä tänäkin vuonna minua on lähestytty lehden mediatutkimuksilla. Mutta enhän minä mitään mediaa käytä vakituisesti päivästä toiseen. Minähän etsin uutisaiheita, eikä sillä ole väliä mikä media sen on julkaissut, kunhan on tehnyt asiallisen jutun ilman turhia liioitteluja.

Viime viikon lumisadejutut olivat taas sellaista kuraa, että mitähän sanoja ja adjektiivejä käytettäisiin sitten ihan oikean myrskyn tullessa. Monesti olenkin miettinyt, että tekisin olemassa olevista mediajutuista sellaisia versiota, joissa adjektiivien käyttö olisi kielletty. Uutisoitaisiin vain itse asia – onko tuulen nopeus 15 m/s vai 29 m/s. Nyt ei muodostunut suurtakaan eroa Helsingin lumisateelle ja Ukrainan sodalle.

Qatarin jalkapallon MM kisoissa oli sensaatio, kun Marokko lähetti Portugalin maitojunalla kotiin. Onkos se nyt muka sensaatio, jos parempi voittaa. Näinhän kaikissa kilpailuissa tuppaa käymään, että paras voittaa. Sensaatio tulee pramille, jos voitto on ostettu tai muuten järjestetty. Toki sekin olisi ollut mahdollista qatarilaisissa kisoissa.

Media on ajautunut maalailuillaan niin päin seinää, että ilmaisut ja adjektiivit loppuvat kesken. Kohta nähdään super-hyper moukarointia, kun sataa lunta ihan normaalisti enemmän kuin kaksi senttiä.

Helsingin Sanomat aloitti kesällä 2022 hankkeen, jossa se kehitti verkon uutisotsikoitaan. Taustalla oli niin lukijoilta kuin toimituksen sisältä tullut palaute, jossa paheksuttiin “pitkiä klikkiotsikoita”. Näin asian ilmaiseen Helsingin Sanomien päätoimittaja Laura Saarikoski Suomen lehdistössä.

Ajatus on erinomainen, että klikkiotsikoita ryhdytään karsimaa. Valitettavasti minä en kuitenkaan ole tuota muutosta Hesarin kohdalla vielä toistaiseksi huomannut.

Sen sijaan olen huomannut ja kiitollisuudella vastaanottanut Ylen ison muutoksen uutistarjonnassa. Uutiset lyhyesti ja selkeä luokittelu antaa nopeasti lukijalle kuvan kuinka maapallo makaa. Parina päivänä olen tietoisesti kahlannut läpi koko Ylen uutisvirran, enkä löytänyt otsikoista yhtään liioittelevaa adjektiivia, enkä yhtään tyhjääkin tyhjempää tyrkkyjulkkista.

Hesarin lukemisen olen jättänyt myöhään iltapäivään, kun en halua pilata päivääni heti aamusta. Hesarin uutisten pääsisältö rakentuu negaation kautta pettureista, murhaajista ja muista pahantekijöistä. Veikkaan että maailmassa tapahtuu myös merkityksellisiä hyviä asioita.

Joka tapauksessa kummankin siirto on varsin oikeaan suuntaan – kiitos heräämisestä. Kilpaillaan lukijoista oikeilla uutisilla ja tarkistetuilla tiedoilla, eikä keksimällä ja somesta noukituilla kaiken maailman tarinoita ja värittämällä niitä. Toimittajan kaikkein tärkein tiedostamisentaso on, että sanat saavat merkityksen vastaanottajan eli lukijoiden päässä.

Lisää aiheesta:

Toimituksellinen sisältö ja markkinointi sekaisin

Mediapolitiikkaa tarvitaan demokratian suojaamiseen

 

 

 

 

Puhelimesta on hyvää vauhtia tulossa ihmisen kaukosäädin

Perjantai 9.12.2022 klo 17.49 - Kauko Niemi

 Tältä näyttivät minun itsenäysyypäivän vastaanotto Ylen kanavalla, kun olin tietoturvallinen

Ihmisen kaukosäätimellä ohjataan ihmisen mielihaluja, tunteita, egoa ja syötetään kokonaisuus, missä sinusta on lypsetty kaikki mahdollinen tieto. Pian ollaan siinä tilanteessa, ettei mitään asiaa pysty hoitamaan, ennen kuin olet luovuttanut kaukosäätimessäsi olevat tiedot ulkopuolisille tahoille.

