Luonnonsuojelun puheet eivät riitä

Perjantai 29.9.2023 klo 14.57 - Kauko Niemi

Taidehalli_pieni_IMG_589612.jpgTulvia, rankkasateita, myrskyjä, kuumuutta, maanvyörymiä. Siinäpä liki päivittäisiä uutisaiheita, joihin vain harva ihminen pysähtyy luodessaan omaa menestystään. Nuohan tapahtuvat jossain muualla, eikä koske minua. Ihminen häviää kuitenkin luonnolle ja ihminen on kuitenkin vain osa luontoa siinä missä metsäludekin.

Nyt on mielenkiintoista seurata, kuinka paljon tarvitaan lunnonkatastrofeja ennen kuin puppusana-generaattorilla tuotetut vastuullisuusjargoniat muuttuvat teoiksi.

Jäätiköt sulavat ja vesien pinnat nousevat. Rantojen luxusalueet voivat jäädä veden alle. Harva asia tässä maailmassa on jakautunut niin epätasaisesti kuin sade. Tekniikka&Talous-lehden mukaan maailman sateisimmassa paikassa nimittäin tippuu vettä taivaalta lähes 250 000 kertaa enemmän kuin planeettamme kuivimmalla aavikolla.

Tekoja tarvitaan paitsi ilmastomuutoksen hillitsemiseksi niin pikaisesti myös vaikkapa ihan tavallisessa rakentamisessa. Rakennusmateriaalit, itse rakentaminen ja hulevesiratkaisut on jo nyt pakko huomioida.

Ruotsin poliisi tutkii Stenungsundissa tapahtunutta tuhoisaa maanvyöryä ympäristörikoksena. Länsi-Ruotsissa sijaitsevassa Stenungsundin maanvyöryssä E6-moottoritie murtui useissa kohdissa peräti 16 hehtaarin kokoisen maa-alueen romahdettua.

Maanvyöryn aiheuttajiksi on arveltu alueella pitkään jatkuneita sateita mutta myös läheisiä rakennustyömaita ja kaivoksia. Ruotsissa aiemmat varoitukset luonnon väärästä käytöstä ovat menneet kuuroille korville.

Saman tyyppinen tilanne on myös Libyassa. Libyan valtakunnansyyttäjä on määrännyt kahdeksan ihmistä pidätettäviksi tuhoisista tulvista johtuen. Pidätettäviksi määrättyjä epäillään huonosta hallinnosta ja laiminlyönneistä.

Kaksi patoa tuhoutui myrskyn aikana muutama viikko sitten, mikä aiheutti valtavia tuhoja Dernan satamakaupunkiin ja sen ympäristöön.

Valtakunnansyyttäjän mukaan halkeamista molemmissa padoissa oli raportoitu jo vuonna 1998. Murtuneet padot oli rakennettu 1970-luvulla.

Näennäistä hyvää luonnon suojelemiseksi tehdään näyttävilläkin luonnonsuojelutempuilla, mutta vaan ihmisten ehdoilla ei luonnon. Jani Kaaro kokoaa kolumnissaan luonnonpuistojen varjolla tehtävää ”hyvää” ja erityisesti alkuperäiskansojen ahdistusta.

Kovaa on peli luonnonsuojelualueiden vartioinnissa. BBC vieraili vuonna 2017 Kazirangan kansallispuistossa, jossa elää Intian suurin sarvikuonopopulaatio. Sarvikuonot ovat aidosti vaarassa joutua salametsästäjien ampumaksi, joten puistonvartijoille on annettu poikkeukselliset valtuudet. Heillä on lupa tappaa eikä tappamisesta koidu heille seurauksia. Vuoden 2017 tilanteessa puistonvartijat olivat tappaneet noin 20 ihmistä vuodessa, mutta olivatko kaikki salametsästäjiä?

Tulevaisuuden rankimpia ennusteita tuli juuri julki. Uusi supermanner voi tappaa ihmiset ja muut elossa olevat nisäkkäät 250 miljoonan vuoden päästä. Näin tutkijat ennustavat tuoreessa tutkimuksessa.

Tutkimuksessa Bristolin yliopiston tutkijat ajoivat simulaatioita ilmastomalleista kaukaisessa tulevaisuudessa. Tietokonemallinnusten mukaan ilmaston ääriolosuhteet voimistuvat, kun maailman mantereet sulautuvat jälleen yhdeksi supermantereeksi, joka tunnetaan nimellä Pangea Ultima.

Tutkijat havaitsivat, että uusi supermanner olisi asuinkelvoton ihmisille ja valtaosalle nisäkkäistä. Pangea Ultiman ilmasto olisi äärimmäisen kuuma ja kuiva, ja nisäkkäiltä loppuisi ruoka ja vesi.

No tämä ei suoraan koske meidän huomista, ei tarvitse muuttua pentti linkolaksi puoleen yöhön mennessä. Suunta on kuitenkin selvä nykymenolla. Ratkaisuun ei ole yhtä selkeää kytkintä, vaan se tapahtuu pienin ja ymmärtäväisin teoin jokapäiväisessä elämässä. Ei muuta kuin taas Hulluille Päiville, kun halvalla saa paljon mitä ei tarvitse!

 

 Tämä on kuultavissa ääniversiona FinnRadio.fm kanavalla 2.10.2023 alkaen

 

Lisää aiheesta:

Luonnonsuojelun linnoituksessa ei ole sijaa alkuperäiskansoille

Kuusi  kuvaa – Ava Numminen

Vihdissä aloitti uusi ilmastokoordinaattori

New Yorkissa tulvii

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: FinnRadio.fm, Pangea Ultima, Kazirangan kansallispuisto, Jani Kaaro, Libya, luonnon katastrofi,

Kovin on erilaista menoa hallituksissa

Perjantai 22.9.2023 klo 11.10 - Kauko Niemi

Eduskuntapuisto_pieni_IMG_67201.jpg

 Eduskuntapuisto, Helsingin paraatipaikalla ilmentää tällä hetkellä hyvinkin suomalaisen politiikan tilaa

Politiikka on vaikea laji. Sen olemme saaneet viime aikoina huomata ja kokea. Erityisen vaikeaksi sen tekee uskottavuuden rakentaminen ja kun pääasiallisena rakennusaineena on kommunikaatio.

Jos politiikka olisikin seurattavissa raksi ruutuun menetelmällä silloin kun konkreettinen lupaus tai tavoite on toteutunut, olisi se kadunihmisellekin helppoa. Tietäisi ketä seuraavissa vaaleissa kannattaisi äänestää. Nyt tämän onnistumisen sisältö on täydellistä mutua, jota jokainen tulkitsee omista lähtökohdistaan.

Oletan, että olen melko keskiverto suomalainen suhteessa politiikkaan. En ole koskaan ollut yhdenkään poliittisen puolueen jäsenkirjaa kantava yksilö. En ole äänestyskopissa sitoutunut mihinkään poliittiseen suuntaan, vaan minulle tärkeät asiat ratkaisevat sen numeron minkä raapustan äänestyslippuun.

Toki tällainen asia-arvio saattaa pettää pahastikin, jos uskoo ja luottaa yksinomaan ehdokkaan vaaliviestintään ja kampanjointiin. Tuolloinhan on ilmassa paljon heittoja, jopa hyviäkin, joilla ei ole mitään edellytyksiä toteutua.

Hyvän kokonaiskuvan muodostaminen vaatii paljon erilaisia näkökantoja ja paljon taustatietoa, jopa poliittista propagandaa. Mutta kukas sitä jaksaa jatkuvasti seurata tekemisiä ja tekemättä jättämisiä. Voinko luottaa median uutisointiin, edes riippumattoman median. Itselläni on edelleen journalistiliiton jäsenyys ja saan sähköpostiini esimerkiksi kaikki valtioneuvoston tiedotteet.

Nykyisen hallituksen alkutaival on ollut melko hankalan sekavaa. Toisaalta tiedot tapahtumista ovat virranneet melko vuolaasti, eikä vaan juorut hallituksen sisäisistä nahisteluista, vaan myös hallituksen toiminnallisista tavoitteista.

Sanna Marinin neljä vuotta ei rakentanut minulle kertaakaan konkreettista kuvaa, mitä hallitus oikeasti tekee tai mitkä olivat Sanna Marinin keskeiset poliittiset tavoitteet Suomen hyväksi. Marinin henkilökohtaiset tavoitteet tukiryhmineen olivat kyllä pinnalla. Konkreettista oli vain valtion lainan huima kasvattaminen, ikään kuin korot olisivat naulittu maailman tappiin nollaksi. Kaikki muu käytännön tekeminen hautautui ja peittyi Marinin bilemekon helmoihin.

Pian tietysti alkaa purkautumaan Petteri Orpon hyvinkin pikkutarkka hallitusohjelma ja toteutumismahdollisuudet. Pikkutarkkuus ja siitä viestiminen tarkoittaa, että yksityiskohtiin on helppo ja nopea tarttua ja se näkyy nyt mitä erilaisimpina mielenosoituksina ja kannanottoina harvase päivä. Pikkutarkasta hallitusohjelmasta kun on helppo poimia pieni yksityiskohta ja unohtaa kokonaisuus.

Sanna Marinin johtamasta kokonaisuudesta oli vaikea eristää mitään konkreettista. Tosin koronapomoksi itsensä nostanut Krista Kiuru sai aikaiseksi lieviä välikohtauksia, joihin maailman koronatietämättömyys aukaisi mahdollisuudet ilman faktoja.

Nykyinen hallitus ja edellinen hallitus ovat kommunikoinniltaan vastakohtia, enkä nyt tarkoita poliittista höpinää vaan kuinka hoidetaan suomalaisen yhdyskunnan toimivuutta ja hyvinvointia. Seuraavat pari vuotta osoittaa muuttuvatko lupaukset käytännön teoiksi. Nyt meillä on joka tapauksessa läpinäkyvämpää toimintaa seurattavaksi.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla 25.9.2023 alkaen

 

Lisää aiheesta:

Marinin uudessa kuviossa suuri riski

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, hallitus, Petteri Orpo, Sanna Marin, kommunikaatio, viestintä, politiikka,

Visuaalista harhautusta

Perjantai 15.9.2023 klo 9.58 - Kauko Niemi

Ostoskassi_luksus_IMG_653912.jpg

Juuri kun olin muutamalle kaverille kehunut löytäneeni vaatekaupat, joista minäkin voin ostaa vaatteita, niin asiantuntija leimaakin minut todelliseksi boomeriksi.

Olen viimeisten parinkymmenen vuoden aikana, joutunut kaupassa useasti hylkäämään ihan sopivan, miellyttävän, käyttökelpoisen vaatteen tai muun tuotteen, kun se loistaa kymmenien metrien päähän jotain brändiä. Eikä minulle kävelevälle mainokselle siitä kuitenkaan maksettaisi mitään.

Toisaalta en kerta kaikkiaan siedä, että joku tekee omia johtopäätöksiään minusta sillä perusteella kenen mainoksia kannan. Tietämättä, kuulematta, keskustelematta sanaakaan kanssani.

Talous laahaa, mutta luksus vetää. Amerikkalaisen konsulttiyhtiö Bain & Company raportin mukaan luksusteollisuuden odotetaan kasvavan viiden prosentin vuosivauhtia vuoteen 2030 asti. Markkinoinnillisesti ne ovat tehneet jotain oikein.

Luksustuotteiden maailmanlaajuinen liikevaihto oli viime vuonna reilusti yli 300 miljardia dollaria. Luku pitää sisällään niin sanottujen henkilökohtaisten luksustuotteiden liikevaihdon, johon kuuluvat esimerkiksi vaatteet, laukut, asusteet, korut, kellot ja kosmetiikka. Luksusautot eivät kuulu tähän kategoriaan. Niiden liikevaihto on huomattavasti suurempi.

Aina ei edes tarvitse olla varsinaista luksusta, kunhan on vaan TikTokissa noussut pinnalle ja kaikki haluavat sellaista ollakseen ajan hengessä ja kuuluakseen joukkoon. Tämä tilanne on riistäytynyt jo käsistä. Nuorison keskuudessa tapahtuu kamalia, kun kadulla pahoinpidellään ja ryöstetään toisilta pinnalla olevia vaatteita, jalkineita tai tuotteita.

Luksuksesta on tullut itseilmaisun väline. Sen avulla viestitään, että kuulutaan johonkin ryhmään, elämäntyyliin ja elämäntapaan. Haetaan erottautumista, että ollaan vähän parempia ja tietävämpiä kuin muut. Samalla halutaan siis kuulua johonkin ja samalla erottautua. Se onkin luksukseen liittyvä paradoksi, sanoo Ylen haastattelussa Aalto-yliopiston professori Pekka Mattila.

Suomessa elää noin 120 000 pienituloisten perheen lasta, joilla ei ole varaa luksukseen, eikä edes sosiaalisen median luomiin villityksiin. Lapsiperheköyhyyden seurauksena on syrjäytymistä, kiusatuksi tulemista ja pahimmassa tapauksessa rikollisuutta. Tämä on todettu useaan otteeseen esimerkiksi Pelastakaa lapset ry:n selvityksissä.

Pekka Mattilan mukaan luksus on onnistunut saavuttamaan yhä laajemman ihmisjoukon sekä ikäryhmittäin että maantieteellisesti. Mitä nuorempia ihmiset ovat, sitä enemmän he ovat uppoutuneita visuaaliseen kulttuuriin, jossa kuvat ja kuvasto viestivät enemmän kuin sanat. Se on tavallaan uudenlainen viestinnän taso nuorille sukupolville. Syödään nuudelia ja jätetään matkat väliin, jotta saadaan juuri ne tietyt kengät tai se tietty laukku.

Tuossa alussa totesin omat tuntemukseni, etten haluaisi näyttää ja näytellä pelkällä ulkokuorella. Lieköhän se peräisin jo lapsuudestani. Kun katselen koulun luokkakuvia, niin minulla on kolmen ensimmäisen vuoden luokkakuvissa päälläni sama pusakka. Tosin kolmannessa kuvassa olkapäät ovat korjattu, kun koiramme repi olkapäät ja äitini paikkasi pusakan taas käyttökuntoon.

Suomalainen luksus on onneksi jonkin verran käytännöllistä. Erityisesti miesten kohdalla näkyy se, että luksushankinta pitää perustella käytännön hyödyillä: että tällä saksalaisella tehokkaalla autolla pääsee etenemään lumihangessa, vaikkei koskaan sinne ajaisikaan, ja että tämä kello kestää seuraavalle sukupolvelle.

