Nyt väännetään uteliaisuuden voimalla

Perjantai 5.4.2024 klo 14.55 - Kauko Niemi

Terveyskirjaston mukaan uteliaisuus on ihmisiä liikuttava ja eteenpäin vievä vahvuus. Uteliaisuus elämää ja sen ilmiöitä kohtaan pitää mielen virkeänä ja motivoi etsiytymään uuden tiedon äärelle.

Uteliaisuuden herääminen on erittäin keskeistä oppimisen kannalta ja se on aivoille palkitsevaa. Uteliaisuus pitää sinut virkeänä ja elinvoimaisena, koska haluat tutustua uusiin ihmisiin, etsiä tietoa ja lukea.

Uteliaisuuteen liittyy läheisesti rohkeus kokeilla ja ottaa selvää sekä oppimisen ilo uusia asioita kohtaan. Uteliaisuutta on esimerkiksi myönteinen kiinnostus toisia ihmisiä ja heidän kokemuksiaan kohtaan.

Siis ilman terveellistä uteliaisuutta meidän jokaisen kehitys hidastuu ja jopa pysähtyy. Hallitsemattoman uteliasuus tuottaa tuhoja ja nykytermin mukaan kuplaannuuttaa itse kunkin, kun totuuden ja sepittelyn selkeästi määritelty raja hämärtyy.

Vaikuttaminen, markkinointi ja media hyödyntävät hallitsematonta uteliaisuuttamme jo täysillä. Lääke- ja elintarviketeollisuus pelottelevat meitä jopa kuolemalla, jos emme käytä heidän tuotteitaan. Oikein luettuna pitäisi kiinnittää huomio sanoihin voi, saattaa jne. Sanoihin, joita julkaisuissa on pakko käyttää ettei joudu vastuuseen sanomisistaan.

Aikoinaan media palveli lukijaansa kertomalla otsikossa ja ingressissä mistä asiasta on kyse ja jos asia lukijaa kiinnosti, niin hän luki jutun loppuun tuntematta tulleensa petetyksi. Tämän hetken median hyödyntää satasella ihmisen uteliaisuutta ja tarjolla on vain niin sanottuja klikkiotsikoita. Niillä puolestaan saadaan statistiikka näyttämään hyvältä. Paskaakaan välittämättä lukijan palvelusta.

Miksi Veikkauksen pitää julistaa lottovoittajan paikkakunta. Enempää vahingollista uteliaisuutta tuskin pystyisi luomaan. Suorastaan törkeää uteliaisuuden hyväksikäyttöä.

Uteliaisuutta pidetään kuitenkin myös vahingollisena. Jos tungettelee liikaa, ylittää toisen rajat. Näinhän tapahtuu kaiken aikaa nettipalveluissa, jotka seuraavat sinua askel askeleelta ja rakentavat algoritmin sinusta ja sinun kiinnostuksistasi.

Tirkistelevä uteliaisuus ei ole hyväntahtoista myöskään naapureiden tai tuttavien välillä. Siihen ei tietenkään tarvitse suostua, vaan itseään on hyvä suojata ja olla kertomatta asioistaan liikoja. Eikä netissäkään kannata ihan kaikkea kertoa. Muista – mitäs se minulle kuuluu!

Uteliaisuuteen perustuva ja sitä hyödyntävä sekä hyödyllinen että vahingollinen toiminta on äärimmäisen vaikea hallita. Selkeitä rajoja kun ei ole, niin päästään ja voidaan tehdä mitä tahansa omien hyvien tai huonojen tarkoitusperien saavuttamiseksi. Uteliaisuuden käyttövoima on kuitenkin huikea.

Psykoterapeutti Leena Piikoski huomauttaa Voi Hyvin lehden artikkelissa, että liika uteliaisuus voi loukata toista, ja silloin luottamus menetetään herkästi. Jos ystävä kyselee liian tarkkoja yksityiskohtia tai neuvoo pyytämättä, on hyvä pysähtyä miettimään, haluaako itse asiassa avautua tälle ihmiselle.

”Neuvoa kannattaa vasta, kun toinen pyytää sitä. Ystävyyssuhteissa moni kaipaa pikemminkin kuuntelijaa kuin neuvonantajaa. Jos toinen alkaa sen sijaan analysoida ja terapoida, hän saattaa olla pohjimmiltaan kiinnostuneempi omasta tulkinnastaan kuin toisen kokemuksesta.”

Uteliaisuus on ihmisen kehityksen keskeisen tärkeä käyttövoima, mutta toisaalta huolestuttava vaikuttaja, kun erilaiset manipulaatiot annetaan vaikkapa tekoälyn jatkuvaan muokkaukseen. Kun totuus ja sepittelyt sekoavat.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finnradio.fm kanavalla maanantaina 8.4.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00

Lisää aiheesta:

Miksi on tärkeää olla utelias?

Kuka olisi oikea jäätanssin joukkueenjohtaja

Perjantai 8.3.2024 klo 13.56 - Kauko Niemi

 Näillä keleillä 70.000 suomalaista tarvitsi lääkärin hoitoa päättyvänä talvena

Kokonaisuus taisi unohtua päättyvän talven jäätansseissa. Taitaa olla kokonaisuus kateissa myös työmarkkinaneuvotteluissakin.

Pohditaan nyt kuitenkin talven jäätanssia, jonka valmentajasta ei ole selkeää tietoa. Ylen saamien tietojen mukaan liukastumisten aiheuttamat sairaanhoitokustannukset Suomessa olisivat jopa 1,4 miljardia vuodessa. Joka vuosi noin 70 000 ihmistä liukastuu Suomessa niin pahoin, että joutuu turvautumaan lääkärin apuun.

Kaupanpäällisiksi runsaasti kipuilua, perheiden arjen sekoilua, joillekin jopa loppuelämän ongelmia.

Kukahan tässä pelissä onnistuu säästämään eniten. Kukahan tienaa eniten ja kukahan onnistuu vetämään välistä. Etenkin kun kokonaisuutta ei mieti kukaan. Kuinkahan monta lapiollista sepeliä saisi 1,4 miljardilla? Rautakangen saa Puuilosta 22,50 eurolla. Sellaisen kauniin punaisen ostin juuri tuttavalleni syntymäpäivälahjaksi. Tosin kangen lisäksi lahjaan sisältyi pihajäiden murskaaminenkin.

Hyvinvointialueiden ahdinko paisuu paisumistaan, eikä ne tarvitsi yhtään ylimääräistä katkennutta kättä tai nyrjähtänyttä nilkkaa hoidettavakseen etenkin kun tämän hetken arvioiden mukaan yli 100 terveysasemaa on sulkemassa ovensa.

Sosiaali- ja terveysministeriön kyselyssä kartoitettiin loka-marraskuussa 2021 hyvinvointialueen näkemyksiä sairaalaselvityksen taustaksi. Siinä kysyttiin muun muassa, liittyykö henkilöstön saatavuuteen epätervettä kilpailua. Alueista vain neljä ei nähnyt ongelmia vuokratyövoiman käytössä.

Keikkafirmat haalivat julkisen puolen lääkäreitä palkkalistoilleen myydäkseen heitä takaisin kalliimmalla, selviää tuosta ministeriön teettämästä kyselystä.

Helsingin kaupunki myöntää epäonnistuneen paikoin lumen auraamisessa ja muussa talvikunnossapidossa tänä talvena. Ongelma ei ole se, etteivätkö auraajat tekisi työtään hyvin, Helsingin kaupungilta arvioidaan. Teitä ei hoideta silloin kuin on hoitotarve olisi, vaan sen mukaan, kuinka monta senttiä lunta on satanut.

Pitäisikö liukkaudeneston ohjaus siirtää hyvinvointialueiden vastuulle. Heidän tavoitteenaan voisi olla mahdollisimman vähän liukastumisesta johtuvia hoitokuluja.

Helsingissä talvikunnossapitoon käytetään vuosittain 55 euroa asukasta kohden. Eniten asukasta kohden käyttää rahaa Lahti, 67 euroa. Vähiten taas Pori, vain 16 euroa.

Jotta kokonaisuus ei hämärtyisi entisestään, niin pitää muistaa, että kaupunkien jalkakäytävien liukkauksista vastaa kukin kiinteistö omalta osuudeltaan.

Somen ja muiden sähköisten kanavien myötä liukkauksista ilmoitetaan, vaaditaan, haukutaan entistä enemmän. Kaupunkien edustajien mukaan se on myönteistä kehitys, kunhan maltetaan pitää joku raja arvostelussa.

Some mahdollistaa toki myös tiedottamisen. Turun kaupunki on kehittänyt kuntalaisille palveluja, joiden avulla voi seurata katujen talvikunnossapitoa aiempaa paremmin. Esimerkiksi kännykällä voi lähes reaaliajassa seurata, mitkä kadut on hiekoitettu ja aurattu tai missä on liukasta. On huomattu, että liukkaus saattaa muuttua jopa alle tunnissa, vaikka katu olisi juuri hiekoitettu.

Liukkaudesta aiheutuvia kustannuksia syntyy todella monissa paikoissa. Toiminnallisia vastuita samoin. Mutta onkohan kukaan ja koskaan miettinyt kokonaisuutta. Ainakin niin ettei hiekoittajia palkita suurista kustannussäästöistä ja samaan aikaan suljeta terveyspalveluita kustannussyistä.

Tämä on kuultavissa ääniversiona Finradio.fm kanavalla maanantaina 10.3.2024 klo 08.00 ja 16.00 sekä 21.00

Lisää aiheesta:

Suomesta katoamassa yli 100 terveysasemaa

Näin paljon suurimmat kaupungit käyttävät liukkauden estoon

Näin keikkalääkärit vedättävät

Hätähousujen synkkä vuodenvaihde

Sunnuntai 25.12.2022 klo 9.34 - Kauko Niemi

Taas elämme hetkeä, kun perinnepaistokset torttuineen saa niin monet meistä voimaan pahoin. Pahoin todellakin, sillä olemme juuri oppineet ketoilun jalon taidon. Samalla iso osa meistä hätäisistä ihmisistä suunnittelee huikeita uuden vuoden lupauksia – kuinka noudatammekaan terveellisiä elämäntapoja.

Ja kun todellisuus koittaa, niin uuden vuoden lupauksia noudatetaan pari viikkoa, jonka aikana kroppamme ei edes huomaa, eikä reagoi millään tavalla, saati sitten parista joulutortusta. Ryhdytäänpä seuraamaan muutoksiamme kaikessa rauhassa  vuositasolla. Silloin havahdumme todellisiin muutoksiin ja niiden merkityksiin. Mikä onkaan tämän joulun tilanne viime jouluun verrattuna.

Kovasti usein surkuttelemme, kun tämän päivän askeltavoite ei täyttynyt. Kuinkas se sitten täyttyy keskimäärin vuositasolla. Tuskin on suurtakaan merkitystä, jos yhtenä päivänä jää tuhat askelta puuttumaan ja toisena taas ylittyi parilla tuhannella.

Tuoreessa yhdysvaltalaistutkimuksessa potilaiden omien aktiivisuusrannekkeiden tietoja kerättiin neljä vuotta. Tutkimukseen osallistui 6 000 keskimäärin 57-vuotiasta miestä ja naista, jotka jakoivat aktiivisuusrannekkeidensa tiedot tutkijoille. Osallistujat kävelivät keskimäärin 7 700 askelta päivässä nelivuotisen seurannan aikana.

Analyysin perusteella riski sairastua uniapneaan, ruokatorven refluksitautiin tai vakavaan masennukseen oli seurannan aikana pienempi osallistujilla, jotka ottivat vähintään 8 200 askelta päivässä. He myös lihoivat muita vähemmän. Mitä enemmän askeleita sitä voimakkaampia olivat terveysvaikutukset.

Myös diabetes ja korkea verenpaine kehittyivät epätodennäköisemmin osallistujille, jotka liikkuivat keskimääräistä enemmän, mutta hyödyt sai jo 8 000–9 000 päivittäisellä askeleella eikä lisäliikunta vahvistanut yhteyttä.

Tämänhän toki ymmärsi jo vuosikymmeniä sitten UKK-instituutti Suomessa ja julisti terveystavoitteeksi 10000 askelta päivässä. Joillekin se on pyhä luku edelleen ja mitä tuo tuore tutkimus kertoo, ei se ole vuositasolla lainkaan huono.

Oura herätti minut muutama päivä sitten todellisuuteen. Se tuotti minulle päättyvän vuoden vuosiraportin sormuksen keräämien tietojen pohjalta. Minulle kertyi 2.185.293 askelta, siis reilut 6000 joka päivä, vastaa 37 maratonia vuoden aikana. Vajavaiseksi jää siis tuon tutkimuksen ja UKK-instituutin mukaiset terveysvaikutukset. Tässäkään asiassa ei pidä tuijottaa yhteen asiaan ja harmitella ettei elokuun 14. päivänä tullut käveltyä enempää. Vaan mikä oli vuoden kokonaisuus. Kokonaisuus, johon mahtui yhtä sun toista.

Ouran vuosiraportti toki osoittaa, että suurin päivittäinen ja viikoittainen vaihtelu oli kohdallani nimenomaan aktiviteeteissa ja mikä tärkeintä, suhteessa lepoon ja palautumiseen. Ourahan rakentaa päivittäisen aktiviteettitavoitteen sen mukaan, kuinka hyvin olen nukkunut ja palautunut. Siinäpä pohjaa uuden vuoden lupaukselle. Ja erityisesti monipuolistaa aktiviteetteja.

Päähuomioni viime vuosina onkin ollut nukkumisessa. Kun koko elämäni olen elänyt täysin väärällä asenteella – vain laiska tarvitsee paljon unta. Päättyvä vuosi antaa jo toivoa terveempään suuntaan. Keskiverto vuorokauden uni oli 8 tuntia 9 minuuttia. Määrä on ihan ok, mutta laadussa on vielä parantamista. Sykkeeni laskee tavattoman myöhään ja palauttavia tunteja kertyy kokolailla liian vähän. Uuden vuoden lupauslistalle ainakin nykyistä aiemmin punkkaan.

Oikotietä ei löydy onneen lukemalla jonkun terveysgurun yhden asian julistusta iltapäivälehdestä. Pitää vain testailla ja oppia tuntemaan itseään paremmin. Ja ennen kaikkea ymmärtää, että elimistömme pistää aikansa hanttiin kaikkea muutosta ennen kuin antaa periksi. Uuden vuoden lupausten tulokset alkavat siis näkyä vasta joskus helmi – maaliskuussa tai sen jälkeen. Paitsi jos lupaus on jokin ulkopuolinen – vaikkapa tipaton vuosi 2023. Tämän seurantaan ei tarvita elimistön muutoksia.

Tietojen keruuseen on tarjolla monenlaisia tuotteita. Absoluuttista totuutta ne eivät tarjoa eikä niidenkään yksittäisistä luvuista pidä mieltään pahoittaa. Epätarkatkin mittaukset antavat osviittaa muutoksista, mihin suuntaa kannattaa edetä.

Muutama perinteinen pipari ja pari torttua jouluna, ei siis mitenkään romahduta kenenkään vuositason hyviä tai huonpka keskiarvoja. Yksittäisillä murehtimisilla saattaa kuitenkin olla suurikin vaikutus alitajunnan voimaan, jonka ohjaamana teet ratkaisuja toimintaasi lyhyelläkin ajanjaksolla.