Pysähdy miettimään hetkeksi, kuinka asiat hoituvat, jos olet vaikkapa muutaman viikon ilman puhelinta. Kannattaa vaikka testata. Tai pahimmassa tapauksessa puhelimesi varastetaan. No niitä kuoria saa toki muutamilla satasilla minkä värisenä tahansa. Mutta ne tiedot, joita kuljetat mukanasi ja joiden varassa olet asioitasi hoitanut tai kaikkein pahimmassa tapauksessa, joku ryhtyy käyttämään tietojasi omiin tarkoituksiinsa.

Hyytävä varoitus annettiin jalkapallon MM-kisavieraille, sillä Qatarissa vaani vakava turvallisuusuhka. Saman tyyppisiä varoitusviestejä liikkuu myös Kiinassa, missä kansalaisia pidetään kurissa ja komennossa.

Eurooppalaiset tietosuojaviranomaiset varoittavat Qatarin jalkapallon MM-kisoihin matkustavia qatarilaisista Hayya- ja Ehteraz -sovelluksista. Viisumin korvaava Hayya ja koronasovelluksena toimiva Ehteraz aiheuttavat viranomaisten mukaan vakavia tietosuoja- ja turvallisuusriskejä.

Välttämättömät viranomaisten vaatimat tiedot eivät asiantuntijoiden mukaan  jääneet puhelimeesi, vaan ne kopioituivat Qatarin viranomaisten käytettäväksi.

Kiinassa Uigureiden elämästä kertova kirja paljastaa melkoisia koukeroita ja vastakoukeroita, joilla ihmiset voivat ylipäätään soittaa turvallisesti vaikkapa perheenjäsenilleen paljastamatta omaa sijaintiaan ja muuta statustaan.

Oman sijainnin paljastaminen on varmaan yksi ensimmäisiä asioita, jota kannattaa harkita hyvinkin tarkkaan. Yleensä sovelluskohtaisesti pystyt määrittämään mikä sovellus saa käyttää paikannusta mikä ei. Tai mikä sovellus saa käyttää paikannusta vain silloin, kun ko sovellusta käytetään.

Huomioitakoon, että viranomainen saa hätätapauksessa ihan toista kautta sijaintisi selville, jos puhelin on ylipäätään päällä.

Omalla kohdallani törmäsin perin kummalliseen tilanteeseen, kun tietoturvan takia käytän vpn- ohjelmaa, joka ei paljasta sisaintiani. Tästä seuraa, etten tietokoneella voi katsoa Ylen suoria ohjelmia. Maksan kuitenkin Yle-veron. Yle perusteli minulle käytäntöään tekijänoikeuksilla. Näinhän se ei voi olla, sillä voin katsoa ohjelmia jälkikäteen Areenasta. Millaiset tekijänoikeuden rajoittivat, etten voinut koneeni ruudulta seurata esimerkiksi Itsenäisyyspäivän vastaanottoa.

Suomessa ollaan innolla valmistelemassa sähköistä tunnistautumista puhelimella, jonka jälkeen pankki ja muut tunnistautumistavat jäänevät historiaan. Tuon jälkeen puhelimesi on todellinen kaukosäädin, joka tietää kaiken sinusta. Sinulla saattaa olla jopa asunnon säädöt ja lukitukset puhelimessa, joten pidähän kaukosäätimestäsi jatkuvasti erittäin tarkkaa huolta.

Itse olen lopettanut vastaamisen sellaisiin numeroihin, jotka eivät ole puhelimeni osoitekirjassa. Ja vielä hieman pidemmälle vietynä puhelimeni ei edes hälytä ”vieraista” puhelimista tuleviasoittoja ja sitten osoitekirjassani on muutamia kymmeniä numeroa nimellä -Älä vastaa.

Vastaajani kertoo selvästi, etten vastaa tuntemattomiin numeroihin ja jätä vastaajaan tieto. Yksikään puhelinmyyjä tai huijari ei ole viimeisen kolmen vuoden aikana pyytänyt soittamaan. Eikä vastaamattomuus ole muutenkaan aiheuttanut minulle ainuttakaan ongelmaa.

Viime viikolla Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell oli näyttävästi esillä viestillä, että vastaamattomuudesta on tullut ongelma. Ongelmaa, jos sellaista syntyy, rakentavat viranomaiset ja yritysten markkinointimiehet. Viime vuonna suomalaiset menettivät virallisten tilastojen mukaan verkkorikollisille 47 miljoonaa euroa ja tänä vuonna ylitetään tuo summa reilusti.