Itselläni on nyt ensimmäinen auto, josta en ole repinyt irti ylimääräisiä hienouden kylttejä ja adjektiivejä. Autoni perässä lukee esimerkiksi edelleen hybrid. Jokaisen autokaupan yhteydessä olen sopinut, etten hyväksy autokaupan tarraa tai rekisterikilven alla olevaa kaupan nimeä. Veloitan mainospaikasta tietyn summan kilometriltä. Yksikään autokauppa ei ole toistaiseksi ostanut minulta tuota mainospaikkaa.

Innokkaana valokuvaajana olen aina esimerkiksi siivonnut kameran hihnan. Tällä hetkellä hihnassa kyllä näkyy kameran valmistaja, mutta tyyppimerkinnän olen maalannut tussilla piiloon. Vaihtoehtojahan on liki kymmenen ominaisuuksiltaan ja hinnaltaan. Tärkeintähän on vain oman luovuuteni lopputulema.

Niin ja mistä nyt sitten ostankaan vaatteeni, jos ostan. Japanilainen Muji on ykkösvaihtoehto. Tuotteiden laatu tuntuu ihan siedettävältä ja ulkonäkö asialliselta ilman ainuttakaan kuvaa tai tekstiä. Ja jos oikein kova kiima nousee, niin kaupassa on ompelimo, joka tikkaa vaikka oman nimen vaatteeseen jos siltä tuntuu. arkisia t-paitoja ja kalsareita löytyy oikein mukavasti Lidl:stä.

Luksustuotteiden hankinta ei aina ole ihan pelkkää menettämistä. Yhä useampi merkkituote löytää uuden omistajan sosiaalisen median kirpputorien tai käytettyjä luksustuotteita välittävien sivustojen kautta. Kierrätys on tavoittanut myös luksuksen. Merkki on tärkeämpi luin tuotteen kunto.

Luksustuote ei välttämättä ole riskisijoitus, sillä sen jälleenmyyntiarvo säilyy usein hyvänä. Joskus olen ihmetellyt nettikirpputorituotteita selatessa, kun joku maksaa useamman kympin Marimekon kangaskassista. Minulla on yli 30 ilmaista kangaskassia ja niissä kaupasta kotiin kuljetettu maito maistuu ihan samalta kuin luksus-kassissakin kuljetettu.

Tämä on kuultavissa ääniversiona FinnRadio.fm palvelussa 18.9.2023 alkaen

 

 Lisää aiheesta:

 Materialismin uskonto pakottaa kuluttamiseen

Kiusaajilla on status ja valtatavoitteita

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, Pekka Mattila, luksus, Muji, Lidl, Marimekko, rikos, itseilmaisu,

Uskotko kirja-uskontoon

Lauantai 9.9.2023 klo 12.10 - Kauko Niemi

Rukous_KN230138.jpg

 Joidenkin kirjojen mukaan rukoushetki voi osua keskelle päivää ja taphtua keskellä puistoa

Viime viikolla tuli vastaan uudissana, joka pysäytti todella miettimään todellisuutta – kirja-uskonto. Perustuuko sinun uskosi kirjatietoon, käytännön kokemukseen, tutkittuuan tietoon tai johonkin muuhun? Onko vuosituhantisilla mielipiteillä mitään yhteyttä todellisuuteen? Parhaillaan meidän tämän päivän kuplassamme annamme uusia merkityksiä ja tulkintoja jopa 20 – 50 vuotta vanhoille tekemisille ja sanomisille, jopa viisi vuotta vanhoille. Entäs kun tosiaan puhutaan ja tulkitaan aikaa ennen ajanlaskua.

Miten ihmeessä raamattu tai koraani tai joku muu kirja voi olla millään tavalla relevantti ohjaamaan tämän päivän ihmisten tekemisiä jopa heidän pukeutumista tai syömistä tai juomista. Kirja-uskonto on tarinallista mielikuvitusta. Sitä voi toki jokainen tahollaan uskoa tai olla uskomatta. Faktaa se ei kuitenkaan ole.

Kirja-uskonnot ovat keskiössä tämän hetken rasismikeskusteluissa. Kirja-uskonto on ollut kautta aikain suurimpia tekijöitä kaiken maailman sodissa. Kirja-uskontoa ei useimmissa maissa saa lain voimalla häiritä, joten sitä on helppo käyttää keppihevosena diktatuureja kehitettäessä ja kaikenlaisissa välistävedoissa hyvässä ja pahassa.

Olisiko sekin jonkinmoista rasismia tai vääräuskoisuutta, kun muodinluojat median saattelema julistaisivat mikä on tämän hetken ainoa oikea tapa pukeutua. Näinhän se välillä tuppaa käytännössä olemaan. Minä vetäisen kuitenkin viisi vuotta käyttämäni collarit jalkaan t-paidan kanssa ja menisin aivan pokkana julkisuuteen. Pätkääkään välittämättä annetuista muotimääräyksistä ja suosituksista. Olisiko käytökseni jonkin asteista rasismia.

Rasismin rajanveto on kokolailla mahdotonta tavalliselle ihmiselle ja jopa tuomareille. Sanojen ja tekojen välillä on iso kuilu ja niiden todellinen merkitys syntyy vasta vallitsevan tilanteen mukaan. Tällä hetkellä hallituksen julistus saa merkityksen vain tekojen kautta.

Asialla on myös toinen puoli. Pitääkö kaikki perinteet ja ajatukset myllätä ja vain sen takia, että joku kerää irtopisteitä poliittisessa pelissään.

 

Ajatukseni ja pohdintani syvenivät aivan uusiin mittoihin, kun alkuviikolla aamun ensimmäinen viesti kertoi minulle kaikin puolin läheisen ihmisen siirtyneen ajasta ikuisuuteen. Ihminen, jonka hyväsydämellisyys ei vaadi selittelyä eikä minkäänlaisen kirja-uskonnon selityksiä tai tulkintoja. Hän on nyt ikuisesti poissa meidän keskuudestamme.

 

Suomi sai viikko sitten uuden piispan. Mari Parkkisen ensimmäinen viesti ei perustunutkaan pelkkään kirja-uskontoon, kuinka jossakin raamatun lauseessa sanasta sanaan kehotetaan tekemään niin tai näin.

Tuoreen piispan ensimmäisen saarnan sisältö oli monella tavalla puhutteleva ja tähän aikaan sopiva. Sen pitäisi ajatteluttaa kaikkia ihmisiä syntyperään, uskontosuhteeseen tai ideologiaan katsomatta.

Hän muistutti, että yhteys erilaisten ryhmien välillä on kadonnut. On syntynyt kaksi ryhmää: me ja ne.

Parkkinen kuvailee, kuinka Ukrainassa soditaan, koska puheet eivät johda yhtään mihinkään. Venäjä hyökkää, koska se tuntuu näkevän harhaisia uhkakuvia. Venäjä on länsimaille ne. Venäjällä asetelma on luonnollisesti päinvastainen.

Parkkisen mukaan Suomessa eheyttä repii voimakkain äänenpainoin käytävä keskustelu siitä, mikä on rasismia ja mikä ei. Keskustelu ei tunnu etenevän, koska tulkinnat ovat niin kaukana toisistaan. On syntynyt me vastaan ne -asetelma. Tuskin on moneen kertaan kirkossa kesken saarnaa kuulunut äänekkäitä kommentteja – hyvä Mari, kuten kuului Mikkelissä viikko sitten. Siis oltiin jokseenkin kaukana kirja-uskonnosta, vaikka luterilaisessa kirkossa oltiinkin.

En nyt kehota ketään polttamaan raamattua, koraania tai Kalevalaa, enkä Seitsemää veljestä tai Tuntematonta sotilasta. Niissä kaikissa on yksittäisiä tai useita tarinoita, joita kuka tahansa voi uskoa tai olla uskomatta. Eikä kenelläkään ole oikeutta luokitella toisia sillä perustella mitä hän ylipäätään moista kirjoista uskoo ja mitä ei.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona FinnRadio.fm sivulla 11.9.2023 alkaen

Lisää aiheesta:

Eduskunnan puhemies disinformaation lähettiläänä

Eduskunnanpukeutumiskoodi

Historiakaan ei pidä siivota

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, kija-uskonto, uskonto, raamattu, koraani, kalevala, seitsemän veljestä, tintematon sotilas, Mari Parkkinen, Mikkelin hiippakunta, Ukraina, Venäjä, rasismi, perinteet,

Olen todellinen penkkiurheilija

Perjantai 1.9.2023 klo 11.18 - Kauko Niemi

Koripallo_pieni_KN230037.jpg

 

Urheilijalla täytynee olla huikea kilpailuvietti, kun rakentaa koko elämänsä toisten voittamisen varaan ja etenkin nykyisin keinolla millä hyvänsä.

Olen koko elämäni arvostanut urheilijoita ja heidän saavutuksiaan erittäin korkealle. Olen kasvanut siinä maailmassa, missä urheilu on ollut rehtiä, reilua, hyväkuntoisten ihmisten puuhaa. Siis sellaista elämää mihin itse en ole koskaan pystynyt.

Oma kokemukseni urheilusta ja etenkin kilpailemisesta tuomittiin jo koulupoikana. Minä olin kouluaikana aina se liki viimeinen, joka valittiin joukkueeseen, kun kaikki joka tapauksessa valittiin ”paremmuusjärjestyksessä” vaikkei sitä ääneen sanottukaan.

Lapsuuden kotikylällä ei myöskään toiminut aktiivista urheiluseuraa tai porukkaa, joka olisi rakentanut pienillä kustannuksilla uutta mielikuvaa päähäni. Siis luokittelen itseni täydelliseksi penkkiurheilijaksi.

Viime vuosina arvomaailmani urheilua kohtaa on ollut kovasti laimenemaan päin. Rehti ja reilu kilpailu ei oikein täytä niitä arvoja, joita kyseisille sanoille olen sisimmissäni asettanut.

Olen myös todennut ja julistanutkin moneen kertaan, että liike on lääke. Liikettä pystyy nauttimaan ilman kilpailemistakin. Ja aivan liian paljon on niitäkin otsikoita, missä nuori urheilija on romahtanut jopa kuollut. Vaikken kuolinsyytä tiedäkään, niin liike ei ole ollut näissä tapauksissa pelastava lääke.

Edelleenkin seuraan toki urheilua, mutten sydän tykyttäen tuntitolkulla. Sydän alkaa tykyttämään, kun paljastuu millaista peliä kentillä, halleissa, stadioneilla oikein pelataan ja etenkin niiden kulisseissa.

Tuore uutinen kertoo, kuinka Ylen asiantuntijana jalkapallon MM-kisoissa marraskuussa toiminut suomalainen huipputuomari sai tv-esiintymisestään Suomen Palloliiton erotuomarivaliokunnalta perusteettoman huomautuksen, ilmenee Urheilun oikeusturvalautakunnan vastikään julkaisemasta päätöksestä.

Huipputasolla avustavana erotuomarina toimiva mies vaati, että huomautus kumotaan, minkä lisäksi hän vaati Palloliiton korvaamaan hänelle asian ajamisesta aiheutuneet kulut.

Urheilun oikeusturvalautakunta asettui erotuomarin kannalle ja päätti poistaa miehelle annetun huomautuksen.

Juuri päättyneet MM-kisat Budapestissä tuotti monta otsikkoa kilpailuita kohdanneista katastrofeista. Toki siellä seassa vilahti suomalainen mitalisti Vilma Murto. Uutisoinnin pääpaino näyttäytyi minulle kisajärjestelyjen ja säätilan ongelmissa. Tietenkin pääpaino syntyy pitkälti median valinnoista.

Kuinkas edetäänkään koripallossa Markkasen johdolla. Otteluiden tuloksia piti oikein etsiä. Entäs Heleniuksen nyrkkeilyt puhtaan vai doupattuna? Jalkapallon MM-kisat saivat katkeria kommentteja, kun ei uutisoitu ”naisten jalkapallo”. Tosin espanjalainen väkisin suutelija Luis Rubiales sai vedettyä rajan paitsi naisten käsittelyyn urheilussa, niin myös rajan naisten asemaan yleensäkin ainakin Espanjassa.

Media on osallisena myös reilun ja rehdin urheilun alasajossa muutoinkin. Ne urheilijat, joilla on tulosten saavuttamisen lisäksi tarvetta pönkittää asemaansa julkkiksena, niin se ei todellakaan ole vaikeaa. Palstatilaa löytyy vaikka jokaisesta kauppareissusta.

Rahan rooli on nykyisin myös merkittävä. Enkä puhu nyt pelkästään saudien maksamista satojen miljoonien tarjoamista vuosiansioista. Sehän on vain tätä samaan ajatusta, mitä nyt olen kirjoittanut. Puhdasta politiikkaa reilun ja rehellisen urheilun tuella. Hinnalla millä hyvänsä, kun kerran rahaa riittää. Ja kuinkas raha pyörittää Koivujen eroprosessia.

Raha näyttelee suurempaa roolia silloin, kun perhe ei pysty tarjoamaan jälkikasvulleen harrastusta, missä omilla valinnoillaan pystyisi kehittymään sekä henkisesti että fyysisesti.

Olen antanut itseni ymmärtää, että urheilun perushyvyys on kärsimässä muidenkin kuin minun mielessä. Tai ainakin kilpaurheilun asema on kovasti hiipumassa ja jopa politisoitumassa. Me penkkiurheilijatkin menetämme kiinnostuksen, jos ei synny oikeita tuloksia ilman kepulikonsteja. Rahamme ohjautuvat muualle kuin urheilun tukemiseen.

 

Tämä on kuutavissa ääniversiona FinnRdio.fm kanavalla 4.9.2023 alkaen

 

Lisää aiheesta:

Hakan outo tilasto hämmentää

Viivi Lehikoinen teki väärän valinnan

Pakkosuutelukohu

Ratkaiseeko raha

Vanhemmat huolissaan joukkuepelien epätasa-arvosta

 

 

 

 

1 kommentti . Avainsanat: FinnRadio.fm, urheilu, kilpailu, rehti, reilu, doping, liike on lääke, Vilma Murto, MM-kilpailut,

Toimiva rahanpesu vaatii runsaasti treeniä ja temppuja

Sunnuntai 27.8.2023 klo 9.01 - Kauko Niemi

OP_IMG_6013.jpg

 

Kyllähän minä sujuvasti pesen kalsarit ja t-paidat, mutta en kykene pesemään rahaa. No kerran luottokorttikotelo meni taskussa pesukoneeseen, mutten rikastunut euroakaan.