Tämä on kuultavissa Finnradion kanavilla 26.12.2022 alkaen:

www.finnradio.fm

https://livetaajuus.fi/radio/finnradiofm/

https://www.radio-suomi.com/finnradiofm

https://mytuner-radio.com/fi/radio/finnradiofm-461841/

Pelolla johtaminen tuottaa aniharvoin tulosta

Perjantai 23.9.2022 klo 8.54 - Kauko Niemi

 Meilahdessa heiluu

Onkohan mikään toimiala niin sekaisin kuin terveydenhoito? Sairaanhoitajat ovat taistelleet asemastaan jo reilu puoli vuotta ilman minkäänlaista yhteisymmärrystä palkasta saati työoloista. Asiaa hoidetaan kaikkein byrokraatisemmalla tavalla, lakimuutoksella, eikä minkään näköistä yhteisymmärrystä ole näköpiirissä. Tähän kun on vielä sekoittunut kohtuumäärä puoluepolitiikkaa niin sekoilut sen kun lisääntyvät.

Vaikutus kokonaisuudessaan on alan imagolle merkittävä. Iso määrä sairaanhoitajia vaihtaa alaa jopa niin, että hakevat omien virallisten oikeuksiensa perumista. Hoitajapula pahenee pahenemistaan ja vetovoimaa ei tässä tapauksessa kasvateta euroja laskemalla.

Ammattikorkeakouluja odotti syksyn yhteishaussa ikävä yllätys. Sairaanhoitajaksi haluavien hakijoiden määrä romahti suomenkielisissä opinnoissa toissa vuodesta 1 239:llä ja viime vuodesta 369:llä. Yhteensä sairaanhoitajakoulutukseen haki 2 511 ihmistä.

Hakijoiden määrä on vähentynyt suomenkielisiin hoitajien koulutusohjelmiin aina vuodesta 2016 lähtien. Pudotus hakijamäärissä on ollut yli 40 prosenttia.

Sitten sairaudenhoidon toimialla rajoitetaan lääkärien toimivaltuuksia ilman ensimmäistäkään potilasvahinkoilmoitusta tai valitusta. Tapausten taustalla on usein oppikiistoja ja valituksen tekijät eivät suinkaan ole potilaita vaan kollega-lääkäreitä. Ja niitäkin tapauksia, joissa asiankäsittelyssä asiantutijana käytetään valituksen tehnyttä lääkäriä. Piiri pieni pyörii.

Kaikki tällaiset myrkyttävät ilmapiiriä ja ruokkivat alalla vallitsevaa byrokraattista nokkimisjärjestystä. Viimeisin terveyskeskuskäyntini oli puistattava kokemus, joka maalaa hyvin kuvaa millaisessa ilmapiirissä alalla töitä tehdään.

Absoluuttisen tunteetonta terveyskeskuksen toimintaa. Jos lääkäri olisi huoneensa 54 edessä mihin minut ohjattiin, sanonut minulle inhimillisesti huomenta / moi ja kertonut, että toimenpide tapahtuukin tuossa kulman takana voisitko siirtyä sinne vielä hetkeksi odottamaan.

Vai olisiko lääkäriä voitu syyttä tällaisesta tunteellisesta käyttäytymisestä lumehoitamisesta ja puoskaroinnista. Vai olisiko lääkärin arvovalta ja asiakassuhde kärsinyt arvovaltakolauksen. No ei ainakaan minun silmissäni. Nyt olin siis joku työ numero XX - vartalon ihopaise, äkämä tai ajos.

Vuosia on kiistelty terveydenhoitojärjestelmä Apotista. Apotin peruslähtökohta on mielestäni varsin hankala, josta on tavattoman vaikea löytää todellista vastuunkantajaa. Oy Apotti Ab:n näet omistavat HUS Helsingin yliopistollinen sairaala, Helsinki, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä, Inkoo, Siuntio ja Loviisa (sekä Lapinjärvi osana Loviisaa).

Oma sisäpiiri syö omasta kuormasta ja kukapa uskaltaa kaveria arvostella, saati vaatia muutoksia ja parempaa toimintaa. Vihdoin ja viimein 619 lääkäri ryhdistäytyi ja tekivät yhteisen valituksen Apotista. Ylen mukaan on useita lääkäreitä, jotka eivät uskaltaneet allekirjoittaa yhteistä valitusta. Sen verran tiukassa painostuksessa lääkäreitä pidetään.

Helsingin Sanomat sai puolestaan kyselyynsä lääkäreiltä 240 vastausta, joista käy selville, että Husissa on useita Apotin takia lopettaneita lääkäreitä. Niitäkin lääkäreitä on jo useita, jotka ovat irtisanoutuneet ja ottaneet uuden viran alueelta missä ei käytetä Apottia.

Ylen juttu on suorastaan karmeaa luettavaa. Useat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kertovat Ylelle, kuinka Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) sekä Apotti-yhtiö pyrkivät rajoittamaan asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apottiin liittyvää kriittistä keskustelua.

Pääosin lääkäreiltä kerätyt kertomukset ja kommentit liittyvät puhutteluihin, tiukkoihin ohjeisiin, joiden mukaan Apottia ei saa kritisoida, sekä pelon ilmapiiriin, jonka vuoksi monet ovat pysyneet hiljaa.

Apotti kertoo sivuillaan, kuinka potilaiden elämää on helpotettu Apotin myötä syntyneellä viestintäkanava Maisalla. Minulla ei tietenkään ole kokemusta Apotista, mutta kokemusta Maisasta on. Sen peruslogiikkaa en ole sisäistänyt ja siksi käyttö on kokeilua ja arvausta. Vaikka olenkin buumeri, on minulla tietoa ja kokemusta sadoista erilaisista järjestelmistä, mutta Maisa ei ole se, joka ihastuttaisi ja loisi sujuvan suhteen terveydenhoitoon. Valitettavasti vähemmän kokeneet tietotekniikan käyttäjät ja samalla enemmän terveyspalveluja tarvitsevat tuskin ilosta hurraavat. Maisa on kuin Minun autoni, Mytoyota-palvelu. Palvelun pääviesti kertoo missä minun autoni on. Enkö muka tiedä.

Mitään hyvää ei rakenneta tiukalla byrokratialla ja pelon ilmapiirillä. Tuskin on toista toimialaa, joka on läpeensä hierarkkinen alkaen jo siitä, että kuinka moni potilas uskaltaa kertoa lääkärille todellisen tilanteensa, vaikka ravintolisien käytöstä. En minä ainakaan uskaltaisi sanoa, että syön 100 ug D-vitamiinia joka päivä, kymmenkertaisen määrän suositukseen verrattuna. Pian saisin lukea Oma-Kannasta yksittäisen lääkärin näkemyksen puoskaroinnista ilman minun omaa kokemuspohjaa.

Nyt kun tämän pelottelun ja sekamelskan päälle rakennetaan vielä yksi byrokratiakerros ei toimivaa ratkaisua ole tiedossa. Kaiken siivouksen voisi aloittaa Valviran ja THL:n siivouksella. Etenkin jos perustavoitteena olisi lääkärien tietotaidon ja kokemuksen ohjaaminen yksilöllisen potilaan parhaaksi. Putinismi ei kuulu nykypäivän terveydenhoitoon. Tiedossa on terveyssota vai ”operaatio.”

Tämä on kuultavissa ääniversiona finnRadio.fm sivuilla 26.9.2022 alkaen

Kun ihminen potilaana on unohtunut

Perjantai 19.8.2022 klo 14.45 - Kauko Niemi

Terveyden onnenpyärää pyöräyttämällä monen kierroksen jälkeen olet aina voittanut saman palkinnon

Sosiaali- ja terveysministeriön tilaama selvitys uudenlaisen omalääkärimallin toteuttamisesta valmistui. Tavoitteena oli arvioida ja kuvata, miten omalääkärimallia voisi toteuttaa yhdessä hoitotakuun kanssa sekä edistää näin hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta.

Onkohan mikään muu toimiala kuin terveydenhuolto niin monimutkainen, päällekkäinen, byrokraattinen ja niin täynnä erilaisia intressejä ja oppikiistoja, toimimattomia tietojärjestelmiä, joita vahditaan pilkuntarkasti ota tai jätä mentaalilla.

Olen jo pidempään ollut sitä mieltä, että terveydenhoito sanaa ei saisi tässä yhteydessä käyttää lainkaan, vaan sairaudenhoito olisi oikeampi sana. Toki molemmat ovat tuikitarpeellisia. Terveydenhoidossa tavoitteen pitäisi olla lääkkeetön, terve elämä. Sairaudenhoidossa turvaudutaan operaatioihin ja pillereihin. Kumpikaan ei ole prioriteetiltään toista edellä.

Jos hoidettaisiin terveyttä, niin sairaudenhoidon kustannukset olisivat huomattavasti pienemmät. Tai kuten viimeaikaiset arviot kertovat, että vanhustenhoidon heikko taso kuormittaa sairaaloita. Vanhukset menevät päivystykseen, kun eivät pärjää yksin kotona. Kokonaisuus ei ole hallinnassa.

Juuri julkistetun selvityksen mukaan vahva tieteellinen näyttö osoittaa, että saman yleislääkärin hoitaessa potilasta hoidon laatu paranee ja sairastuvuus sekä kuolleisuus vähenevät merkittävästi. Samalla terveydenhuollon palveluiden kokonaistarve ja -kustannukset pienenevät ja potilastyytyväisyys paranee.

Suomessa on kokeiltu erilaisia omalääkärimalleja vuosien aikana. Ne ovat kuitenkin kariutuneet työn hallitsemattomuuteen, mikä on aiheutunut rakenteellisesta perusterveydenhuollon heikosta resursoinnista, liian suurista vastuuväestöistä ja työsopimusten työajattomuudesta.

Nyt omalääkäri terminä vaihtuisi hoidon jatkuvuusmalliksi ja siinä vahvistettaisiin potilaan oikeutta omaan lääkäriin ja hoitajaan. Ajatus on kaunis, mutta se vaatii todella vahvaa luonnollista ”puoskarointiakin” ja ymmärtämistä, että sairas ihminen on se, jonka hyväksi kaikki toimivat, ei niin kuin byrokratia vaatii. Lumevaikutus on erittäin suuri, kuinka lääkäri ja potilas tulevat toimeen ja ennen kaikkea luottavat toisiinsa.

Itselläni viimeisin terveyskeskuskäynti oli niin surkuhupaisa, että jos kyseinen lääkäri nimettäisiin minun omalääkäriksi niin ei olisi mitään yhteistä tulevaisuutta. Toisaalta lääkärit ovat niin tiiviissä puristuksessa, että heidän osaamistaan rajoitetaan byrokratian keinoin. He voivat hoitaa vain ”laillistettuja” sairauksia ja poikkeuksia vahtii Valvira aina jopa lääkärin oikeuksia rajoittamalla. Malli istuu huonosti tiiviiseen potilas/lääkärisuhteeseen, jossa potilaan kokemuspohjalla pitää olla painava merkitys ja arvo.

Tuoreessa selvityksessä ryhmä ehdottaa ratkaisuksi hoidon jatkuvuusmallia. Potilaan oikeutta henkilökohtaiseen hoidon jatkuvuuteen vahvistettaisiin muuttamalla lainsäädäntöä. Keskeisenä elementtinä on potilaan ja lääkärin välisen hoitosuhteen jatkuvuus, jossa potilaan hoidon tukena on omahoitaja ja tarvittaessa moniammatillisen tiimin muita jäseniä.

Hoidon jatkuvuusmalli on aiemmin kokeilluista malleista lähimpänä sellaista sovellettua listautumismallia, jossa listautuminen tapahtuu tietylle lääkärille tai lääkäri-hoitaja-työparille. Selvityksen tekijöiden mukaan sote-järjestelmästä tulee myös kokonaistaloudellisesti edullisempi tämän alkuinvestointeja vaativan strategisen muutoksen myötä.

Selvityksen tekijät korostavat, että Suomen nykyisen perusterveydenhuollon vahvuus on moniammatillisuus ja terveyskeskusten laaja-alaisuus. Sen sijaan potilas-lääkärisuhteen jatkumattomuus on selvä heikkous.

Nyt esitetty ajatus ei sinänsä ole uutta. Sitähän rakenneltiin kymmenisen vuotta sitten ja toteutus hiipui omaan mahdottomuuteensa. Suositukset eivät enää riitä, ne eivät ole 20 vuoteen johtaneet mihinkään. Terveyskeskusten toiminta on pitkäaikaisessa häiriötilassa. Terveydenhuollon kokonaiskustannukset karkaavat käsistä, hoito on epäyhdenvertaista ja vastoin vahvaa tieteellistä näyttöä. Ja tämän kaiken päälle käynnistyvät nyt sote-alueiden hallintohimmelit.

Kuvio ei tule olemaan helppo eikä tapahdu sormia napsauttamalla. Vinoutuneet asenteet muuttuvat hitaasti, jopa monia oppikiistojakin on muutoksen jarruina.

Selvitysryhmä korostaa, että Suomeen tarvitaan selvästi lisää sekä lääkäri- että hoitajavakansseja. Kyse ei ole suurista investoinneista suhteessa terveydenhuollon menoihin, ja investointi tuottaa tieteellisen näytön mukaan moninkertaiset säästöt.

Tämän blogin ääniversio on kuultavissa Finnradio.fm sivulla 22.8.2022 alkaen

Kaiken minkä ihminen rakentaa, se on rikottavissaa

Lauantai 18.6.2022 klo 12.48 - Kauko Niemi

 Porrassiivojalta Helsingissä varastettiin kolmasti ilmurikärryt, kunnes hän kiinnitti ihmisten tiedoksi, ettei niitä saa ottaa. Varkaudet loppuivat.

Pysähdyin miettimään laajan somekeskustelun jälkeen kuinka kummallista välistä vetäjien aikaa elämmekään. Ihminen ei oikeastaan ota omaehtoista vastuuta mistään tekemisistään – ainoastaan oma näkökulma ja oma hyöty ratkaisevat.

Onko aina ollut näin – ei ole. Onko sääntö-Suomi vuosien saatossa kasvattanut meidät siihen, että jos joku asia ei ole kielletty niin se on sallittu. Kuinkahan paljon menee turhaa aikaa ja rahaa uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Uusi toiminta syntynee helposti, mutta väärinkäytösten minimointi onkin jo oma kokonaisuutensa.

Somessa käytiin myös mielenkiintoista keskustelua luutalukoista ja kuinka sitä aikoinaan käytettiin. Luutalukon käyttö oli aikoinaan maaseudulla melko yleistä. Kun talo jäi tyhjäksi ulko-ovelle laitettiin merkiksi pönkä, joka yleisesti oli luuta tai harja.

Minäkin olin siinä onnellisessa tilanteessa, etteivät avaimet unohtuneet koskaan kotiin. Minulla ei vain ollut koskaan kodin avaimia. Taisihan lapsuudenkodissani olla pääovessa kuitenkin toimiva lukko, mutta hankalaahan se olisi ollut, jos jokaiselle olisi pitänyt monistaa avain. Siis käytössä oli luutalukko. Ilman luutaa joku oli kotona ja luuta ovella talo oli tyhjä. Ja siihen luotettiin.

Eikä se ollut suurikaan yllätys, joku koditon kiertolainen vaikkapa Kiiskisen Tauno oli nukkumassa aamulla tuvan lattialla. Tauno kutsuttiin aamukahville ja hän saattoi jäädä ruokapalkalla useammaksi päiväksi töihin ja jatkoi sen jälkeen matkaansa.