Seuraava askeleeni onkin siirtyä kahden puhelimen käyttöön. Puhelin omalla numerollaan, jolla hoidan kaikki viralliset kirjautumiset ja pakolliset puhelinnumerot nettikaupoissa ja muissa asioinnissa. Tässä puhelimessa ei sitten ole mitään henkilökohtaisia tietoja eikä muitakaan käyttäytymiseeni liittyviä tietoja.

Molempien puhelinten eri numerot ovat salaisia ja paikannus- ja muut tiedot tarkasti säänneltyjä. Aika näyttää meneekö elämä tällä mallilla liian hankalaksi ja monimutkaiseksi. Ajatusmallina ei pitäisi olla suuria vaikeuksia, jos viralliset asiat hoidetaan porstuassa ja henkilökohtaiset asiat olohuoneen sohvalla. Lupaan kertoa kokemuksistani.

 

 

 Lisää aiheesta:

Vastaamattomuudesta muodostuu ongelma

Toimi näin kun puhelin katoaa

4 000 suomalaisen tietoja myydään netissä

 

 

 

 

Prosenttikapina

Torstai 1.12.2022 klo 21.35 - Kauko Niemi

Voitaisiinko yhdessä ja laajalti ryhtyä viljelemään ajatusmallia siitä, että kaikki kauppiaat, jotka tarjoavat yli 15 prosentin alennuksia, ovat täysiä huijareita. Silloin tuote on hinnoiteltu jo alun perin huijarimaisilla marginaaleilla. Pistetään pystyyn prosenttikapina.

Ainoastaan siinä tapauksessa suurempi alennus on ymmärrettävissä, kun liike vaikkapa lopettaa ja tilan on oltava tyhjänä ensi viikolla. Tuolloin kannattanee myydä jopa tappiolla mielummin kuin roudata kaatopaikalle.

Tämän vuoden mustalla viikolla yli 20 prosenttia alennuksista olivat huijauksia. Miksi ihmeessä menemme tuollaiseen helppoon. Prosenteilla ei ole mitään muuta merkitystä kuin saada meidät liikkeelle ja pahimmassa tapauksessa saada vielä jopa ostamaan.

Jokainen ihan varmasti ymmärtää, että hinta 114 euroa on halvempi kuin hinta 140 euroa vaikkei muistaisi tai ymmärtäisi yhtään mitään prosenttilaskusta. Verratkaamme loppuhintoja, siis kuinka paljon joudumme maksamaan mukaan lukien toimituskulut silloin kun ostamme nettikaupasta. Vain tällöin tiedämme, onko loppuhinta edullisempi mustalla viikolla kuin muina aikoina.

Itsekin sain eräältä tuotevalmistajalta viime viikkoina monta viestiä kuin nyt jos koskaan on ainut kertainen tilaisuutesi. Olen melko vakituinen tuotteiden käyttäjä ja siksi meninkin heidän jälleenmyyjän sivuille katsomaan tilannetta. Jälleenmyyjän normaalit hinnat olivat selkeästi edullisemmat kuin nuo mustan viikon ainutkertaiset supertarjoukset. Ei ole helppo arvata syntyikö kauppoja – no ei syntynyt.

Minulla on ollut pienimuotoista prosenttikapinaa jo useamman vuoden ajan. Aika usein suostun nettiostosten yhteydessä vastaanottamaan kaupan viestejä, josko löytyisi jotain muutakin hyvää. Sitten kun yritetään huijata ja luotto menee, niin perun nämä viestit. Viime viikolla tein kolmen yrityksen viestien peruutusta, enkä usko että koskaan palaan uudelleen asiakkaaksi.

Hyvä esimerkki on vaikkapa Pohjoismaiden suurin urheilukauppa XXL. Alussa aikoinaan se tuntui monipuoliselta, tuli käytyä ja ostettua. Pian alennusprosentteja oli enempi kaupan kuin tarvitsemiani t-taitoja tai collage-housuja. Koin tulleeni täysin huijatuksi ja katkaisin kaikki viestit ja käynnit. Tätä kirjoittaessa piti oikein käydä hakukoneella varmistamassa, onko kyseinen putiikki vielä pystyssä. Näyttää olevan.