En ole tiennytkään, kuinka monimutkaista nykyään on nostaa pankista käteistä rahaa. Se ei ole suinkaan mikään pikainen toimenpide. Siis älkää menkö pankkiin nostamaan käteistä rahaa viimetipassa vaikkapa odotellessanne junan lähtöä asemalla.

Minulla meni kahden päivän aikana reilut kolme tuntia ja yksi ilta valmistellessa todistusdokumentteja asioiden kulusta. Monimutkaiseksi asian teki, että olin jelppimässä kaveria, joka oli työmatkalla ja kaukana Suomen pankkitiskeiltä.

Kaverini oli sopinut käytetyn laitteen ostosta ja sen maksamisesta käteisellä noudettaessa. Oman matkansa takia hän siirti rahan minun tilille ja lupasin muina miehenä käydä nostamassa rahat pankin kassalta sopivana setelinippuna valmiiksi hänen palattuaan reisusta.

Että miksi näin? Kun summa oli suurempi kuin maksimi Mobilepay:n sallima 2000 euron maksimimäärä vuorokaudessa ja kun nosto-automaattien kertanostoraja on 400 euroa. Ja eipä ollut kokemusta, kuinka olisi käynyt, jos olisin käynyt nostamassa usealta eri automaatilta.

Pankissa lomakkeen täyttöä, ristikuulustelua, ostettavasta tuotteesta, tuotteen ostajasta, tuotteen myyjästä, heidän välisistä suhteista ja myyntineuvotteluista. Minun poliittisista suhteistani. Minun ja ostajan välisistä suhteista. Ja kaikki piti pystyä osoittamaan muutoinkin kun selittämällä.

Kuulustelujan jälkeen minut ohjattiin istumaan ja odottamaan asian käsittelyä. Tuona reiluna puolena tuntina kuulin samoja keskusteluja ja monia eri versioita kanssaasiakkailta, vaikka yhdessäkin tapauksessa oli vain 50 euron nostosta. Ihmettelyjä miksei asiakas nosta rahaa automaatilta. Miksei asiakas käytä verkkopankkia. Mitä asiakas aikoo tehdä tuolla käteisellä.

Kun olin viipyillyt pankin tiloissa reilut 1,5 tuntia, minulle tultiin ilmoittamaan, ettei rahoja voida luovuttaa ja samalla lista tiedoista, jotka pitää vielä täydentää. Olivat onneksi huomanneet, että pystyn käyttämään nettipankkia ja voin tehdä täydennykset kotona netissä ja he sitten ilmoittavat riittävätkö ”selitykset” vai tarvitaanko vielä lisää.

Seuraavana päivänä sainkin viestin, että nosto voidaan hoitaa. Kuulustelut kuitenkin jatkuivat, mutta samalla painotettiin, että kyse on lain pykälien täyttämisestä. Ja kun vihdoin päästiin itse setelien saamiseen, niin sitäkään ei voitu tehdä kerralla yhden virkailijan voimin. Virkailijalla on oma limiittinsä ja sitten tarvitaan toinen virkailija antamaan loput. Siis älä luota, että pankissa oleva ystäväsi voisi jakaa sinulle rahaa vaikka kuinka paljon.

Prosessi oli minulle yllättävä ja aika ajoin pitkän kankea. Näin jälkikäteen olen kuitenkin kiitollinen, että rahan siirtoja ja pesuja pyritään estämään mahdollisimman tehokkaasti. Kaikesta huolimatta sitä kuitenkin tapahtuu. Jotkut ovat treenanneet riittävästi ja tietävät kuinka koukeroista selvitään.

Toisaalta minun mielikuvitukseni ei riittäisi keksimään tarinoita rahan siirroista ja todistelemaan tarinat oikeiksi ja uskottaviksi. Tietenkin, jos on kyse miljoonista ja onnistuu, eikä tarvitse huijata kuin kerran, niin onhan se jonkinmoinen oikotie onneen. Päivittäisenä työnä se olisi kovin rassaavaa, jos sattuu omaamaan edes hitusen omaatuntoa.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona FinnRadio.fm -kanavalla 28.8.2023 alkaen

ps.
Suurempi käteissumma automaatilta on kun onkin mahdollista. Automaatti antaa kerrallaan nostaa 400 euroa. Kun säädät oman nostorajasi vaikka 4000 euroa/vrk, niin pystyt nostamaan vuorokauden aikana tuon 4000 euroa pankkiautomaatilta - siis 10x400 €
Aina oppii uutta!

 

 

Lisää aieesta:

Veikkauksen tuntemistietokysely

Rahannosto automaatilta

Pankkiautomaatit sekosivat

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: FinnRadio.fm, rahanpesu, käteisnosto, nettipankki, pankkipalvelu,

Poliisi, paras ja turvallisin kaveri, onko?

Maanantai 21.8.2023 klo 22.03 - Kauko Niemi

Poliisi_pieni.jpg

 

Tämän viikon tulevana lauantaina vietetään poliisinpäivää. Tai jos tarkkoja ollaan niin lapissa vietetään jopa poliisin viikkoa ja poliisi vahtaa koko viikon ympäri Suomea suojateiden käyttöä.

Peukutan täysillä poliiseille, mutta samalla mietin yleisesti varsin tunneperäistä ja kriittistä suhtautumista kyseiseen ammattiin.

Miten ihminen, tässä tapauksessa poliisi, pystyy suhtautumaan puolueettoman asiallisesti rikollisiin. Silloinkin kun poliisit ovat keskellä tilannetta. Ympärillä äärisuhtautumista. Anna nyt palaa, ei mitään armoa tuollaiselle rosvolle. Tai lakimme on aivan niuho ja tuolla rosvolla on muka oikeus inhimillisyyteen niin kuin meillä kaikilla. Siis puolesta ja vastaan.

Itselläni on yleensä kovin vaikeaa suhtautua neutraalisti asioihin olivatpa ne sitten omia arvojani vastaan tai myötäkarvaan. Poliisi asettuu oikeuksineen monen mielestä liian helposti muutaman portaan meitä ylemmäs ja katsoo, vahtii sekä kommentoi ja komentaa meitä alamaisiaan.

Liikumme erittäin voimakkaalla tunnetasolla, kun vastapuolena on poliisi. Jopa silloinkin, kun ajelemme miten sattuu ja jäämme peltipoliisin haaviin. Jäin miettimään omia tunnetasoja poliisin kanssa. Ei juurikaan muistu mieleeni tapausta, missä olisi ollut mukavaa ja rakentavaa jutella poliisin kanssa. En ole kuitenkaan koskaan saanut tuomiota rikoksista paitsi kahdet ylinopeussakot. Ja henkilökohtaisesta kaveriporukasta ei löydy yhtään poliisia.

Kerran yritin, kun koulupoikana pysäytettiin moottoripyöräni ja tarkistettiin kuntoa. Syntyi lista korjattavista asioita ja silloin totesin, että eikös olisi ollut helpompaa listata ne aisiat, jotka olivat kunnossa. Ei poliisisetä ymmärtänyt minun huumoria. Onneksi eikuitenkaan muuttanut huomautusta sakoiksi.

Asennepelko aiheuttaa aika paljon onnettomuuksia, kun vaikka lähdetään poliisia pakoon ja menetetään pakomatkan hallinta tavalla tai toisella.

Toki suunnaton herkkyys poliisin toimintaa kohtaan on aiheuttanut varsin pahoja maailman laajuisia seurauksiakin. Viime viikolla muisteltiin George Floydin kuolemaa neljän poliisin käsittelyssä.

Floydin kuolema synnytti laajoja mielenosoituksia – myös Helsingissä. Todellisista tapahtumista ainakin eri osapuolten tunnetasolla ei juurikaan ole tullut selvyyttä. Vastakkain olivat tumma mies ja valkoiset poliisit. Liian usein toteutuva kombinaatio.

Tuoreempi vastaava tapaus syntyi Pariisissa, missä poliisi ampui 17 vuotiaan tumman miehen. Seuraukset olivat valtaiset, eikä poliisi niitä hallinnut. Rauhoittuminen alkoi vasta kun uhrin omaiset alkoivat vedota mellakoinnin lopettamiseen. Nyt kolme poliisia Pariisissa on saanut syytteet, kun on todettu uhrin kuolemaan johtaneen luodin olevan peräisin poliisien käyttämästä aseesta.

Kummassakaan tapauksessa ei tulkittu tapahtumahetkellä lakikirjoja, vaan kaikki oli kiinni syvällä tunnetasolla.

Suomessa on juuri valmistunut esitutkinta hyvin erikoisesta tapauksesta, jossa kolme poliisia kohtasi laivalla aiemmin kuulustelleen nuoren miehen. Laivalla syntyi kalabaliikki ja poliisit syyllistyivät omituisiin rikkeisiin. Rikosnimikkeet ovat pahoinpitely, laiton uhkaus ja virkavelvollisuuden rikkominen. Lisäksi yhtä poliisia epäillään identiteettivarkaudesta, koska hän oli väitetysti esiintynyt tutkinnanjohtajana.

Lapualaisen nuoren pojan katoamiseen kytkeytyy myös tulkintoja poliisin käyttäytymisestä, joiden vaikutusta tapahtumiin selvitellään parhaillaan.

Kipuileva hallituksemme lupaa siirtää poliisien tehtäviä muille toimijoille sekä lisätä poliisien määrää. Ongelmia tuottaa kuitenkin se, ettei poliisikoulutuksen kaikkia aloituspaikkoja ei ole saatu täytettyä vuosiin.

Poliisiksi haluavan kysymyslista on vaikuttava. Oletko henkisesti tasapainoinen, vastuuntuntoinen ja hyvässä kunnossa? Sinulla on hyvät ongelmanratkaisukyvyt, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot sekä kyky hallita ja johtaa erilaisia tilanteita? Motivaatiota, itsetuntemusta sekä hyvä asenne työelämään ja työkyvyn ylläpitoon? Kykenet itsenäiseen työskentelyyn, olet analyyttinen ja vieläpä hyvä esiintymään? Saatat soveltua poliisiksi, tai sitten et.

Melkoinen lista hyviä ominaisuuksia, jotka toivottavasti sitten valmistumisen jälkeen nostaa esiin positiivisen vuorovaikutuksen poliisin käytännön päivittäisessä työssä.

Poliisin nettisivut kertovat, että Poliisin päivän tapahtumia järjestetään eri puolilla Suomea lauantaina 26.8. Tapahtumat ovat kaikille avoimia ja sopivat kaikenikäisille. Tarkat tapahtumapaikkakunnat ja ajat tämän linkin kautta. Poliisinpäivä olkoon se päivä, jolloin poliisia ei tarvitse pelätä ja päivä, jolloin syntyy rakentavaa vuorovaikutusta.

Tämä on kuunneltavissa ääniversiona FinnRadio.fm -kanavalla 23.8.2023 alkaen

Lisää aiheesta:

 

Poliisin päivä

Pohjois-Suomessa poliisin viikko

Hengenvaarallinen takaa-ajo

Tehovalvontaa

Väitös: Poliisin kohdevalvonta kärsi väärästä ajoituksesta

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: FinnRadio.fm, poliisi, poliisin päivä, George Floyd,

Nyt se alkaa - ketkä eivät kuulu joukkoon

Perjantai 18.8.2023 klo 11.05 - Kauko Niemi

Pressanportti_pieni_KN191263.jpg

 Kuka astuu sisään näistä porteista?

Pikku hiljaa alkavat presidenttiehdokkaat kuoriutua. Nyt sitten saamme kuulla päivittäin kuinka isänmaatamme pitää johtaa ja millä keinoin kaikki saadaan rakastamaan toinen toisiamme.

Kampanja-aika jää melko lyhyeksi, mikä tarkoittanee pitkälle, että ulkoiset temput tulevat korostumaan ja todellinen osaamisen merkitys jää enempi taka-alalle. Muutaman kerran olenkin jo kysynyt itseltäni alanko seuraamaan Tanssii tähtien kanssa vai presidentin vaaleja. Kummastakaan en juuri tällä hetkellä tiedä mitään.

Tulevat vaalit paljastavat kuinka politisoitunut prosessi oikeasti on. Mielipidetiedustelut viittaavat selkeästi, etteivät suomalaiset ole presidentinvaaleissa kovinkaan sitoutuneita poliittiseen kantaansa, vaan äänestävät enemmänkin mieluistaan henkilöä.

Entäs jos tehtäisiin Kekkoset ja erityistoimenpiteillä hoidettaisiin Sauli Niinistö ylimääräiseen jatkoon. Saihan Niinistö median kyselyssä varsin hyvän palautteen. Puolet suomalaisista on tyytyväisiä Niinistön toimintaan ja puolet suomalaisista ei missään nimessä ole kokoomuslaisia.

Tammikuun presidentinvaaleissa taitaa olla enemmän kuin koskaan kannatusyhdistysten organisoimia ehdokkaita. Itse olen äänestänyt noin 14 presidentinvaaleissa, mutta en muista, että poliittisella asemalla olisi ollut mitään merkitystä.

Paavo Väyrynen tietenkin ja Olli Rehn ovat molemmat ilmoittaneet pyrkivänsä presidentiksi valitsijayhdistyksen kautta. Keskustan puoluehallitus päätti asettua tukemaan Olli Rehnin ehdokkuutta kokouksessaan elokuun 2023 alussa. Paavo puolestaan haikailee entisaikojen keskusteluyhteyttä Venäjän kanssa.

Liike Nyt valitsi puoluekokouksessaan jo 18. kesäkuuta 2022 puheenjohtajansa, kansanedustaja Hjallis Harkimon presidenttiehdokkaakseen.

Jussi Halla-aho ilmoitti 7. heinäkuuta 2023 olevansa käytettävissä perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi ja puoluekokous siunasi ehdokkuuden viikko sitten. Halla-ahosta tulisi hyvin Kiinalaistyyppinen presidentti. Ilman puheita tai julkisia keskusteluja kulisseissa tehtäisiin kaikessa hiljaisuudessa päätöksiä. Sitten vain odottelemaan milloin ero EU:sta toteutuisi. Sehän on Halla-ahon suuri tavoite.