Tuota luottamusta ei ole nyt olemassa. Minun asunnon ovessa tietysti viimeistä huutoa oleva lukko ja samalla avaimella toimiva toinen eli turvalukko. Siis asunnon ja porrashuoneen välillä. Asunnossani on kaksi turvakameraa, joiden tulkintoja voin tarkistaa puhelimellani. Porraskäytävän ulko- ja pihaovet ovat aina lukittuina samoin kun sisäpihalle johtavan porttikongin portti.

Näin ovat siis turvallisuusnormit ja käytännöt muuttuneet muutamassa vuosikymmenessä. Veikkaan kuitenkin, että perustietämys siitä, ettei toisen omaisuutta saa ottaa omaan käyttöön ei ole juurikaan muuttunut vaan muutos on tapahtunut vastuunkantokyvyssämme.

Parhaillaan jumissa on ajokorttilaki, joka sallisi ajokortin 17-vuotiaille. Nuorison vastuunottokyky näyttäisi olevan kuitenkin melko huono ja nyt halutaan saada lisää tietoa 17-vuotiaiden onnettomuusalttiudesta, ennen kuin asia etenee. Näyttää myös siltä. että vastuu kortista ja sen käytöstä siirtyisi Traficomilta perheille. Siirto olisi erittäin suositeltavaa.

Siitäkin nuorison vastuullisuus on kovin kaukana, kun jengi kadulla hyökkää kimppuun ja varastaa toiselta jonkin kovasti halutun merkkivaatteen.

Vastuullisuus on pelkkää sanahelinää esimerkiksi yritysten viestinnässä. Se kasvattaa meidät myös siihen, ettei sitä vastuuta tarvitse niin kovin tarkkaan tulkita, saati miettiä. Kyllähän se sitten lakituvassa nähdään, kuka on syyllinen - tuskin ainakaan minä. Tai jos olen, on lakia tulkittu väärin.

Lain mukaan minä olen vastuussa omasta terveydestäni ja hyvinvoinnistani. Ei minun tarvitse napsia lääkärin määräämiä statiineja tai muitakaan pillereitä. Siis niitä, joita lääkäri on käypähoitosuosituksen perusteella luulon ja tiiedon ristiriidassa reseptiin kirjoittanut.

Kuinka moni oikeesti on ottanut vastuun hyvinvoinnistaan liikkumalla, oikealla ravinnolla ja hyvillä unilla ja palautumisella – siis lääkkettömällä elämällä - aniharva kunhan vain seurataan muotidieettejä, lääketehtaiden maksettuja tutkimuksia ja sorrutaan ruokateollisuuden synnyttämään riippuvuuteen.

Vastuun ja luottamuksen kasvattaminen ei ole yhden yön juttuja. 50-60 vuodessa luutalukko on vaihtunut moninkertaiseen huipputekniseen lukitukseen. Jos ei asiaan kiinnitetä huomiota perheissä varhaiskasvatuksessa, kouluissa tilanne vain pahenee ja vastuuttomuus tulee kasvamaan hankaliin mittasuhteisiin.

Hyvän parisuhteen tunnistaa kahdesta asiasta: tavasta olla vuorovaikutuksessa ja tavasta riidellä. Näin tiivistää psykoterapeutti Niina Niemeläinen.

– Parisuhde on kuin yhteisyritys, jossa katsotaan samaan suuntaan, mutta kuitenkin muistetaan, että meistä jokainen voi olla vastuussa vain itsestämme ja omista tekemisistämme. Emme voi muuttaa toista.

Näistä ajatuksista ja itsestään on kunkin hyvä aloittaa, äläkä missään tapauksessa odota ministeriöiden piperrettyjä määrityksiä vastuullisuudesta, joita sitten Valvira vahtii.

Tämän blogin äänimersio on kuultavissa Finnradio.fm sivulla 19.6.2022 alkaen

 Lisää aiheesta:

New Yorkin sydän on rikki

Vihapuheen salliminen on tien alku – sen päässä odottaa väkivalta

Nainen vedätti 700 000 eroa yhteiskunnalta

Ihmisen määrittelemä - niin söpö ja niin sairas

Tiistai 14.6.2022 klo 12.00 - Kauko Niemi

Toukokuun alkupuolella tehtiin harvinaisen järkevä peruutus takavasemmalle, kun jo pitkälle suunniteltu toimintamalli lasten fitness-kilpailusta peruttiin valtaisan älämölön takia. Kerrankin kansan some- ja muukin huutelu tuotti järkevän tuloksen.

Ylen haastatteleman fitness henkilön mukaan poseeraus on tärkeä taito fitnessissä, koska oikeilla asennoilla saadaan kovalla työllä treenatut lihakset näkyville mahdollisimman edustavasti lavalla. Esteettistä vaikutelmaa korostetaan lavalla säihkyvillä bikineillä, meikillä, rusketuksella, kampauksella ja huikeilla korkokengillä.

Siis kaikki tähtää miltä näyttää! Olishan se karmeaa, jos lapsen koko elämän täyttäisi ajatus miltä minä näytän. Pullistelut, ravinto ja pukeutuminen terveyden uhallakin saisi elämässä kaikkein tärkeimmän etusijan.

Parhaillaan tulee tuutintäydeltä tietoa tämän hetken missiehdokkaista, joiata sitten joku valitaan 17. syyskuuta Suomen kauneimmaksi. Miksei valita Suomen luonnollisin ja tervein nainen.

Ensimmäinen kauneuskilpailu Suomessa järjestettiin vuonna 1919 ja voittaja oli Rauha Aaltonen Porista. Varsinainen Miss Suomi -kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1931.

Vuonna 1941 oli tarkoitus valita Miss Suomi, mutta kilpailun vaatimattoman tason vuoksi titteliä muutettiin Miss Messuhalliksi ja voittajaksi tuli Sanelma Pesonen (myöh. Vuorre).

Vuodesta 1962 kisat ovatkin sitten olleet ohjelmatoimistojen ja tv-kanavien rahankeruulinkoja.

Kuka sitten määrittää ja millä perusteella kilpailun säännöt. Toinen ihminen määrittää toisen ihmisen kauneuskriteerit ja mitkä asiat muodostavat kauneuden kokonaisuuden. Melkoisen outoa toimintaa, kun tissien ja takapuolen koko ohjaa toimintaa. Käynnistäkääpä nyt joku me too -kampanja, jolla saadaan sama lopputulos kuin lasten fitness-kilpailuille.

Ihmisen mieltymyksillä ja määrityksillä tuppaa olemaan usein huonoja seurauksia. Maailman koirajalostusta ohjaa pääsääntöisesti koiran ulkonäkö. Ja kun sellainen tylppäkuonoinen söpöliini pärjää kisoissa. Sen pennut ovat paljon arvokkaampia ja kalliimpia kuin niiden, jotka eivät ihmisen määrittelemällä ulkomuodollaan pärjää.

Paitsi että kuonot ovat nyt niin jalostettuja, ettei henki enää kulje. No meidän söpöläinen vain korisee ja viihdyttää meitä, vaikka kyse on hengen ahdistuksesta ja terveyden äärirajoille rääkkäämisestä.

Nyt sitten pakon edessä on jouduttu hitusen myöntämään, että ihmisen määritykset ja arvostelukyky pettivät pahoin ja jalostukseen on saatu jo vihdoin ja viimein rajoituksia.

Koirien jalostus on aikoinaan lähtenyt koirien tehtävistä, ei ulkonäöstä. On ajavia, paimentavia, laumanvartijoita, noutavia ja ties mitä, sillä koiralla on sellaisia ominaisuuksia, joihin ihminen ei ikinä kykene, eikä esimerkiksi laittoman rahan löytäminen vaadi ulkonäöltä yhtään mitään kunhan hajuaisti ja muu vainu toimii.

Itsekin olen vuosikymmenet henkilökohtaisesti mennyt todella halpaan, kun en ole selvittänyt millaisia terveydellisiä ja toiminnallisia vaikutuksia lihaksistolla on ihmisen kokonaisterveyteen ja sen eri osa-alueisiin. En ole tähän tietoon törmännyt yhdenkään kuntosalin materiaaleissa. Yksikään lääkäri ei ole ottanut asia puheeksi.

Oma, ensimmäinen kuntosalikäyntini oli erittäin vastenmielinen. Siellä vertailtiin paljonko rautaa nousee ja seinillä olevat peilit näyttivät ulkonäkömuutoksia, kun vain muisti aina vähän väliä peilille pullistella.

Nyt vasta on pikkuhiljaa alkanut valjeta lihasten merkitys terveyteen aina aineenvaihduntaan asti ja löytyä syitä miksi lihaksiakin pitää hoitaa ei ulkonäön vaan ja ainoastaan terveyden takia.

Tämän äänimersio on kuultavissa Finnradio.fm sivulla 15.6.2022 lähtien

Työterveydessä olin asiakas ja terveyskeskuksessa olen alamainen

Perjantai 22.4.2022 klo 15.19 - Kauko Niemi

 

Onneksi nämä asiat ryöpsähtivät nyt julkiseen keskusteluun, kun Mika Salminen avasi suunsa ja lyttäsi työterveyshuollon. Samaan aikaan sairaanhoitajien edunvalvonta ja työolosuhteet ovat olleet pinnalla joka päivä jopa pakkolakia myöten. Nyt olisi painavan keskustelun aika - eikä vain kinaamista siitä, onko Salminen oikeassa vai väärässä.

Sote-toiminnassa on oikeaa ja hyväksyttävää vain tervehtyvä ihminen. Enemmän tai vähemmän sairas ihminen ei ole noussut juurikaan keskusteluun tässä mylläkässä. Eikä se ole noussut pramille vuosia kestäneessä sote-politikoinnissakaan.

Eiköhän olisi parasta rakentaa soteuudistus, missä monimutkaiset rakenteet ja byrokratia jätetään kakkoseksi. Kaiken lähtökohta on ihminen, jonka terveyttä ensisijaisesti edistetään ja jos sattuu sairastumaan, niin hoidetaan mahdollisimman hyvin terveeksi. Toki kaikki maksaa ja sekin on sitten jossakin vaiheessa huomioitava mausteena tässä sopassa, kun tiedetään todelliset tavoitteet ja rehdit toimintatavat.

Työterveydenhoidossa tunsin vuosia itseni asiakkaaksi. Minua kuunneltiin ja toimittiin asiallisen nopeasti. Kerrottiin mitä asiakkaan pitääkin tietää. Vuosien varrelta en muista yhtään vitutus-käyntiä. Sen sijaan terveyskeskuskäynnit ovat liki poikkeuksetta olleet alistavaa alamaisen viranomaistoimintaa.

Itse harrastan laajasti terveydenhoitoa ja käytän liki päivittäin terveyttä tukevia tuotteita ja hoitoja. Siis yritän ottaa vastuun terveydestäni. Seuraan ja mittaan sekä opin sitä kautta. Elän toistaiseksi tavoitteeni mukaista lääkkeetöntä elämää ja välillä lunttaan Antti Heikkilän kirjasta tai muualta mitä se Lääkkeetön elämä milloinkin tarkoittaa.

Nykyisin olen käyttänyt myös yksityisiä lääkäripalveluja ikään kuin perssonal traineria terveeseen elämään. Viimeinen lääkärikäynti kesti keskusteluineen kaksi tuntia. Yhtään lääkärin määräystä en ole sokkona hyväksynyt, ennen kuin se on minulle ymmärrettävästi avattu.

Mittauksista ollaan montaa mieltä. Laboratoriotestit näyttävät minulle yhtä luotettavasti kuin lääkärillekin mikä on D-vitamiini- tai varastorautatasoni ja monet muutkin. Erilaisten häppäsvärkkien absoluuttiseen totuuteen en minäkään luota eikä tarvitsekkaan. Seuraan muutosta, kun muutan elämääni, niin kuinka se näkyy mittauksissa. Palauttavan unen haku on kestänyt nyt parisen vuotta ja tuloksia alkaa näkymään.

Viimeinen käyntini terveyskeskuksessa osoitti selkeästi sen mentaliteetin mikä siellä vallitsee. Sisäänmennessä vastaanottovirkailija selaa paperinippua ja löytää, että tämän kertainen lääkäri ottaa vastaan huoneessa 59. Menen hyvissä ajoin istumaan ovensuussa olevaan tuoliin.

Huoneeseen tulee nuorehko valkotakkinen nainen, poistuu, tulee hetken kuluttua uudelleen, poistuu ja vielä kolmannenkin kerran ja poistuu. Ilme ei värähdä, olen ainoa odottava henkilö koko käytävällä. Muutaman minuutin jälkeen tulee vastaanottohenkilö ja huhuilee käytävän päästä – onko täällä lääkäri X:lle odottavaa henkilöä. Vastaanotto tapahtuukin huoneessa 37.

Olin siis ainoa henkilö käytävällä ja eikö virkailija todellakaan muistanut kenet ohjasi väärään paikkaan 10 minuuttia aikaisemmin. Entä tuo lääkäri, joka kävi kolmasti huoneessaanja ohitti minut 10 cm päästä. Eikö hän olisi voinut moikata ja sanoa, että katsotaan se sun näppysi tuossa kulman takana – ei – arvovaltahan siinä olisi kärsinyt, jos alamaista olisi puhutellut ohi virkabyrokratian. Ihan varmasti kaikki osapuolet tiesivät kuka odottaa ketäkin.

Entäs sitten se melko tuore kerta, kun lääkäri lukee sanaakaan sanomatta päätteeltään ensimmäiset 10 minuuttia todennäköisesti minun tietojani. Tai mistäs minä tiesin, vaikka olisi pelannut tetristä. Nuosee äkkiä topakkana ylös ja alkaa kertomaan, kuin raision markkinointijohtaja millaista levitettä minun pitää käyttää. Muttei kysynyt eikä tarkistanut käytänkö leipää lainkaan, saati levitettä. No onneksi jäi vielä 5 minuuttia aikaa tarkistaa se asia, minkä takia olin varannut tämän ajan 7 viikkoa aikaisemmin.

Olen miettinyt sellaista testiä, että varaan ajan terveyskeskukseen ja vastaanotolla alan tingata kuinka voin nykyiseen kuntooni verrattuna vielä parantaa omaa vastustuskykyäni. Entä jos kootaan 100 hengen ryhmä ja varataan tiettynä päivänä kaikki Helsingin terveyskeskukset ja esitetään tuo oleellinen terveyskysymys. Silloinhan noita paikkoja voisi nimittää terveyskeskuksiksi.

Näiden kokemusten jälkeen taidan kannattaa Aki Lindenin omalääkäri-järjestelmää, jos ei parempaa saada aikaan. Hänen mukaansa Suomessa on kolme terveydenhuoltojärjestelmää: maksuton ja jonoton työterveyshuolto, maksullinen ja jonoton yksityissektori – sekä maksullinen ja ruuhkautunut terveyskeskus.

Mika Salmiselle annan tällä kertaa pisteet, että asioita nousee keskusteluun. Tosin pelkkä kinaaminen yksityinen sairaudenhoito bisneksenä, vastaan verorahoilla ylläpidettävän turbo-byrokratia välillä, ei tuota parempaa lopputulosta.