Meillä on käytössämme myös netissä toimivia hintavertailuja, joilla voi hakea totuutta lopullisesta hinnasta. Siihen kun vielä lisää Amazonin hinnoittelun eri puolilta maailmaa, niin on koko lailla oikealla hehtaarilla. Toki kympin vitaminipurkin takia tuskin kannattaa montaa päivää uhrata aikaa tietääkseen saako sen jostain 10 senttiä halvemmalla.

Aletuotteiden keskimääräinen alennusprosentti oli yhden hintakoneen, Hintaoppaan mukaan tänä vuonna -4,72. Marraskuun 1. päivään verrattuna hinta laski 40 prosentilla tuotteista. Noin viidesosalla tuotteista (21 prosenttia) hinta nousi Black Fridayna marraskuun alkuun verrattuna. 87 prosenttia tuotteista on ollut mahdollista saada tänä vuonna samaan hintaan tai halvemmalla kuin Black Fridayna. Vain 13 prosenttia tuotteista oli perjantaina halvimmillaan koko vuoden tasoon nähden. Siinä aidot perusteet prosenttikapinaan.

Vuoden alusta tulee voimaan uusi laki ja kauppiaiden pitää alennuskampanjan yhteydessä ilmoittaa myös alin hinta, jolla tuotetta on myyty edeltävän 30 päivän aikana.

Lain muutoksella pyritään kitkemään sellaista alennus­kikkailua, jolla tuotteen hinta nostetaan hetkeksi ylös, jotta alennus­prosentti saadaan näyttämään mahdollisimman suurelta. Taustalla on EU-direktiivi, joka on jo voimassa useissa muissa EU-maissa. Uusi laki ei koske ainoastaan Black Fridayta, vaan kaikkia muitakin alekampanjoita.

Uusi laki saattaa kitkeä vain törkeimpiä tapauksi. Prosenttikapinaksi siitä ei ole. Jos tuloksellista prosenttikapinaa haluamme, on siihen muodostuttava laajaa mainehaittaa yritykselle ja sen toimintatavalle. Ei todellakaan riitä, että minä lopetan, jonkun yrityksen palvelut.

Vähintäinkin pitäisi perustaa somepalveluihin prosenttikapinaryhmiä, joissa jokainen pääsee ”esittelemään ja kehumaan” näitä löytämiään prosenttihuijauksia.

 

Ihminen häviää aina luonnolle

Keskiviikko 23.11.2022 klo 18.59 - Kauko Niemi

 

Kukapa meistä ei olisi omissa pikku päissäimme miettinyt ilmastoasioita. Minäkin mietin harva päivä, mutta en lopeta miettimistäni syvään masennukseen. Enhän minä tiedä eikä kovin moni muukaan tiedä totuutta 1,5 asteesta ja kuinka tuo lämpötilan muutos pidetään aisoissa. Vai tarvitseeko?

Päivittäin törmää myös politikointiin. Ne uutiset eivät sytytä, jos joku ryhmä valjastaa näin vakavan asian omien etujen ajamiseen olipa nyt sitten joku vihreä tai elokapinointi tai joku muu.

Vaikutusvaltaisimmatkaan ihmiset eivät kykene ohittamaan omia etujaan yhteisen hyväksi. Tämä tuli varsin selvästi esille viime viikolla, kun Egyptissä päättyneen YK:n ilmastokokouksen tulokset olivat kaikkien asiantuntijoidenkin mielestä selvä pettymys.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, emeritusprofessori Markku Ollikainen luonnehti kokouksen tuloskokonaisuutta huonoksi kompromissiksi.

Ilman hyvinvoipaa luontoa olisimme nykyistäkin huonommassa tilanteessa. Egyptin ilmastokokouksen epäonnistuminen ei saisi toistua YK:n luontokokouksessa joulukuussa.

Minun ajatteluni perustuu siihen, että ihminen häviää aina satavarmasti luonnolle. Tähän perustuu myös minun ajatuksenjuoksu ilmasto-ongelmista. Luonnon ei tarvitse kinata kenenkään kanssa ja hakea teennäisiä kompromisseja tuottavuuden takaamiseksi seuraavilla kvartaaleilla.

Luonto elää tai kuolee ja mukautuu niihin tilanteisiin mitä on tarjolla. Luonto vain muuttaa toimintaansa sen mukaan mitkä ovat kasvun edellytykset eikä juurikaan anele apua tai jatkoaikaa muka viisaalta ihmiseltä. Etenkään välistävetäjiltä.