Sosialidemokraatit on tuonut julki ehdokkaansa Jutta Urpilaisen, siis miesten kanssa samalle viivalle. Urpilaisen vahvuuksia olisi toki politiikka niin kotimaassa kuin maailmalla ja sukupuoli on varmasti plussaa. Urpilaisen virallinen vastaus siirtyy jopa marraskuulle, jotta EU-komissaarin pesti pelataan kunnialla päätökseen. Sanna Marin kieltäytyi kunniasta, vaikka saikin kohtuullisen suurta kannatusta eri kyselyissä.

Kokoomuksen pakka sekoili aika pahasti. Antti Häkkänen on kertonut presidenttiehdokkuudestaan. Häkkäsellä oli jo melko vahva tuki puolueen sisällä ja Orpo joutui pahaan valintatilanteeseen, mutta puolue päätti kuitenkin pyytää viralliseksi ehdokkaaksi Alexander Stubbin. Kokoomuksen hallitussekoilusta aiheutuneesta viipeestä syntyi ainakin Häkkäselle hyvä sauma rakentaa poliittista uraansa ja nyt hän kääntyi Stubbin kannalle. Stubb on puolestaan aikoinaan ilmoittanut harkitsevansa presidenttiyttä, mutten ole juurikaan kiinnostunut kotimaisesta päivänpolitiikasta.

Ilman virallisia valintojaan ovat vielä Kristilliset, Vasemmistoliitto, Vihreät päätti puoluekokouksessaan 10. kesäkuuta 2023 tukea vaaleissa Pekka Haavistoa, joka pyrkii presidenttiehdokkaaksi valitsijayhdistyksen kautta. Haavisto on jo pitkään johtanut kannatuskyselyitä eri medioissa. Vasemmistoliiton Li Andersson taitaa olla vailla siunausta puolueensa ehdokkaaksi.

Vahvaa kannatusta kyselyissä on saanut Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Hän ilmoitti 3. elokuuta 2023 tavoittelevansa ehdokkuutta valitsijayhdistyksen avulla.

Eduskunnan ulkopuolella oleva Valta kuuluu kansalle -puolueen puoluekokouksessa päätettiin puolueen osallistumisesta vuoden 2024 presidentinvaaleihin. Puolueen puheenjohtaja Ano Turtiainen ei pidä vaaleihin osallistumista täysin varmana, koska Turtiainen uskoo Venäjän miehittävän Suomen ennen vaaleja.

Sitten pyörii liuta nimiä, joiden uskotaan tavalla tai toisella liittyvän tuleviin vaaleihin. Mikko Hautala, Juhani Kaskeala, Sixten Korkman, Risto E. J. Penttilä, Timo Soini. Saara Huhtasaari on avannut jo kampanjansa ja tavoittelee ehdokkuutta valitsijayhdistys Vapaa Suomi ry:n kautta.

Meillähän kuitenkin melko rauhallista, jos verrataan vaikka Yhdysvaltoihin, missä mielikuvia rakennetaan oikeussaleissa. Tai maissa missä presidentinvaalit ovat vain muodollisuus, eivätkä juurikaan vaikuta vaalien lopputulokseen.

Nyt päästään oikeasti kampanjoimaankin aikaahan ei ole enää kuin lyhyen loppukirin verran. Viime keskiviikkona oli neljä ehdokasta Talk Helsinki -tentissä Pekka Haavisto, Olli Rehn, Jussi Halla-aho ja Mika Aaltola. Keskiviikkona myös Aleksander Stubb vahvisti oman ehdokkuutensa. Tästähän se sitten käynnistyy ja kiihtyy.

Tämä on kuultavissa ääniversiona FinnRadio.fm -kanavalla 21.8.2023 alkaen

 

Lisää aiheesta:

Pyrkyri on Suomessa pahimman luokan rikollinen

Menikö siinä Kokoomuksen pressapaikka

Ensimmäinen mielipidekysely

Trumpin ihailija voitti Argentiinassa, maa kaaoksessa

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, presidentinvaalit24, Pekka Haavisto, Olli Rehn, Jussi Halla-aho, Mika Aaltola, Alexander Stubb, Li Andersson, Petteri Orpo, Jutta Urpilainen, Hjallis Harkimo, Paavo Väyrynen, Sauli Niinistö, Urho Kekkonen,

Kokemuksia työkulttuurien ääripäistä

Torstai 10.8.2023 klo 14.17 - Kauko Niemi

Olli_pieni_IMG_6184.jpg

 

Tälläkään kerralla en kussut tuohon lankaan. Se opin jo pikkupoikana kotini lehmien aitauksessa, sähkö näet tuottaa erikoisia tuntemuksia herkkiin päikkoihin.
Kuva Helsingin Vallisaaren lammasaitauksesta.

 

Varsinaisen työelämän oppini sain ensimmäisessä palkallisessa työpaikassani, joka oli Ollituote. Tosin päätehtäväni oli loppuvirittää maantievilkkuja. Siis sellaisia, jotka tietyömailla varoitusvilkuttavat keltaista valoa ja aina yhtäpitkää valovaihetta ja yhtä pitkää sammumisvaihtetta. Tehtäväni oli myös pakata ne valmiiksi toimitettavaksi asiakkaille. No tosin olin kyllä toteuttamassa yhden koenavetan, missä Olli-paimenpojalla muodostettiin lehmille omat pilttuut. Tuolloin elettiin 1969-1970 vaihdetta.

Minä kun olen maatalon poika, niin siellä tehtiin töitä aina silloin kun töitä oli kelloa tai viikonpäiviä katselematta. Heinäpellolle ei menty sateisella kelillä eikä aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä. Sokerijuurikasta ei harvennettu, ennen kuin se oli kasvanut juuri oikeaan mittaasaansa. Ja monen muunkin homman aikataulutti luonto omilla oikuillaan ja oikeuksillaan.

Sitten kun vaihdoin lantsarit nappaskenkiin ja muutin Helsinkiin palkkatyön perään, alkoi uudenlainen sopeutuminen. Ero oli kuin yöllä ja päivällä. Teknisen taustaukoulutukseni myötä pääsin siis vilkkutehtaalle tuntipalkkalaiseksi. Minulle näet kerrottiin, että edeltäjäni oli urakkapalkalla per vilkku. Hän oli kuitenkin pistänyt paketteja maailmalle, joissa ei ollut vilkkutuotetta lainkaan sisällä. Hän sai tosi ison palkan ja pian potkut ja palkkausperiaatetta muutettiin minun aloittaessa samalla pallilla.

Ensimmäinen työpaikkani oli täydellinen korkeakoulu siitä, mitä on viimeisen päälle organisoitu työelämä sääntöineen ja sopimuksineen.

Oliskohan ollut toinen tai kolmas työpäiväni, kun 2-3 minuuttia yli kaksi iltapäivällä ilmestyi useamman henkilön ryhmä valistamaan jyrkin sanakääntein, että kahvitunti alkaa tasan kahdelta ja silloin putoaa messeli kädestä. Yritin selittää, että kun vihon viimeinen vaihe vilkusta oli juuri menossa ja vilkkun olisin saanut valmiiksi. Sanani kantautuivat täysin kuuroille korville.

(Ensimmäinen palkkapussini oli kolmelta päivältä eli 24 tunnilta 79,20 markkaa. Tuntipalkkani oli 3,30 markkaa tunnilta - siis noin 0,55 euroa).

Seuraavan päivänä valistusryhmä tuli ilmoittamaan minulle, että käsienpesuaika alkaa neljä minuuttia ennen työpäivän päättymistä. Siis neljä minuuttia ennen neljää oltiin jonossa valmiina poistumaan tasan neljältä. No oli ainakin helppo ilmoittaa kavereille, että työt loppuvat tänään, huomenna ja joka ikinen päivä neljältä.

Samassa työtilassa ollut vanhempi mies alleviivasi merkittävästi pelinhenkeä. Hän muisti kertoa useamman kerran kuinka hän ei anna pojalleen rahaa opiskeluun, sillä hänestähän tulisi silloin herra eikä duunari.

Yhden välikohtauksen aihe syntyi tuolloin, kun kävin rakentamassa tätä koenavettaa. Se oli reilun 200 kilometrin päässä toimipisteestämme. Sain vihiä, että tekninen johtajamme on paikalla samaan aikaan. Muilutin itseni hänen Saabin kyytiin mennen tullen, eikä tarvinnut kuljeskella päivätolkulla busseilla tai junalla.

Tästä alkoikin sitten melkoinen viikkoja kestävä kalabaliikki. Olin näet ryhtynyt pelehtimään herrojen kanssa. Muistutuksia pelisäännöistä sateli tämän tästä ja eiköhän minua vapaamatkustajaa pidetty silmällä entistäkin tarkemmin.

Asiaa ei yhtään helpottanut, kun en kokenut tarpeelliseksi liittyä johonkin ammattiliittoon. Tätä työelämän korkeakoulua kesti kaikkiaan kahdeksan kuukautta. Edelleen kiitollisena katson turvallisia varoitusvilkkuja tie- ja katutyömailla, enkä kuse sähköpaimenella varustettuihin aitoihin.

Ehkäpä nuo lapsuudessa sisäistetyt työrytmit ja ensimmäinen työpaikan kokemukset ohjasivat ainakin alitajuisesti toisenlaisiin työpaikkoihin, missä tehtiin työt valmiiksi ilman kellokorttia hyvällä ja luovalla yhteishengellä. Kait minulla oli jonkin moisia työsopimuksia vuosien varrella, joiden merkitys jäi mitättömäksi arkisessa aherruksessa.

Toivottavasti nykyään on enempi harvoin tuollaisia pilkuntarkkoja hiostuspesiä kumpaakaan suuntaan. Tosin yllättävän monimutkaisesti ja pitkäänhän näitä työehtosopimuksia nykymaailmassa pelataan ja hierretään edelleen.

Siirryttyäni toimittajauralleni, jossakin vaiheessa liityin Journalistiliiton jäseneksi. Lopputulema oli ettei ”tarvinnut” henkilökohtaisella tasolla neuvotella palkoista, eikä palkka ollut riippuvainen tekemästäsi työstä. Paitsi jos taidot riittivät toisiin, parempipalkkaisiin tehtäviin.

Onhan minulla työurallani sitten toisenkin ääripään kokemusta. Esimiehen kanssa laadittiin kirjalliset tavoitteet. Siis sillä tavalla, että kumpikin ymmärsi asian samalla tavalla. Sitten kun pidettiin kehitys- ja arviointikeskustelu paljastuivat tavoitteiden toteutumiset. Jos tavoitteet toteutuivat vaikka 104 prosenttisesti, niin siitä seurasi automaattisesti neljän prosentin palkankorotus.

Se oli reilua ja äärilaita ekalle työpaikalleni. Varmasti jossakin näiden ääripäiden välimaastossa on se tuloksellinen malli kummallekin osapuolelle.

"Boomerin työelämää"

Tämä on kuultavissa ääniversiona FinnRadio.fm kanavalla 14.8.2023 alkaen

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: FinnRadio.fm, Ollituote, ensimmäinen työpaikkani,

Kehitysprojektien kulurakenne heittää häränpyllyä

Sunnuntai 6.8.2023 klo 21.34 - Kauko Niemi

 

Elämänmeno kun on muuttunut niin että kaikkea mahdollista käytetään väärin, omien etujen saavuttamiseksi – vedetään välistä aina kun on mahdollista. Aika usein silloinkin, kun ei muka ole mahdollista.

Jos tähän mennessä tuotteiden ja palveluiden kehitysprojektien kustannuksista 90 prosenttia on kulunut uusien toimintojen kehittämiseen ja 10 prosenttia oheistoimintoihin kuten väärinkäyttöjen ehkäisyyn ja tietoturvaan. Veikkaukseni on, että tuota pikaa tekoälyn kehittyessä tämä kuvio heittää häränpyllyä. uusien toimintojen kehittämiseen kokonaiskustannuksista kuluu tuo 10 prosenttia ja loput 90 prosenttia väärinkäytösten ehkäisyyn.

Tietoturvaa rikotaan jo nyt jatkuvasti. Kaiken maailman hakkerit käyttävät ja kehittävät tilaisuuksia saadakseen tavalliset tietämättömät ihmiset ansaan ja imuroidakseen heidän rahansa. Suomessakin vuosittain menee rahaa vääriin taskuihin jo yli 100 miljoonaa euroa.

Viimeaikaiset temput aktivoituivat kuukauden 3. päivänä eli veronpalautuspäivinä. Nyt on myös muotia soittaa tietämättömille kesätyöläisille ja antaa toimitusjohtajan nimissä määräyksiä siirtää rahaa tai avata muita piilossa olevia toimintoja.

Tekoäly mullistaa täysin tämän nykyisen melko rauhallisen hakkeroinnin. Tekoälylle riittää yksikin kuva ja pieni ääninäyte, joka jälkeen lapsi tai kuka tahansa tuttava soittaa tutulla äänellään ja pyytää vaikkapa rahallista apua hankalaan tilanteeseensa. Nyt jo muodostetaan yhdenkin kuvan perusteella vale-videoita ja painostetaan hävyttömästi asiassa kuin asiassa. Kaikkeen tällaiseen on syytä varautua tai ainakin olla tietoinen mahdollisuuksista.

Tekoäly tietää mitä etsit ja millaisia ominaisuuksia pitää sisältyä haluamaasi laitteeseen. Sen jälkeen tekoälyn mielikuvitus valmistaa ja myy sinulle juuri oikean tuotteen.

Ja pientähän se on yhden yksittäisen ihmisen huijaaminen. FBI on juuri varoitellut kuinka rikolliset käyttävät tekoälyä muun muassa haittaohjelmien kehittämiseen ja tietojenkalastelun tehostamiseen. Terroristit puolestaan kysyvät tekoälyltä apua esimerkiksi kemiallisia hyökkäyksiä varten.

FBI odottaa näiden ilmiöiden lisääntyvän ajan kuluessa tekoälymallien käytön ja saatavuuden edetessä. Yleisesti tunnetuissa tekoälymalleissa on sisäänrakennettuja estoja haitallisen sisällön tuottamiseen. Mutta ei riittävästi ja näitäkin estoja on ollut mahdollista ohittaa esimerkiksi pomminteko-ohjeiden tuottamiseen.

Viime kuun puolivälissä YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui ensimmäistä kertaa keskustelemaan tekoälyn luomista riskeistä. Nyt ei enää ole tosiaankaan kyse yksittäisistä henkilöistä, vaan Britannia on toivonut kansainvälistä keskustelua aiheesta. Britannia haluaa ripeästi kartoittaa tekoälyn riskejä globaalin rauhan ja turvallisuuspolitiikan näkökulmasta.