Teknisestihän sairaudenhoidon osaaminen on Suomessa hyvää, kunhan se tehtäisiin joustavaksi ja mahdolliseksi, eikä jokaisella toimijalla olisi useita yksittäisiä päällepäsmäreitä. Lisäksi liki jokaiseen tulokselliseenkin hoitoon löytyy virallinen valittaja oppiriitoineen. Veikkaan, että käynnissä oleva sote-uudistus vain monimutkaistaa asioita entisestään.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa 25.4.2022 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

 Lisää aiheesta:

Itsemittausten uusimpaan trendiin kuuluu laitteet eteisvärinän mittaukseen

Muotoseikat ratkaisevat

50 miljoonalla immuniteettitalkoot

Lauantai 26.3.2022 klo 11.51 - Kauko Niemi

Kahdessa vuodessa, kun oikein tosissaan olisi yritetty, olisi mitä todennäköisemmin pystytty kasvattamaan ihmisten vastustuskykyä koronaa ja muitakin pöpöjä vastaan ja pitkällä tähtäimellä pienentämään sairaanhoidon kuormitusta.

Mutta ei sanallakaan vihjaistu siihen suuntaa. Viranomaisten rajoituksia, sääntöjä, rokotuksia ja kemiaa tuputettiin hirveällä määrällä rahaa. Mitäs jos immuniteetin kasvattamiseen olisi käytetty 50 miljoonaa eroa? Tarjottu erilaisia mittauksia, että totuus olisi tullut käsin kosketeltavaksi.

Tässä vaiheessa painotan, etten vastusta rokotuksia enkä varovaisuutta, saati vastuuta omasta ja muiden terveydestä. Tämä blogi ei perustu kuin osittain faktoihin mutta sitäkin enemmän maalaisjärkeeni ja omiin tuntemuksiini.

Jos olisi pakottamatta ja tyrkyttämättä kerrottu ymmärrettävää ja motivoivaa faktatietoa immuniteetin mekanismeista ja sitten keinoista, joita kannattaa kokeilla. Kahdessa vuodessa olisi ehtinyt tapahtua paljon. Omakohtaisesti olen tulkinnut, että minun kroppani pistää muutoksia hanttiin noin kuusi viikkoa ennen kuin muutokset alkavat tapahtumaan. Kaksi korona vuotta olisi ollut oikein sopiva aika, kun ihmiset ajattelivat joka tapauksessa terveyttään.

Siis ei missään tapauksessa mitään viikoittaista lööppijournalismia toistellen jatkuvasti samoja reijolaatikaisia ja pekkapuskia. Pohjois-Karja-projektikin on jo moneen otteeseen osoitettu rasvaiseksi kuplaksi.

Oikeassa tieteessä kaikki muuttuu ja kumoaa vanhat käsitykset sekä jokaisella ihmisellä on omanlaisensa immuniteetti koostuen ihmisen kokonaisuudesta. Yhden leipäviipaleen muuttaminen toiseksi ei tarkoita juurikaan mitään. Kuvittelen, että maailmalta löytyisi tutkimuksia immuniteetin kasvattamisesta kokonaisvaltaisemmin kuin yhden vitamiinin tai ruoka-aineen merkityksen kautta.

Viime viikolla pohdittiin neljännen rokoteannoksen pelisääntöjä. THL on suositellut tähän saakka neljänsiä annoksia vain niille 12 vuotta täyttäneille, joiden immuunipuolustus on voimakkaasti heikentynyt. Jos tällainen heikentynyt-määritys pystytään tekemään, niin jollakin täytyy olla syvällisempää ja konkreettisempaa tietoa immuunipuolustuksen heikkoudesta.

Onkos kukaan esittänyt missään yhteydessä vakavissaan immuunipuolustuksen vahvistamista keinolla millä hyvänsä. Entä jos tarjottaisiin yli 30 rasvaprosentin omaaville henkilöille ilmaista laboratoriotestipakettia ja tiedettäisiin mitkä kaikki asiat ovat jo ehtineet mennä pieleen. Tai jotain vastaavaa – vaikkapa ylenpalttinen sokerin rajaaminen elintarvikkeissa samoin kun erilaiset säilöntäaineet ja muu kemia.

Omakohtaisesti minulle tapahtui jotain merkittävää 11 vuotta sitten kolmen peräkkäisen ylipitkän flunssan jälkeen. Kun ei voinut pahemmaksikaan mennä, lopetin kausirokotteet, aloin päivittäisen d-vitamiinin 100 ug käytön (jatkuu edelleen) ja lopetin totaalisesti kaiken maailman buranoiden käytön. Tämän jälkeen ei ole ollut yhtään flunssaa, eikä toistaiseksi koronaakaan. Koronapiikkejä olen ottanut kolme. Faktaa ei minullakaan ole, muuta kuin d-vitamiinitasoni on näinä vuosina noussut 62:sta 173:een. Kipulääkkeiden lopettaminen saattaa viitata vatsan terveellisempään bakteerikantaan, jolla monien tutkimusten mukaan on hallitseva merkitys terveyteemme, jopa aivojemme toimintaan.

Suomessa aikuisväestöstä on ylipainoisia 62 prosenttia- eli kohta kaksi kolmasosaa. Itse kuulun tähän joukkoon (rasvan suhteellisella osuudella mitattuna). Koronan takia tehohoitoon joutuneista 94 prosenttia oli ylipainoisia. Ylipaino lisännee myös kolmentoista eri syövän riskiä. Kaikesta huolimatta ylipaino on suurimalle osalle ihmisiä enempi vain ulkonäkökysymys. Lööpit sekä ennen ja jälkeen somekuvat kertovat kuinka monta numeroa pienempiä vaatteita laihduttaja käyttää, eikä juurikaan mitään tietoa terveydellisistä muutoksista.

Nopeilla vippaskonsteilla painoa pudottavat sekoittavat vain hormonitoiminnan. Näin todistelee pitkään asiaan perehtynyt lääkäri Taija Somppi kirjassaan Parantavat hormonit. Hormonaalisesti tasapainoton elimistö ei immuniteettia kasvata ja saattaa olla yksi laaja ongelma-alue.

Pelkällä painonpudotuksella ei tietenkään ratkaista korona immuniteetin heikkoutta tai vahvuutta, eikä muitakaan vastustuskykyongelmia. Kuinkas onkaan sitten unen kautta syntyvä palautuminen ja stressiputken katkaisu jokaisena yönä. Kuinka on henkinen tasapaino. Onko jatkuva lääkitys päällä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Painonpudotus on toki hyvä aloitus, kunhan tekee oikealla tavalla.

Immuniteettitalkoiden ongelmana on tietenkin se, että maamme sairaudenhoidon lähtökohtana on löytää yksi oire ja määrätä siihen lääke 15 minuutissa. Itse juurisyyt veisivät liikaa aikaa. Tähän kaavaan immuunivasteen kartoittaminen ja kasvattaminen mahtuu huonosti. Kuitenkin uusin rokotesuositus pystytään määrittelemään immuunivajeisille.

Immuniteetistä on paljon tietoa yleisellä tasolla ja etenkin yksittäiset tuotekauppiaat kertovat kuinka jokainen pilleri tai pulveri kasvattaa immuniteettia. Harvoin kuitenkin avataan sitä mekanismia ja ymmärrystä - kuinka?

Immuniteetti tulee latinan sanasta immunitas, joka tarkoittaa koskemattomuutta. Laajasti katsoen immuniteettiin lasketaan kaikki kehon puolustus- ja suojajärjestelmät infektioita vastaan.

Elämän kannalta keskeistä on torjua ympäristöstä tunkeutuvia bakteereita, viruksia, alkueläimiä ja matoja. Immuniteetin täydellinen pettäminen johtaa yksilön kuolemiseen infektiotauteihin, ellei tila ole lyhytaikainen tai hoidettavissa.

Lopeta ainakin supersiisteys ylenpalttisilla kemiallisilla kodin puhdistusaineilla ja ole iloinen jokaisesta lapsesi luontoleikistä ja likaisista käsistä.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa 28.3.2022 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

Varattu aika 08:30

Lauantai 30.10.2021 klo 17.17 - Kauko Niemi

Tällä kertaa kirjoitan blogini käyttäen tarinallista journalismia, joka on nykyisin niin muotia ja minusta niin sapettavan ärsyttävää. Kyllä jutun otsikon ja alun pitää rakentaa selkeä kuva mistä on kyse. Jos et jaksa niin lopeta tähän.

No joka tapauksessa minulla oli visiittiaika 8:30. Olinhan itse halunnut käydä paikassa, missä en ollut aiemmin käynyt, koska organisaatio oli sinne muuttanut reilu vuosi sitten. Sitten oli toki vähän oma lehmäkin ojassa, niin kuin politiikoillakin.

Neljän viikon ehdottelujen jälkeen sain kun sainkin ajan tiistaiselle aamulle kello 8:30. No melkoisen vitkuttelun jälkeen minun intressini olivat jo laimenneet, mutta vastapuoli senkun innostui. Se lähetti sähköisesti neljä viestiä, ohjeistusta, ettei maalaispoika vaan eksy. Kaikkien viestien sisältö oli tosin ihan sama - muista tulla ajoissa ja varaudu odottamaan.

No minulle ajoissa tuleminen on rakkain synnyinlahja, enkä voi olla mistään sen onnellisempi kuin täsmällisistä aikatauluista. Tuo odottamiseen varautuminen ei sitten oikein auennut, mutta katsotaan.

Ai niin ja sitten kaikki tuli vielä paperiversiona postissa. No sitähän kuitenkin netti pätkii niin usein ja asiakkaiden koneet tilttailevat harvase päivä. Ja voihan se olla niinkin, että ovat jostain kaivaneet minun ikäni ja epäilevät netin käyttötaitojani. Siis ihan broomer ja syvältä.

Tiistai aamu valkenee. Herätyskellokin päällä. Herätyskelloa käytän vain absoluuttisen tärkeissä tilanteissa varmistaakseni rauhallisemmat yöunet ja aina herään kuitenkin ennen kellon soittoa niin kuin nytkin. Osoite on tarkistettu ja paikka tarkoin hahmotettu netin karttapalvelusta. Tosin tuossa samaisessa osoitteessa on taloa kuin pipoa ja sisäänmenoja vieläkin enemmän.

Löydän sisäänkäynnin ja info näyttäisi olevan toisessa kerroksessa. Huomaan kuitenkin, että ekan kerroksen käytävällä istuu ikään kuin tilapäinen neuvonta ala korona. Maski naamalla lähestyn häntä ensin. Papereiden kaivelun jälkeen hän tietää kertoa, että tapaamiseni olisi huoneessa 54, tuolla kulman ja noin 20 metrin päässä.

Kello on 08:12. Olen siis ohjeen mukaan hyvissä ajoin istumassa huoneen 54 ovenpielessä. Nipistän itseäni ja varmistan, että olenhan tässä. Ihmisiä kulkee ohitse, kukaan ei huomaa minua. Ei edes se nuori nainen, jonka näen viidesti, kun hän piipahtaa huoneessa 54.

Kello on jo 08:26, kun tämä ”tilapäisinfohenkilö” tulee huutelemaan käytävälle meille kummallekin odottajalle, että onko täällä se henkilö, jonka ohjasin huoneelle 54. Hänen muistinsa ei siis riittänyt 20 minuutin taakse, jotta olisi tullut henkilökohtaisesti ilmoittamaan, että anteeksi kun ohjasin sinut väärään paikkaan.

Olen jokseenkin varma, että huoneessa 54 piipahteleva henkilö oli sittenkin huomannut minut oven pielessä ja käynyt organisaation hierarkian perusteella ilmoittamassa infohenkilölle, että olen väärässä paikassa ja hänet pitää siirtää kulman taakse oikealle tuolille.

Siirryin seuraavaan paikkaan 08:29 ja heti sen jälkeen ovi avautuu ja minut kutsutaan tapaamiseen. Ja kuinka ollakaan, virallinen sisäänkutsuja oli tasan tarkasti sama henkilö, jonka olin jo viidesti nähnyt 20 minuutin aikana.

Olin siis oman terveyskeskukseni lääkärin vastaanotolla. Olin jo viikkoja aiemmin lähetellyt useampia kuvia selässäni olevasta, 8 viikkoa märkivästä näppylästä, joka ehti hieman ennen käyntiä puhjeta ja vuotaa kuivaksi.

Ei tässä mitään ongelmaa ole. - Eikö edes punkkia löydy tai ihosyöpää? – Ei.

Poistun huoneesta ja kännykkäni kilahtaa 8:44 – tekstiviesti kertoo, että sinulla on Maisassa uusi merkintä. Käynnykkäni kilahtaa 8:46 ja sama viesti sähköpostitse. Nyt odotan, että viesti tulee vielä paperina postiluukustani.

Onko tuo tietoisesti absoluuttisen tunteetonta terveyskeskuksen toimintaa. Jos lääkäri olisi huoneen 54 edessä sanonut inhimillisesti huomenta / moi ja kertonut, että toimenpide tapahtuukin tuossa kulman takana voisitko siirtyä sinne vielä hetkeksi odottamaan.

Vai olisiko lääkäriä voitu syyttä tällaisesta tunteellisesta käyttäytymisestä lumehoitamisesta ja puoskaroinnista. Vai olisiko lääkärin arvovalta ja asiakassuhde kärsinyt arvovaltakolauksen. No ei ainakaan minun silmissäni. Nyt olin siis joku työ numero XX - vartalon ihopaise, äkämä tai ajos.

Kaikki tämä heti 9,5 viikon jälkeen ilman ainuttakaan tervehdystä

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa 1.11.2021 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

Lisää aiheesta:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008319119.html

 Hidas, monimutkainen, jopa vaarallinen Apotti

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008349061.html

” Hän olisi toivonut saavansa terveydenhuollon henkilöstöltä enemmän lämpöä ja empatiaa. Syövän mahdollisuus olisi hänen mielestään pitänyt ottaa heti puheeksi. Sen sijaan Nurmisto koki, että esimerkiksi terveyskeskuslääkäri vältteli aihetta käyttämällä suuren osan vastaanottoajasta keskusteluun alkoholinkäytön vaaroista.”

https://www.sttinfo.fi/tiedote/kielilahettilasohjelma-husille?publisherId=23980819&releaseId=69923181

Tänä vuonna Svenska veckan -viikolla lanseerataan HUSin kielilähettiläsohjelma. Viikon tavoitteena on kannustaa henkilöstöä puhumaan rohkeasti eri kieltä kuin omaa äidinkieltään.

Miten olisi jos aloitettaisiin oman äidinkielen käyttö rehellisellä ja kannustavalla viestinnällä

Yhteen oireeseen kokeillaan yhtä lääkettä

Perjantai 1.10.2021 klo 19.31 - Kauko Niemi

Kukaan ei voi olla tietämättä, että ihminen on kokonaisuus. Esimerkiksi ihminen kaatuu ja katkaisee kätensä. Lääkäri valtuuksillaan ja taidoillaan parsii se kasaan. Se on vasta ensiapu. Tämän jälkeen pitää selvittää kaatumisen syyt. Olivatko olosuhteet huonot, onko kaatujalla tasapaino-ongelmia, onko kaatujan lihaskunto riittävällä tasolla horjahdellessa? Paljon tärkeitä asioita selvitettävänä tai jonkin ajan kuluttua sama toistuu ja toistuu.

Nyt kun tuota Sotea uudistetaan, niin sopisi miettiä kokonaisuutta ihmisen terveyden kannalta, eikä sitä kuinka kustannustehokkaasti terveyskeskuksen 15 min per potilas ajanvaraus pystytään hanskaamaan. Jos terveyttä hoidetaan yksi oire kerrallaan, rakentaa se tulevaisuudelle kasvavaa hoitovajetta.