Viime viikolla maapallon väkiluku ylitti kahdeksan miljardin ihmisen rajan. Kaikkien näiden ihmisten pitäisi saada päivittäisen ravintonsa. Ja mistäs muualta se saadaan kuin luonnosta.

Tiedämme hyvin, että joka vuotista ylikulutuspäivää vietetään maailman laajuisesti nykyisin jo elokuussa. Tuolloin maapallon uusiutuvat luonnonvarat ovat vuositasolla käytetty. Meillä Suomessahan ylikulutuspäivä on jo keväällä. Pörräävät lentsikat kuljettaa meille kuitenkin herkkuja ympäri maailman ja nautiskellen pysymme hengissä. Samalla nuo lentsikat saastuttavat ilmaa ja ilmaston lämpenevä kierre sen kun kasvaa.

Kun ajattelemme maapallomme kehitystä, niin erilaiset ihmisten keksimät fyysiset rajat eivät ole niin kamalan vanha keksintö. Ihmiset vaeltelivat ja asettuivat sinne missä luonto tarjosi ruokaa ja toimeentuloa.

Olen tavattoman kiitollinen siitä perinnöstä tuolta ajalta eli Suomen jokamiehen oikeuksille liikkua luonnossa. Monessa maassa luonnossa liikkuminen ei olekaan itsestään selvyys vaan vaatii maanomistajan luvan. Rajoja pitää noudattaa ja kunnioittaa.

Sitten kun haen Amppareista uutista maamme itärajan aidasta, niin saan vastaukseksi liki 150 median julkaisemaa artikkelia/uutista uuden raja-aidan rakentamisesta. Eikä yhtään vähemmälle huomiolle jäänyt Trumpin muuri Mexicon rajalla.

Vuosisatojen saatossa rajojen vakiinnuttaminen synnytti myös sodat. Parhaillaan Venäjä ja Ukraina ovat erimielisiä rajoista. Jokainen vahtii omaa reviiriään ja jopa rauhanomainen rajan ylitys vaatii monimutkaisia toimenpiteitä.

No mitä merkitystä tällä kaikella on ilmastokysymyksiin. Vanhat kaavat tuppaavat vain toistumaan enemmän tai vähemmän voimakkaina. Jonakin päivänä, kun luonto on pilattu niin pahasti, ettei se pysty ruokkimaan meitä kaikkia kahdeksaa miljardia ihmistä, niin silloin alkavat erilaiset vaellukset, joita ei pitele aidat eikä muurit.

Yksikään ihminen ei kykene elämään aavikolla eikä vedenpeittämällä maa-alueella. vaan ihmisen on lähdettävä etsimään itselleen paikkaa, missä luonto tarjoaa tavalla tai toisella ravintoa elämiseen ja turvaa olemiseen.

87 prosenttia suomalaisista kokee luonnon erittäin tai melko tärkeäksi elämässään. (Sitran kysely 11.2021) Siis ei mikään marginaaliryhmä.

Lisää aiheesta

Ilmasto unohtui ilmastohallitukselta

Taas hallitus kinaa luonnonsuojelusta

Suomen ensimmäinen ilmasto-oikedenkäynti

Taas pelkkää politikointia

 

Livekeikkojen sietämätön epävarmuus

Perjantai 18.11.2022 klo 18.57 - Kauko Niemi

 

Tänä vuonna ja nyt loppuvuonna etenkin on uutisoitu runsaasti peruuntuneista keikoista tai kokonaisista kiertueista. Esimerkiksi monet amerikkalaisyhtyeen ovat joko lykänneet kauan sitten julkistettuja Euroopan-kiertueitaan vuodella tai parilla tai sitten peruneet ne kokonaan.

Perumisille on toki monia syitä. Alalla on pula työntekijöistä ja kustannukset ovat kohonneet, mutta tulot eivät. Ala elää koronan jälkeisessä epävarmuuden kierteessä. Epävarmuudessa oleva yleisö osta lippunsa viimetingassa ja korona kummittelee edelleen, joten moni vakituinenkin konsertissa kävijä jättää edelleen liput kokonaan ostamatta.