Kuten jo mainitsin tuote ja palvelun kehityksessä kokonaisuus ja kustannusrakenne muuttuu tai on pakko muuttua merkittävästi. Se tulee tietenkin vaikuttamaan tuotteiden ja palveluiden loppuhinnoitteluun.

Kokonaan eri asia on sitten kuinka suhtaudutaan lopputuloksiin ja niiden aitouteen. Tekoälyllä tehdään jo täyttä häkää musiikkia, muokataan kuvia, joilla ei ole mitään yhteyttä todellisuuden kanssa. niin sanottu medialukutaito saattaa joutua tosi koetukselle.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm -kanavalla

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: FinnRadio.fm, tekoäly, kehityskustannukset, hakkerointi,

Tyrkyttämisen väistämistä

Tiistai 1.8.2023 klo 22.20 - Kauko Niemi

 

Kyllähän minä nyt vaan tiedän, milloin tarvitsen uuden tietokoneen, uuden t-paidan tai kaupasta ruokaa ja vessapaperia. Ei siihen tarvita ulkopuolista asiantuntijaa tai muuta kaupallista tyrkyttäjää.

Olen jo monta vuotta tehnyt muutoksia puhelinnumeroni piilottamiseksi ja siinä samalla poistanut tietojani kaiken maailman rekistereistä melko hyvällä menestyksellä.

Puhelimeni ei enää soi turhaan. Ja kiitos puhelimeni ominaisuudesta, että voin ottaa hälytykset kokonaan pois numeroista, jotka eivät ole osoitekirjassani. Tämän vuoden aikana on tullut 22 tyrkkypuhelua, siis noin kolme puhelua kuukaudessa tuntemattomista numeroista. Viimeisimpänä niittinä hankin juuri toisen numeron, jota voin käyttää oikein tiukan paikan tullessa eteen. Tätä numeroa en sitten seuraa millään tavalla.

Varsin käyttökelpoiseksi olen havainnut ad-blocker ohjelmat. Mainoksia näen ihan satunnaisesti. Olen silti pystynyt ostamaan valokuvaustarvikkeita, kaksi uutta tietokonetta, lähes joka päivä ruokaa, hoitamaan auton huollot ja putsaukset ja bensat.

Sitten kun tunnen ja tiedän tarvitsevani jotain, niin nettihaku paljastaa hyvin nopeasti mikä on tilanne markkinoilla. Missä tarpeellisia tuotteita on ja millä hinnalla. Tarvetta pitää harvoin toteuttaa juuri nyt hinnalla millä hyvänsä. Yksikin hankintani kesti kahdeksan kuukautta, ennen kuin osui kohdalle.

Minulla on kymmeniä kirjamerkkejä hyvin selkeästi luokiteltuina. Siis kauppoja ja palveluita, joita olen käyttänyt ja joista olen saanut kohtuuhintaista ja luotettavaa palvelua ja tuotteita.

Ad-blockerini hoitaa myös sen, ettei minulle näytetä vaikkapa Maikkarin ohjelmia. Ymmärrän oikein hyvin heidän ansaintalogiikan, enkä nyt juurikaan tunne omantunnon tuskia siitä, että MTV3 taistelee parhaillaan konkurssin kourissa. Enhän edes tiedä mitä olisin menettämässä.

VPN puolestaan häivyttää paikannustietoni, enkä aina tiedä missä on lähin hampurilaisravintola tai muukaan ravintola. Ei ole tämäkään tuonut ongelmia elämääni. Pikemminkin päinvastoin dynaamisen hinnoittelun noustessa viime aikoina pinnalle, voin huijata hinnoittelijaa, kun välillä olen helsinkiläinen ja välillä vaikka irlantilainen.

Yle on tosin vieroittanut minut tv-uutisistaan ja muista suorista lähetyksistään. Niitä ei näytetä, kun käytän vpn-ohjelmaa. Tosin Yle käyttää tässä tapauksessa hyvää tekniikkaa väärin perustein. Olenkin tehnyt siitä virallisen kantelun/kyselyn ja kun saan siihen vastauksen, niin sitten teen omat johtopäätökseni. Mutta tuntuu oudolta, että Ylen ilmoittamien tekijänoikeuksien takia en nähnyt vaikkapa suurta vaalikeskustelua, siis tietsikan ruudulta.

Siinä mielessä olen myös onnellisessa tilanteessa, ettei esimerkiksi ole pakko keksiä ja ostaa ja hankkia sesongin tuotteita tai palveluita. Eläkeläisellähän on jatkuva kesäloma. Tosin tapahtumakalentereiden seurantakin on aika vähäistä. Tänä kesänä tapahtumakalenteri on tullut kolme kertaa postiluukustani. Helsingin keskustan tapahtumista on tullut häiriöilmoituksia kolmesta eri tapahtumasta ylimääräisen melun takia.

Tällä viikolla piipahdin Tampereella ja niiden muutamien joutotuntien tekeminen löytyi kyllä netistä.

Minulle kaikkein mieluisimpien vierailukohteiden tarjontaa ei kukaan tarjoa. Sellaista kauppiasta ei ole tullut vastaan, joka tarjoaisi kuvattavaksi viitta kaurista Kirkkonummella tai jalohaikaraa Viikinlahdella. No näitäkin vinkkejä tosin löytyy harrastajien verkkoryhmistä tosin jonkinlaisella viipeellä.

Seuraavaksi täydellisen uutisnarkomaanin mietintämyssyssä ovat median valinta. Nykyisellään se on erittäin laajaa ja jatkuvaa. Eikös kukaan voisi kehittää ohjelmaa, joka blokkaisi kaikki ne uutiset pois, jossa on turhia julkkiksia, muotia, ulkonäköä ja -kuorta, jne.

Siis ohjelmaa, jossa minä voisin blogata pois tietyt aiheet. Nythän käytän paljon uutishauissa aiheen tai sanan mukaan Ampparia. Vaikkapa koirajuttuja, mutta kun sielläkin tyrkkyjulkkikset ovat keksineet, että median palstoille pääsee, kun kertoo mihin oma rakas koira on eilen pissannut.

Toki haluan laaja-alaisesti seurata maailman menoa, enkä muodostaa ikiomaa kuplaa, kun en ole poliittisestikaan sitoutunut mihinkään suuntaan, mutta rajansa ja arvonsa kaikella.

 

 Tämä on kuultavissa ääniversiona FinnRadio.fm sivustolla 3.8.2023 alkaen

Lisää aiheesta:

Kukaan ei pakottanut kalliiseen sähköön

MTV:n talousahdingossa

 

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: FinnRadio.fm, tyrkyttäminen, adblocker, vpn

Jaakko heitti kylmänkiven

Tiistai 25.7.2023 klo 18.24 - Kauko Niemi

Kylmakivi23_pieni_KN239477.jpg

 Jaakko Koskinen heittää kylmänkiven Helsingissä

Suomalaisen perinteen mukaan Jaakko heittää kylmän kiven veteen ja vedet alkavat sen takia viilentyä. Tuo tapahtuu siis Jaakon päivänä 25. heinäkuuta.

Tänä vuonnakin kiven heitti Jaakko Koskinen Suomen Epätieteellisen Seuran puheen- ja toiminnanjohtaja. Suomen Epätieteellinen Seura nouti kylmänä kivenä käytettävän hirmuliskon kivettyneen silmämunan Kanadassa sijaitsevalta jäiseltä Mount Logan-vuorelta.

Jaakonpäivä loi muutenkin monenlaista kuvaa ihmiskunnan tulevaisuudelle, joista pohdinnan aiheena oli juurikin ilmaston muutos. On melko varmaa, että Jaakko menettää vuosien saatossa tuon arvovaltansa saattaa suomalaiset vedet kylmenemään. Toki kalenterissakin päivä lyhenee ja sen mukana lämpö hiipuu kovasti paljon Jaakon päivästä eteenpäin, mutta toisaalta samaan aikaan maapallon ilma lämpenee ja kumpi ilmiö on voimakkaampi, selviää lähivuosina.

Eurooppa ja muu maailma kärvistelee kuumuudessa ja kaikki merkit viittaavat siihen, että ääri-ilmiöt tulevat esiintymään muodossa jos toisessa. Euroopassa ja Yhdysvalloissa voi syntyä tulevana viikonloppuna uusia lämpöennätyksiä.

Euroopan avaruusjärjestö Esan mukaan Italian Sisiliassa ja Sardiniassa lämpötilan odotetaan nousevan 48 asteeseen ja voivan jopa ylittää maanosan korkeimman mitatun lämpötilan, Sisiliassa vuonna 2021 mitatun 48,8 astetta.

Poikkeuksellinen helleaalto huolestuttaa ja kuumentaa myös tunteita. Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteerin Petteri Taalaksen kommentti uudesta normaalista sai osakseen tiukkaa kritiikkiä. ”Antaa virheellisesti ymmärtää, että olemme yksinkertaisesti saapuneet johonkin uuteen ilmastotilaan”, moittii Pennsylvanian yliopiston professori Michael E. Mann.

Perimmäisiä kysymyksiä onkin, milloin tutkimustiedot ja asiantuntijoiden arviot pysäyttävät tavallisen tallaajan ja muuttavat hänen toimiaan.  Siitä ei ole epäselvyyttä mikä on aiheuttanut ilmaston muutoksen – syyllinen on ihminen, joka ei osaa elää sopusoinnussa luonnon kanssa.

Alkuviikon toinen mittava puheenaihe on ollut lintuinfluenssa. Sekin ihmisen aiheuttama luonnon muutos. Muutama vuosi sitten lintuinfluenssa oli vaatimaton ohimenevä ilmiö. Viikonvaihteessa Norjassa löydettiin noin 10000 lintuinfluenssaan kuollutta lokkia yhdeltä jokisuulta.

Virus on muuttanut muotoaan jo niin paljon, että sitä on löydetty kymmeneltä suomalaiselta turkistarhalta tarttuneena turkiseläimiin. Melkein voisin lyödä vetoa, että 3,5 vuoden kuluessa viruksesta on löydetty ensimmäiset muunnokset, jotka elävät ihmisessä. Ja taas ihmetellään, kuinka paha luonto oikein onkaan, kun häiritsee ihmisten elämää.

Entäs jos ihminen on saman arvoinen luotokappale kuin iilimato tai punkki, jonka kuuluisi elää sopusoinnussa kaikkien muiden luontoelementtien kanssa, eikä tuhota luontoa saadakseen ferrareita ja luxuskämppiä.

Jokainen pienikin muutos on osa kokonaisuutta ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Liian kuumat pintavedet karkottavat pintakalat ja linnut jäävät ilman ruokaa jne jne jne.

En nyt ala Greta Thunbergiksi. Sen sijaan ilmastopakolaiseksi saattaisin hyvinkin alkaa ja muuttaa vaikkapa Posiolle. Ei vaan tule mieleenikään esimerkiksi matkustaa lentämällä johonkin etelän kuumaan kohteeseen.

Tämä on kuultavissa ääniversiona FinnRadio.fm sivuilla

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, Jaakko Koskinen, Epätieteellinen seura, ilmastomuutos, lintuinfluenssa, Petteri Taalas,

Jumalallisia välistävetäjiä löytyy joka lähtöön.

Maanantai 10.7.2023 klo 20.59 - Kauko Niemi

Pride23_martat_KN238735.jpg

Pian ollaan siinä pisteessä, että uskonnon vapautta pitäisi rajoittaa tavalla tai toisella. Uskonnon vapaus ja ihmisoikeudet sekä sananvapaus kohtaavat kovin epäoikeuden mukaisesti ja aivan liian usein, jos ei mitään rajoituksia tehdä. Jumalallisia välistävetäjiä kun löytyy joka lähtöön.

Viime aikoina on jälleen ollut esillä kaksikin varsin ärsyttävää, sekä ihmisoikeuksia loukkaavaa tapausta.

Äärimmilleen asiaa tulkitsee Afganistanin Taleban-hallinto, joka jatkaa naisiin ja tyttöihin kohdistettuja rajoituksia ja sortoa kieltämällä kampaamoiden ja kauneushoitoloiden toiminnan.

Alan yrityksille on annettu kuukausi aikaa totella sulkukäskyä, kun kampaamot ja kauneushoitolat määrättiin suljettavaksi.

Taleban on rajoittanut naisten ja tyttöjen oikeuksia sen jälkeen, kun se nousi valtaan toissa syksynä. Taleban on jo muun muassa kieltänyt naisia työskentelemästä valtaosassa työpaikoista sekä evännyt tytöiltä opiskelun alakoulun jälkeen. Naiset on myös määrätty pysymään kotona, ellei poistuminen ole välttämätöntä. Tämän kaiken takana on vain ihmisten keksimä uskonto.

Esimerkki löytyy toki lähempääkin. Joka ainut vuosi prideä hyväksikäyttäen Päivi Räsänen löytää jonkin pikku nyanssin pönkittääkseen omaa poliittista asemaansa. Kovasti journalistina ihmettelen mediaa, kuinka helppoon se menee ja antaa turhaa palstatilaa vuodesta toiseen politiikko Räsäselle.

Räsänen on koulutukseltaan lääkäri ja melko varmasti tietää todellisen tilan kahden ihmisen rakkaudesta, olivatpa he mitä sukupuolta tahansa. Räsänen hyödyntää taidokkaasti uskonnon vapautta omassa poliittisessa asemassaan. Muutama vuosi sitten Räsänen asemoi itsensä ikään kuin kirkon edustajaksi, vaikkei hänellä ole suomalaisen luterilaisen kirkon suhteen mitään virallista asemaa. Hän toimii vain omassa lahkossaan ja tekee kyseenalaisia tulkintoja sitä kautta.

Arvostan ja kunnioitan toki erilaisia uskontoja ja kuulun ainakin toistaiseksi myös suomalaiseen luterilaiseen kirkkoon. En kuitenkaan usko kuin piru raamattuun. Siis lukemalla vuosituhansien takaisia sepustuksia sanasta sanaan ja rajoittamalla tai suuntaamalla elämääni sen mukaan, saati arvostelemalla muita ihmisiä näiden keksittyjen sanojen perusteella. Sanojen, joiden totuudesta ei kukaan tiedä mitään – vain rajatonta uskomista.