Suomi kulkee jostain syystä kokonaisterveyden kannalta katsottuna eurooppalaisessa jälkijunassa. EU:ssa on annettu jäsenvaltioille määräyksiäkansallisista terveydenhuoltosuosituksista. Euroopan unionin komission ehdotuksesta on tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös jo 23.10.2007 jonka 24 kohdan mukaan – ohjelmassa olisi tunnustettava, miten tärkeää on omaksua kokonaisvaltainen lähestymistapa kansanterveyteen ja sen mukaisissa toimissa olisi otettava tarvittaessa huomioon täydentävä ja vaihtoehtoinen lääketiede, jos sen tehokkuudesta on olemassa tieteellistä tai kliinistä näyttöä.

EU:n päätöksenmukainen täydentävä ja vaihtoehtoinen lääketiede tulee ottaa tarvittaessa käyttöön, jos sen tehokkuudesta on olemassa tieteellistä tai kliinistä näyttöä. Siis huomioi tai -sana. Eli täydentävien ja vaihtoehtoisten lääketieteenmenetelmistä ei välttämättä tarvitse olla tieteellistä tutkimusnäyttöä, vaan niiden sallittavuuteen riittää myös kliininen näyttö eli kokemusperäinen näyttö hoidon vaikuttavuudesta.

Tältä pohjalta Suomenkin tulee noudattaa EU:n päätöstä ja synkronoida lääkkeetön rinnakkaishoito kansalliseen terveydenhuoltojärjestelmään.

Suomessa on ajauduttu aivan käsittämättömään sanaharkkaan EU:n suositusten näkökulmasta. Euroopassa on maita, joissa kokonaisuus kehittyy hyvin. Pisimmälle asiat ovat edenneet Sveitsissä vaikkei heidän tarvitse EU:n ohjeita noudattaakaan. Saksa on myös hyvin kehityksen kelkassa. Suomestakin käydään saksalaisilla klinikoilla hoidattamassa itseään kokonaisvaltaisesti.

Espoossa on esimerkiksi otettu edes pieni askel oikeaan suuntaan. Sen vuoden alussa kun täyttää 68v saat nk seniorirannekkeen. Siinä on sähköinen lukija jolla pääset maksutta uimahalleihin, maauimaloihin, kuntosaleihin ja saaristoveneisiin. Lisäksi kaupunki tarjoaa runsain mitoin ohjattua vesijumppaa, lattiajumppaa ja kuntosaliohjausta, ilman eri ilmoittautumista. Liike on lääke ja jokainen lihastreeni vähentää vaikkapa sitä kaatumisriskiä.

Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL ry lähetti Tiede- ja kulttuuriministerille kannanoton valtion tiedonjulkistamispalkinnon myöntämisestä sekä tuonut ilmi tarpeen saada Suomeen lisää tutkimusta luontaishoidoista.

Liitto on huolissaan, että julkisessa keskustelussa luontaishoitoihin liitetään paljon virheellisiä väittämiä, vaikka luontaishoidoissa on käynyt tutkimusten mukaan miljoona suomalaista, kansalaisia, jotka haluavat omakustanteisesti panostaa omaan hyvinvointiinsa ja terveyteensä. Kyse ei ole marginaali-ilmiöstä.

Ministeri Antti Kurviselle esitettiin pyyntö, että luontaishoitojen tutkimisen tärkeyttä korostettaisiin suomalaisissa yliopistoissa, jotta saadaan tutkittua tietoa julkistettua luontaishoidoista.

Samalla liitto ottaa kantaa surkuhupaisaan palkinnon jakoon. Ministeriö jakoi Juhani Knuutille tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon syyskuussa 2021. Yksi mainituista valintakriteereistä oli puuttuminen virheellisiin terveysväittämiin. Kuitenkaan Juhani Knuuti ei ole läheskään aina puuttunut terveysväittämiä vastaan tutkitun tiedon avulla vaan omalla asenteellaan. Esimerkiksi hänen teoksensa Kauppatavarana terveys sisältää ainakin 70 virheellistä väittämää luontaishoidoista.

Suomen asiallista ja järkevää kehitystä jarruttaa kaikin keinoin myös Lääkäriliitto. Liitto, joka on ammatillinen liitto siitä missä SAK tai muut vastaavat. Lääkäriliitolle on vain jostain syystä valunut lääketieteellistä vaikutusvaltaa enemmän kuin lääkäri määrää. Liitto on asettanut itsensä ikään kuin virallisten tahojen kuten vaikkapa THL:n yläpuolelle ja sitä kautta he pystyvät pitämään vihollisensa, vaihtoehtohoidot loitolla ja kokonaisvaltaisen terveydenhoidon kehityksen käsijarrun tiukasti päällä.

* * * * *

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 3.10.2021 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

Lisää aiheesta:

Asenteellisuus häiritsee

Fysioterapian professori Hannu Luomajoki

Terveys ja sairaus ovat eri asioita - omena päivässä pitää lääkärin loitolla

Sunnuntai 20.6.2021 klo 10.41 - Kauko Niemi

Näiden elämäni vuosikymmenten aikana en ole kertaakaan kohdannut lääkäriä, joka olisi hoitanut minun terveyttäni. Aina on ollut jokin sairaus, jota on lääkärin vastaanotolla määritelty ja hoidettu.

Terveyttä olen hoitanut itse muuttamalla syömisiäni ja juomisiani. Muuttamalla liikkumistani, ajatteluani ja kokeilemalla ja etsimällä itselleni fyysisesti ja henkisesti sopivia asioita. Täsmäapua olen ostanut omaan piikkiin jonkin verran hierojilta, kiropraktikoilta, tms. Täydennystä olen ostanut pillerimuodossakin kuten vaikkapa yli 10 vuotta 100 ug D-vitamiinia joka päivä (tulokset mitattu kahden vuoden välein) ja muutakin. Olen vuosia mittaillut ja seurannut omia muutostrendejäni erilaisilla älylaitteilla.

Tällainen kahtiajako on varsin selvä, jopa ymmärrettävä ja se on myös lain mukaan selvä jopa siinäkin tapauksessa kuinka toteutat lääkärin määräyksiä. Tosin määräys sanana on tässä tapauksessa täysin väärä ja viestinnällisesti harhaanjohtava. Kenenkään ei ole pakko syödä lääkärin ”määräämiä” pillereitä.

Näinkin yksinkertaista kahtiajakoa on vuosien varrella sotkettu väärillä viesteillä moneen kertaan jopa perustasolla. Terveyskeskus on väärä sana ja väärä viesti. Sen pitäisi olla sairauskeskus niin kuin on sairaala, missä sairaanhoitajat hoitavat sairaita. HUS – Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Miksi pitää esittää jotenkin fiininpää kuin on.

Kun taas ajatellaan terveydenhoitoa ja -ylläpitoa, niin sitä ei pitäisi koskaan verrata tai rinnastaa sairaudenhoitoon edes kielikuvissa. Valitettavasti monet, jopa alan järjestöt rakentavat sanallisesti vääriä kielikuvia vaihtohtohoidoista. Vaihtoehdot ovat vähissä kun katkaiset jalkasi. Sairaudenhoitoa voitaisiin toki vähentää vain siinä tapauksessa, jos terveydenhoitoa ylläpidettäisiin aktiivisemmin jopa julkisin varoin. Vaihtoehtohoidoista ei pitäisi puhua ennen kuin on määritelty mikä on vaihtoehto millekin. Ilman sisältöä tuollaista sanaa ei pitäisi yleisesti käyttää koskaan.

Digtatuuriseen koululääketieteeseen perustuva sairaanhoito ilmaisee omalle tontille pyrkivät jopa kielikuvalla puoskari. Sairaudenhoidossa ja jopa sen sisällä reviirirajat ovat varsin tiukat ja paukkuvat helposti jo pelkän aseman ja omanarvontunnon kateellisena taisteluna. Terminologinen vähättely ja mitätöinti on johtanut jopa siihen, että jopa terveydenhoidosta kiinnostuneet lääkärit ja tutkijat eivät uskalla tuoda julkisesti esiin mielipiteitään. Ääneen ajattelevien lääkärien oikeuksia on rajoitettu tai poistettu kokonaan.

Molemmat alueet ovat viestinnällisesti vuosien mittaan viljelleet epämääräisiä vääristelyjä, kun ei haluta ymmärtää ja pitää kiinni tuosta helposta terveys/sairaus-kahtiajaosta. Kummallakin alueella on bonuksena aina rajan ylittäviä lumevaikutuksia, joita ei voi välttää. Ystävällisen ja hyvin asiansa perustelevan lääkärin ”määräyksiä” noudatetaan helpommin samoin kun innostavan ja kannustavan hierojan neuvot siirtyvät helpommin käytäntöön. Siis sekä lääkäri että hieroja toimivat aina myös tietoisesti tai tiedostamattaan ”puoskarina.”

Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL ry, Suomen Terveysjärjestö STJ ry, Luontaishoitoalan Foorumi ry ja Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry ovat parhaillaan yhteistyössä luoneet esityksen Sosiaali- ja terveysministeriölle alaa koskevan hallitusohjelmakirjauksen edistämiseksi. Terveydenhoitoala on monimuotoinen toimiala, jonka kokonaiskuvasta ei ole koskaan tehty kansallista toimialaselvitystä.

Tällaisen selvityksen tekeminen olisi tietty ihan asiallista ja siivota samalla vuosikymmeniä väärinkäytettyjä sanoja, viestejä ja selkeyttää viestintää oikeaan ja ymmärrettävään suuntaan.

Samalla olisi syytä määrittää millaisia tutkimuksia voisi käyttää terveyden ylläpidon markkinoinnissa. Katukyselyt ja mielipiteet eivät sitä ole. Kuinka terveyden ylläpidossa voidaan käyttää sairaudenhoitoa varten tehtyjä tutkimuksia. Pitäisikö olla yhteinen, riippumaton tutkimuspankki? Ehkä se on kuitenkin utopistinen ajatus, koska tutkimuksia rahoittavat lääketehtaat maksimoivat pillereittensä myynnin.

Korona on osoittanut moneen otteeseen, kuinka vaikea tämä kenttä oikeastaan onkaan. Esimerkiksi D-vitamiinin on osoitettu aika moneen otteeseen vaikuttavan koronan vakava-asteisen taudin syntyyn, mutta tieto on vaikuttanut varsin heikosti sairaudenhoidon päätöksiin tai suosituksiin tällaisessakin tapauksessa, jossa melkoisen varmasti tiedetään ettei D-vitamiinitasoa pysty kovinkaan helposti nostamaan lyhyellä aikajaksolla.

Terveydenhoidon selvitykseen olisi otettava mukaan myös ruokateollisuus. Sillä on iso rooli terveyden hoidossa ja ylläpidossa. Jokaisella pitäisi olla oikeus ja mahdollisuus tietää mitä hän todella pistää suuhunsa. Silloinkin kun hän popsii ruusunpunaista muotiherkkua ja juo kyytipojaksi sokerilientä.

Tulevana tiistaina Suomen Eduskunnassa äänestetään Sotelinjasta. Sitä on valmisteltu eri muodoissaan jo 20 vuotta. Melkoinen raakile taitaa olla edelleenkin kysymyksessä, kun kuuntelee ja lukee erilaisten asiantuntijoiden arvioita. Kuulostaa siltä, että toistaiseksi sosiaalipuoli on varsin marginaalista ja hallinnolliset muutokset kohdistuvat sairaanhoitoon. Siis mikä SOTE, miksei SOSA?

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 21.6.2021 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

Kokonaisuus jää huomiotta kun hoidetaan oiretta

Sunnuntai 16.5.2021 klo 9.46 - Kauko Niemi

Maalaispojan arkijärjellä ajatellen olen jo vuosia odottanut viime aikaisia uutisia ihmisen kokonaisvaltaisemmasta terveystulkinnoista. Siis enemmän kuin 5 minuutin oirekeskustelun pohjalta ja käypähoitosuosituksen pohjalta määrättävä pilleri kokeeksi, josko se auttaisi.

Tuorein ja erittäin mielenkiintoinen havainto johtanee uusiin hoitomenetelmiin ehkäistä Parkinsonin tautia. Suomalaistutkijoiden mukaan sairaus voi liittyä suolistobakteerien tuottamaan rikkivetyyn.

Tutkijoiden mukaan Parkinsonin tauti voi olla yhteydessä suolistobakteereihin, jotka saavat energiansa vedystä ja rikkiä sisältävästä sulfaatista. Samalla ne tuottavat rikkivetyä.

Suolen solut pystyvät suojautumaan rikkivedyltä tiettyyn rajaan asti. Pieninä pitoisuuksina se suojaa kudoksia tulehdustekijöiltä.

Tutkijat havaitsivat, että sinänsä harmittomia Desulfovibrio-lajin bakteereja esiintyi huomattavasti enemmän Parkinsonin taudista kärsivillä. Rikkivedyn arvellaan edistävän alfa-synukleiiniproteiinin kasautumista, joka leviäisi hermoston kautta lopulta aivoihin.

Eikä ole kauaakaan, kun kansainvälisissä tutkimuksissa todettiin suolistobakteeriston ja aivojen välinen syy/seuraussuhteita. Ihminen on kokonaisuus ja yhden oireen hoitaminen pelkästään kemialla voi sotkea ihmisen sisäistä ekosysteemiä enemmänkin.

Toivottavasti nämä tuoreet tutkimukset pian herättävät siihen todellisuuteen, että yhden oireen hoitaminen ilman juurisyyn selvittämistä johtaa vaarallisiin muutoksiin ihmisen kokonaisuudessa.

Säälittävä esimerkki on antibiootti resistenssi. Ihmisen luonnollinen mukautumiskyky on johtanut antibioottien tehottomuuteen, kun niitä on menneinä vuosia syötetty vastuuttomasti aivan liikaa jokaiseen lähtöön. Periaatteena kun on ollut, että hoidetaan yhtä oiretta välittämättä paljoakaan kokonaisuudesta.

Pilleri kuin pilleri usein tai jatkuvasti käytettynä tappaa sekä niitä pahoja että hyviä bakteereita, joita meillä on 2,5 – 3 kiloa. Tai syövyttävät ja häiritsevät erilaisia kalvoja ja muita rakenteita.

Itsekin kannoin vuosikymmenet buranoita aina mukanani varmuuden vuoksi. Ainahan sitä ihmistä jostain kivistää, kun on rehkinyt liikaa tai pitänyt hauskaa liian kauan. Helpolla pääsee, kun hetkeksi helpottaa, kun pistää napin suuhun. Tarkemmin ajateltuna asiaa lopetin kaiken maailman buranoiden käytön reilut kymmenen vuotta sitten. Joskus kestää kivistys pidempään joskus menee hetkessä ohitse. Tai toki menen vastaanotolle jos ei hellitä.

Maatalon poikana opin jo kolmivuotiaana, että jos lehmää ei lypsetä niin se menee umpeen eli maidontuotanto loppuu. Ja näinhän toimittiin tietoisesti, kun varauduttiin vasikointiin. Luonnon viisauden on jokainen pitempään sänkypotilaana havainnut. Jos lihaksia ei tarvita, niin nehän joutavat surkastumaan. Siksi liike on yksi parhaista lääkkeistämme.

Joko tietoisesti tai tiedostamatta tällaista ajattelua alettiin vainota ja keksittiin nimitys vaihtoehtohoito. Vaihtoehto on täysin väärä termi, jos vaalii luonnollista toimintaa, tukee ja täydentää, antaa mahdollisuuden omalle elimistölleen toimia mahdollisimman luonnonmukaisesti. Ja sellaistakaan virallista lääkärikäyntiä tai muuta hoitoa ei ole olemassakaan, jolla ei olisi positiivista tai negatiivista niin sanottua lumevaikutusta.