Amerikkalainen Behemothin Nergal totesi taannoin Forbesille antamassaan haastattelussa, että vaikka yhtye teki juuri suurimman kiertueensa Amerikassa yhdessä Arch Enemyn kanssa, se ei ollut taloudellisesti kovin kannattavaa. Joidenkin mielestä kuulostaa oudolta, kun Anthrax perui Euroopan-kiertueensa logististen ja taloudellisten haasteiden vuoksi. Yli 20 vuoden uran tehnyt yhdysvaltalaisyhtye Animal Collective ilmoitti lokakuun alussa peruuttavansa Euroopan-kiertueensa kohtuuttomiksi nousseiden kulujen takia.

Ruotsalainen Deathstars on ilmoittanut peruvansa tammi-maaliskuuksi suunnittelemansa Euroopan-kiertueen. Bändi on jo aiemmin siirtänyt kiertueen ajankohtaa, mutta nyt bändi tiedottaa peruvansa kiertueen kokonaan.

Lamb of God ja Kreator -metalliyhtyeiden keikat myös siirtyvät. Bändien oli määrä esiintyä Helsingissä Jäähallissa ja Oulussa 21. ja 22. päivä marraskuuta. Nyt Helsingin esiintyminen on siirretty ensi vuoteen päivämäärälle 18. helmikuuta 2023. Oulun-keikka on peruttu kokonaan.

 

Seuraavaksi olisi syytä miettiä, olisiko paikallaan peruuttaa enempi musiikilliseen suuntaan. Muistan eräänkin Helsingin Stadionkeikan, jota etukäteen hehkutettiin, että konserttiin tuodaan rekvisiittaa 56 rekka-autollista. Jokainen tietää, ettei sellainen tule kovinkaan halvaksi.

Toinen ääripää on tietysti vaikkapa klassisen musiikin konsertti Helsingin Musiikkitalossa tai missä tahansa musiikkitalossa. Tapahtuma keskittyy mahdollisimman hyvään ja korkeatasoiseen musiikkinautintoon ilman ainuttakaan värivaloa.

Jostain siltä väliltä on vaikkapa Savonlinnan oopperajuhlat, missä näyttämön koko ja rakenne eivät kestä suuria ja monimutkaisia rakenteita ja aitoutta lisää ulkopuolelta kuuluva lokkien kirkuna. Olavinlinna on kuitenkin jatkuvasti loppuunmyyty.

Niinhän sitä sanotaankin, että ennen artisti lauloi laulun nyt hän esittää biisin. Mitäs jos kevyellä puolellakin keskityttäisiin enemmän musiikin laatuun kuin musiikin hämäämiseen kalliilla ulkokuorikikkailulla. Voihan se toki olla että fanit on jo opetettu tavoille, mistä pakittaminen on vaikeaa. Mutta jos pikkuhiljaa kuitenkin.

 

Tämän syksyn suomalainen pakansekoittaja on ollut tapahtumajärjestäjän RH Entertainmentin konkurssi. Esimerkiksi The Manhattan Transfer -yhtyeen 50-vuotisjuhlakiertueen konsertit Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa jouduttiin perumaan. Tosin Tampere-talon nopeus ja nokkeluus onnistui peruuttamaan peruutuksen.

Epäonni jatkui kuitenkin ja The Manhattan Transfer ilmoitti muutamaa tuntia ennen konserttia, että sen maanantai-illaksi kaavailtu Tampere-talon konsertti peruuntuu sairastapausten vuoksi.

Konkurssin takia laulaja Katri Helenan joulukonserttikiertue muuttuu. Koko kiertue ei ole vaarassa. Kiertueen seitsemän viimeistä konserttia on RH Entertainmentin järjestämiä. Neljä ensimmäistä, niillä ei ole mitään tekemistä Rh Entertainmentin kanssa.

Ilkka ”Danny” Lipsasen 80-vuotiskiertue on meneillään parhaillaan ympäri Suomen. Ylivieskasta 14. lokakuuta alkanut kiertue huipentuu joulukuun alussa Helsingin Kulttuuritalolle. Alunperin Helsingin jäähalliin suunniteltu päätöskonsertti siirtyi pienempiin tiloihin hitaasti sujuneen lipunmyynnin vuoksi. Ja Pieksämäen ja Kokkolan konsertit on jouduttu perumaan kokonaan.

Tällainen epävarmuuden oravanpyörä ei voi tietenkään pyöriä loputtomiin. Kulukuri ja lippujen käypähinnoittelu löytänee tasapainon nautinnon suhteen jollakin aikavälillä. Ilman muutoksia menneeseen verrattuna se tuskin onnistuu.