Voidaanko tällaiselle toiminnalle ja tulkinnoille oikeasti antaa täysin laista piittaamaton koskemattomuus. Suomalainen kirkko kipuilee myös aika pahasti asian kanssa. Osalla kirkon toimijoista olisi vilpitöntä halua kehittää toimintaa, osalla ei pätkääkään.

Kun suomalainen pappi vihkii poikansa tämän poikaystävänsä kanssa, tehdään siitä virallisia valituksia. Pride repii mielipiteitä puoleen jos toiseen. Saadaanko liputtaa tasa-arvon puolesta vai ei. Pirkanmaalla Akaan seurakunnan suunniteltu sateenkaarimessu jouduttiin peruuttamaan. Syynä ovat oikaisuvaatimukset kirkkoneuvoston tekemästä päätöksestä, jossa tuetaan sateenkaarimessun järjestämistä. Temppuhan se sekin on.

Oikaisuvaatimukset käsitellään kirkkoneuvostossa, joka kokoontuu seuraavan kerran vasta elokuussa. Messua ei näin ollen ehditty järjestämään ajoissa.

Kirkon kipuilu näkyy myös jäsenmäärän voimakkaana laskuna. Mikä näkyy myös kirkollisveron laskuna euroissa ja sitä kautta palveluiden supistumisena ja tyhjiksi jäävinä kirkkorakennuksina.

Kuinka paljon viattomia ihmisiä on kuollut uskonsodissa kautta aikain. Uskonnollinen sota eli uskonsota, joskus pyhä sota, on sota, jonka syyt ovat merkittäviltä osin uskonnollisia. Syitä voivat olla uskonnon puolustaminen tai levittäminen, jumalan kunnia tai uskontoa vastaan rikkoneiden rankaiseminen. Suurista sodista selkeimmin uskonnollisia ovat olleet Euroopan uskonsodat 1500- ja 1600-luvuilla, ristiretket toisen vuosituhannen alussa sekä arabien valloitusretket 600- ja 700-luvuilla. Uskonnollisista teksteistä on haettu perusteita sodille ja joukkosurmille.

Kun ihminen syntyy mieheksi tai naiseksi hänellä ei ole omaehtoista roolia, vaan se kehittyy elämän myötä. Eikä ihminen kehittyäkseen varmuudella tarvitse tuhansia vuosia vanhoja, keksittyjä tarinoita elämän ohjeekseen ohitse jatkuvasti kehittyvän nykyelämän lainsäädännön. Kun kaksi ihmistä rakastaa toisiaan, ei sillä luulisi olevan väliä mitä heidän jalkojen välissä on.

Täydellistä uskonnonvapautta olisi syytä pohtia vähintäänkin sitä mukaa, kun selkeitä väärinkäytöksiä ilmenee. Ehkä mieluummin vielä laajemminkin. Siis elää tässä ajassa.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona FinnRadio.fm kanavalla

 

Lisää aiheesta:

Homoja yritetään muuttaa

En muuttunut, en sitten millään

Saako uskontoaan harjoittaa Suomessa

Eheytyskieltoa ajava aloite tulossa eduskuntaan

Jos ja kun haluat muutosta elämässäsi, suosittelen kirjaa Irti itsekritiikistä / Ronnie Grandell

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, uskonnon vapaus, Päivi Räsänen, Taleban, pride, kirkko,

Sanat ja niiden merkitys muuttuvat jatkuvasti

Perjantai 16.6.2023 - Kauko Niemi

Suomenkieli_pieni.jpg

Varsin pysäyttävää pohdintaa sanoista, niiden merkityksestä ja sanojen merkitysten jatkuvasta muuttumisesta on Janne Saarikiven kirjassa Rakkaat sanat. Harvoin olen törmännyt näin avartavaan kirjaan. Kirja jopa avaa maailman historiaa varsin ymmärrettävästi luulojen sijaan. Vaikkapa sanan natsi ympäriltä sen käytöstä ja kehityksestä. Entä sana jumala? Jumalan etymologia on selvittämättä ja ihmisillä on mitä kummallisempia uskomuksia ja nimenomaan uskomuksia jumalasta riippuen millaisessa kulttuurissa asuvat ja kuitenkaan mikään ei ole faktaa. Sinulle on vain opetettu ja saarnattu jumalasta perinneuskomusten mukaan.

Saarikivi on ottanut kirjaansa meille kaikille tosiaan tunnettuja ja rakkaita sanoja, joiden merkitys on tosiaan muuttunut vuosien varrella yllättävälläkin tavalla. Mitä enemmän sanaan liittyy tunteita, sinä nopeammin sana saa uusia muotoja ja merkityksiä. Ehkä yksi vakaimmista sanoistamme on kivi. Siitä on harvinaisen vähän erilaisia merkityksiä. Ehkä tunteemme ei leimua puhuessamme kivestä.

Janne Saarikiven tyyli on hersyvä yhdistelmä tieteellistä tarkkuutta ja silmiä avaavaa humorismia. Rakkaat sanat saa lukijansa miettimään omia rakkaita sanojaan ja niiden historiaa - siis itseään - uudella tavalla.

Itse olen vuosia jatkuvasti toistanut sitä, kuinka sanat saavat merkityksen vasta vastaanottajan päässä. Mitä sanat merkitsevät sinulle, eivät läheskään aina merkitse samaa vastaanottajalle. Kaksi muka totuutta eivät kohtaa rakentavalla tavalla. Toimittajana tämä karu totuus paljastui alle aikayksikön. Sen kun huomioisivat kaikki somessa pauhaavat, joiden elämän kokemukset ja merkitys ovat kovin erilaisia ja joille eri sanat ja niiden painoarvot ovat kovin erilaisia.

Somemaailmassa kun vielä lisätään ihmisten jokaisen omat henkilökohtaiset korostustarpeet, niin sekametelisoppa on valmis. Jokainen voi ja pystyy sivuuttamaan lähetetyn pääviestin, mikäli on sattunut sen ymmärtämään ja pystyy noukkimaan jonkun pienen pienen yksityiskohdan ja todistamaan, että minä olen oikeassa ja sinä olet väärässä.

Muistan aikoinaan, ennen somea, kun kohtasin ihmisen, jolle vaikkapa sana tuima oli täysin vastakkainen kuin minulle. Siinä sitten kiisteltiin, pitikö lisätä ruokaan suolaa vai laimentaa liemellä. Minulle tuima on aina ollut suolatonta.

Jos minä vaikka toimittajana kirjoitan uutisen insinöörille pitäisi sen olla kokolailla erilainen kuin se viesti jonka kirjoitan luontaishoitajalle, vaikka tarkoittaisinkin ihan samaa asiaa. Somessahan vaikeus syntyy luonnostaan siitä, ettemme tunne riittävästi omaa kohderyhmää ihan läheisimpiä ystäviä lukuun ottamatta.

Toinenkin suomen kielen puolestapuhuja Janne Seppänen muistuttaa, että jo pelkästään ilmaisujen tasolla sanat voivat olla läpikotaisin visuaalisia. Ne ovat visuaalisia myös monilla muilla tavoilla, kuten esimerkiksi metaforien ja tunnemielikuvien kautta.

Kielen visuaalinen potentiaali voikin itse asiassa olla kuvia vahvempi. Yksi lause voi herättää ihmisen mielessä varsinaisen visuaalisten tunnemielikuvien ryppään. Kun tekstiin haetaan "kuvitusta", kannattaakin joskus pysähtyä miettimään, saisiko tekstillä rakennettua niin vahvoja tunnemielikuvia, ettei kuvaa enää tarvitakaan.

Janne Seppänen huomauttaa, kun puhutaan tekstin ja kuvan suhteista, unohdetaan usein kielen itsensä visuaaliset ominaisuudet, miten näkeminen, ajattelu ja ymmärtäminen liittyvät toisiinsa. NÄETKÖ, mitä tarkoitan? Osaatko KUVITELLA? Voimme tarkastella asiaa toisesta NÄKÖKULMASTA. Voisitko KATSOA asiaa hieman toisin?

Suomi kielenä on riittävän monimutkaista ja jopa yksi suoja nettisuhmuroinnissa. Itse siivosin juuri ylläpitämääni fb:n hauva-ryhmää, missä selkeillä suomalaisnimillä miehet lähettelivät melko pitkiä käännösviestejä naisille yrittäessään iskeä heitä. Suojana oli suomen kieli, jota kone ei osannut kovinkaan sujuvasti kääntää niin, ettei sitä olisi huomannut ja että olisi pystynyt kasvattamaan todellista kiimaa.

Eräs tuttavani laskee väitöskirjojen kieliversioita ja alkaa näyttämään, että suomenkieliset väitöskirjat ovat melko harvinaisia. Siis varsin virallisella tasollakin kielemme on syrjäytymässä. Tämä kehitys on varsin huolestuttavaa. Ja puhtaasti jo sekin asenne, että olisi jotenkin fiininpää puhua vaikkapa englantia kuin suomea, johtaa jo siihen, että puhekielessä ja ammattitermistössä vieraslajin esiintyminen kasvaa jatkuvasti.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla 16.9.2023 alkaen

 

Lisää aiheesta:

Suomen_etymologinen_sanakirja

Rakkaat sanat

Janne Seppänen

Kun nostat katseesi sosiaalisen median luomasta tunneriippuvuudesta huomaat, ettei maailma olekaan täynnä vihaa

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, sana, ssuomen kieli, Janne Saarikivi, Janne Seppänen, Rakkaat sanat, etymologia,

Uusi tv-sarja - Välinpitämättömät

Sunnuntai 28.5.2023 - Kauko Niemi

Potkulauta_IMG_55901.jpg
 Tuiki harvinainen tilanne, kun kadun tukkivat sähköpotkulaudat ovat kaikki pystyssä

Nyt kun Suomi on noussut maailman maineeseen Aki Kaurismäen uutuuselokuvalla -  Kuolleet lehdet. Elokuva sai viime yönä Cannesin elokuvajuhlien tuomaristopalkinnon eli Prix du juryn. Suomen maailmanmaineen jatkonousu pitää hoitaa nopeasti Käärijän ja Kaurismäen jälkeen ilman jahkailuja.

Mielestäni seuraava kehittämäni menestyssarjaidea nousisi hetkessä menestykseen siinä missä Dallas ja Metsolat.

Kehittämäni tv-sarja - Välinpitämättömät - nousisi hetkessä kansainväliseksi hitiksi ja erityistä suosiota se keräisi esimerkiksi Pariisissa. Sekin jo yksin riittäisi maailman maineeseen. Ja nimessäkin on yksi ä enemmän kuin Käärijässä.

Sarjassa päästäisiin ihmisten ihon alle monella eri tavalla heidän yksityiselämässään. Nähtäisiin kenen talvikengät lojuvat eteisessä heinäkuussa, kenen vessa on ollut vetämättä viikkoja väreineen ja hajuineen. Kuka jätti pakastimen oven avoimeksi ja mitä siitä seuraisi. Kuinka kauan huonekasvit pysyvät hengissä ilman kastelua. Mitä tapahtuu likaisille vaatteille, kun ne läjätään kuivausrumpuun, eikä pyykkikoneeseen.

Vilkkain mielikuvituksemme ei riitä mitä kaikkea sarja pystyykään paljastamaan joukossamme elävästä ihmislajista. Uteliaisuus ja yllätyksellisyys on helppo kiihottaa kattoon kussakin jaksossa.

Sarjan hahmot eivät ole suuria näyttelijöitä, jotka osaavat teeskennellä elämää hyvässä ja pahassa. Sarjan henkilöt koostetaan kulloiseenkiin sarjaan kadulta niistä henkilöistä, jotka jättävät sähköpotkulaudan pitkin pituuttaan mihin sattuu. Aivan varma pääsy sarjaan on esimerkiksi niillä, jotka työntävät värkin vaikkapa mereen.

Helsinki varasi katualueita potkulautojen parkkialueiksi. Näistä alueista veloitetaan sievoinen summa potkulautayhtiöiltä. Vastaavaa maksua ei peritä kaupunkipyöriltä tai taksiasemilta.

Minunkin oven edessä on tällainen alue, johon sähköpotkulaudan sijoittaminen näyttää olevat kovin vaikeaa ainakaan pystyyn ja järjestykseen. Kadun vastakkainen puoli ei ole sallittua parkkialuetta, vaikka välillä siltä näyttääkin. No nyt onkin keksitty väärään paikkaan jätetyn sähköpotkulaudan siirtomaksu laudan omistavalle yhtiölle. Kuinkahan ne saavat rahansa takaisin näiltä välinpitämättömiltä, joita ei koske edes liikennesäännöt.

Viime keskiviikkona joukko Husin työntekijöitä palkittiin liikenneturvallisuus­stipendillä. Palkittavat työntekijät alkoivat kesällä 2021 pitää tukkimiehen kirjanpitoa sähköpotkulauta­onnettomuuksista. Yksi palkituista on osastonlääkäri Kustaa Lehtonen.

Lehtonen kertoo Helsingin Sanomissa, että kaksi vuotta sitten kesällä erityisesti viikonloppujen yövuorot olivat Meilahden yhteispäivystyksessä hyvin kiireisiä, raskaita ja kuormittavia. Syytä alettiin selvittää. Sähköpotkulautaonnettomuudet alkoivat olla epidemia, ja vammoja tuli ovista ja ikkunoista.

Joku kiinnitti lapun osaston seinään. Siihen alettiin merkata kaikki sähköpotku­lautaillessa itsensä loukanneet potilaat. Tapauksien määrää verrattiin sitten pyöräilytapaturmiin. Sähköpotkulauta­tapaturmien määrä oli ihan älytön.

Tilaston tultua julki Helsingin kaupunki alkoi rajoittaa sähköpotku­lautojen käyttöä syyskuussa 2021. Viikonloppuöinä lautojen vuokraaminen estettiin ja arkiöisin niiden enimmäis­nopeutta alennettiin.

Itsellänikin on potkulauta ja olen sillä potkinut satoja kilometrejä. Siis potkinut ilman sähköä. Sehän on yksi parhaista kulkuneuvoista, vaikken olekaan kokenut mitään erityishoukutusta vastuuttomuuteen. Potkulauta on mahtunut jopa Uimastadionin vaatekaappiin ja lukuisia kertoja auton takakonttiin. Kertaakaan en ole sitä käyttänyt Uimastadionin pukuhuoneen käytävillä, enkä kiertänyt liikennesääntöjä siellä mihin autolla ei pääse.