Vaihtoehto-käsite lienee lääketeollisuuden tuottama tietoinen mielikuva omien pillereittensä menekin takaamiseksi. Nythän viime viikkoinen uutinen kertoo, että  HUS aloittaa Parkinsonin taudin kokeelliset hoidot ulostesiirroilla. Tavoitteena bakteerikannan tervehdyttäminen.

Lasten vastustuskykyä on pystytty lisäämään vaihtamalla päiväkotien hiekkakenttiä luonnonmultaan ja kasvustoon. Vielä kun isät ja äidit malttaisivat olla torumatta niitä lapsia, jotka tulevat kädet ”likaisina” kotiin vaikkapa metsäretkeltä.

Luonto on aina viisaampi ja sopeutuvaisempi kuin kaikkiviisas ihminen ja luonto voittaa aina. Se kannattaa muistaa vielä senkin jälkeen, kun korona on saatu kuriin. Koronan jälkeenkin tulee seuraava epidemia, jonka syntyyn olemme osallisia jopa syyllisiä, vaikkapa hallitsemattomalla ilmastomuutoksella.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www. finnradio.fm nettiradiossa 17.5.2021 alkaen ma ja ke 07.00 ja 14:00 Suomen aikaan

Lue lisää aiheesta - lääkärilehti:

Tutkijat tutkijat havaitsivat suolistomikrobistossa kuolleisuutta ennustavan bakteeriryhman

Kuuntele viestejä, älä sanoja

Torstai 15.10.2020 klo 10.17 - Kauko Niemi

Jokainen, kuka viime keväänä kuunteli viestejä eikä vain yksittäisiä sanoja peräkkäin tajusi, että maskikeskustelu oli kieroutunutta ja politisoitunutta. Sosiaali- ja terveysministeriö ei missään tapauksessa viestinyt satasella ja avoimen ymmärrettävästi ihmisten terveyden ehdoilla. Jotain hämärää oli ilmassa. Sitä pohdin myös monien ystävien kanssa.

”Miten nyt sanoisi...maskiasia ehkä poikkesi muusta viestinnästä jostain syystä. Se tuntui erityisesti olevan asia, josta ei katsottu aiheelliseksi sen enempää ääntä pitää”, THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta sanoo Helsingin Sanomille.

Maskiviestit tuntuivat kiemuraisilta. Sanat saattoivat olla Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan ihan asiallisia tänään, vaikka huomenna olivatkin sävyltään ja sisällöltään taas erilaisia. Viestinnän kokonaisuus oli kummallista ja rakensi hyvin sekavan kuvan. Ja nyt en todellakaan puhu yksittäisten sanojen, lauseiden juridisesta tai poliittisista merkityksistä, joita voidaan aina jälkikäteen selitellä ja todistella mennen tullen, vaan kulloisenkin hetken viestinnästä.

Viestinnän tulos on se, miten ihmiset kokevat tilanteen, ei se mitä sanoja on käytetty ja missä järjestyksessä. Ja lempi ilmaukseni – sanat saavat merkityksen vastaanottajan päässä. Siinä piilee koko viestinnän haasteellisuus. Viestijän omalla mielipiteellä ei ole juurikaan merkitystä.

Elokuun lopulla siis ennen tämän kertaista maskijupakkaa – pääministeri Sanna Marinin tunnustusta ja nyt THL:n pääjohtaja Tervahaudan ulostuloa – kirjoitin blogissani hallintoalamaisista. Tämä on paistanut läpi koko koronakauden. Ja jopa ärsyttävästi ennen koronaakin.

Koko Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan on pesiytynyt kummallinen sävy viestiä ja toteuttaa asioita tuolta jostain ylhäältä – kun te ette kuitenkaan näin vaikeita asioita ymmärrä mentaalilla. Jotkut ymmärtävät ja haluaisivat ymmärtää enemmän ja toki joillekin riittää pyhä yksinkertaisuus, että lääkäri määrää – ihan mitä vaan. Yhteistyön ja yhteisen hyvän tavoittelu on kateissa.

Odotan myös sitä päivää, kun jostain paljastuvat ne todelliset taloudelliset ja poliittiset sekä kulttuurilliset sitoumukset ja syyt miksi maskeista ei keskusteltu avoimen asiallisesti ja rehellisesti.

Jos Sosiaali- ja terveysministeriön viestintäjohtaja Vivikka Richt ei ymmärrä mitä Tervahauta tarkoittaa ulostulollaan, hänenkin kannattaisi miettiä sanojen sijaan muodostunutta viestiä.

Sanna Marinin ulostuloa tulkittiin monellakin eri tavalla valehtelusta väärinymmärrykseen ja jopa naisasiana aina kokoomuksen ajamaan ministeri Krista Kiurun epäluottamukseen. Sanojen tulkinta ja politiikka sotkeutuivat taas oikein reippaasti.

Oma näkemykseni on, että Marinin viestit ovat tulkittavissa valehteluksi, vaikka pelkkien yksittäisten sanojen tulkinta etenkin jälkikäteen ei sitä juridisesti välttämättä ole. Sanojen jälkiselvittely, kun ei olekaan viestintää se on tarvittaessa oikeuslaitosten työtä.

Kokoomukset vaateet ministeri Kiurun suhteen ovat silkkaa politiikkaa, joka päätyi Kiurun luottamukseen. Epäluottamus olisi ollut Suomelle hyväksi. Kiuru on liian lepsu hoitamaan koko hallinnonalaa ja sen virkaihmisiä ja lukuisia itseellisiä virastoja, jotka toimivat kuin valtio valtiossa pelaten aivan omaa peliään omilla säännöillään.

Viestinnällisesti maskien sekavaan sekoiluun on juuri julkaistu varsin yksityiskohtaista tietoa. Tähän kannattaa jopa tutustua - https://agiletassu.com/julkaisut

Tuon laajan ja yksityiskohtaisen selvityksen mukaan maskit käyttäjälleen sekä muille ihmisille aiheuttamat hyödyt on todennettu kymmenissä tieteellisissä tutkimuksissa, joissa maskien vaikutusta virusten leviämiseen on tutkittu mm. suodatusmittauksilla, aerosoli- tai populaatiosimulaatioilla, maakohtaisilla COVID-19-kuolleisuustilastoilla tai maskin käyttäjien keskuudessa tehdyillä seurantatutkimuksilla, osin myös aiempien vastaavan tyyppisten epidemioiden aikana.

Jo pelkillä teknisillä mittauksilla voidaan todeta, että parhaat kirurgiset maskit suodattavat jopa 95 % kolmen mikronin kokoisista hiukkaista siinä missä parhaiden vastaavan hengitysvastuksen aiheuttavien kankaiden suodatusteho on noin 60 – 70 %. Maskien lääketieteellisistä haitoista on varsin vähän tieteellistä tutkimusta; olennaisia haittoja alkaa löytyä vasta silloin, jos mukaan otetaan kulttuurillisia tai poliittisia perusteluja.

Tämä laaja raportti suosittaa viranomaisille, että päätöksenteon ja annettujen suositusten taustat on avattava kansalaisille läpinäkyvällä tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki perustelut on esitettävä avoimesti ja rehellisesti siten, ettei kansalaisille uskotella suositusten perustuvan tarkkaan punnittuun lääketieteelliseen tietoon tilanteessa, jossa todelliset perustelut ovat luonteeltaan poliittisia, hallinnollisia tai kulttuurillisia.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 19.10.2020  alkaen ma, ke ja pe 08.00 ja ti ja to 16.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

Ei tarvitse häävi olla, kun pääsee toisesta sanomaan

Lauantai 22.8.2020 klo 20.38 - Kauko Niemi

Antti Heikkilän ajojahdin aloittanut professori, kuten media häntä kutsuu, Juhani Knuuti julkaisi oman kirjansa – Kauppatavarana terveys.

Knuutin kirja on jo ehditty nimittää – Kauppatavarana asennevamma. Ja sitähän Knuutin lausumat ovat vuosien varrella olleet Skeptikkojen tukemana. Tunnustan heti kättelyssä, että ryhdyin innolla seuraamaan Knuutin kolumneja Turun Sanomissa. Siinähän mies, joka perustaa kirjoituksensa faktoihin.

Valitettavasti ehkä jo viidennen kolumnin jälkeen niskakarvani, jos siellä sellaisia on, nousivat pystyyn ja ryhdyin miettimään, ettei professori voi olla noin kapeanäköinen. Kunnes selvisi, että herra kerää syystä tai toisesta huomiota itselleen – eli asennevammasta on selvästikin kysymys. Vammasta, joka on jossakin vaiheessa elämää syntynyt ja nyt sille haetaan hyvitystä.

Jos ja kun katselen asiaa taas viestinnän näkökulmasta, niin Knuutin onnistuminen tähän asti perustuu pitkälti siihen, että hän ottaa pikkuriikkisen asian voimakkaasti esille ja todistelee kuinka asia ei ole tieteellisesti todistettu oikeaksi.

Näin kun unohdetaan kokonaisuus, niin asiahan ihan oikeasti näyttää muka tieteen kannalta uskottavalta ja karulta, vaikkei sillä ole juurikaan merkitystä kokonaisterveyden ja ihmisen terveellisen elämän kanssa.

Esimerkkinä vaikkapa Himalajansuolan hippuselliset aineosat, jotka eivät tapa ketään normaalilla suolan käytöllä ja jodiakin saa riittävästi, kun käyttää juustoa, pari, kolme kertaa viikossa nautitusta kalasta sekä 60 vuoden taistelun jälkeen terveellisiksi luokitelluista kananmunista ja merilevää unohtamatta.

Mutta Knuutin luomat haitalliset mikrogrammat menivät läpi kuin häkä, jopa tiedetoimittajien seulasta ja professori näytti olleen mediassakin arvonsa väärtti.

Knuutin menestyksellisenä metodina on ollut julkaista pienen pieniä ja jopa täysin mitättömiä yksityiskohtia. Hänen ei koskaan olisi kannattanut julkaista kirjaa. Kirja osoittaa nyt knuutimaisesti ilmaistuna vääriä yksittäisiä faktoja, epämääräisyyksiä, vääriä määrityksiä ja tulkintoja. Nyt kun ne ovat kaikki koottuna yksiin kansiin hitaampikin haistaa ja ehtii ymmärtämään pelkällä pikaluvulla, etteivät kaikki palikat ole merkityksellisesti kohdillaan.

Se että ovatko mikrogrammat jossakin tapauksessa merkityksellisiä, niin sellaista totuutta ei ole olemassakaan, ei edes professori Juhani Knuutin määrittelemänä. Suurin ongelma kauppatavarassa onkin, että ihminen on kokonaisuus ja tätä kokonaisuutta ei voi palastella, niin että johonkin palaseen vaikutetaan kemialla niin ettei se muka vaikuttaisi muihin palasiin. Se olisi vain oireeseen vaikuttamista. Valitettavasti tämä on koululääketieteen yleisempikin ajattelu.

Lääketiedettä, elämäntapaa, perinnöllisyyttä, ulkoisia olosuhteita ei edes Knuuti pysty erottelemaan. Kaikki vaikuttavat kaikkeen ja siksi puhutaan täydentävistä hoidoista. Vastakkainasettelulle ei ole sijaa.

Toki Juhani Knuuti on siinä oikeassa, etteivät kaikki kauppojen hyllyillä olevat terveystuotteet ole sellaisia mitä luvataan. Jokaisen pitää olla toki tarkkana, ettei tuhlaa rahojaan sumeilematta. Toisaalta pitää muistaa kuinka hieno järjestelmä ihmisen kokonaisuus onkaan. Kaikki tapahtuu kuitenkin kokonaisuuden kannalta hitaasti. Se että otat tänään 100 mikrogrammaa D-vitamiinia ei tarkoita, että vastustuskykysi on huomenna huippukunnossa.

Terveyden kustannuksella rahastaminen on tietenkin väärin, kun ihminen on ongelmiensa kanssa herkässä tilanteessa. Tämähän ei koske vain koululääketieteen ulkopuolella myytäviä tuotteita.

Kun lääkäri määrää, niin vaikeampi on pistää hanttiin. Kuinka paljon lääketehtaat käyttävät rahaa lääkäreiden manipulointiin ja auktoriteetin kasvattamiseen suoraan ja julkisuuden kautta. Esimerkkinä parhaillaan ajettava kolesterolin rajan alentaminen. Se toisi maailman laajuisesti yli 3 miljardia dollaria liikevaihtoa  lääkeyhtiöille. Samaan aikaan on myös tutkimuksia, ettei kolesteroli olisikaan niin vaarallista, kuin annetaan ymmärtää tieteellisin keinoin.

Palatakseni tuohon otsikkoon, niin kumman kirja Heikkilän vai Knuutin on sitten vaarallisempi? Molemmissa on niin paljon virheitä, että joutavat pois myynnistä, jos päätöksiä tehtäisiin virheiden perusteella. Kummassakin on ehdottomuutta aivan liikaa. Se toki voi olla kustantajankin määrittelemä tyylilaji.

Itse kun olen vielä lääkkeetön otus, niin taidan aloittaa Heikkilän Lääkkeetön elämällä ja sitten jossain vaiheessa alan lukea Knuutin Kauppatavarana terveys, kuitenkin niin, että yhdistelen molempia täydentäen ja tukien vointiani suoraan kaupan hyllyiltä. Olenhan lain mukaan itse vastuussa terveydestäni, eikä kukaan voi määrätä mitä teen paitsi sitten ihan pimeillä loppumetreillä, ehkä.

Tämä on kuultavissa ääniversiona www.finnradio.fm nettiradiossa ma 24.8.2020  alkaen ma, ke ja pe 08.00 ja ti ja to 16.00! (paikallista, Espanjan aikaa)

Näitä kannattaa lueskella - kommentteja ja ehdotuksia virheellisten tieojen korjaamiseksi Knuutin kirjasta;

https://liinanblogi.com/2020/08/13/juhani-knuutin-kirjauutuuden-faktantarkistusta/?fbclid=IwAR1XViRFDKGyD1GTyCrj33vsvMm3aaPNfC0K31Fa3TBTFhtgFXO7uoScsHc

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juhonieminen1/numeroita-kauhean-ravintolisabisneksen-taustalla/?fbclid=IwAR34LW1EPugUleAJR4HiE8ecCwqNqeQ1u-aCPcsOUvKALf_EwzssR0VgEvM

https://liinanblogi.com/2020/08/16/cam-alan-jarjestaytymiskiista-parannusehdotuksia-juhani-knuutin-uutuuskirjaan-1/

http://turpaduunari.fi/kauppatavarana-asennevamma/?fbclid=IwAR0H2h6y7RvtqLF-2tXFn25YSQNWOJShk1uCYn9ZvPJmh7O69SQxXLsBiAY

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jouni-jamsa/prof-juhani-knuuti-kirjassaan-todisti-luontaisala-on-paikkansa-ansainnut-ja-tarvitsee-virallistamista/?fbclid=IwAR1r3uZGhO5-WnynHVjaP9dwmPJZDlGJgKVsTfsuXTvkjGC9qhmpGD_PrdE

https://liinanblogi.com/2020/08/17/laaketieteen-ulkopuolisista-hoidoista-parannusehdotuksia-juhani-knuutin-uutuuskirjaan-2/

https://liinanblogi.com/2020/08/18/mihin-kahdeksan-prosenttia-viittaa-parannusehdotuksia-juhani-knuutin-uutuusteokseen-3/

https://liinanblogi.com/2020/08/21/kelpo-kirjassa-virhesitaatti-korjausehdotus-juhani-knuutin-uutuusteokseen-4/

Nukun sitten ensi viikolla, kun on aikaa

Perjantai 9.8.2019 klo 16.47 - Kauko Niemi

Kuinka usein sanot itsellesi, että syön sitten ensi viikolla, kun on enemmän aikaa?

Uni on yhtä tärkeä kuin ravinto ja liikunta, joissakin tapauksissa jopa tärkeämpi. Suhtautuminen nukkumiseen ja lepoon vain valitettavasti vaihtelee paljon ja siihen ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Eivät edes lääkärit tarkista millään tavoin unta ja palautumista.

Nukkumiseen liittyy myös valitettavia ja arvelluttavia myyttejä. Ihminen kehuu itseään ja omaa muka tehokkuuttaan, sillä kuinka vähällä unella hän tulee toimeen. Siihen olen minäkin sortunut, vaikka totuus on juuri päinvastainen. Huonosti palautuneena olet kaikkea muuta kun tehokas. Aika ja tulokset ovat kaksi eri asiaa.

Toki olemmehan kaikki erilaisia nukkujia. Uniongelmista puhuttaessa pääsääntöisesti keskitytään siihen, kuinka pääsisi uneen. Minulle Ouran sormus muistuttaa tämän tästä, että nukahdan liian nopeasti. Eli olen Ouran analyysin mukaan ilalla liian väsynyt nukkumaan mennessäni.

Kiinnostuin unestani viime marraskuussa. Nyt olen tutkivana journalistina selvitellyt asiaa kolmella eri laitteella. Kahdella kellolla Polar ja Withings sekä Ouran varta vasten lepoa ja palautumista tulkitsevalla sormuksella.

Näiden kolmen eri laitteen väillä on jonkinmoisia eroja. Erot ovat verrattain pieniä ja yökohtaisesti kuitenkin kovasti saman suuntaisia. Tulosten vertailu ei aiheuta ristiriitoja öisestä unen laadusta, eivätkä missään tapauksessa kumoa toisiaan. Eniten luotan Ouraan ja ennen kaikkea se tekemiin tulkintoihin.

Kyseessähän ei missään tapauksessa yksittäisten tietojen oikeellisuudesta vaan pitkäaikaisten muutosten seuraaminen.

Tässä vaiheessa moni nostaa varottavan sormensa ja sanoo, että mittaaminen aiheuttaa vain stressiä. Itse tykkään kuitenkin ”faktoista” ja etenkin niiden muutoksesta. Ja ennen kaikkea, jos pystyy toistamaan muutosta ja löytämään omista tavoistaan ja tekemisistään syitä ja seurauksia.

Toinen näkökulmahan voi olla, että numerot osoittavat suoraan hyvää palautumista ja opit luottamaan lepoosi ja uni sen kun paranee entisestään. Miten ihmeessä se voisi tuottaa stressiä.

Nykytekniikkahan on myös sen verran kehittynyttä, että sinulle ei jaeta raaka-numerotietoa, vaan mitatun tiedon pohjalta valmiita analyyseja. Omalla kohdallani Oura on muuttanut nukkumaanmeno aikaa jo viidesti 10 kuukauden datan pohjalta. Nyt minun optimaalinen nukkumaanmeno aika on kello 21:00 – 22:00 välillä. Siis heti Ylen iltauutisten jälkeen punkkaan. Ja tuota olen myös kokeillut ja siihen pitää uskoman. Sen verran hyviä ovat muut tulokset ja omat tuntemukset aikaisin sänkyyn menosta.

Kymmenen kuukauden mittausten seurauksena oma unirytmi on suurin muutos ja sen aiheuttamat tulokset ovat vakuuttavia. Syvän unen määrä on kasvanut merkittävästi ja se myötä hieman ongelmallinen verenpaineeni pysynyt hyvällä tasolla ilman lääkitystä. Vuosien varrella lääkärit ovat muutamaan kertaan tyrkyttäneet verenpainelääkitystä, mutta yksikään lääkäri ei ole koskaan kysynyt kuinka sinä nukut.

Mittaukset osoittavat toisaalta, että palautumiseni ei ole kovinkaan hyvällä tasolla. Nyt seuraavan vuoden etsinkin sitten ratkaisuja omilla tekemisilläni, kuinka sitä parannetaan. Sehän vaatii suositusten tulkintaa. Taustatiedon ymmärtämistä ja ennen kaikkea omien tapojen ja tekemisten muuttamista ja uuden kokeilua. Ja tätä kaikkea pystyn nyt seuraamaan numerollisesti.

Pari muutakin nukkumiseeni liittyvää asiaa pitää tarkistaa. Mitään näitä en olisi pystynyt tiedostamaan ilman mittausta. Ja minulle mittaukset eivät aiheuta mitään stressiä, vaan juurikin päinvastoin.

Ilman mittauksia lukisin mitä mistäkin ja kuuntelisin toisten ihmisten satunnaisia kokemuksia. Kokeilisin sitä sun tätä, enkä tietäisi oikeastaan mihin suuntaan muutosta on tapahtumassa - josko laisinkaan. Voisiko olla mitään turhauttavampaa.

Näinhän se menee ravinnonkin suhteen. Mittanauha ja vaaka kertovat mihin suuntaan ollaan menossa ja viimekädessä luotettavaa tietoa muutoksesta ja hyvinvoinnista saat labrakokeista. Nekin mittauksia, joita voidaan verrata aiempiin mittauksiin kehityksestä.

Kolmas elementti hyvässä terveydessä on liikunta. Liikunnan vaikutusta uneen kannattaa myös tulkita, koska se on erittäin suuri. Liikunnan toistettavuus on myös hallittavissa ja kytkettävissä unen dataan.

Tuolla Oura FB-ryhmässä eräskin henkilö löi datan pöytään mitä tapahtui viidessä kuukaudessa, kun aloitti reiluun hengästymiseen asti ulottuvan säännöllisen liikunnan. Hänen kohdallaan liikunnalla ajettiin ulos muuta sairautta. Samalla uni ja palautuminen parani todella paljon. Kumpi on kana ja kumpi muna. Mene ja tiedä.

Uni, lepo, palautuminen ovat vähintäänkin yhtä keskeinen hyvinvoinnin peruspilari kuin ravinto ja liikunta. Aivosi tarvitsee oman ohjelmointiaikansa joka ikisenä yönä. Kymmen kuukauden datasta pystyn näkemään, että omalla kohdalla syvää unta minulla ei ole koskaan kello 02:00 jälkeen. Joten ainoa tapa on saada sitä menemällä aikaisemmin nukkumaan. Varsin yksinkertaista kun tietää.

Tämä on kuultavissa podcastina www.finnradio.fm nettiradiossa ma 11.8.2019 alkaen klo ma ja ke klo 08:00 sekä to ja pe klo 14:00

Tervettä rusketusta ei ole

Sunnuntai 23.6.2019 klo 9.37 - Kauko Niemi

Rusketus ja sen merkitys on muuttunut vuosien varrella moneen otteeseen. Ja kun puhutaan rusketuksen terveydestä, voimme puhua yhtä hyvin henkisestä kuin fyysisestäkin terveydestä.

Rusketus on myös hyvin kaksijakoinen. Nykyinen rusketusihanne on tällä hetkellä erittäin voimakas ja siitä ollaan valmiit maksamaan maltaita. Rusketusta hankitaan kemiallisesti, keinoauringoilla, matkustetaan satoja jopa tuhansia kilometrejä päästäkseen rannalle ruskettumaan.

Rusketusihanne muuttuu jossakin vaiheessa yllättäen rasismiksi, kun se rusketus on aito ja luonnon kaunis. Tuolloin ihminen saa luokituksen tummaihoiseksi. Missä meneekään rusketuksen ja rasismin raja ja kuinka se määritellään. Sitähän ei tiedä kukaan. Jokainen ihminen päättänee sen omien käsitystensä ja kokemustensa perusteella.

Ylen juuri julkaisema Rusketuksen lyhyt historia kertoo, että ennen 1800-lukua vaalea hipiä on Euroopassa yläluokkaisuuden merkki ja kauneusihanne.

Teollistumisen myötä alempi sosiaaliluokka siirtyy sisätiloihin. Vapaa ulkoilmaelämä ja rusketuksen hankkiminen mahdollista vain eliitille. Rusketuksesta tulee menestyksen merkki.

1800-luvun lopulla tajutaan myös auringon valon terveysvaikutukset ja sen tuottaman D-vitamiinin merkitys luuston kehittymiselle. Köyhimpiäkin ihmisiä neuvotaan järjestämään lapsille mahdollisuuksia olla kesäisin ulkona.

1960-luvun lopulta lähtien väritelevisiossa esiintyvät maailmantähdet ja yleistyvä etelän lomailu syventävät rusketusihannetta, solariumit yleistyivät Suomessakin 1980-luvun puolivälissä.

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä havaitaan ihosyövän ja liialliseen auringonoton välinen yhteys.

* * * * *

Terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät nykyisin mielellään ja usein tämän kirjoituksen otsikkoa – tervettä rusketusta ei ole. Kiistaton tosiasia on, ettei kehomme valmista D-vitamiinia ja sitä saamme vain auringon ja ihon yhteistyöllä.

D-vitamiinintarpeemme ei ole kuitenkaan mittava, ei ainakaan niin suuri, että pitäisi maksaa tuhansia euroja päästäksemme ruskettumaan rannalle. Mitähän tapahtuisikaan rantaloma ja koko matkailubisnekselle siinä tilanteessa, että rusketus olisikin jotenkin häpeällistä. Maailman talous olisi kokolailla toisenlaisessa asennossa.

No auringon liialliselta vaikuttamiseltahan toki voi välttyä suojakertoimilla. Tosin viimeaikaiset selvitykset ovatkin osoittamassa, että ihmisen suurin elin iho välittää kertoimien kemialliset aineet verenkiertoomme. Ja taaskaan ei ole terveellistä rusketusta. Samoin käy kaiken maailman kemiallisilla rusketusaineilla.

Se kaikkein painavin hinta rusketuksesta on joka tapauksessa ihosyöpä. Ihon liiallinen paistaminen ja syövän yhteys on varsin selvä. Tosiasiassa muut ihosyöpätyypit, okasolusyöpä ja tyvisolusyöpä, ovat melanoomaa yleisempiä.

Okasolusyöpään sairastuu vuodessa noin 1 700 suomalaista. Siitä huolimatta okasolusyöpä ja sen aiheuttamat näkyvät ihomuutokset tunnetaan huonosti. Kaikkiaan Suomessa ihosyöpiin sairastuu vuosittain 15 000- 17 000 ihmistä.

Rakkaudesta rusketukseen maksetaan oma hintansa myös ryppyjen muodossa. Aurinko niin sanotusti vanhentaa naisten ihoa 15 prosenttia nopeammin kuin miesten ihoa. Oman kuormituksen rusketusihanteelle muodostaa erilaiset ryppyvoiteet, joilla taas kiihdytetään luotua kauneus-ryppykierrettä.

Elämme juuri nyt vuoden sitä hetkeä, kun uv-säteily on voimakkaammillaan. Olipa kauneusihanteesi rusketuskertoimilla mikä tahansa, niin nyt on syytä olla varovaisen huolellinen.

Testaa tietosi Yle:n testillä

Tämä on kuultavissa podcastina Finnradion netti-radiosta www.finnradio.fm Maanantaina 24.6.2019  kello 15.50 ja 20.50 Espanjan aikaan ja myöhemmin uusintoina.

Saanko kysyä ? kiitos ei

Sunnuntai 16.6.2019 klo 10.46

Näin alkaa liian moni myyntitapahtuma. Tämän jälkeen tulisi käsikirjoitettu ja ulkoa opeteltu myyntipuhe. Ja jos ollaan myymässä tietotekniikka tai verkkopalveluita, kohteeksi otetaan vanhempi henkilö, joka ei tunne palveluita, tuotteita, eikä tiedä loppujen lopuksi mitä ollaan myymässä. Itsekin kuulun ulkoisilta tuntomerkeiltäni tähän kohderyhmään ja kohtaan tilanteen harvase päivä.

Vielä pahempaa on puhelinmyynti. Se että myyjä hyppää eteeni ihan missä tilanteessa tahansa. Puhelinmyyntikielto, salainen numero, numero pois kaupparekisteristä, trafin tiedoista, väestörekisteristä ja mitä niitä nyt onkaan. Puhelimen osoitekirjani yleisin kontaktitieto taitaa olla Älä Vastaa.

Taivas varjele Suomeenkin jo rantautuneet robottipuhelut. Suomessa ei-toivotut robottipuhelut ovat uusi ja vielä pieni ilmiö. Käyttämällä netin kautta toimivaa tekniikkaa, huijari voi soittaa sekunneissa jopa tuhansia puheluja ympäri maailmaa.

Minun puhelimeni vastaajan viesti kertoo, etten vastaa numeroihin, jotka eivät ole tallennettu kontakteihini. Jätä viesti. Näin olen varustautunut puhelinmyyjiin. Ja nyt on onneksi jonkinmoinen roti olemassa.

Nykyisin ei oikein tahdo saada edes myynnissä olevien asuntojen pohjakuvia, jos ei ilmoittaudu jonkin moiseksi vip-asiakkaaksi ja anna yhteystietoja ja puhelinnumeroa – no way.

Miksi myynnin pitää olla agressiivistä?  Kovasti paljon ihmettelen viestinnän näkökulmasta, että sellainenhan rikkoo kaikkia sivistyneitä tuloksellisia kanssakäymisiä. Ja liki sataprosenttisen varmasti tulet petetyksi, jos päätöksenteolla on niin kiire, että sen pitäisi tapahtua tässä ja nyt. Se on hyvä pitää nyrkkisääntönä kaikessa päätöksenteossa ja erityisesti puhelimessa. Niin pientä ja mitätöntä päätöstä ei ole olemassakaan, että kannattaa lähteä mukaan heti ensi-iskulla.

Se miksi ryhdyin näitä kohtaamisia miettimään, johtuu siitä, että juuri eteen tuli pari oikein positiivista kokemusta, jotka pyörsivät ennakkoasenteitani.

Menin käymään Töölön terveysasemalla lääkärissä. Ennakko-odotukseni oli valkotakkinen arvonsa tunteva, kymmenen porrasta minun yläpuolella oleva ihminen, joka lukee koneeltaan käypähoitosuosituksia ja kirjoittaa lääkereseptin. Eikä ole pätkääkään kiinnostunut potilaasta yksilönä.

Vastassa olikin reipas, oikeasti terveen oloinen nuori mies t-paidassaan. Hän oli ilmeisesti myös noteerannut ennakkoon, että kaikki kommunikointini terveysaseman kanssa on tapahtunut netin kautta. Hän ei lainkaan tyrkyttänyt lääkkeitä, vaan pyysi varmistamaan ruokavaliotani. Löydät kyllä googlettamalla ne ruoka-aineet, joiden käyttöä kannattaa välttää. Pääsimme myös hyvään yhteisymmärrykseen jatkoista.

Edellinen lääkärin nettikokemus oli kovasti erilainen. Lääkäri kysyi tulenko hakemaan labratulokset vai lähetetäänkö postitse. Vastasin, ettei kumpaakaan. Näen ne netistä. Vanhempi lääkäri valahti täysin punaiseksi ja kysyi – mitä te sieltä netistä oikein näette?