Ehkä mieleenpainuvin kohtaaminen tapahtui Kaivarin rannassa, kun ”pappa” potki kypärä päässä menemään ja neljän pienen, noin kymmenvuotiaan pojan ryhmä pysähtyi seuraamaan ja kuulin huudon – Oh My God!

Potkulauta_KN235761.jpg

Heillä ei olisi mitään mahdollisuuksia uutuussarjaan

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla 29.5.2023 alkaen

Lisää aiheesta:

Rovaniemi ei puutu sähköpotkulautojen pysäköintiin

Harva tietää, ettei skuutilla ole asiaa jalkakäytävälle

Helsingin keskustasta katosi tuhansia sähköpotkulautoja

Misteriö haluaa rajoittaa sähköpotkulautailua

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, välinpitämätön, sähköpotkulauta,

Pysykää perässä - älä unohda tietoturvaa

Perjantai 12.5.2023 klo 11.55 - Kauko Niemi

Lentokone_KN235963.jpg

 Ukrainan presidentin Suomen vierailun aikana jopa Vantaan metsissä ja kallioilla oli oleskelu ja koneiden bongaus kielletty

Pitäisikö meidän jokaisen olla pikku Zelenskyi. Etenkin jos ajatellaan elämää turvallisuuden näkökulmasta. Viime viikon keskiviikkoiseen valtiovierailuun, moni kuten minäkin, havahtui vasta helikoptereiden pörrätessä taivaalla. Ennakkoon ei asiasta kerrottu ja media spekuloi lentojen reittejä. Mistä ja milloin hän saapui Suomeen. Kukaan ei oikein tiennyt eli asiaa ei ainakaan julkisesti paljastettu.

Vaikkei sinulla olekaan yhtä vakavia vihamiehiä kuin Ukrainan presidentillä, niin nettiturvallisuudesta kannattaa joka tapauksessa olla tarkkana. Julkaisuja kannattaa aina hiukan miettiä myös turvallisuuden ja väärinkäytön näkökulmasta.

Muutama vuosi sitten oli varsin yleistä, että toisen omaisuudesta kiinnostuneet kulkivat lentoaseman parkkipaikoilla ja keräsivät rekisteritietoja ja jos tietojen jakelua ei ollut kielletty Traficomin sivuilla, niin sieltähän löytyi matkoilla olevan tiedot ja osoitteet. Ei muuta kuin toimeksi. Ja taitaa löytyä vieläkin, jos et ole jakelua henkilökohtaisesti kieltänyt. Traficom myi noita tietoja ainakin autokauppiaille ja katsastusasemille.

Some tarjoaa melkein yhtä helpot temput. Paikannus ja kunkin päivitysseuranta ovat hyviä keinoja. Päivitykset kuinka seuraavat neljä viikkoa nautiskellaan Espanjan auringon alla. Tai vielä on jäljellä parisen viikkoa täällä keskellä ei mitään. Loppu onkin jo helppo arvata. Altistus on avattu ja siirryt kohderyhmään ”ei ketään kotona” käydäänpä katsomassa ja seuraamassa.

Lähes kaikkien sovellusten asetuksissa toki on vaihtoehto, että paikannusta saa käyttää vain käytettäessä ko sovellusta. Siis yleisesti paikannusta ei kannata pitää puhelimessa päällä. Mitäs se kenellekään kuuluu millaisia reittejä kuljet tai missä maleksit. Jos syntyy oikein suuri hätä, niin viranomaiset saavat kyllä operaattorilta tiedon missä puhelimesi on ja viranomaiset eivät siis käytä puhelimesi paikannustietoja.

 

Tällä hetkellä näyttää olevan myös melkoista muotia tehdä jonkinmoinen kopio fb-tilistäsi ja houkutella kavereitasi tykkäämään siitä. Onneksi valtaosa jo huomaa hämäryyden ja osaa varoittaa julkisesti aitoja kavereitaan.

 

Itse kohtasin taas muutama päivä sitten melkoista sekoilua. Minulle alkoi tulla viestejä Meta-mainostililtäni. Tietääkseni minulla ei ole mainostiliä tai en ainakaan itse ole sellaista luonut. Kun sitten vihdoin löysin mainostilini, niin siellä oli kolme ylläpitäjää eri puolilta maailmaa. Ketään heistä en tuntenut. Poistin ylläpitäjät ja yritin poistaa mainostiliä onnistumatta. Raportoin huijauksesta Meta:lle paitsi en oikein luota heihin.

Mitenköhän tällaista päästään tekemään ja mitähän tästä vielä seuraa. Nyt on jo tarjottu 1,02 euron laskua.

Voi olla, että mainostilini liittyy Metan ilmoittamiin muuttuviin käytäntöihin, jotka muuttuvat heinäkuun alussa vastaamaan eurooppalaisia vaatimuksia. Omalla kohdallani näyttää vahvasti siltä, että minun asetukseni ovat jo heinäkuun alun tasolla. kaikkeen pitäisi muka vastata ja käsitellä Meta-bisneksen kautta.

Klikkaa omaa pärstääsi sivun oikeassa yläkulmassa ja pääset tarkistelemaan omia asetuksiasi.

Vaikea on vielä sanoa mikä Meta todella muuttaa, kun Metan viestien tulkinta ei ole niin yksioikoista;
*Uusi oikeusperusteemme käyttää tiettyjä tietoja mainosten näyttämiseksi sinulle, on oikeutettu etu.

*Tämä tarkoittaa, että sinulla on oikeus vastustaa kyseisten tietojen käyttöämme mainosten näyttämiseksi sinulle.

*Olemme lisänneet käyttöehtoihimme ja tietosuojakäytäntöömme tietoja siitä, miten mainokset toimivat Meta-tuotteissa.

No kuitenkin oikein hyvä, jos minulla on heinäkuun alusta alkaen edes jotain oikeuksia vastustaa.

Tämä on kuultavissa ääniversiona FinnRadio.fm kanavilla 14.5.2023 alkaen

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, tietoturva, paikannus, Zelenskyi, Ukraina, Traficom, Meta business,

Helsingin vetovoima hiipuu huolestuttavalla vauhdilla

Perjantai 5.5.2023 klo 12.25 - Kauko Niemi

Mansku.jpg

 

Ihminen oppii kahdessa vuodessa pysyvästi uusille tavoille - korona tuon osoitti selkeästi. Niin moni ei enää tarvitse sen enempää ylenpalttista riemua kuin ravintolaakaan. Korona opetti kahdessa vuodessa etätyökulttuurin ja moni muutti Helsingistä kauemmas ja halvemmille seuduilla soveltaen osa-aikaista toimistossa työskentelyä

Nyt Helsinki opettaa selkeästi, ettei keskustaan kannata mennä, kun ympäristöstä löytyvät samat asiat helpommalla ja pienemmällä vaivalla. Asioiden hoito netissä sujuu melko mutkattomasti ja sitten kun tarvitsee rahdata jotakin, niin kätevin muoto ja pitkäaikaisin tottumus on oma auto.

En ihmettelisi, vaikka Tampereesta muodostuisi Suomen pääkaupunki, vaikkei siellä hallinnollisia toimintoja olisikaan.

Neljä vuotta Mannerhimintien korjausta opettaasatavarmasti, että piipahdetaan Lahdessa, Hämeenlinnassa jopa Turussa ja löydetään uutta kivaa. Helsingin keskustan vetovoiman hävitysprojekteja on useita muitakin. Hämeentien yksityisautoilun rajoittamisesta ei kovin montaa irtopistettä ole ollut jaossa.

Maskun kanssa samassa orkesterissa soittaa jäähyväislaulua täysin sekaisin oleva Hakaniemi, Kruunuhaka, Sörnäistenrantatie ja Mäkelänkatu. Kruunuvuoren silta. Vanhankaupungin kosken ja sen luotoympäristöä ihailevat saavat olla kekseliäitä, jos meinaa autolla mennä paikalle. Kaiken kruunaa Esplanaadien rajoitukset. Oman osuutensa on hoitanut Finlandiatalon remontti.

Ratatyöt myös vaikuttavat lähijunien liikenteeseen Heti vapun jälkeen. Junat kulkevat tavallista harvemmin osuuksilla Helsinki-Tikkurila-Kerava ja Helsinki-Tikkurila-Lentoasema.

Tämä kaikkihan on toki ok ja ymmärrettävää niin kauan kuin asiaa ajatellaan insinöörimäisesti yksi tekninen asia kerrallaan. Vanhaa ja huonokuntoista pitää huoltaa ja korjata riippumatta mitä tehdään muualla kaupungissa. Onkohan kokonaisuutta ja sen vaikutusta ajatellut tosissaan tunnetasolla kukaan.

Yksittäinen kaupunkilainen ja vielä vähemmän täällä vieraileva kotimainen tai ulkomainen turisti ei mieti Mannerheimintien ratikkakiskon kuntoa, vaan miettii Helsingin tarjoavaa nautittavuutta ja hyötyä. Sitä kokonaista mielikuvaa kaupungista. Ja jos se on pettymys vuodesta toiseen, vetovoimaisuus heikkenee, jopa katoaa.

Valitettavasti en tunne, enkä tiedä kuinka Helsingissä arvioidaan yksittäisten remonttien vaikutusta kokonaiskuvaan. Onko se tietoista, ettei ydinkeskustasta tai ydinkeskustaan juurikaan pääse autolla idästä eikä pohjoisesta.

”Nykyisellä kaupunkisuunnittelulla ydinkeskustan hiljeneminen jatkuu. Puheet keskustasta kaupunkilaisten olohuoneena voidaan unohtaa. Ydinkeskusta toimii kaupunkilaisten olohuoneena korkeintaan keskikesällä, jos silloinkaan.

Helsingin strategia tulla maailman toimivimmaksi kaupungiksi ei nykymenolla toteudu. Keskustan pitäisi olla täynnä elämää, jotta Helsinki menestyisi Itämeren metropolina ja kiinnostavana, vetovoimaisena kohteena”. Näin arvioi emeritusprofessori  Jorma Paavonen Helsingin Sanomissa.

Vetovoimainen ja moderni kaupunki tarvitsee myös helpon saavutettavuuden tuleville kevyille sähköisille ilma-aluksille, mutta mitä tapahtuu Malmin lentokentälle? Eipä juurikaan tue modernia tulevaisuutta.

Tämä sama ajatus on pyörinyt huolestuttavalla vilkkaudella päässäni aiemminkin, kun seuraan ja ennen kaikkea koen asian päivittäin asuessani 00100 postialueella, Helsingin ydinkeskustassa.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona FinnRadio.fm kanavalla 6.5.2023 alkaen
Kauko Niemi Blogi - Helsingin vetovoima hiipuu huolestuttavaa vauhtia - YouTube

 

Lisää aiheesta:

Kauppakeskukset näivettävät Helsingin keskustan

Toinen jättihanke ei mahdu Suvilahteen

Vetovoimaisuutta ilmassa, mutta mihin suuntaan

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, vetovoima, Helsinki, Mannerheimintie, katuremontit, Tampere,

Vetovoimaisuutta ilmassa - mutta mihin suuntaan

Perjantai 14.4.2023 klo 11.12 - Kauko Niemi

Kevatsiivous_KN234239.jpg

Tätä kylttiä odotta kotikadulle keväisin yhtä innokkaasti kuin muuttolintuja metsään - herää lakaisukoneenkuljettaja. Voisiko tämän tulkita myös muuttokehoitukseksi.

Kaikki on suhteellista. Asun kaupungin keskustassa. Kaupungin, jonka vetovoima on selkeässä alamäessä. Sitä kutsutaan Helsingiksi. Onko tässä mitään järkeä, etenkään taloudellisesti. Entä onko tässä mitään järkeä toiminnallisestikaan, sillä itse ulkoilutan kameraani mielellään luonnossa ja lähimmät henkilökontaktini ovat tällä hetkellä reilun 100 km päässä idässä, lännessä ja pohjoisessa.

Siis voisin periaatteessa asua ihan missä vain metsänlaidassa, enkä paikassa, missä yhdestäkin puusta pitää tapella oikeudessa, jotta saataisiin tilaa betonille. Missä ilman laatu suodattimista ja ilmanputsareista huolimatta on huolestuttavan huono, kevään katupölystä puhumattakaan.

Kaikki on tosiaan suhteellista, kun törmäsin asuntoilmoitukseen, missä 83,5 neliöinen kaksio maksaa 1,65 miljoonaa euroa. Tuosta asunnosta kun kävelee vain 11 minuuttia lännen suuntaan, niin ollaan minun ovellani. Saman neliöhinnan mukaan 1,5 miljoonan euron asunnolla.

No jos joku tulee koputtamaan ovelleni ja ilmoittaa maksavansa 76 neliöisestä, hyväkuntoisesta, ylimmänkerroksen asunnosta 695.000 euroa, niin hän voi muuttaa heti kun viralliset asiat ovat hoidettu kuntoon. Siis liki miljoonan halvemmalla kuin tuossa 850 metrin päässä olevasta naapuristani.

Tämähän ei toki ole ensimmäinen kerta, kun asia pyörii päässäni. Edellinen kerta oli jokin aika sitten kun sain tietää, että autoni ”säilyttäminen” paljaalla kadulla ja tiukasti rajatulla alueella kallistui tänä vuonna 420 prosenttia.

Korona on varsin tehokkaasti kolmessa vuodessa opettanut, ettei joka viikko tarvitse käydä, jossakin massatapahtumassa ja vaihtoehtona metsä ja luonto luo myös nautinnollisen olon. Korona opetti myös, etten välttämättä tarvitse ravintolapalveluita lainkaan. Huoltsikan kahvila riittää erinomaisesti, jos matkalla kahvihammasta pakottaa. Suurimman osan ostoksistani teen joka tapauksessa nettikaupoista. Korona sulatti päivittäiset työmatkat etätyön voimalla.

Tuttavani muutti tuosta lähinaapurista Sisä-Suomen kaupunkiin. Hänen kokemuslistalla on hyviä puolia huomattavasti enemmän kuin huonoja. - asuntojen hintataso selkeästi alempi, koskee myös vastikkeita. Autoilijoita, pyöräilijöitä ja kävelijöitä kohdellaan tasapuolisesti ja kadut puhdistetaan lumesta talvella saman päivän aikana.