Olin jo jonkin aikaa tutustunut tuotteeseen, joka tuntui kovasti kalliilta, kun ei ole sata varma sen tuomista hyödyistä ja käytännön tuloksista. Olin siis normaalin tapani mukaan lukenut sivutolkulla erilaisia teknisiä ominaisuuksia ja käyttäjien mielipiteitä. Käyttäjien mielipiteiden suhteen pitää tietenkin olla tarkkana, koska yritykset tehtailevat niitä itse ja toisaalta olen törmännyt niihinkin yrityksiin, jotka ovat jättäneet negatiivissävytteiset kommenttini julkaisematta.

Päätin tuossa pari viikkoa sitten käydä katsomassa, josko ko tuotetta olisi hiplattavana helsinkiläisessä Kampin kauppakeskuksessa. Nettitietojen mukaan tarjolla oli kaksi potentiaalista kauppaa.

Ensimmäisessä kodin tekstiileihin erikoistuneessa Hemtexissä tuote olikin esillä ja myyjä sanavalmiina kehumaan ja tyrkyttämään sitä 249 euron hintaan. Kerroin väyrysteleväni ainakin yhden yön. Menin toiseen kauppaan, missä en uskonut tuotetta olevan hyllyssä, sillä Lifen hyllyt ovat täynnä vitamiini- ja kauneuskosmetiikkapurkkeja.

Yllätys, yllätys Lifessa oli sama tuote 189 euron hintaan. Ryhdyin utelemaan myyjältä tuotteen ominaisuuksista kilpaileviin tuotteisiin verrattuna. Myyjä sanoi heti, että tuote on niin uusi, että hänellä ole mitään extra-tietoa tästä eikä muidenkaan valmistajien vastaavista tuotteista.

Teki suunnattoman vaikutuksen, ettei myyjä ryhtynyt vääntämään puppusanageneraattorilla korulauseita, vaan siirsi päätösvallan suoraan minulle. Lopputulemana oli tuotteen osto, vaikken kotoa lähdettyäni tiennytkään, että tänään ostan tuon kiinnostuksen kohteena olleen tuotteen.

Umpimähkäinen tuotteesta puhuminen ja tyrkyttäminen ihmiselle, jonka tarpeista ei ole mitään tietoa, ei mielestäni ole myyntiä. Myyjän ammattitaitoa on kuunteleminen ja sitä kautta ymmärtäminen mitä on hakusessa.

Hyvän myyjän merkkeihin kuuluu, että hän on sanonut rehellisesti useamman kerran työssään, ettei tämä tuote ole paras mahdollinen sinun käyttöösi. Itse olen muutaman kerran kohdannut tällaisen myyjän ja palannut luottavaisin mielin seuraavallakin kerralla samaisen myyjän pakeille.

Tämä on kuultavissa podcastina Finnradion netti-radiosta www.finnradio.fm Maanantaina 17.6.2019  kello 15.50 ja 20.50 Espanjan aikaan ja myöhemmin uusintoina.

Valtava määrä hyödyntämätöntä terveystietoa

Sunnuntai 2.6.2019 klo 11.19 - Kauko Niemi

Muutama vuosi sitten K-ryhmä loi tähän asti maailman parhaan tilastotiedon. Plussakorttia höyläämällä asiakas sai yhteenvedon ruokaostostensa ravintosisällöstä.

Insinöörin tarkkoja detaljeja ei kukaan tarvitse, mutta jos tavoitteeni ravinnon suhteen on esimerkiksi 1/3 osa rasvoja, 1/3 proteiineja ja 1/3 hiilihydraatteja, niin automaattisesti syntyvä yhteenveto olisi oikein riittävä.

Syystä tai toisesta K-ryhmä kuoppasi koko idean ja lopetti ravintotiedon jakelun. Sen jälkeen minä taas palasin tuoteselosteiden lukemiseen ja saman tien minulla ei ollut mitään eritystä syytä käyttää K-kauppoja.

Ajatelkaa jokaisen tuotteen sisältämät ravintoaineet ovat prosentin tarkasti lain mukaan valmistajan tiedossa ja julkisesti nähtävissä paketin kyljessä. Suomessa on huikea Finel tietokanta, joka kertoo eri ruoka-aineiden kaiken olennaisen ravintosisällön. Valmiista, olemassa olevasta tiedosta ei todellakaan ole puutetta. Puute on sen hyödyntämisestä.

Tiedonkeruussa ei tietenkään tarvitse selvittää kuinka monta lenkkimakkaraa tai maksalaatikkoa kukin on ostanut, vaan ja ainoastaan paljonko tuli ostettua rasvaa, hiilihydraattia ja kaikkea muuta ravintosisältöä.

Miksi asiaa ei tehdä helpoksi terveydestään välittäville ihmisille ja muillekin. Jokainen tietää, että yhden kauppareissun ravintosisältö ei muuta ihmisen terveyttä suuntaan eikä toiseen. Mutta jos perhekohtainen tilasto osoittaa kuukaudesta toiseen outoja ravintosuhteita ja vaaka osoittaa ylipainoa sekä lääkärissä käynti osoittaa lääkkeitä vaativia diagnooseja. Niin jotain tarttis ja kannattais tehdä.

Valmiin ja olemassa olevan, jopa julkisen tiedon hyödyntämiseen pitäisi saada kaikki kaupparyhmät tasapuolisesti mukaan. Asiakkaan ei tarvitsisi valita kauppaa sen mukaan ostaako terveellisiä porkkanoita vai tuhoisia shipsejä. Olisin jopa valmis maksamaan muutaman euron enemmän veroja, jos valtiovalta lähtisi terveystalkoisiin. Ja valtiollehan tämä olisi pelkästään hyvä investointi sairaanhoitokulujen pienentämiseksi.

* * * * *

Mutta arvatkaapas mitä – Englantilaistutkijat vasta nyt keksivät tämän.

MIT Technology Review -lehti kertoi tutkimuksesta, jossa selvitettiin ravinnon vaikutusta korkeaan verenpaineeseen, verensokeriin ja kolesteroliin.

Tutkijat saivat käyttöönsä kaikki Lontoon suurimman elintarvikeketjun Tescon kuitit vuodelta 2015. He vertailivat kuittien dataa asuinalueittain samojen alueiden yleislääkäreiden seuraavana vuonna kirjoittamiin resepteihin, jotka paljastivat, millaisia tauteja kullakin asuinalueella sairastettiin.

Data oli valtava. Tescolla on Lontoossa 411 myymälää ja 1,6 miljoonaa asiakasta. Nämä ostivat 1,6 miljardia tuotetta vuonna 2015.

Tutkimusryhmä arvioi jokaisesta tuotteesta muun muassa energiamäärän, rasvojen laadun ja hiilihydraatit. Näin he pystyivät analysoimaan kunkin asuinalueen keskimääräisen ravinnon laadun. Asuinalueita on 937.

Odotetusti suuri määrä hiilihydraatteja, rasvaa ja sokeria näytti liittyvän metabolisen oireyhtymän lisääntymiseen, kuten myös suuret kalorimäärät. Kuitupainotteinen ja hyvin vaihteleva ravinto puolestaan näytti torjuvan metabolista oireyhtymää.

Varakkaiden ja korkeasti koulutettujen asuinalueina tunnetut City of London ja Chelsea kuluttivat keskivertoa enemmän kuituja ja niiden asukkaiden ravintoaineiden saannissa oli positiivista vaihtelua.

Vastakohtana oli kaupungin köyhiin asuinalueisiin kuuluva Newham, jonka asukkaat saivat ravinnossaan keskimääräistä enemmän kaloreita ja vähemmän vaihtelevia ravintoaineita. Alueella sairastettiin paljon diabetesta.

Kiinnostavaa tutkimuksessa oli, että tulotaso ei ennustanut sairastumista suoraviivaisesti, toisin kuin ravintotottumukset, joissa terveempinä pysyivät ne, jotka söivät järjestelmällisesti vähemmän hiilihydraatteja, sokeria ja kaloreita ja nauttivat ravintoaineita vaihtelevasti.

Jatkossa tutkijat aikovat ennustaa alueiden verenpaineen, kolesterolitason ja verensokerin kehitystä asukkaiden ostosten perusteella.

* * * * *

Voihan tällaisen tiedon keruussa jarruna olla teollisuuden ja kaupan oma lehmä. Ihmisiä kannustetaan ostamaan kulloinkin muodissa olevaa höttöruokaa. Seuraavalla viikolla taas uusi muotiruoka ja kauppa käy ihmisten terveyden kustannuksella.

Tämä on kuultavissa podcastina Finnradion netti-radiosta www.finnradio.fm Maanantaina 3.6.2019  kello 15.50 ja 20.50 Espanjan aikaan ja myöhemmin uusintoina.

Paljon vaihtoehtomelua tyhjästä

Sunnuntai 19.5.2019 klo 12.24 - Kauko Niemi

Tampereen, Turun ja Helsingin yliopistojen yhteisessä hankkeessa tutkitaan vaihtoehtohoitoihin ja rokotekriittisyyteen liittyvää lääketiedekriittisyyttä Suomessa 1900-luvun alusta tähän päivään.

Alustavien tutkimustulosten perusteella vaihtoehtohoitojen käyttö ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt, vaan päinvastoin vähentynyt. Tosin meteli vaihtoehtojen kohdalla on kasvanut.

Vuonna 2018 vastaajista noin 20 prosenttia oli käyttänyt jotakin vaihtoehtohoitoa. Vaihtoehtohoitojen käyttö on vähentynyt 10 vuoden aikana, mutta melko laajasti niitä edelleen käytetään ja niille koetaan olevan tarvetta.

Minusta tätä asiaa hämmentää suunnattomasti kielellinen epätarkkuus ja ymmärtämättömyys. Jos joku tekee omia valintoja ja löytää itselleen ratkaisuja vaikkapa lihomisen kurissapitämiseksi ja sitä kautta välttää todennäköisesti monia eri sairauksia, niin mielestäni ei ole kyse vaihtoehtohoidosta.

Sairauden hoidossa vain todella pieni marginaali toteuttaa pelkkiä  vaihtoehtohoitoja. Eikä lääkärin ja vaihtoehtohoitojen vastakkainasettelu ja kärjistys ole millään tavalla relevanttia. Hyvällä yhteisymmärryksellä ne täydentävät toisiaan. Oma-aloitteisella toiminnalla pystytään lykkäämään sairauksia.

Ja nyt en puhu mistään mustasalvoista tai hopeavesistä. Mielenkiinnolla odotan mihin niin sanotun puoskarilain rajat tullaan vetämään. Jos lakia ovat muokkaamassa Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Valvira, niin heillähän ei ole valitettavasti kuin yksi vaihtoehdoton näkemys.

Olen melko varma, etteikö esimerkiksi minun käyttämät ”vaihtoehtohoidot” eli elämän tyylini olisi syynä siihen, että elän edelleen lääkkeetöntä elämää ja viimeisestä flunssasta/influenssasta on kulunut kymmenen vuotta. Enkä tälläkään halua väittää, ennenkö vaikka huomenna sairastuisi niin, että joudun käyttämään kemiallisia, lääkärin määräämiä pillereitä.

Olen myös lukenut selvityksen, jonka mukaan hyväksytyistä lääkkeistä vain 18 prosenttia olisivat sellaisia, jotka eivät aiheuta sivuoireita. Kuitenkin näyttää olevan hyväksyttävää, että sivuoireisiin voidaan määrätä uutta lääkettä. Näin löytyy niitäkin ihmisiä ja eritoten vanhuksia, joilla päivittäinen lääkitys yltää yli 10 eri pilleriin. Tämä jos mikä on mielestäni puoskarointia.

Viimeaikaiset vaihtoehtokohut eivät ole missään suhteessa tuon selvityksen kanssa. Kohujen syynä väärin ja tahallaan väärinymmärretty sana vaihtoehtohoito. Se, että Heikkilä julkaisee kirjan Lääkkeetön elämä tarkoittanee sellaisen terveen elämän kehittämistä yksilötasolla, ettei tarvitsisi turvautua lääkkeisiin. Mutta tietenkin haluttaessa pystytään tulkitsemaan riveiltä ja rivien välistä, että vitamiineilla ja muilla luontaistuotteilla pystytään korvaamaan melkein mitkä lääkkeet tahansa. Näinhän se ei ole.

Terve elämäntapa on täynnä elimistömme hitaita ja luonnollisia muutoksia. Muutosten havainnointiin tarvitaan 4-8 viikkoa, kun taas lääkkeiden kemia tyrmää elimistöämme hyvässä ja myös pahassa per heti. Tästäkään näkökulmasta nämä kaksi asiaa eivät ole vaihtoehtoja toisilleen.

Lääketiedekriittisyys kumpuaa tutkijoiden ihan ikiomasta toiminnasta. Joka viikko ilmestyy uusia tutkimuksia, jotka kumoavat aiemmat tutkimukset. Vaikkapa viime viikolla ilmestynyt WHO:n ulostulo, ettei vitamiinivalmisteista ole mitään hyötyä muistisairauksiin ja vitamiinivalmisteiden käyttö pitäisi lopettaa heti.

Muutama päivä  sitten julkaistu ravintoympyrä, jossa huomioitaisiin terveys ja ympäristö, heittäisi suomalaiset nykysuositukset romukoppaan. Epäterveellinen syöminen puolestaan lisää kuoleman ja sairastuvuuden riskiä enemmän kuin suojaton seksi, alkoholi, huumeet ja tupakointi yhteensä.

Terveystutkimuksia tehdään niin kapeilla yksityiskohdilla ja sitten tutkijat rientävät julkaisemaan niitä oman uransa pönkittämiseksi. Tällaisessa toiminnassa kokonaisuus katoaa ja tutkimusten sekavuus kasvattaa epäluottamusta kansan keskuudessa tiedettä kohtaan.

Toisaalta yksikään instanssi ei voi yleisellä tasolla naulita yksittäisen ihmisten henkilökohtaisia terveysreaktioita jonkun lisäravinteen käytöstä.

Turkuun on perustettu jopa Vastalääke-yhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on kumota perättömiä terveysväittämiä ja etsiä niihin tieteelliseen tutkimukseen perustuvat vastaukset. Suosittelen, että yhdistys kumoaisi myös perättömiä, jopa suurella rahalla sponsoroituja terveystutkimuksia.

- Ihmiset haluavat hoitaa itseään kaikin mahdollisin tavoin, eikä pelkkä lääkärissä käynti enää riitä. Halutaan ottaa itse asioista selvää ja päätöksenteko omiin käsiin. Se on sinänsä hienoa, mutta on ikävää, jos sen seurauksena usko tieteeseen heikkenee, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Tatu Han Ylen haastattelussa.

Usko tieteeseen heikkenee takuu varmasti nykyisellä menolla. Jokaiseen tapaukseen näet löytyy useita ristiriitaisia ”tieteellisiä” tutkimuksia.

Odotan seuraavaa tieteellistä tutkimusta kuinka ruskeahiuksisten vasenkätisten vaste e-vitamiiniin on verrattuna oikeakätisiin. Saattaa vaikuttaa.

Tämä on kuultavissa podcastina Finnradion netti-radiosta www.finnradio.fm maanantaina 20.5.2019 klo 08:00 ja uusintoina ma osana bisnesframea 19:45, ti 13.00 ja ke 09.00 (Espanjan aikaa).

Lue lisää:

Tappavatko vaihtoehtohoidot