Kulttuuripalveluiden monipuolisena käyttäjänä hän toteaa, että kulttuuripalveluja on tarjolla lähes päivittäin ja lippujakin saa lyhyellä varoitusajalla. Muutoinkin erilaiset palvelut ovat nopeasti saavutettavissa eli lyhyet matkat joka paikkaan ja palvelu on ystävällistä.

Huonona asiana hän kokee, että pk-seudulla asuvia ystäviä näkee turhan harvoin ja  julkiset liikenneyhteydet pk-seudulle ovat hitaita. Aika ajoin on ikävä myös Helsingin vanhaa arvokasta arkkitehtuuria.

Minne sitten olen muuttamassa?  Itään, länteen tai pohjoiseen. Etelässä Viro ja siitä eteenpäin ovat toistaiseksi poissa kuvioista. Kouvolassa kerrostalojen keskineliöhinta on 1029 euroa neliö. Nykyisen kokoinen asunto irtoaisi siellä noin 100.000 eurolla, Lahdessa 240.000 eurolla, Turussa 380.000. Suomen tämän hetken vetovoimaisimmassa kaupungissa Tampereella noin 520.000 eurolla. Nämä siis ihan kaupunkien keskustan kerrostaloissa.

Ja sitten kun hillitsee himojaan ja siirtyy ”kaupunkien pääkaduilta” vähän laidemmalle kuten Raisio, niin ollaan 148.000 eurossa, Salo 130.000 ja Heinola 93.000 euroa.

Paikkakuntien hyvä testi, jota olen jonkin verran kokeillut, on käveskellä ja tervehtiä tuntemattomia ihmisiä. Testasin sitä samaa kerran Töölönlahdella. Sain tunnin aikana kolme vastausta tervehdyksiini. Loput eivät olleet näkevinäänkään tai pitivät minua outona. Salon kupeessa pienehköllä kirkonkylällä jokainen koululainenkin moikkaa vastaan tullessaan.

Kaikki on tosiaan suhteellista. Ilman tunteellisia mielihaluja muutto metsään olisi ainoa järkevä toimenpide, kun ei enää ole riippuvainen edes päivittäisistä työmatkoistakaan.

PS hinnat ovat laskettu Etu-ovi palvelun antamien keskiarvojen mukaan.



Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradion kanavilla 17.4.2023 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

 

Lisää aiheesta:
Asunnon arvo romahti kolmessa vuodessa

Asuntojen hinnat laskevat

Omakotitalojen hintahaitari

Katupöly kymmenkertaistuu

Näitä haetaan Oikotiellä

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: FinnRadio.fm, vetovoima, Helsinki, Tampere, Turku, Lahti, Kouvola, Raisio, Salo, Heinola, muutto, Etu-ovi,

Pysähdyttävän kaunista todellisuutta

Torstai 6.4.2023 klo 14.44 - Kauko Niemi

Parasisa_pieni_KN223414.jpg

Maailman paras isä -kirja palkittiin - onnistuneet kannet kunniakirjalla

Maailman paras isä (Isukka). Tällä kertaa maailman paras isä ei ole vippaskonsteilla paisutetuilla lihaksilla varustettu ja audilla ajava supermies. Eikä se ole ulkokuorrutettu, naisten jahtaama miesmalli, jota media hehkuttaa jokaisesta pienestäkin yksityiskohdasta.

Maailman paras isä on aidosti isä, joka on ottanut, joutunut ottamaan, halunnut ottaa yksin täyden vastuun lapsiensa kasvamisesta ja kehittymisestä. Hän on saanut vastuun monista viranomaisten vitkuttelusta huolimatta. Hän on siis byrokratian viralliselta statukseltaan yksinhuoltajaisä.

Antti Kirves, yksinhuoltaja itsekin, on kirjoittanut ja kuvannut juuri julkaistun kirjan, missä 26 yksinhuoltajaisää avaa rehellisen reilusti oman tarinansa. Kirja on varmasti arvokasta ja käypää vertaistukea. Yksinhuoltajaisät kun eivät juurikaan ole lööpeissä, vaikka niitä on Suomessa yli 19000. Ja silloin kun media puhuu yksihuoltajuudesta, niin puhutaan etupäässä naisisten surkeasta ja aliarvostetusta pakonomaisesta kohtalosta.

Isästä ei yleensä tule yksinhuoltajaa ilman painavaa syytä. Kirjan esipuheessa arvellaan ehkä sairastui, ehkä valitsi pullon, piikin tai pillerit, ehkä hän kuoli tai lähti muuten vaan. Ehkä kysymyksiä jäi enemmän kuin vastauksia. Tämä kirja antaa 26 rehellistä vastausta.

Viestinnällisesti kirja on pysäyttävä paitsi aihesisällöltään, niin myös tyylilajiltaan. Tunnen kirjoittajan sekä kirjoittajana että kuvaajana ja hänen pelkistetyn ja todellisuuteen perustuvan toimintatavan.

Kirja on myös varsin sisäsiisti. Yksinhuoltajamiesten kuvat ja kokemukset ovat omina ryhminään eri sivuilla ja kukaan ulkopuolinen ei näin ollen pysty yhdistämään mikä on Villen tai mikä on Maxin tarina. Kohteliasta eikä yhtään pilaa arvokasta ja avointa tunnelmaa.

Tämä kirja kasvattaa monin verroin sitä ärtymystä mikä minulle syntyy päivittäin mediasuhteessa. Etsitään mikä tahansa julkkiskuva. Ja tietenkin tyrkkyjulkkikset niitä myös tuputtavat medialle. Mitä vähemmissä vaatteissa sitä parempi. Sitten keksitään mikä tahansa tarina ja sille sopiva klikkiotsikko. Ketä tällainen palvelee paitsi klikkitilastojen pitäjiä.

Kehitys näkyy varsin selvästi. Olen yleisestä mielenkiinnosta pyörittänyt hauva nimistä koira-ryhmää Facebookissa pian 14 vuotta ja keskimäärin kolme päivitystä joka ikinen päivä. Sivu tavoittaa 18000 ihmistä ja siitä tykkää 9700 henkilöä.

Aikaisemmin koirauutisointi oli aitoa koiriin ja koiran kasvatukseen liittyvää hyötytietoa. Tällä hetkellä 80 prosenttia nettihausta on kuinka julkkisten koirat ovat käyttäytyneet tai kuinka joku julkkis on astunut koiran ulosteeseen. Ja tästä kaikesta pitäisi vielä maksaa.

Maailman paras isä kirjassa tunnustetaan, ettei kukaan ole maailman paras isä, mutta ihan varmasti jokainen isä on omille lapsilleen juuri se paras isä.

Kirjan tarinat antavat ymmärtää, ettei miehen virallinen ja lainmukainen yksinhuoltajuus ole aina itsestään selvää. Saman ovat myös huomanneet viranomaiset.

Viime viikolla valmistui työryhmän mietintö osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutetun ”Laki ja perheiden monimuotoisuus” -tutkimushankkeen loppuraportissa ehdotetaan muutoksia suomalaiseen perhelainsäädäntöön, perintökaareen ja sosiaaliturvaan. Tutkimuksessa on tarkasteltu lainsäädännön rakenteita perheiden monimuotoisuuden näkökulmasta.

Maailman paras isä kirja tarjoaa erinomaista vertaistukea tuoreille yh-isille. Niille, jotka ovat juuri nyt uuden edessä. Vastaavaa tietoa ei media tarjoa. Te pärjäätte, te selviätte, parempaa on tulossa.

 

 

PS. Kirjan alkuperäinen idea syntyi Antti Kirveelle, kun hänen pieni tytär toi aikoinaan isukalle avaimenperän, jossa luki - Maailman paras isä.

 

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradion kanavilla 10.4.2023 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finnradio.fm, Antti Kirves, Maailman paras isä, kirja, yksinhuoltajaisä,

Pillerit piiloon

Perjantai 24.3.2023 - Kauko Niemi

Pilleri_KN223090.jpg

Lääkkeet ja lääkitys ovat nousseet viimepäivinä esiin monellakin eri tavalla. Niiden vaarallisuus ja liikakäyttö. Toisaalta lääketehtaiden moraali kaupatessaan tuotteitaan. Helmikuussa tapahtui se, mitä ei saisi tapahtua koskaan. Iäkäs länsi-suomalainen kotihoidon asiakas menehtyi lääkehoidossa sattuneen inhimillisen virheen vuoksi.

Myös lääkkeiden saatavuus on noussut esiin ja viimeisimpänä tapahtumana suomalainen viranomainen on joutunut puuttumaan. Rivatril-epilepsialääkkeen myyntiä rajoitetaan lääkepulan vuoksi. Apteekit saavat myydä lääkettä enintään kolmen kuukauden käyttöä vastaavan määrän. Rajoitus on voimassa huhtikuun loppuun.

Elämme myös aikaa, jolloin alkavat tarpeet allergialääkkeille. Kunhan vaan erotat siitepölyn katupölystä. Jopa 20 prosenttia suomalaisista kärsii nimittäin siitepölyallergiasta. Allergiaoireet voivat alkaa jo aikaisin keväällä ja jatkua pitkälle syksyyn. Siitepöly lisää elimistön histamiinia.

Jokainen lääke voi olla tapauskohtaisesti myös vaarallinen sivuvaikutuksineen. Apteekit ovat aloittaneet valtakunnallisen lääkitysturvallisuusohjelma Valon, jonka tarkoituksena on vaaratilanteista oppiminen. Osana ohjelmaa apteekit liittyivät runsas vuosi sitten sosiaali- ja terveydenhuollon vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmään.

Tähän mennessä jo yli 80 prosenttia apteekeista on tehnyt vaaratapahtumailmoituksia, ja niitä on kertynyt kaikkiaan yli 13 000.

Apteekkien tekemistä ilmoituksista noin 60 prosenttia on ollut sisäisiä eli apteekeissa tapahtuneita vaaratilanteita ja 40 prosenttia ulkoisia, eli lääkkeen määräämiseen liittyviä.

Tuore selvitys osoitti, kuinka kevyesti lääkityksessä mennään harhaan. 75 vuotta täyttäneet suomalaiset käyttävät yleisesti kolmea lääkettä, joita pitäisi todellisuudessa välttää. Nämä lääkkeet ovat kipulääkkeet kodeiini, tramadoli ja virtsatietulehdusten hoitoon käytetty nitrofurantoiini. Kaikki ne ovat reseptilääkkeitä, joita potilas voi käyttää vain lääkärin määräyksellä.

Vältettävien lääkkeiden haittariski ylittää uuden tutkimuksen mukaan niistä saatavan kliinisen hyödyn. Asia tuli ilmi tässä kuussa julkaistusta suomalaistutkimuksesta BMC Geriatrics -sivustolla.

Valtakunnallinen rekisteritutkimus koostui 75 -vuotiaista tai sitä vanhemmista suomalaisista, jotka ostivat vuosina 2017–2019 vähintään yhden vältettäväksi lääkkeeksi katsottavan reseptilääkeaineen. Tiedot ostetuista reseptilääkkeistä on kerätty Reseptikeskuksesta. Tutkittava aineisto koostui 497 663 iäkkäästä suomalaisesta ja heidän lääkeostoksistaan.

Joidenkin tarkistamattomien tietojen mukaan länsimaissa eniten kuolemia aiheuttaa sydänongelmat, toiseksi eniten erilaiset syöpäsairaudet ja kolmanneksi eniten kemialliset lääkkeet ja niiden sivuvaikutukset.

Jokin aika sitten valtakunnan virallinen byrokratia hermostui, kun lääkäri Antti Heikkilä julkaisi kirjan Lääkkeetön elämä. Ottamatta kantaa kirjan yksityiskohtiin, niin jokaisen ainoa oikea tavoite pitäisi olla lääkkeetön elämä. Ja etenkin se, ettei pillereitä napsita jokaiseen pieneenkin oireeseen selvittämättä oireen juurisyitä. Jokainen kemiallinen pilleri tappaa sekä hyviä että pahoja bakteereita. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö joistakin lääkkeistä olisi hyötyä joissakin tapauksissa, tosin samalla pillerillä toiselle hyötyä ja toiselle haittaa.

Hekkilä joutui tuolloin varsin omituiseen kierteeseen, mutta kuinkahan käy Patrick Radden Keefelle - yhdysvaltalaiselle tutkivalle toimittajalle ja tietokirjailijalle. Hän läpivalaisee hyväntekeväisyyshankkeistaan tunnetun Sacklerin suvun taustat ja todistaa, että opioidikriisi on aiheutettu tahallaan, jälkiä peitellen ja ihmisten hätää hyödyntäen. Purdue Pharman häikäilemättömän markkinoinnin ja lääkäreiden painostamisen seurauksena kipulääkkeiden määrääminen laajeni valtavasti. Juuri Suomeksi ilmestynyt kirja - Kivun valtakunta - on kuvaus yhteiskunnasta, jossa tavallisen kansalaisen henki on halpa ja rikkaat ovat immuuneja rikosoikeudelle.

Sacklerit eivät ole olleet mielissään Patrick Radden Keefen selvitystyöstä. Kirjoitusprosessin aikana hänen taloaan ajoi vahtimaan tuntematon mies katumaasturilla.

Mietin, mitä yksityisetsivä kuvittelee saavansa selville tarkkailemalla kirjailijaa, joka ei koskaan lähde kotoa mihinkään. Sitten mieleeni juolahti, että todennäköisesti tarkoituksena ei ollutkaan saada mitään selville vaan pelotella, Keefe kirjoittaa teoksen jälkisanoissa.

Lääkkeiden synnyttämä riippuvuus ja moninaiset sivuvaikutukset eivät ole mitä vaan asioita ja sekin pitää ymmärtää, että jokaisella on oikeus saada oikeaa ja täsmällistä tietoa sivuvaikutuksista ja millaisia luontaisia vaihtoehtoja on olemassa tilanteen parantamiseksi. Ja loppujen lopuksi lääkäri ei määrää mitään, hän voi suositella ja jokaisella on Suomen lain mukaan itsellä vastuu mitä hoitoja käyttää ja mitä jättää käyttämättä.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradion kanavilla 27.3.2023 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

Lisää aiheesta:

Milloin siitepölylääkitys kannattaa aloittaa

Suomessa ilmoitettiin viime vuonna yli 9000 potilasvahinkoa

Nämä terveysohjeet ovat vanhentuneet

Tulehduskipulääkettä ei suositella

Lääkepuute on johtanut sairaalahoitoon

 

3 kommenttia . Avainsanat: Finnradio.fm,

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »